Previous Page  2 / 16 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 2 / 16 Next Page
Page Background

N

äihin aikoihin yhdistyksissä tarkastellaan ja ana-

lysoidaan viime vuoden tilinpäätöksiä. Viime

vuosi oli ensimmäinen toimintavuosi laki- ja organi-

saatiomuutosten astuessa voimaan. Ilmassa oli paljon

epävarmuustekijöitä ja siksi vuoden aikana erityisen

tarkasti seurattiin sekä taloutta että toimintaa.

Yhdistyksen työntekijät tekivät erinomaista työtä ja

lopputuloksena päädyttiin ennakoitua parempaan lop-

putulokseen. Metsänomistajat osoittivat hyvin luotta-

musta metsänhoitoyhdistykseen pysymällä runsain

joukoin yhdistyksen jäseninä.

Organisaation muutosten myötä viime vuonna uu-

tena toimielimenä aloitti toimintansa metsävaliokun-

ta. Valiokunnat ovat maakunnallisia toimijoita ja niiden

kokoonpano koostuu metsänhoitoyhdistysten ja tuot-

tajaliittojen edustajista. Metsänhoitoyhdistyksistä va-

liokunnassa istuu toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat.

Ensimmäinen toimintavuosi on aina enemmän tai vä-

hemmän toimintalinjojen ja -tapojen hakemista, mutta

ennen kaikkea valiokunnan tehtävä on toimia tuottaja-

ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyöfoorumina.

Nyt kun metsänhoitoyhdistykset ovat hakeutuneet

etujärjestö MTK:n jäseniksi, niin maa- ja metsätalouden

asioiden yhdessä eteenpäin vieminen on parasta edun-

valvontaa. Loppujen lopuksihan kaikki alkutuottajat is-

tutaan ”samassa veneessä” ja painitaan pitkälti samojen

ongelmien kanssa.

Aika ajoin tulee esiin kysymys mikä on metsänhoi-

toyhdistyksen merkitys tavalliselle metsänomistajalle?

Yhdistyksen jäsenenä metsänomistaja saa helposti

jäsenmaksun hinnan moninkertaisesti takaisin käyttä-

mällä yhdistyksen palveluja ja neuvontatietoja hyväk-

seen. Puukauppoja tehdessä hyöty voi olla jopa tuhan-

sia euroja, sillä metsänhoitoyhdistys on aina ajan tasalla

hinnoista ja puun katkontatiedoista.

Katkontatietojen vertailu voi nostaa leimikon arvoa

kummasti, ja yhdistykselle annettu valtakirja puukaup-

paa varten muuttuu monesti arvopaperiksi. Erityises-

ti tällaisina aikoina, kun puumarkkinoilla on runsaas-

ti ylitarjontaa ja metsäyhtiöt käyttävät tilanteen surut-

ta hyväkseen pyrkien polkemaan hintoja ja nostamaan

tukkien latvaläpimittaa, metsänhoitoyhdistykseltä saa-

tava tieto on metsänomistajalle rahanarvoista tietoa.

Tapio Tolppanen

S

uomen talous palasi puujaloille. Rakenteilla on uut-

ta puunjalostuskapasiteettia miljoonien kuutioiden

edestä. Uusia suunnitelmia biolaitoksista putkahtaa uu-

tisiin. Sellutehtailla menee hyvin ja pakkausmateriaalia

kuluu yhä enemmän. Sahatavara suuntaa kohti Kiinaa

ja Kiina kohti Suomea. Kiinalaiset haluavat olla muka-

na valmistamassa bioöljyä Suomessa.

PUUNKÄYTTÖ LISÄÄNTYY

Uutta käyttöä puulle totisesti tarvitaan. Kuitupuiden

menekki on juuri nyt alhaisimmillaan. Talvileimikot

odottavat ostajia ja korjuukelitkin ovat vähintään vaih-

televia. Vanhat kunnon pakkaskelit muuttuivat hetkes-

sä helmikuun kelirikoksi. Onneksi valtio satsaa tiever-

kostoon puunkuljetukset huomioiden. Jo rakenteilla

olevien tehtaiden puunhankinta on käytännössä jo al-

kanut. Tästä seuraa vääjäämättä parempi kysyntä. Puu-

kaupalle on tulossa hyvät edellytykset, kun meneillään

oleva talvi on saatu taiteiltua. Lisäksi puun käyttö ja

siihen investoiminen ehkäisevät ilmastonmuutosta ja

edesauttavat työllistymistä.

