METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat Pohjois-Savo 2 /2018 6 Kari ja Antti Laitinen tekevät Mhy Pohjois-Savon korjuupal- velun työmaita Rautalammin ja Suonenjoen alueella. Isän ja pojan koneketju on erikoistu- nut harvennuksiin ja pehmei- den maiden kesäkorjuuseen. Laitiset ovat työskennelleet koneellisena korjuuketjuna nyt yhdeksän vuoden ajan. Tuol- loin Antti aloitti hakkuukone- yrittäjänä. ”Prosilvan moto on erityi- sesti nuorten metsien harven- nuksille suunniteltu. Kone on kooltaan pienehkö ja kääntyy pienessä tilassa. Koura ulottuu jopa 12 metrin päähän”, Antti kuvailee. Kari puolestaan vastaa pui- den ajosta. Aiemmin alla oli metsätraktori. Reilu kuukausi sitten Kari sai käyttöönsä uu- den kuormatraktorin Sampo- Rosenlewin. Uuteen hankin- taan hän on silmin nähden tyytyväinen. ”Tämä on kevyemmästä päästä ajokoneita. Täydessä puulastissa se on saman painoi- nen kuin isot päätehakkuuseen tarkoitetut ajokoneet tyhjänä”, kertoo Kari tyytyväisenä. ”Suorastaan tehty ensihar- vennuksille. Kevyt ja ketterä kone, joka kulkee pehmeästi kuin kissa. Kantavilla teloil- la varustettuna kulkee hyvin myös märissä kohteissa”, Kari sanoo ja esittelee pääajouraa, jossa maanpainaumia ei näy. ”Tällä varustuksella pystym- me korjaamaan puuta kelillä kuin kelillä”, Antti toteaa. Tärkeintä on siisti korjuujälki Laitiset korostavat, että hy- vin suunniteltu on puoliksi tehty. Toinen puoli tulee huo- lellisesta toteutuksesta. Tihe- än, nuoren metsän harvennus vaatii sopivan konekaluston lisäksi rautaista ammattitaitoa kuljettajilta. ”Harvennusjälki on kaiken a ja o. Hyvä jälki tarkoittaa, ettei puusto-, maasto tai juuris- tovaurioita synny. Samanlailla touhutaan kuin että omassa metsässä tehtäisiin”, tuumaa Antti. Maanomistajan toiveet esimerkiksi harvennusvoimak- kuudesta kuunnellaan ja työ tehdään niiden mukaisesti. ”Metsänomistajilta on tullut hyvää palautetta. Ehkä parasta kiitosta maanomistajalta on se, kun saadaan tulla uudestaan- kin hänen metsää harventa- maan”, työpari sanoo hymyssä suin. Ennakkoraivaus kannattaa tehdä Laitiset kannustavat metsän- omistajia raivaamaan tiheänä kasvavan alikasvospuuston ennen harvennusta. Mikäli risukkoa ja pienpuustoa on paljon, puunkorjuu vaikeutuu ja hidastuu. Usein ennakkorai- vaus on edellytys koneelliselle puunkorjuulle. ”Työ hidastuu ja vaurioris- kit kasvavat, kun näkyvyys on heikko. Etenkin syksyllä ja talvella raivaamaton alikas- vos pysäyttää kaiken valon ja peittää näkymän”, Antti muis- tuttaa. Ennakkoraivauksen hyvä puoli on myös, että maahan kaadettu pienpuusto lisää kan- tavuutta pehmeillä mailla ja suojaa puiden juuria. Työmaa myös näyttää hakkuun jälkeen paremmalta. Oppia puun tyveltä Karilla kokemusta metsä- töistä on kertynyt jo neljän- kymmenen vuoden ajalta. Hän aloitti vuonna 1987 yrittäjä- nä, jota ennen oli metsäyhtiön metsurina. ”Moottorisahalla kaadoin puita ja ajoin ne traktorilla tienvarteen. Seitsemän vuotta kävin muualla kevyissä töissä jakeluautonkuljettajana, mutta metsään mieli vetää. Tämä on kiehtovaa työtä”, Kari kertoo. Antti seurasi isäänsä metsä- hommiin ja aloitti 8-vuotiaa- na vänkärinä ja ajomiehenä. Myös hän on työskennellyt metsurina useita vuosia. Ennen oman hakkuukoneen hankki- mista hän ajoi isänsä kanssa metsätraktorilla puutavaraa välivarastolle. ”Kun metsurina kaataa puita, niin oppii katsomaan, mikä puu jätetään ja mikä kaadetaan. Se on ollut hyvää koulua konetöitä varten”, Kari kiteyttää. Harvennettavaa metsää riit- tää ja kalusto mahdollistaa ympärivuotisen puunkorjuun, joten malttavatko yrittäjät pi- tää vapaapäiviä lainkaan. ”Teemme reilua päivää vii- kolla. Tuleehan sitä talvella ol- tua töissä viikonloppuisinkin, mutta pyritään kyllä pitämään vähintään yksi päivä vapaata”, Laitiset sanovat. Vapaa-aikanaan Antti kertoo viettävänsä laatuaikaa perheen kanssa. Touhuamista riittää- kin, sillä perheessä on neljä 3–13 -vuotiasta poikaa. Kari puolestaan kalastelee ja kier- telee jokamiesluokan kisoja vanhimman poikansa kanssa. Teksti ja kuvat: Päivi Mäki Ensiharvennusten erikoisketju Ajokoneessa on 90 cm leveät kaivuritelat, joiden jäljiltä maanpinta pysyy ehjänä. Ajouralle kasataan hak- kuutähteitä estämään juuristovaurioita. Sopiva kalusto ja vahva ammattitaito mahdollistaa puunkorjuun kelillä kuin kelillä. Antti ja Kari Laiti- nen korostavat, että hyvä korjuujälki on kunnia-asia. Kari ja Antti Laitinen ovat jo vuodesta 2009 urakoineet Metsänhoitoyh- distys Pohjois-Savon korjuupalvelun ensiharvennustyömaita. Antti Laitinen onmieltynyt Prosilva harvennusharvesteriin,joka toimii erinomaisesti ensiharvennuksilla.Hakkuukoneen puomi on 10,5metriä pitkä.