Previous Page  10 / 16 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 10 / 16 Next Page
Page Background

10

Metsän

omistajat • Savotta

Metsänviljelyä on Suomessa

tehty voimakkaasti 60-luvul-

ta lähtien. Männyn valtakausi

metsänviljelyssä ajoittui 60-lu-

vun puolivälistä parikymmentä

vuotta eteenpäin.

Kuusikuidusta tehtävät ai-

kakausi- ja painopaperit nousi-

vat 90-luvulla metsäteollisuu-

den ”syömähampaiksi” nosta-

en kuusikuidun hinnan selvästi

mänty- ja koivukuitua korke-

ammaksi. Kun samaan aikaan

kuusisahatavan kysynnän kas-

vu nosti kuusitukin hinnan

mäntytukin hinnan tasolle, al-

koi metsänomistajien kiinnos-

tus kuusen viljelyyn kasvaa.

Viime ajat kuusi on ollut met-

sänviljelyn valtapuulaji ja suuri

hirvikanta on vaikuttanut osal-

taan samaan suuntaan.

KYSYNNÄN

RAKENNE MUUTTUU

Metsäteollisuudessa on käyn-

nissä voimakas rakennemuu-

tos. Kehityksen taustalta löyty-

vät internet ja mobiilimaailma.

Kuusikuituun pohjautuvan ai-

kakausilehti-, paino- ja sanoma-

lehtipaperin käyttö on käänty-

nyt vääjäämättömään laskuun.

Viimeisen kymmenen vuoden

aikana Suomessa on suljettu jo

15 paperikonetta. Samanaikai-

sesti sellun ja kartongin kysyn-

tä ja hinnat ovat olleet kasvussa.

Teollisuuden investointipää-

tökset osoittavat, että metsäta-

louden vahva nousukausi on

käynnistynyt. Kuluvan vuosi-

kymmenen lopulla metsäteolli-

suus tarvitsee vuosittain 10–12

miljoonaa kuutiota lisää raaka-

ainetta. Investoinnit ovat suun-

tautuneet sellun ja kartongin

tuotantoon, jossa pääraaka-aine

on mänty ja koivu.

ISTUTUSMÄÄRISTÄ

90 PROSENTTIA KUUSTA

Pohjois-Savon yksityismailla on

viimeisten vuosien aikana vuo-

tuinen viljelyala ollut keskimää-

rin 6000 hehtaaria, josta yli 5000

hehtaaria on ollut kuusta, 300

hehtaaria mäntyä ja 250 hehtaa-

ria koivua. Lisäksi mäntyä on

kylvetty 350 hehtaaria ja luon-

taisesti männylle on uudistettu

400 hehtaaria

Kun lasketaan yhteen sekä

metsänviljelymäärät että luon-

tainen uudistaminen, niin vuo-

sittain männylle uudistuu noin

1000 hehtaaria, kuuselle 5000

hehtaaria ja koivulle 500 hehtaa-

ria.

MÄNTYÄ LISÄTTÄVÄ, KUUSTA

VAIKKA ENTISET MÄÄRÄT

Pohjois-Savon metsät ovat toki

reheviä ja viime vuosikymmen-

ten hakkuut ovat painottuneet

vanhoihin kuusikoihin. Kuu-

senviljelyn muita puulajeja pa-

remmat tulokset ja hirvituhojen

pelko ovat johtaneet kuitenkin

jo aivan liialliseen kuusen suo-

simiseen.

Paremman tasapainon saa-

vuttamiseksi olisi syytä lisätä

männylle uudistamista. Tukki-

männiköiden hakkuita on räs-

tissä ja karuhkoilla mailla on

syytä hyödyntää luontaisen uu-

distamisen mahdollisuudet en-

tistä laajemmin. Kylvöä kan-

nattaa käyttää, jos heinät eivät

aiheuta ongelmia ja männyn

istutus on otettava pontevam-

min mukaan uudistamisvali-

koimaan.

Männyn viljelyn onnistumi-

sen edellytyksenä on kohtuul-

linen hirvikanta. Metsänomis-

taja-järjestön tavoitteena on

alentaa talvikantaa ja siten mah-

dollistaa entistä tasapainoisem-

pi puulajijakauma kasvavissa

metsissämme.

