METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat Pohjois-Savo 2 /2018 18 Siemeniä tuotetaan tätä tarkoi- tusta varten perustetuilla siemen- viljelyksillä. Luonnonmetsistä valittuja, hyvälaatuisiksi arvioi- tuja puuyksilöitä eli ns. pluspui- ta on vartettu siemenviljelyksille risteytymään keskenään ja tuot- tamaan hyvälaatuista siementä. Siemenviljelysten kokonaispinta- ala on yli 2000 hehtaaria. Näistä valtaosa on männyn siemenvil- jelyksiä. Kuusen siemenviljelys- ten vähäisen pinta-alan, harvoin toistuvan kukinnan ja siemensa- toja verottavien hyönteis- ja sie- nituhojen takia kuusen siementä joudutaan keräämään myös ta- lousmetsistä. Siemenviljelyssie- menen osuus kuusen taimituo- tannossa on vaihdellut 15 ja 75 % välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Joinain vuosina kuusen jalostettua siementä on myös tuotu muutamia satoja ki- loja Ruotsista. Siemenviljelyksiltä saata- van siemenen jalostushyöty, eli puuston tilavuuskasvun parem- muus talousmetsistä saatavaan siemeneen verrattuna on tällä hetkellä 10 – 30 % puulajista riippuen. Pisimmälle jalostukses- sa on päästy männyllä ja koivul- la. Kasvun lisäksi jalostuksella on pystytty parantamaan myös rungon teknistä laatua, millä on merkitystä etenkin männyn ja koivun kasvatuksessa. Edellä mainitut jalostushyödyt siirtyvät käytäntöön ainoastaan metsän- viljelyn eli kylvön ja istutuksen kautta. Jalostetut siemenet tai niistä kasvatetut taimet tunnistaa siemen- tai taimipakkauksen eti- ketissä olevasta alkuperäluokas- ta. Luokkia on yhteensä neljä, joista ”Alustavasti testattu” (3) ja ”Testattu” (4) tarkoittavat jalostettuja siemeniä tai niistä kasvatettuja taimia ja luokat ”Siemenlähde tunnettu” (1) ja ”Valikoitu” (2) puolestaan jalos- tamattomia. Puut ovat perinnöllisesti so- peutuneet syntypaikkansa il- mastoon, eikä niiden siemeniä tai niistä kasvatettuja taimia voi siirtää pitkiä matkoja. Jalostetut siemenet ja taimet tulee käyttää niille pakkausetiketissä osoite- tulla käyttöalueellaan. Männyn ja rauduskoivun metsikkösieme- niä tai taimia voidaan siirtää pohjoisesta etelään enintään 150 lämpösummayksikköä (yksi läm- pösummayksikkö (d.d.) vastaa karkeasti yhtä kilometriä). Poh- joiseen rauduskoivua voidaan siirtää sama 150 lämpösum- mayksikköä. Sen sijaan kuusella voidaan päästä eteläisemmän al- kuperän (100–300 d.d.) käytöllä paikallista alkuperää parempiin tuloksiin Etelä-Suomessa. Luonnonvarakeskuksella on käynnissä Maa- ja metsätalous- ministeriön rahoittama tutki- mus- ja kehittämisprojekti, jos- sa pyritään yhdessä kaupallisten metsäpuiden siementuottajien kanssa kehittämään kuusen sie- menviljelysten kukintaa lisääviä ja käpy- ja siementuhoja vähen- täviä hoitomenetelmiä sekä jal- kauttamaan ne osaksi siemenvil- jelysten normaalia hoitorutiinia. Lisäksi tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla siemenvilje- lysten siemensadot saadaan tar- kemmin talteen käpyjen keruun ja karistuksen sekä siementen puhdistuksen aikana. Tavoitteen saavuttamisella parannetaan ja- lostetun siemenen saatavuutta tulevaisuudessa ja sitä kautta jalostushyödyn realisoitumista metsätaloudessa. Käytännössä kuusen kukin- taa pyritään lisäämään mm. injektoimalla siemenviljelyksillä kasvaviin vartteisiin gibberellii- nihormonia, joka on yksi pui- den omista luontaisista, kukintaa säätelevistä hormoneista (kuva 1). Samalla testataan gibberellii- nihormonin erilaisia