Previous Page  13 / 16 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 13 / 16 Next Page
Page Background

Metsän

omistajat • Savotta

13

S

uomen metsäkeskuksen koordinoimana on vastikään saatu val-

miiksi Alueelliset metsäohjelmat vuosille 2016-2020. Pohjois-

Savon metsäohjelman tavoitteena on ainespuun hakkuukertymän

nousu noin 1,6 miljoonalla kuutiometrillä noin 7 miljoonaan kuutio-

metriin. Hakkuukertymän lisäyksellä on merkittäviä aluetaloudel-

lisia vaikutuksia. Mikäli metsäohjelmassa esitetyt hakkuutavoitteet

saavutetaan, maakuntamme bruttokantorahatulot nousisivat arvi-

olta 65 miljoonalla eurolla 220 miljoonaan euroon vuodessa. Myös

korjuu- ja kuljetusyrittäjien liikevaihto nousisi.

Vastaavasti metsänhoitotöihin liittyvät panostukset metsänuu-

distaminen mukaan lukien olisivat noin 35 miljoonaa euroa vuo-

dessa. Verotuloja yksinomaan kantorahatulojen perusteella kertyi-

si lähes 70 miljoonaa euroa. Edelleen on huomattava metsäenergian

taloudelliset vaikutukset niin kantorahatuloina, korjuu- ja kuljetus-

tuloina kuin tuontipolttoaineisiin kohdistuvana säästöinä.

Puun liikkuvuuden

turvaamiseksi tarvitaan välittömiä ja pit-

käntähtäimen toimenpiteitä. Alempiasteiseen tieverkkoon tulee

suunnata rahoitusta ja toimenpiteitä. Rataverkon on palveltava en-

tistä paremmin puukuljetuksia ja lastauspaikkoja tulee olla riittä-

västi. Vesikuljetukset ovat edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto

tietyissä tilanteissa. Kaikkia kaukokuljetusmuotoja palvelevia bio-

terminaaleja tulee olla riittävästi.

Metsätilojen omistusjärjes-

telyjä tulee edistää sekä kehit-

tää puukauppaan uusia mene-

telmiä. Kaavoituksessa ja aluei-

den käytön suunnittelussa tulee

turvata metsien käyttö. Osaavaa

työvoimaa tulee olla riittävästi

puunkorjuussa, kuljetuksessa ja

metsureina. Metsänomistajien

tietoisuutta metsän hakkuu- ja

hoitokohteista tulee lisätä.

Lisääntyvä puunkäyttö

edellyttää myös panostuksia metsän-

hoitotöihin. Näistä keskeisimpinä metsänuudistaminen ja taimi-

konhoito. Oikea-aikaiset harvennushakkuut pitävät yllä metsien

hyvää kasvukykyä ja terveyttä.

Hakkuu- ja korjuumäärien kasvu lisää metsäluonnon moni-

muotoisuuteen, vesistöön ja monikäyttöön kohdistuvia paineita.

Metsäohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena onkin luonnon moni-

muotoisuuden turvaaminen. Lisäksi metsäohjelma sisältää tavoit-

teita myös muihin kuin puuhun perustuvien liiketoimintamahdol-

lisuuksien hyödyntämiseen

Metsäohjelman tavoitteiden totuttamiseen on hyvät mahdolli-

suudet, koska metsäteollisuus on tekemässä merkittäviä investoin-

teja alueelle tai sen lähiympäristöön. Lisäksi alueella on jo ennes-

tään merkittävää ja elinvoimaista metsäteollisuutta. Pohjois-Savo

sijoittuu erinomaisesti metsäteollisuuden puunhankinta-alueelle,

joten mahdollisuudet hyödyntää alueen metsävaroja paranevat mer-

kittävästi.

Pohjois-Savon metsäohjelmassa

esitetään metsäalan yhteinen

näkemys alan keskeisistä kehittämiskohteista. Myös metsäohjel-

man toteutusvastuu on yhteinen. Yrityksiä ja yrittäjiä tarvitaan mu-

kaan, jotta puuta jalostetaan ja alan työllistämismahdollisuudet tu-

levat hyödynnettyä. Metsäammattilaisia tarvitaan tarjoamaan pal-

veluja metsänomistajalle. Kouluja tarvitaan kouluttamaan uusia

ammattilaisia alalla. Tutkimuslaitoksia tarvitaan luomaan uutta tie-

toa ja osaamista. Media tarvitaan alan tiedonvälitykseen. Järjestöjä

tarvitaan tuomaan edustamansa yhteisön näkökulma esiin. Päättä-

jiä ja viranomaisia tarvitaan luomaan puitteita ja mahdollisuuksia

kannattavalle metsäalalle. Kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä tarvi-

taan mukaan tuomaan kuluttajan ja kansalaisen näkökulma alaan.

Ja etenkin tarvitaan metsänomistajaa, jolla on päämäärä oman met-

sän hyödyntämiselle ja halu toimia sen mukaisesti!

Seppo Niskanen

elinkeinopäällikkö

Suomen metsäkeskus, itäinen palvelualue

POHJOIS-SAVON METSÄOHJELMA

2016-2020 – PUULLA PAREMPIIN

PÄIVIIN!