Jukka Hujala

kenttäpäällikkö, MTK

PUULAJIVALINTAA SYYTÄ TASAPAINOTTAA METSÄNVILJELYSSÄ

Mänty on valopuu ja kasvaa laadukkaaksi tukkipuuksi kuivah-

koilla ja sitä karummilla kankailla sekä turvemaiden rämeillä ja

karuilla korvilla. Näillä kasvupaikoilla suositellaan, että metsi-

kön pääpuulajina kasvatettaisiin mäntyä. Mänty sopii pääpuula-

jiksi myös tuoreille kankaille sekä kasvatettavaksi yhdessä kuusen

ja koivun kanssa sekametsikköinä. Männyn kasvatuspaikoista ei

siis ole puutetta. Kuitenkin Mhy Savotan uudistamisaloista noin 80

% istutetaan kuuselle. Mäntyjä pitäisi ehdottomasti istuttaa enem-

män, kohteita varmasti löytyisi, mutta hirvituhot pelottavat. Män-

nyn viljelymäärän noustessa hirvituhotkaan eivät kohdistuisi koh-

tuuttomasti harvakseltaan sijaitseville männyn taimikoille.

Mäntyä voi viljellä istuttamalla tai kylvämällä. Kylvö on istu-

tusta edullisempi vaihtoehto uudistettaessa niukkaravinteisia, ka-

ruja maita männylle. Sopivilla kohteilla oikein käytettynä kylvöl-

lä on myös muita etuja. Tiheä taimikko tuottaa istutuspuustoa pa-

rempilaatuisen metsikön ja se kestää hirvituhoja istutustaimikkoa

paremmin. Kylvö ei onnistu viljavilla eikä hienojakoisilla mailla,

joilla pintakasvillisuuden kilpailu on voimakasta.

Kysy lisää neuvojaltasi sopisiko sinun metsääsi avohakkuun jäl-

keen männyn viljely ja mikä on hirvituhojen todennäköisyys ky-

seisellä alueella.

Minna Karppinen

Toisiko edullinen männyn viljely

sinulle pienen riskin arvoisen

sijoituksen?

Hirvivahingot metsässä

MITEN ONNISTUU MÄNNYN

JA KOIVUN KASVATUS?

Martti Heikkinen,

metsänomistaja, Iisalmi

”Hirvi syö jopa neljän metrin

korkuiset koivut ja katkaiseekin

ne, että vasat yltävät syömään

latvaosankin. Metrin korkui-

nen männyn istutustaimi kel-

paa hirvelle kokonaan, joskus

jää alaoksat syömättä. Jos jää

eloon, taimi kasvattaa oksansa

pitkin maata ja siitä muodos-

tuu aikanaan melkoinen kyntti-

läkruunu. Pahimmillaan viiden

vuoden aikana ovat hirvet tu-

honneet samat taimet kolmeen

kertaan. Jos sellaisesta taimesta

vielä puu tulee, niin ainakin pa-

ras tyviosa jää siitä metsään.

Hirvien kaluamat taimet

kasvavat aina monihaaraisina.

Niistä joutuu jokaisesta katko-

maan liiat haarat, muuten ei ole

toivoa tukkipuusta.

Kun taimia alueella on riittä-

västi ja ainakin hieskoivua sin-

ne nousee sakeasti, on vaikeaa

saada mitään korvauksia va-

hingoista. On myös toivotonta

uudistaa aluetta, sillä hirviä on

yhä edelleen tulossa ruokaile-

maan ainakin nykyiset määrät.

Olen kokeillut useita keino-

ja hirvien karkottamiseen -yli-

tiheänä kasvattaminen, haju-

saippuat, hirvinauha, apulan-

tasäkit. Paikallisella siemenellä

kylvetty taimikko ei ole ollut

hirvelle niin suurta herkkua

kuin jalostetut taimet.

Suomen oloissa ei mänty ja-

lostettunakaan kasva riittävän

isoksi alle viidessätoista vuo-

dessa ja sittenkin se saattaa tai-

pua, kun tuhannen kilon sarvi-

päällä on nälkä pahimmillaan.”

