6
METSÄNOMISTAJAT • SAVOTTA
Tänä keväänä äänestetään Eu-
roopan parlamentin vaaleis-
sa. Voiko 700 000 suomalaista
metsänomistajaa saada ääntään
kuuluviin 500 miljoonan jou-
kossa? Kannattaako vaivautua
uurnille?
Vientiteollisuuden markki-
noiden turvaaminen ja turvalli-
suuspoliittiset seikat ratkaisivat
aikoinaan suomalaisten halun
lähteä mukaan Euroopan yh-
dentymiseen kansanäänestyk-
sessä. On selvää, että metsän-
omistajina olemme hyötyneet
unionin yhteisistä markkinois-
ta janiiden avautumisestamyös
EU:nulkopuolelle.
Metsänomistajien (MHY ja
MTK) ja myös Suomen kanta
on ollut, että unionin ei pidä se-
kaantua jäsenmaiden metsäpo-
litiikkaan, vaan se tulee pysyä
kansallisesti päätettävänä kysy-
myksenä. Kukaan ei kaipaa yh-
teisen maatalouspolitiikan kal-
taistabyrokratiaa.
Vaikka EU:lla ei ole yhteis-
tä metsäpolitiikkaa, on unio-
nin ilmasto- ja energiapolitii-
kan kautta EU:n päätöksente-
koon noussut kuitenkin asioita,
joilla on suora yhteys suomalai-
seen metsänomistajaan. Komis-
sioonvalmistellut lainsäädäntö-
ehdotuksia mm. metsäbiomas-
san kestävyyteen liittyen, jotka
toteutuessaan voisivat sekoittaa
suomalaiset puumarkkinat jaai-
heuttaa valtavasti lisäbyrokrati-
aa.
Jatkossa tarvitsemme EU:lle
yhteisen elinkeinolähtöisenmet
sästrategian, joka vahvistaa Eu-
roopan talouskasvua, metsä-
sektorin kilpailukykyä ja puun
käytön lisäämistä osana uut-
ta biotaloutta. Valittava parla-
mentti onmukana päättämässä
EU:n uudesta metsästrategias-
ta. Parlamentilla on valtaa vai-
kuttaa myös siihen tulkitaanko
biomassan kestävyyskriteereis-
sä puu mustaksi vai valkeaksi
energian lähteeksi eli lasketaan-
ko Suomen metsät ilmastouh-
kaksi vaimahdollisuudeksi.
Euroopan parlamentin ener-
giavaliokunta on työstämässä
unionin yhteisiä energialinjauk-
sia ja ympäristövaliokunta kä-
sittelee jatkuvasti suomalaiseen
metsänomistajaan vaikuttavia
asioita. Edessäon isojapäätöksiä
EU:n kilpailukyvyn ja ilmasto-
politiikan yhteensovittamisessa.
Ei ole sama, millä kärjellä siellä
suomalainenmeppi esiintyy.
Kilpailukyvystä ja ilmas-
topolitiikasta on voitava pitää
kiinni samanaikaisesti. Puu-
rakentaminen ja puupohjaiset
biopolttoaineet ovat Suomen
vahvuus eurooppalaisessa il-
mastopolitiikassa. Niiden edis-
täminen koko unionin alueel-
la tulisi nostaa Suomen EU-po-
litiikan ytimeen. Kannattaisiko
Suomeen suunnitellut tuulimyl-
lyt rakentaa Tanskaan tai Bri-
tanniaan, missä tuulee ja jättää
sinnekaavaillutEuroopanulko-
puolelta tulevaan puuhun poh-
jautuvat laitokset rakentamatta?
Tulevanparlamentin tuleemiet-
tiä ilmastopolitiikkaa ja kilpai-
lukykyä yhtäaikaisesti. Suomen
metsissä riittää puuta viiden-
neksen nykyistä suurempaan
käyttöön. Se saadaanko lisä-
käyttöä aikaiseksi, riippuu pal-
joltimyösEU:npäätöksistä
Metsänomistajia on Suomes-
sa lähes viidennes kaikista ää-
nestäjistä. Meillä on mahdolli-
suus vaikuttaa Suomen linjaan
eri ryhmienkautta. Ehdokkailta
pitää kysellä, mihin valiokun-
taan he tähtäävät, ja minkälais-
tapainoarvoa jaasiantuntemus-
taheiltä löytyy. Vaaleissa löytyy
ehdokkaita, joilla on tuntemus
meidän elinkeinoomme jamah-
dollisuus nousta eurooppalai-
seksi vaikuttajaksi.
