METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat Pohjois-Savo 2 /2018 15 Istutuksia voi tehdä koko sulanmaan ajan. Siis myös syksyllä, kunhan huomioidaan seuraavat asiat: 1. Tarkista kohteen maalaji lapiolla useammasta kohdasta. Syysistutus onnistuu keskikar- keilla kivennäismailla. Hienoja- koisilla ja karkeilla mailla rous- te ja kuivuusriskit kasvavat. 2. Valitse oikea puulaji. Syys- istutus onnistuu kuusen ja koi- vun paakkutaimilla, jotka voi- daan istuttaa pottiputkella tai koneella. Männyllä epäonnistu- misen riski on suuri ja varmin istutusajankohta on kevät. 3. Varmista taimimateriaalin saatavuus. Varaa taimen toimit- tajalta/tuottajalta syysistutuk- seen sopivia taimia. Kuusella taimet olisi hyvä olla lyhytpäi- väkäsiteltyjä. Tällaiset taimet kestävät syyshalloja. Keväältä ylijääneitä taimia ei kannata istuttaa enää syksyllä: niiden juuristo on pakkautunut juu- ripaakun sisään tai kasvanut maahan tai viereisiin paakkui- hin ja verso on kasvanut liian kookkaaksi, jolloin alaosan neulasten kunto on heikentynyt valon puutteessa. 4. Istutuksia voi jatkaa koko syksyn niin kauan kuin maa on sula. Parhaiten syysistutus onnistuu elo-syyskuussa, lo- kakuussa epäonnistumisriskit kasvavat jonkin verran. 5. Taimia vastaanotettaessa avaa suljetut pakkaukset (pah- vilaatikot/säkit) välittömästi. Tarkista samalla, ettei taimissa ole merkkejä harmaahomeesta tai muista tuhoista ja että tai- met ovat muutenkin sovitunlai- sia. Pelkkä kädensija-aukkojen avaaminen ei riitä takaamaan riittävää valoa taimille. 6. Syysistutettavat taimet tar- vitsevat valoa talveentumiskehi- tykseensä, joten taimia ei saa varastoida pimeässä varastossa tai kellarissa. Sopiva varastoin- tipaikka on varjoinen paikka, jossa on myös kastelumahdol- lisuus. 7. Muista huolehtia taimien kastelusta. Taimet haihduttavat myös syksyllä, etenkin aurin- koisina ja tuulisina päivinä. 8. Istuta vain hyvin kasteltuja taimia eli taimia, joiden juu- ripaakusta kevyesti puristaen tippuu vettä. 9. Istuta taimi keskelle mä- tästä vähintään 10 cm päähän lähimmästä humusreunasta vä- hintään 5 cm syvyyteen mättää- seen kuitenkin niin, että versos- ta on vähintään puolet maan pinnan yläpuolella. Syväistutus on etu syysistutuksissa. Se vä- hentää rouste- ja kevään kui- vuustuhojen riskiä ja suojaa vastaistutetun taimen juuristoa talven pakkasilta. Varmista, et- tä istutuskuoppa on täyttynyt maalla ja tiivistä maa taimen ympärillä kevyesti polkemalla. 10. Jos maa tai taimet ovat jäässä, istutusta ei enää kan- nata tehdä, sillä sen laatu kär- sii ja epäonnistumisen riskit kasvavat. Jaana Luoranen, Erikoistutkija Luonnonvarakeskus Alustavien tutkimustulosten perusteella pienten koivun paakkutaimien istutus onnistuu myös syksyllä. Ku- vassa koneella noin 6 cm syvyyteen laikkumättääseen Kuopion eteläpuolella syyskuun lopulla 2017 istutettu koivu ja samalla alalla kesäkuun alussa 2018 kuvattu, hyvin kasvuun lähtenyt taimi. Syysistuttajanmuistilista Hyvin istutettu taimi keskikarkealla maalla, kivennäismaapintaisessa mättäässä selviää ankarastakin talvesta. Kuvassa kääntömättääseen syksyllä 2015 istutettu kuusen taimi kuvattuna ankaran talven 2015- 2016 jälkeen kesäkuussa 2016. Juhani Korhonen Kuvat Jaana Luoranen Ida Sara-aho: ”Siilinjärvellä hoidetaanmetsiä hyvin” Metsänhoitoyhdistys Poh- jois-Savon asiantuntijana Ida aloitti kuluvan vuoden kesä- kuussa. Hän siirtyi yhdistyk- seemme töihin naapuristamme Mhy Etelä-Savosta, jossa työs- kenteli vastaavissa tehtävissä