PUUN HALPUUTUS

Ei niin hyvää, ettei jotain ihmeellistäkin. Metsäteol-

lisuuden edustajat esittivät joku aika sitten, että tukin

latvaläpimittaa nostettaisiin 15 senttimetristä 18 sentti-

metriin. Kolme senttiä ei kuulosta paljolta, mutta var-

sinkin harvennushakkuissa tappiota voi kertyä satoja

euroja hehtaarilta. Tämän lisäksi tuli esitys, että puu-

tavaran nykyisestä kuorenpäällisestä mittauksesta siir-

ryttäisiin kuoren alta mittaukseen. Latvaläpimitan nos-

tolla ja puutavaran mittauksen muutoksella on merkit-

tävä vaikutus puukauppatuloihin.

Puukauppa toimii hyvin, kun sen annetaan toimia.

Mittauksen muutokset aiheuttavat turhia häiriöitä toi-

miville markkinoille. Sahurien tuottama sahahake on

sellun tekijöille erinomaista raaka-ainetta. Siitä pitäisi

saada jalostusarvonsa mukainen hinta. Ei tarvitse aina

mennä metsänomistajan kukkarolle.

METSÄOMAISUUS LAHJANA

Puujalkoihin uskoo myös maan nykyinen hallitus. Met-

sätilojen sukupolvenvaihdoksia tullaan vauhdittamaan.

Vielä on epäselvää, millainen porkkana on tulossa. Su-

kupolvenvaihdoksia voidaan huojentaa perintöveron

kautta. Toinen vaihtoehto on sitoa huojennus tulove-

roon, jolloin huojennuksen saisi käyttöön puuta myy-

mällä. Asia selvinnee kesään mennessä. Hyvä näin,

koska metsätilan lahjoitus on monen metsänomistajan

mielessä. Kyselyä aiheesta tulee liki päivittäin.

TOLKUN VUOSI TAKANA

Metsänhoitoyhdistys Savotan viime vuosi oli hyvä. Uu-

si jäsenyyden kautta toimiva malli osoittautui menes-

tykseksi. Metsänomistajat haluavat ja tarvitsevat heidän

omista lähtökohdistaan lähtevää palvelua. Edunvalvon-

nan ja neuvonnan tarve ei ole ainakaan vähenemään

päin.

Rauno Karppinen

Jäsenyys kannattaa

Tolkun ajat tulossa

METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTAN TIEDOTUSLEHTI

Lehti postitetaan kaikille Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsenille.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

JULKAISIJA

Mhy Savotta

TOIMITUSTIIMI:

Rauno Karppinen, Minna Karppinen,

Saara Koskinen, Päivi Mäki (ForComm)

PAINOS 7700 kpl • PAINO

Salon lehtitehdas

TAITTO

ForComm

KANNEN KUVA

Mhy Savotan metsäasiantuntija Henri Väänänen

mittaamassa puun korkeutta laseretäisyysmittarilla. (kuva: Päivi Mäki)

2

Metsän

omistajat • Savotta

Metsän

omistajat

metsänhoitoyhdistys

SAVOTTA

Toiminnanjohtajan palsta

TÄTÄ ME TEIMME VUONNA 2015

• Nuoren metsän kunnostuksia 4 300 hehtaaria

• Puunmyyntisuunnitelmia 900 000 kiintokuutiota

• Puukaupan avustamisia 500 000 kiintokuutiota

• Metsänlannoituksia 3 000 hehtaaria

• Metsänviljelyä 1 300 hehtaaria

• Metsäsuunnittelua 14 000 hehtaaria

• Olimme mukana 120 metsätilan sukupolvenvaihdoksessa

• Metsäkiinteistöjen välitystä 48 tilaa

• Kemera-tuen ohjausta 1,2 miljoonaa euroa

Puheenjohtajan ajatuksia