Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 1/2022 Sivut 18 – 19 Orimattilalainen Ruskovilla valmistaa metsän mikrobeja sisältäviä vaatteita Sivut 6 – 7 Puukaupan kilpailutus on nyt erityisen tärkeää Sivut 22 – 23 Kirjanpainajien riskiraja ylittyi yhdellä seurantapaikalla Uudellamaalla UusiMetsä Seppo Nuopponen suosittelee teettämään maastokäyntiin perustuvan arvion Tiina Mansikkamäki Maija Kyrö Jari Neero Maija Kyrö
2 HALLITUKSEN PUHEENVUORO Toni Tuomala | Hallituksen jäsen | Mhy Uusimaa Metsälöiden omistukset ovat nykyään pirstaloituneet hyvin monelle metsänomistajataholle, ja tietotaito ei kulje enää isältä pojalle. Metsänomistaja ei välttämättä lainkaan tiedä metsätilansa rajoja, eikä säännöllisesti tai edes koskaan käy omistamassaan metsässä. Apua ja tietoa kuitenkin nykyään löytyy hyvin monipuolisesti metsän omistamiseen ja hoitamiseen. Ilokseni olen huomannut, että muutama vanha kaupungista kotoisin oleva kaverini on perittyään tai ostettuaan metsäpalstan innostunut metsänhoidosta. Tietoa on haettu netistä, kirjoista ja lehdistä. Metsäala on vielä ala, jossa julkaistaan printtimateriaaliakin runsaasti – johtunee alan osittain vanhoillisuudesta sekä tietenkin paperin ollessa kiinteästi alan perustuotteita. Myös Mhy on hyvin aktiivisesti järjestänyt ajankohtaisia koulutuksia ja innokkaita metsänomistajia on löytynyt niin raivaussahan käyttökursseille kuin naismetsänomistajille suunnatuille retkipäiville. Perustietojen lisäksi metsäalan eri organisaatiot tarjoavat hyvinkin monipuolisesti mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin vaikkapa webinaarien merkeissä. On webinaaria metsätuhoista paikkatietoon, puukaupasta metsäpolitiikkaan. Avoimeen metsävaratietoon perustuen voi jokainen metsänomistaja tutustua Omametsä-palvelun tai Metsään.fi – sivuston tietoihin omasta metsälöstä. Tiedot antavat kuitenkin vain karkean kuvan metsän tilasta ja suosituksista tuleviin metsänhoidon toimenpiteisiin. Nyt olisi hyvä aika tosiaan käydä omassa metsässä retkeilemässä, ja tarkistamassa talven jälkeen mahdolliset lumituhot ja taimikoiden hoitotarpeet. Mhy:n edustaja antaa mielellään tarkemmat ohjeet, mikäli oma tietotaito ei riitä. Muutaman hehtaarin taimikonhoitoon ei ehkä kannata hankkia raivaussahaa ja opiskella sen käyttöä ja huoltoa. Turvavälineetkin olisi hankittava, joten helpompi ottaa metsänhoitoyhdistyksen ammattimetsuri avuksi. Tämän kirjoituksen otsikko ”Metsässä hyvä” on metsänhoitoyhdistysten nykyinen slogan – pitää hyvin paikkansa! Metsässä hyvä Oletko huomannut, että meidän Metsänhoitoyhdisten ja Metsänomistajat-ketjun graafinen ilme on muuttunut? Tuttu ”Taimesta tukkipuuksi”-logo on hieman uudistunut, mutta säilyttänyt tutun ilmeensä. MHY on säilyttänyt vahvan aseman metsäasioiden hoitajana ja meidän kaikkien metsänomistajien edunvalvojana, mutta tuo logo ei välttämättä ole kaikkein tunnetuin, vaikka edustaakin yli 600.000’tta metsänomistajaa. Eivät kaikki metsänomistajat ole Mhy:n jäseniä, mutta asioida voi Mhy:n kanssa ilman jäsenyyttäkin. Silloin ei vain kaikki Mhy:n jäsenedut ole tarjolla. PÄÄTOIMITTAJA: Tiina Mansikkamäki p. 044 209 7544 TOIMITUSKUNTA: Mia Jacksen p. 0400 711 426 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat Oy PAINOPAIKKA: Newprint Oy 2022 Painosmäärä 3 500 kpl OSOITTEENMUUTOKSET: p. 019-687 4333 tai uusimaa@mhy.fi KANSIKUVA: pääkuva Maija Kyrö Jäsenlehti 1/2022 PEFC/02-44-02 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi
3 JOHTAJAN KATSAUS Kotimainen puu arvossa arvaamattomassa Saija Peltola | Johtaja | Mhy Uusimaa Kukapa olisi vielä tammikuussa uskonut miten nopeasti poliittinen tilanne voi Euroopassa muuttua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ravisutti koko Eurooppaa ja vei menneessään eurooppalaisen perusturvallisuuden sekä sekoitti talouden. Totutut talouden lainalaisuudet poistuivat ja tilalle astuivat epävarmuus sekä markkinoiden huono ennustettavuus. Suomessa tilanne lisäsi tervetullutta monitahoista keskustelua maamme omavaraisuusasteesta niin maatalouden kuin metsätalouden osalta. Pystymmekö turvaamaan suomalaisen ruoan sekä energiatuotannon kriisitilanteessa, vai jäämmekö muiden armoille. Suomen omavaraisuusaste on hyvällä tasolla ja pysyy sellaisena, mikäli haluamme sen niin pitää. Tuottajia ja raaka-aineita löytyy vielä Suomesta riittävästi, joten asia ei ole enää muusta kiinni kuin halusta käyttää näitä resursseja. Viime vuosina on Venäjältä tuotu noin yhdeksän miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, josta hakkeen osuus on noin kaksi miljoonaa kuutiota. Tuonnin