Metsänomistajat tulevat vai-
kuttamaan valittujen meppien
kantoihinvaalien jälkeen. Edun-
valvontaa puun juurelta Brysse-
liin on metsänhoitoyhdistysten
jaMTK:n yhteisenMetsänomis-
tajat ketjun tunnuslause.
Metsänomistajalle EU:n pi-
tää olla iso isoissa asioissa ja
pieni pienissä asioissa. Käyte-
tään pihkaista ääntämme tou-
kokuussa.
MikkoTiirola
Metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja,MTK r.y.
Pihkaistaääntä!
Metsänomistamistapitääehdot-
tamasti kehittääkohtiaktiivista
yritystoimintaa, totesiMikkoTii-
rolaMhySavotan järjestämässä
Menestyvämetsänomistajasemi-
naarissa16.1. Iisalmessa.
Metsään.fi
Uusimetsävaratieto
metsänomistajiensaatavilla
Pohjois-Savossa metsävaratie-
toa valmistuu koko ajan lisää.
Metsäkeskus lähettää viestin,
kun metsäsi tiedot ovat valmii-
na Metsään.fi palvelussa. Anta-
mallametsänhoitoyhdistykselle
suostumuksesi metsäsi tietojen
luovutukseen, voimmehyödyn-
tää palvelua yhdessä esimerkik-
si metsätöiden ja puukaupan
suunnittelussa.
MIHINMETSÄVARATIETOA
KÄYTETÄÄN?
Metsänhoitoyhdistys on saanut
metsänomistajilta runsaasti val-
takirjoja vuosina 2011-2014Met-
säkeskuksen keräämän metsä-
varatiedon
hyödyntämiseksi.
Valtakirja tarvitaan tietojen luo-
vutukseen vuoden 2012 alussa
voimaan tulleen metsätietolain
mukaan. Valtakirja toimii lain
tarkoittamana suostumuksena
metsätiedonkäsittelyyn.
Henkilötietolain edellyttä-
män rekisteriselosteemme mu-
kaisesti voimme käyttää met-
sävaratietoja seuraaviin tarkoi-
tuksiin:
- metsätalouteen liittyvään
neuvontaan
- metsäsuunnitelman laati-
miseen ja metsävaratietojen yl-
läpitoon ja ajantasaistamiseen
- maanomistajan toimeksi-
annon taimuunmaanomistajan
ja luovutuksensaajan väliseen
asiakassuhteeseen liittyvän asi-
anhoitamiseen
- maanomistajan edunval-
vontaan liittyvien asioiden hoi-
tamiseen
-
suostumuksenantajalle/
suostumuksenantajille kohdis-
tettavaan metsätalouteen liitty-
vään suoramarkkinointiin, joka
liittyy luovutuksensaajan pal-
veluihin tai toimintaan.
Haluamme kuitenkin ko-
rostaa, että metsänomistajalla
on oikeus milloin tahansa pe-
ruuttaa antamansa suostumus
metsävaratietojen
luovutuk-
seen.
METSÄÄN.FI-PALVELU
SÄHKÖISTÄÄTIEDON
Saat metsävaratietosi kätevim-
min käyttöösi Metsäkeskuksen
ylläpitämän sähköisen Met-
sään.fi-palvelun kautta. Palve-
lun käyttäjänä pääset interne-
tin kautta käsiksi metsäsi ajan-
tasaisiin tietoihin ja karttoihin.
Palvelua käytetään pankkitun-
nuksilla ja sen vuosimaksu on
60 euroa. Maksu on verovähen-
nyskelpoinen.
Metsänhoitoyhdistyksessä
näemme
Metsään.fi-palvelun
kautta niiden metsänomistajien
tiedot, jotka ovat antaneet meil-
le suostumuksensa metsävara-
tietojensa selailuun ja/tai siir-
toon.
Jollet ole vielä antanut met-
sänhoitoyhdistykselle valtakir-
jaa metsävaratietojen luovutuk-
seen, voit antaa suostumuksesi
suoraan Metsään.fi-palvelussa.
Suostumusten antaminen on-
nistuu myös 7 päivän tutustu-
misjakson aikana.
Mikäli haluat mieluummin
käyttää paperista versiota, niin
”Suostumus metsätiedon käsit-
telyyn” löytyyMetsäkeskuksen
sivulta
i kai-
kista toimipaikoistamme.
