Previous Page  9 / 16 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 9 / 16 Next Page
Page Background

Metsän

omistajat • Savotta

9

Keitele Forest Oy lisää ostoaan

Mhy Savotan toimialueella

Silmäys taimien hyvinvointiin

Taimikon varhaishoito on työmuoto, jolla varmistetaan, että met-

sänuudistamiseen sijoitetut eurot eivät valu hukkaan. Alle metrin

pituisen taimikon uhkia ovat muun muassa routa, heinät ja lehti-

puuvesakko. Myös hirvet, kauriit, myyrät, hyönteiset ja jopa sieni-

tauditkin voivat pysäyttää pienten taimien kasvun. Taimikko kan-

nattaa käydä tarkastamassa vuosittain, ensimmäisen kerran jo met-

sänviljelyä seuraavana keväänä. Mikäli taimikko tässä vaiheessa

näyttää harvalta, voidaan täydennystaimilla vielä paikata tilannet-

ta.

Varsinkin rehevillä mailla voi mekaaninen tai kemiallinen hei-

näntorjunta olla tarpeellinen jo vuosi istutuksen jälkeen. Paras ai-

ka heinimiselle on myöhään syksyllä, ennen lumien tuloa tai vii-

meistään varhain keväällä, jolloin heinän ja lumen taivuttamat tai-

met voi vielä etsiä ja nostella pystyyn. Työn voi tehdä esimerkiksi

tehoheinäimellä tai polkemalla. Vaikeimmissa paikoissa, esimer-

kiksi entisillä peltomailla, saattaa kemiallinen heinäntorjunta olla

tarpeen.

Täydennysistutukseen ja heinäntorjuntaan ei saa Kemera-tukea.

Taimikon varhaishoito kannattaa ja

sitä tuetaan

Taimien kasvua haittaavan, luontaisesti syntyneen lehtipuuston

poistaminen eli taimikon perkaus on ajankohtaista yleensä noin vii-

si vuotta metsänviljelystä, kun luontainen lehtipuusto on saavutta-

nut taimien pituuden. Taimien kasvua häiritsevä lehtipuusto pois-

tetaan raivaveitsellä, vesurilla tai raivaussahalla. Vesakko voidaan

myös kitkeä pois koneellisesti.

Taimet vapautetaan riittävän varhaisessa vaiheessa kilpailevis-

ta lehtipuista, jotta vesakko ei vaurioita taimien latvakasvannaisia,

taimien juuristo pääsee kehittymään esteettä ja pituuskasvu pääsee

täyteen vauhtiin. Oikea-aikaisen varhaishoidon kustannukset eivät

nouse kohtuuttoman korkeaksi, ja taimikon perkauksen toteuttami-

nen maanomistajan omanakin työnä on helpompaa.

Rehevillä kasvumailla taimikonhoito joudutaan usein uusimaan

noin kymmenen vuoden kuluttua, kun taimikko on noin 4-8 metrin

pituista tai viimeistään ennen ensiharvennusta. Mikäli taimikon

varhaishoito toteutetaan konetyönä kitkemällä lehtipuuvesat pois,

saatetaan välttyä toiskertaiselta taimikonhoidolta.

Taimikon varhaishoitoon on mahdollista saada Kemera-tukea

160 €/ha, kun jäljelle jäävän taimikon pituus on 70 cm – 3 m. Ke-

mera-tukea on mahdollista saada myös varttuneen, yli 3-metrisen

taimikonhoitoon sekä nuoren metsän kunnostukseen, jolloin tuen

määrä on 230 €/ha.

Puukauppa ei ole tuurin peliä

Puukauppa on lähtökohtaisesti kahden kauppaa, ostajan ja myyjän.

Puukauppaan liittyy suuri määrä yksityiskohtia, joiden hallitsemi-

nen vaatii vankkaa ammattitaitoa ja syvällistä asiaan perehtymistä.

Tässä vaiheessa metsänomistajan kannattaa tukeutua metsänhoi-

toyhdistyksen asiantuntemukseen.

Puukauppa alkaa puunmyyntisuunnitelman, vanhalta nimel-

tään leimikon, tekemisellä. Lähtökohtana puukaupalle on metsän-

omistajan taloudellinen ja tilan metsänhoidollinen tarve. Puun-

myyntisuunnitelmassa määritellään myyntiin tulevat metsikkö-

kuviot, hakkuutavat, puumäärät puutavaralajeittain, suojeltavat

kohteet sekä mahdolliset uudistamistoimet. Suunnitelman perus-

teella myytävä puuerä voidaan kilpailuttaa puunostajien kesken.

Myytävä erä kannattaa aina kilpailuttaa useamman ostajan

kesken, jotta metsänomistaja saa kaupasta mahdollisimman hy-

vän lopputuloksen. Lopputulos muodostuu puun hinnasta, kat-

konnasta ja korjuun toteutuksesta. Puun hintaan vaikuttaa mm.

myynnin ja leimikon korjuun ajankohta, hakkuutapa, puumää-

rä ja puutavaralajisuhteet. Kaupan lopputulokseen vaikuttaa

hinnan lisäksi olennaisesti myös se, mitä puuta-

varalajeja ja millaisia pituus- ja latvaläpimit-

toja ostajalla on käytössään.

Hyödynnä

jäsenyytesi.