Kolumni

Tervetuloa hakkuunäytökseen

to 10.3. klo 10-15 Kuopiontie 1108, Pajulahti

Tervetuloa seuraamaan hakkuunäytöstä ja keskustelemaan ajankohtaisista

puukauppa- ja metsänhoitoasioista. Samalla voit tutustua Mhy Savotan puunkorjuu-

palveluun. Hakkuukohteessa esittelyssä Sampo Rosenlew Oy:n HR46x harvesteri ja

FR28 kuormatraktori. Nautimme paikan päällä nokipannukahvit ja nuotiomakkarat.

Lisätietoja tapahtumasta:

Aki Kärkkäinen, Mhy Savotta, p. 050 599 9823

Antti-Jussi Väänänen, Mhy Savotta, p. 0400 174025

Ahti Sormunen, Sampo-Rosenlew Oy, p. 0400 346650

Ajo-ohje: Siilinjärveltä noin 15 km Nurmeksen suuntaan.

Opastus kantatie 75:ltä.

Paloa ja valoa EU-varoin

Syksyllä 2014 käynnistyi valtakunnallinen Paah-

de-LIFE hanke. Hankkeessa tehdään töitä 69 Na-

tura-2000 alueilla, ympäri Suomea, paahteisten ja

aikoinaan tulen synnyttämien elinympäristöjen ja

niitä vaativien lajien hyväksi. Pohjois-Savosta on

mukana Hällämön-Valkeisenkangas Vieremältä,

Sorsasaaren saaristo Leppävirralta, Lintharju-Kir-

josuo-Vakkasuo Suonenjoelta, Tavisuo Sonkajär-

veltä ja Älänne Rautavaaralta.

Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat so-

peutuneet kuivuuteen, korkeisiin lämpötiloihin

ja jyrkkiin lämpötilojen vaihteluihin sekä niuk-

karavinteisuuteen. Koska metsäpalot torjutaan

nykyisin tehokkaasti, paahde-elinympäristöjä ei

pääse syntymään luontaisesti ja ne kasvavat no-

peasti umpeen. Paahdekohteilla viihtyy useita

vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät me-

nesty muissa elinympäristöissä. Siksi hankkeessa

kohteiden puustoa ja pensaita poistetaan ja kiven-

naismaata paljastetaan alkuperäisen valoisuuden

ja paahteisuuden palauttamiseksi.

Pohjois-Savossa hoitotyöt käynnistyivät vii-

me syksynä Vieremän Hällämönharjulla, missä

metsäkeskus suunnitteli kolmen yksityismaiden

paahdekohteiden työt ja hoitotyöt toteutti Met-

sänhoitoyhdistys Savotta. Paahdekohteiden hoi-

to aloitettiin varjostavan pienpuuston poistolla.

Myöhemmin kivennäismaata paljastettiin kuok-

kalaikutuksella ja kuntta kuljetettiin pois alu-

eelta. Hoitotöillä autetaan kangasajuruohon säi-

lymistä alueella. Myöhemmin hoitotyöt alkavat

myös Natura-kohteiden suojelualueilla ja niistä

vastaa Metsähallitus.

Jarmo Laitinen

luonnonhoidon asiantuntija, Metsäkeskus

Paahdekohteiden hoito Vieremän Hällämönharjulla aloitettiin varjostavan pienpuuston poiston suunnittelul-

la. Kohteeseen tutustumassa Metsänhoitoyhdistys Savotan metsäasiantuntija Vesa Ahola sekä metsurit Jorma

Tarvainen ja Erkki Tarvainen.

Tavoitteena:

- vuotuisen

hakkuukertymän

nousu noin 1,6

miljoonalla kuutiolla

- kantorahatuloja lisää

65 miljoonaa euroa

1.

Enemmän puuta

seuraavassa hakkuussa

Metsään levitetty typin ja boorin vaikutusaika on 6-8

vuotta. Puuston lisäkasvu on tyypillisesti 15-20 mottia

hehtaarille. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista

sisäistä korkoa lannoitusinvestoinnille.

2.

Lyhyempi kiertoaika

ja harvennusväli

Kun kasvu paranee, lyhenee kiertoaika ja harvennus-

väli. Tämä korostuu oikeaan aikaan harvennetuissa

havupuustoissa. Harvennukset kannattaa siis tehdä ajal-

laan niin, että puuston ja latvusten kunto pysyy hyvänä.

3.

Enemmän

ja laadukkaampaa tukkia päätehakkuussa

Lannoitus lisää puuston järeyttä. Vähäoksaisen tyvitukin

ja terveoksaisen latvatukin osuus tukin kertymästä

lisääntyy.

4.

Metsä sitoo

enemmän hiilidioksidia

Lannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa

10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille.

5.

Marja ja sienisato kasvaa

Lannoitus pääsääntöisesti lisää marja- ja sienisatoja.

Marjoja ja sieniä voi kerätä huoletta vaikka heti

lannoitteen levityksen jälkeen.

5 HYVÄÄ SYYTÄ KASVATUSLANNOITTAA