loppuminen ei vielä tee niin suurta lovea, etteikö vastaavat määrät löytyisi Suomen metsistä. Ostajien katseet ovatkin jo kääntyneet kotimaan puumarkkinoille, ja tämä näkyy etenkin energiapuun lisääntyneenä kysyntänä. Lisääntynyt kysyntä on myös vaikuttanut positiivisesti hintoihin erityisesti metsänhoitoyhdistyksen toimituskaupoissa. Eläessämme näitä hyvinkin poikkeuksellisia aikoja, jossa puukaupan kilpailuttaminen korostuu entisestään, kannattaa metsänomistajan olla yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseensä puukauppaa suunnitellessaan. Oma metsäasiantuntijasi tietää parhaiten alueellisen tilanteen ja kysynnän kehittymisen. Puukaupan kilpailuttaminen on metsänomistajalle varma keino parhaimman tarjouksen saamiseen. Tehdään yhdessä paras puukauppasi. PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa
4 Nykyinen hirvikanta ohjaa puulajivalinnassa istuttamaan kuusta sille sopimattomiin paikkoihin, kuten liian kuiville tai juurikäävän vaivaamille kohteille. Vahinkotilastoissa näkyy vain osa todellisista vahingoista, sillä kolmannes metsä- jamaatalousvahinkoja havainneista hakee korvauksia. Näin vastasivat Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toimialueen maanomistajat MTK:n ja SLC:n viime vuonna teetetyssä laajassa jäsenkyselyssä. Uudellamaalla sekä valkohäntäpeuran että metsäkauriin kannat ovat kasvaneet. Valkohäntäpeurakantaa piti aivan liian korkeana tai liian korkeana noin 70 prosenttia vastanneista ja metsäkauriskantaa hieman alle puolet. Hirvikantaa piti sopivana hieman alle puolet vastaajista, mutta alueittain vaihtelua oli runsaasti. Erityisesti Askolassa ja Pukkilassa hirvi- ja valkohäntäpeurakannat koettiin aivan liian suuriksi. Ruokinnassa selkeä ohjaustarve Ratkaisuksi erityisesti valkohäntäpeurakannan leikkaamiseksi on esitetty metsästysluvanvaraisuuden poistamista tai metsästyslupa-alueen pienentämistä. Toisaalta metsästysseuratoiminnan koetaan olevan kannansäätelyn perusta ja nykyistä pienempien lupa-alueiden pirstovan alueita tarpeettomasti. Eniten närkästystä herättää peurakantaa vahvistava talviruokinta. Houkutteluruokinta oikein järjestettynä on perusteltua, mutta kantaa ylläpitävä ruokinta pitää lopettaa. Hirvikantaa on verotettava yhdessä sovitun kantatavoitteen saavuttamiseksi, mikäli järjestelmän uskottavuus ja hyväksyttävyys halutaan säilyttää. Nyt osa maanomistajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa metsästyksen suunnitteluun tai toteutukseen. Tyytymättömyyteen tai tyytyväisyyteen vaikuttaa oleellisesta paikallinen yhteistyö ja keskusteluyhteys maanomistajien ja metsästäjien välillä. Tässä oleellisessa asemassa ovat metsästävät maanomistajat. Maanomistajajärjestöillä on oikeus asettaa edustaja paikallisiin riistanhoitoyhdistyksiin. Nimeämiset tehdään kolmivuotiskausiksi ja edustus on yhteinen tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Luonnonvarakeskus (LUKE) julkaisi viime vuoden marraskuussa laajan tutkimuksen hirvieläinten vaikutuksista yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin. Tutkimusyhteenvedossa todetaan, että pienten hirvieläinten runsastumisen ja edelleen levittäytymisen vuoksi entistä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee monilajisen ja runsaslukuisen hirvieläimistön yhteisvaikutus metsätuhojen, tulevaisuuden metsänkasvatustavoitteiden ja metsien kehityksen kannalta. Tällainen laaja tarkastelu on tarpeen Uudellamaalla, missä sekä metsäkauris-, valkohäntäkauris-, että hirvikanta ovat Suomen tiheimpiä. Vahva hirvieläinkanta ohjaa puulaji- ja viljelykasvivalintaa Uudellamaalla Asta Sarkki | kenttäpäällikkö | MTK-metsänomistajat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ovatko hirvieläinkannat vaikuttaneet pääpuulaji- tai viljelykasvivalintaasi? kyllä ei • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Vahinkojen korvausjärjestelmä uudistui muutama vuotta sitten. Korvausperusteiden taso nousi noin kolmanneksen ja vahingon arviointiperusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkon kankaalla luontaiset kuusentaimet eivät enää alenna korvauksia. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. Sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jolla voi koealatietojen perusteella arvioida mahdollista korvauksen tasoa. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Lisätiedot ja vahinkolaskuri: www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot Kaikille avointa tietoa hirvikannoista ja metsästyksestä voi tarkastella osoitteessa riistahavainnot.fi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko?