MILLAISTA VAHINKOA

HIRVET SAAVAT AIKAAN?

Ari Sirviö,

Sukevan yhteismetsä

”Jos alueella on vahva hirvikan-

ta, niin koivun viljely ei onnis-

tu mitenkään ilman karkotteita.

Niiden käyttö taas suurilla pin-

ta-aloilla on kallista. Männyllä

apua voi hakea siirtymällä istu-

tuksesta kylvöön. Kylvön onnis-

tuessa tulee taimi-ainesta niin

paljon, että myös hirvelle riittää

niissä syömistä. Kylvöä käyttä-

mällä on todennäköistä, että yk-

si perkauskerta tulee lisää. Toi-

saalta suurempi taimitiheys pa-

rantaa puusto laatua.

Vahinko on merkittävä, jos

hirvet parkkaavat parhaassa

kasvussa olevia tukkikuusikoi-

ta. Ennenaikainen uudistamien

syö metsän tuottoa, mutta niin

myös käy, kun syöntijäljestä läh-

tee laho alkuun. Aikaa myöten

tuuli kaataa puun ja hirvituhon

lisäksi saa kaupan päälle myös

satsin lisää kaarnakuoriaisia.

Tuhojen määrä helposti arvioi-

matta, joten tilastoissa vahinko-

ja ei näy.

Todennäköisesti merkittä-

vin hirvivahinko metsissä on

se, mitä ei näy. Metsäomistajat

eivät voi tuhojen pelossa viljellä

mäntyä tai rauduskoivuja, vaik-

ka se olisi maapohjan tuottoky-

ky huomioiden paras vaihtoeh-

to. Karuilla maapohjilla kuu-

set jäävät usein kuiturungoiksi,

kun männyt kasvaisivat kun-

non tukkipuiksi. Lahon vaivaa-

malle rehevälle maalle voisi ol-

la tarpeen vaihtaa kuusen tilalle

rauduskoivu. Jos seudulla lai-

duntaa vahva hirvikanta, niin

sitä tuskin uskaltaa tehdä.”

ONKO HIRVIKANTA SOPIVA?

Jouni Tanskanen,

riistapäällikkö Pohjois-Savo

”Suomen riistakeskus Pohjois-

Savon alueellinen riistaneu-

vosto on asettanut hirvitalous-

alueittaiseksi talvikannan ta-

voitehaarukaksi 2,5–3,5 hirveä

tuhannella hehtaarilla. Tähän

on huomioitu mm. hirvien ai-

heuttamat metsävahingot, hir-

vikolarien määrä, hirveä ra-

vintonaan käyttävien suurpe-

tokantojen kehitys ja kestävä

metsästys. Vuosittain riistakes-

kus kutsuu maakunnalliset si-

dosryhmät suurriistaneuvotte-

luun, jossa tarkastellaan hirvi-

ja suurpetokantojemme tilaa,

niiden aiheuttamia vahinkoja ja

keskustellaan tavoitetiheyshaa-

rukasta. Kevään aikana riistan-

hoitoyhdistykset suunnittelevat

hirvitalousalueilla

hirvikan-

nan verotusta. Näitä suunnitel-

mia varten on myös hyvä kuulla

paikallisen tason sidosryhmiä.

Mhy Savotan toimialueella

hirvijahdin jälkeen metsästäji-

en arvioima hirvitiheysindek-

si vaihteli Iisalmen 2,4 hirves-

tä Varpaisjärven 3,7 hirveen tu-

hannella hehtaarilla.

Mhy Savotan alueella kor-

vattiin kahden viime vuoden

aikana yhdeksän metsävahin-

koa 10 801 eurolla. Vahinkoar-

viot ovat pienentyneet murto-

osaan vuosituhannen alun mää-

ristä.

Hirvillä on varsin vaki-

ot kulkureitit, joten ne valitet-

tavasti aiheuttavat osalle met-

sänomistajista säännöllistä har-

mia.”

Männyn suosio kasvuun

MarkkuWiik