METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat Pohjois-Savo 2 /2018 2 Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Päätoimittaja Pekka Sahlman Toimituspäällikkö Juha Huttunen Sivunvalmistus: SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2018 Metsänomistajat Pohjois-Savo METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Johtajan palsta Puheenjohtajan palsta Kevättalvella alkanut hyvä vire puukaupassa on jatkunut koko kesän. Ostajat ovat olleet halukkaita tekemään kauppaa sekä harvennusten että avohakkui- den osalta. Maakuntamme hyvällä puunmenekillä on myös tuntuvaa taloudellista vaikutusta alueellemme. Laskeskelin, että kantoraha tuloja tulee tänä vuonna maakuntaamme n.150 milj. € . Kun lisäämme tähän vielä kuljetukset, hakkuut ym.metsänhoitoon liittyvät tulovirrat, on kokonaissumma erittäin merkittävä maakuntamme taloudelle. Kemera varoja on vielä paljon käyttämättä joten rohkaisen teitä metsänomistajat käymään metsäpalstat läpi ja suorittamaan Kemera tuen piiriin kuuluvat met- sänhoidolliset toimenpiteet. On tärkeää, että myönnetyt tukivarat tulevat käytetyiksi ja samalla metsät tulevat hoidettua ajantasaisesti. Avohakkuista on käyty keskustelua eri medioissa ja esitys avohakkuiden kieltämisestä on etenemässä edus- kuntaan Metsähallituksen omistamien maiden osalta. Näen tässä vaaran että kyseinen malli voisi levitä koskemaan myös yksityismetsien omistajia. Ajatusmalli kieltämisestä tuntuu hyvinkin pöljältä, koska Suomessa metsänhoito perustuu suunnitelmalliseen toimintaan. Aurinkoisia metsäretkiä, pj. Seppo Helminen Arvoisat metsänomistajat, Sanonta ”vuodet eivät ole veljeksiä” pitää hyvin paikkaansa tämän kesän osalta. Olemme saaneet nauttia jo keväästä lähtien lämmöstä ja aurin- gosta. Myös metsä on nautiskellut tämän kesän säästä, joka näkyy hyvänä vuosikasvuna. Puu on uusiutuva luonnonvara, jota voidaan käyttää mitä moninaisemmissa kohteissa. Kasvaessaan puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia. Suomessa on panostettu metsien kasvun parantamiseen voimallisesti jo 1900-lu- vun puolivälistä lähtien. Tavoitteena on ollut kasvun ja puumäärän lisääminen. Siinä ollaan onnistuttu erinomaisesti. Esimerkiksi verrattuna 1950-lukuun puuston määrä ja kasvu on lähes kaksinkertaistunut. Hyvinvointivaltio on rakennettu pitkälti metsiä hakkaamalla ja puuta jalostamalla. Paperi oli aikai- semmin suomalaisen metsäteollisuuden syömähammas ja rahasampo. Paperi on tärkeä vieläkin, mutta sen lisäksi on tullut kartonki ja erilaiset puukuidusta ja- lostettavat muut tuotteet. Sellun viennissä tehtiin tänä vuonna kaikkien aikojen ennätys. Tukkipuusta tehtävä sahatavara ja vaneri tuovat pääosan metsänomista- jan puukaupparahoista. Runsaat metsävarat, vakaa yhteiskunta, toimivat puumarkkinat ja kohtalaisen hyvä infra houkuttelevat Suomeen yhä uutta jalos- tuskapasiteettia ja tällä hetkellä keskenään kilpailevia investointisuunnitelmia on useita. Mikä voisi estää menestystarinan jatkumisen ? Par- haiten siinä onnistuvat suomalaiset itse. On syntynyt ääriliikkeitä vastustamaan avohakkuita ja vastusta- maan uusien tehtaiden rakentamista, esimerkiksi suun- niteltu Finnpulp Kuopioon. On myös laiskistuttu hoi- tamaan metsiä. Siinä missä isoisämme kaivoivat ojia suolle lapiolla ja istuttivat kuokalla taimia paremman kasvun toivossa, olisi nyt koneita ja työvoimaa tarjolla. Tukieurojakin olisi valtiolla. Silti metsänhoitotöiden työmäärät ovat jäämässä huolestuttavan pieniksi. Avohakkuut kuuluvat osaltaan metsän kiertoon ja metsäluontoon. Puu on elävä kasvi, jolla on tietty elin- ikä. Ikuisesti puut eivät elä. Aikaisemmin metsäpalot ja kaskiviljely hoitivat metsän uudistumisen. Nykyisin sama tehdään avohakkuilla. Sillä erolla, että puuaines otetaan nyt hyötykäyttöön. Ilman avohakkuita ei olisi nykyisenkaltaista metsäteollisuutta, eikä suomalaista hyvinvointia. Meneillään olevan kansalaisaloitekam- panjan mukaan avohakkuut tulisi kieltää valtion mailla. Kielto on liian rankka toimenpide, vaikka se koskisikin, ainakin aluksi, vain valtion omistamia maita. Finnpulpin havusellutehtaan rakentamista Kuopi- oon on alettu vastustaa. Kansanliikkeen tavoitteena on estää Finnpulpin tulo vaikuttamalla kaupungin päättäjiin. Vastustajat unohtavat sen tosiasian, että demokraattisesti valitut kaupungin päättäjät ja vir- kamiesvastuulla toimivat virkamiehet ovat tehneet hanketta koskevia päätöksiä, joista on tiedotettu asiaan kuuluvasti ja avoimesti. Tehtaalle myönnetystä ympäristöluvasta tehtyjä valituksia käsittelee Vaasan hallinto-oikeus, jonka päätöksiä odotellaan vielä tä- män vuoden aikana. Metsänomistajat ja suomalaisen hyvinvoinnin puolustajat toivovat Finnpulp-hankkeen toteutuvan. Kuopiossa 3.9.2018 Pekka Sahlman, johtaja Puulla parempiin päiviin Otsikon sanonta ”Puulla parempiin päiviin”on jo vanha, mutta ei vielä loppuun kulunut. Nyt se on taas hyvin ajankohtainen. Suomen talo- udella menee paremmin kuin aikoihin, vaikka syömävelkaa otetaan edelleenkin. Metsäsek- torilla eletään huippusuhdannetta. Yksityisteiden perusparannuksiin ja uusien metsäteiden rakentamiseen myönnettävä Ke- mera-tuki nousi 1.6.2018 alkaen eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Yksityisteiden perusparannuksen Kemera-tuki nousi eteläisessä Suomessa (johon Pohjois-Savo kokonaisuudessaan lukeutuu) 35 prosentista 50 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Uusien tei- den Kemera-tuki nousee eteläisessä Suomessa 20 prosentista 30 prosenttiin tien rakentamisen kokonaiskustannuksista. - Perusparannusten 50 prosentin tuki on jo hyvin merkittävä. Tiet kannattaa laittaa nyt kuntoon, ihan jo Finnpulpia silmällä pitäen, toteaa Mhy Pohjois-Savon erityisasiantuntija Harri Koponen, joka vastaa metsätiehankkeista yhdistyksen alueella. Metsäteihin saa nyt tukea enemmän