Juvalla. – Oli kyllä mieleen painuva ensimmäinen työpäivä Siilinjärvellä. Vauhkosen Voit- to oli leiponut komean täyte- kakun aamukahvi pöytään ja siinä komeili teksti ”Tervetu- loa Ida”. Se lämmitti kovasti mieltä, muistelee Ida. Kotoisin Ida on Keski-Suo- mesta Jämsästä. – Kyllähän se puheestani huomaa, että muualta päin tulen. Savon ”viäntäminen” ei vielä oikein lähde, vaikka Etelä-Savossa sitä pari vuotta ennätin har- joitella. Asumme nyt puolisoni ja saksanseisojan kanssa tääl- lä Siilinjärvellä, joten eiköhän tämä murre, ainakin kuullun ymmärryksen puolesta, tule otettua nopeasti haltuun. En- nen savolaistumistani asuin opintojeni ajan Joensuussa, jo- ten itäsuomalainen mielenlaatu alkaa olla jo tuttua, pohtii Ida. Metsäasiantuntija Sara-ahoa ensimmäisenä hämmästytti Sii- linjärven metsissä maapohji- en rehevyys. – Puut on isoja, järeitä ja kasvavat nopeasti. Aivan erilaiset maapohjat re- hevyydeltään kuin edellisellä työalueellani Juvalla. Emännät ja isännäthän ovat kutakuin- kin alueilla samanlaisia, mut- ta ehkä täällä Pohjois-Savossa ollaan hivenen leppoisampia. Intohimoisesti täällä ainakin metsänhoitoon suhtaudutaan ja kulttuuri siihen on vahva. Ei täällä juurikaan hoitamatto- mia metsiä näe. Myös koneel- linen metsänhoito on täällä jo pitemmällä, jatkuvatoiminen Bracke-laikkumätästäjä on kattavasti käytössä, samoin koneistutus, Sara-aho miettii. - Nopeasti ovat ensimmäiset kuukaudet Siilinjärvellä vieräh- täneet. Paljon on asioita tehtä- vänä ja selvitettävänä, mutta mukavaa on ollut. Erityisesti on lämmittänyt kuinka hyvin metsänomistajat ovat ottaneet minut vastaan. Pyrin kyllä ole- maan kaikkiin alueeni metsän- omistajiin yhteydessä, ja tot- ta kai minullekin saa soittaa tai tulla käymään toimistolla. Puukauppahan tuo käy edel- leenkin hyvin ja hintataso on suotuisa, joten myyntiaikeita kannattaa laittaa nyt toteen, päättää metsäasiantuntija Sara-aho. Juha Huttunen - Haaveenani on omistaa joskus omaa metsää. Oli- si erittäin mielenkiintoista tehdä omassa metsässä eri- laisia metsänkasvatukselli- sia kokeita. Istuttaa erilaisia puulajeja ja kokeilla vaihto- ehtoisia harvennusmalleja ja nähdä niiden vaikutukset käytännössä metsän kas- vuun, kertoo Ida Sara-aho, Siilinjärven tuore metsäasi- antuntija. Ei ole yllätys, että Idan metsäinen haave on tällainen. Onhan hän koulu- tukseltaan metsänhoitaja, joten asioiden tutkiminen on hänelle luontaista. Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksenavullahoidat metsääsihyvin,asuit sitten lähellä taikaukana. Teemetsäomaisuudenhoitosopimus,niin huolehdimmemetsästäsi, toteutamme Metsänomistajan pitää va tia metsäänsä. Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänomistajan pi ää vahtia metsäänsä. Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksenavullahoidat metsääsihyvin,asuit sitten lähellä taikaukana. Teemetsäomaisuudenhoitosopimus,niin huolehdimmemetsästäsi, toteutamme metsän oitotyöt jaautammepuukaupan tekemisessä. Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksenavullahoidat metsääsihyvin,asuit sitten lähellä taikaukana. Teemetsäomaisuudenhoitosopimus,niin huolehdimmemetsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt jaautammepuukaupan tekemisessä. Kysy lisäämetsäomaisuudenhoitosopimuksesta omaltametsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydätosoitteesta www.mhy.fi ja www.metsän istajat.fi . Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksenavullahoidat metsääsihyvin,asuit sitten lähellä taikaukana.