levitysme- netelmiä. Lisäksi selvitetään sie- menviljelyksillä toisinaan pahoja käpytuhoja aiheuttavan kuusen- tuomiruoste –taudin elinkiertoa ja kehitetään tämän tiedon poh- jalta torjuntakeinoja. Siemenen saatavuuden paran- tamisen lisäksi Luonnonvarakes- kus pyrkii myös tehostamaan siemenen käyttöä. Erityisesti tä- mä koskee männyn metsäkylvöä, jossa taimisaanto eli vakiintunei- den taimien osuus kylvetyistä itä- miskykyisistä siemenistä on ny- kymenetelmillä vain noin 10 %. Suuren siemenmenekin takia ja- lostettua männyn siementä ei täl- lä hetkellä riitä kaikkeen metsä- kylvöön. Taimisaantoa pyritään parantamaan suunnittelemalla siementen hallittua peittymistä edesauttavia konekylvömenetel- miä yhteistyössä kone- ja laite- valmistajien kanssa. Huolellisesti perustetuissa käsinkylvökokeissa siemenen peittämisen noin sentin paksuisella maakerroksella on todettu yleensä vähintään kak- sinkertaistaneen taimisaannon. Pekka Helenius, Luonnonvarakeskus Gibberelliinihormonin injektointia vartteeseen kuusen siemen- viljelyksellä. Riittääkö jalostettua siementämetsänviljelyyn? Metsänviljelyyn tarvitaan Suomessa vuosittain noin 10 000 kg siemeniä. Valta- osa (yli 8000 kg) tästä mää- rästä kuluu männyn met- säkylvöön. Taimien tuotta- miseen taimitarhoilla kuluu noin 1500 kg siementä. Suomen metsäkeskuksen Metsäkaari-hanke ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo järjestävät Metsänomistustilaisuuksia Lämpimästi tervetuloa sekä nykyiset että tulevat metsänomistajat ja kaikki metsänomistusasioista kiinnostuneet! Tilaisuudet ovat maksuttomia ja alkavat kahvitarjoilulla. www.metsakeskus.fi/metsakaari Ilmoittautuminen viikkoa ennen kutakin tilaisuutta: www.metsakeskus.fi/tapahtumat tai Jouni Partanen, puh. 046 923 2035 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Tilaisuudessa käsitellään yhteismetsää metsänomistusmuotona ja esitellään Mhy Pohjois-Savon yhteismetsä. Ilmoittaudu ennakkoon: www.lyyti.in/yhteismetsilta. YHTEISMETSÄTILAISUUS HELSINKI 27.9.2018 klo 17–20 Maalaistentalo, Simonkatu 6 Tilaisuuksissa käsitellään monipuolisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin liitty- viä asioita. Esitellään eri vaihtoehdot, niiden verovaikutukset ja Mhy Pohjois-Savon spv-palvelut. Tilaisuuksien tavoitteena on parantaa metsänomistajien valmiuksia sukupolvenvaihdosten suunnitteluun ja käynnistämiseen. SUKUPOLVENVAIHDOSTILAISUUDET SUONENJOKI 2.10.2018 klo 17–20 Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 TUUSNIEMI 4.10.2018 klo 17–20 Kunnantalon valtuustosali, Keskitie 22 Tilaisuuden pääaiheena on metsäyhtymien ja kuolinpesien omistusjärjestelyt. Illan ohjelmassa on lisäksi Pohjois-Savon Metsänhoitokoulusäätiön metsänomistajasti- pendin jako. SPV-ILTAMETSÄNOMISTAJILLE KUOPIO 14.11.2018 klo 17–20 Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Maaseudun ammatteihin ja yrittäjyyteen tutustumassa Maaseutuammattiin ry tutustuttaa yläkoululaisia, lukiolaisia ja opettajia maaseudun ammatteihin ja yrittäjyyteen. Kevätlukukauden aikana osallistujia opin- toretkille ja muihin tapahtumiin oli yh- teensä noin 1 900. Toukokuun lopulla Kuopion Lyseon lukion biologian ryhmä tutustui metsänhoitoon ja metsänhak- kuisiin Vehmersalmella ja Kurkimäessä. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on Maaseutuammattiin ry:n jäsen. Tutustu tarkemmin Maaseutuammattiin ry:n toimintaan: www.maaseutuammat- tiin.fi