MhySavotan ensimmäiseen toi-
mintavuoteen lähdettiin lyhyel-
lä valmistautumisajalla ja vuosi
2013 oli täynnä suuria muutok-
sia. Fuusio liitti yhteen erilaisia
toimintatapoja. Mhy Savotassa
otettiin mm. käyttöön tiimi-or-
ganisaatio, ja toimihenkilöiden
työnkuvatmuuttuivat osittain.
Vuosi 2013 oli toiminnalli-
sesti ja taloudellisesti erittäin
hyvä. Liiketoiminnan liikevaih-
to ylitti budjetin, ollen 7,2 mil-
joonaa euroa. Tilikauden tu-
los oli noin 53 000 euroa. Lähes
kaikki Mhy Savotan ensimmäi-
selle vuodelle asetetut toimin-
nalliset tavoitteet toteutuivat
reilusti.
VILKASTAPUUKAUPPAA
Vuosi 2013 oli ennätyksellisen
vilkas puukauppavuosi. Var-
sinkin tukkileimikoilla oli hyvä
kysyntä, mutta kaikki harven-
nusleimikot eivät käyneet kau-
paksi. Mhy:n tekemien puun-
myyntisuunnitelmienmäärä oli
ylimiljoonam
3
,mikä ylitti sekä
tavoitteen että edellisenvuoden
tuloksen reilusti. Tämä oli noin
78% teollisuuden alueelta osta-
masta puusta. Alueen kestävä
vuotuinen hakkuusuunnite on
2 000 000 m
3
. Myös Mhy:n kor-
juupalvelun määrät kasvoivat
energiapuunkorjuuta
lukuun
ottamatta.
Mhy:n rooli metsänomista-
jan edustajana puukaupoissa
olimerkittävä, silläpuukauppa-
toimeksiantojen eli valtakirja-
kauppojenmäärä nousi 800 000
m
3
:iin. Yksityismetsien kantora-
hatulo oli noin 45miljoonaa eu-
roa.
HYVÄÄKASVUA
METSÄNHOITOPALVELUISSA
Myös
metsähoitopalveluissa
tavoitteet ylittyivät lukuunot-
tamatta metsänviljelyä, jossa
siinäkin tosin saatiin kasvua
edellisvuodesta kokonaisalan
osalta. Metsänviljelyä tehtiin
noin 1300 hehtaaria, ja taimia
välitettiin reilut 2,4 miljoonaa
kappaletta.
Taimikonhoitotöiden teke-
misessä näkyy metsänomista-
ja-rakenteen muutos siten, et-
tä palkkatöiden osuus kasvoi.
Mhy:n työpalveluna tehtiin tai-
mikonhoitoa 2000 ha ja nuo-
renmetsän kunnostusta 600 ha.
Metsälannoitusmääräylitti sekä
tavoitteet että edellisen vuoden
toteutuman reilusti. Terveyslan-
noitusta tehtiin 2000 ha ja kas-
vatuslannoitusta 400 ha. Met-
sänhoitotöihin saatiin noin 1,2
miljoonaa euroaKemera-varoja.
AKTIIVISTAYHTEYDENPITOA
ASIAKKAISIIN
Mhy Savotta korostaa toimin-
nassaan aktiivista yhteydenpi-
toa jäseniinsä. Palvelumyyji-
en tavoitteena on yhteydenotto
kaikkiin jäseniin vähintään jo-
ka kolmas vuosi. Vuonna 2013
annettiin henkilökohtaista neu-
vontaa 5400metsänomistajalle.
UUSIAPALVELUAVAUKSIA
Metsäomaisuuden hallintapal-
velut ja metsäkiinteistöjen vä-
litys ovat nopeasti kehittyviä
ja lisääntyviä palvelumuotoja.
Mhy Savotassa on panostettu
em. erikoisosaamista vaativiin
palveluihin.
Uusi palveluavaus ja suu-
ri menestys oli metsänhoitoyh-
distyksen oman verkkokaupan
Savotan Puodin perustaminen.
Savotan Puoti on jatkossa valta-
kunnallinen metsänhoitoyhdis-
tystenyhteinenverkkokauppa.
Savotanensimmäinen toimintavuosi
olimenestyksellinen
LasketaankoSuomen
metsät ilmastouhkaksi
vaimahdollisuudeksi?