Tilaa maksuton

puunmyynti-

suunnitelma

Metsäasiantuntija Saaran vinkit

Keitele Group on mekaanisen metsäteollisuuden

perheyritys. Yhtiön omistavat

Ilkka Kylävainio

ja

hänen poikansa

Matti

ja

Mikko Kylävainio

. Yhti-

ön liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli yli 170

miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on sahat Keiteleellä, Alajärvellä ja

Kemijärvellä. Sahatavarasta valmistetaan lii-

mapuuta Keiteleellä ja Kemijärvellä sijaitsevil-

la liimapuutehtailla. Yhtiön liimatuista tuotteista

valtaosa myydään omakotitalojen pysty- ja vaa-

karakenteisiin pilareina Japaniin ja muualle Kau-

koitään. Erityisesti maanjäristysalueilla ja alueil-

la, joissa maankuori on liikkeessä, liimatut pilarit

ovat lisänneet suosiotaan omakotitalojen raken-

nusmateriaalina. Alallaan Keitele Group on johta-

va toimija Pohjoismaissa ja yksi suurimpia Euroo-

passa.

Yhtiö käyttää tänä vuonna tukkia, pikkutuk-

kia ja parruja yhteensä noin 1,6 miljoonaa m

3

.

Puunkäyttö jatkaa voimakkaassa kasvussa myös

lähivuosina. Liimapuutehtailla valmistettaviin

pilareihin tarvitaan lyhyttä sahatavaraa ja siksi

Keitele Forestilla on katkonnassaan aina lyhyitä

tukkipituuksia. Tämä takaa tukkiosan tarkan tal-

teenoton. Lyhyet tukkipituudet on rahanarvoinen

etu metsänomistajalle.

PUUTA RIITTÄÄ METSISSÄ

”Ostomäärämme kasvoivat vuonna 2015 Mhy Sa-

votan toimialueella”, kertoo metsäpäällikkö

Kari

Wuolijoki

Keitele Forestista. Tavoitteena on edel-

leen lisätä ostomääriä.

”Uskomme, että metsien puolesta tähän on hy-

vät mahdollisuudet. Hakkuut ovat useana vuon-

na jääneet jälkeen kestävistä hakkuumahdolli-

suuksista. Erityisesti tukkipuuhun, niin mänty-

kuin erityisesti kuusitukkiin, on muodostunut

hakkuureserviä. Samalla myös kestävät hakkuu-

mahdollisuudet metsien kasvun jatkaessa ko-

hoamistaan ovat aiempaa suuremmat. Tämä luo

hyvän pohjan lisätä ostotavoitteitamme niin Pie-

lavedellä, Lapinlahdella, Ylä-Savossa kuin Koillis-

Savossakin.”

”Tavoittelemme kasvavia ostomääriä sekä

mäntytukissa että kuusitukissa. Meitä kiinnos-

tavat ostokohteina päätehakkuuleimikot, muta

myös jatkuvan kasvatuksen metsiköt ovat meille

soveltuvia hakkuukohteita”, kertoo Wuolijoki.

”Paljon on metsiä, jotka ovat tulossa toiseen

harvennukseen. Nekin ovat meille hyvin soveltu-

via leimikoita, vallankin jos harvennus tehdään

yläharvennuksena. Yläharvennus lisää tukkipuu-

kertymää. Yläharvennus antaa oikein toteutettu-

na metsänomistajalle alaharvennusta paremman

tuoton harvennuksesta saatavina korkeampina

kantorahatuloina, mutta myös koko kiertoajan

tuotot nousevat”, Wuolijoki kannustaa.

Mhy Savotan puunkorjuupalvelun yhteistyökumppani

Keppiä vai porkkanoita sukupolvenvaihdokseen?

Ainakin pieniä porkkanoita on tulossa, sillä halli-

tusohjelmaan on varattu 20 miljoonaa euroa vuo-

sitasolla helpottamaan metsätilojen sukupolven

vaihdoksia ja/tai laajentamaan metsävähennyk-

sen käyttöä. Kansallisessa metsästrategiassa 2025

yhtenä metsätalouden kehittämistavoitteena on

verotuksen keinoin tukea entistä aktiivisempaa

metsätaloutta ja puun markkinoille tuloa. Keinoi-

na ovat mm. tilakoon kasvattaminen, sukupol-

venvaihdosten huojentaminen perintöverotuksen

keinoin ja kuolinpesien omistusajan lyhentämi-

nen.

Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistavan har-

kinta on ennenkin aiheuttanut runsaasti päänvai-

vaa ja unettomia öitä. Nyt pakka on vielä pahem-

min sekaisin, kun ei tiedetä tarkemmin, millaisia

kannustimia on tulossa, ketä ja minkä suuruisia

tiloja ne koskevat ja tuleeko rinnalle porkkanoi-

den lisäksi myös pakotteita.

Sukupolvenvaihdoksen verotuskohtelu ei ole

kuitenkaan ainut asia, mikä sukupolvenvaihdok-

sessa on otettava huomioon. Kaikkein tärkeintä

on löytää juuri oman perheen elämäntilanteeseen

ja tavoitteisiin sopiva ratkaisu. Se voi olla kaup-

pa, lahja tai jotain siltä väliltä hallintaoikeuden

pidätyksellä tai ilman sitä, koko tila rakennuksi-

neen tai vain metsä. Mahdollisuuksia on monia.

Jos asia on jo valmiiksi pohdittu ja aika kypsä, ei

ole syytä jäädä odottamaan verolakien muutosta.

Lakiesitys on tarkoitus saada eduskuntaan vii-

meistään lomien jälkeen syksyllä. Seuraamme ti-

lannetta.

Sinikka Voutilainen

Keitele