5 Metsänhoitoyhdistyksille uusi ohjelmisto Mhy Uusimaa on ottanut käyttöönsä uuden ohjelmiston, joka on tulossa metsänhoitoyhdistysten käyttöön kautta maan. Ohjelmisto eroaa paljon entisistä ohjelmista ja sen haltuunotossa voi olla haasteita tämän vuoden ajan. Ohjelmia kehitetään mhy:iden käyttöön sopiviksi ja odotamme, että saamme niistä työaikaa säästäviä ja nykyaikaisia työkaluja työhömme. Metsäasiantuntijat palveluksessasi Jarmo Sulopuisto 0400 354 526 Metsäsuunnittelu, tila-arviot Antti Alho 0400 264 395 Alue: Mäntsälän Hirvihaara, Maitoinen, Nikinoja, Olkinen, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Ohkola, Hyvinkään Ritasjärvi, Erkylä ja Selänoja Mari Kesseli 0400 207 850 Alue: Mäntsälän Hautjärvi, Levanto, Numminen, Saari, Kirkonkylä, Kaukalampi, Onkimaa, Sääksjärvi ja Pukkila. Miriam Stenvall 050 554 1788 Alue: Askola, Pornainen, Porvoo Niina Nupposen vanhempainvapaan sijainen Anni Laitamaa 0400 139 664 Metsänhoitoesimies Mhy Uusimaa Petteri Pentti 040 553 6972 Korjuuesimies Jokela ja Mäntsälä Markku Lammela 0400 727 614 Korjuuesimies Orimattila Janne Myyrä 0400 467 597 Alue: Tuusula, Järvenpää, Kerava, Hyvinkään Arolampi ja Kytäjärvi Jukka-Pekka Vapaniemi 0400 103 304 Alue: Nurmijärvi, Hyvinkään Nukari Markku Hämäläinen 0400 769 603 Alue: Orimattilan Heinämaa, Leitsamaa, Niinikoski, Pakaa, Pennala, Tönnö, Viljamaa ja Virenoja Seppo Nuopponen 0400 769 605 Metsäsuunnittelu, tila-arviot Mia Jacksen 0400 711 426 Alue: Orimattilan Artjärvi, Kuivanto, Niinikoski ja Pakaa Erityisasiantuntijat Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto, Helsinki Metsäasiantuntija Annamari Rajoo p. 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Metsäasiantuntija Tiina Salminen 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi Johtaja Jouni Tiainen 0400 158 369 jouni.tiainen@mhy.fi Elena Rautanen 019-687 4334 Puumaksut Merja Kippilä 019–687 4335 Laskutus, taloushallinto Saija Peltola 040 765 0166 Johtaja Osuustie 1 B, 04600 MÄNTSÄLÄ Mäntsälän toimisto Toimisto avoinna 9.00–15.00 p. 019–687 4333 Käkeläntie 11, 16300 ORIMATTILA Orimattilan toimisto Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan Keskustie 10, 05400 JOKELA Jokelan toimisto Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan Kotisivut käytössäsi www.mhy.fi/uusimaa Toimiston osoite: uusimaa@mhy.fi, henkilöstö: etunimi.sukunimi@mhy.fi
6 PUUKAUPPA Kuitupuun reaalinen kantohinta on laskenut koko 2000-luvun. Se on ollut mahdollista ennen kaikkea siksi, että kuitupuun jalostajia on meillä vain kolme. Niiden yhteenlaskettu markkinavoima suhteessa kymmeniin tukkia jalostaviin sahoihin ja satoihin tuhansiin puunmyyjiin verrattuna on suuri. Tukin hankinnan yhteydessä kertyvät kuitupuut ja hakkeet päätyvät kuidun jalostuksen raaka-aineeksi. Lisäksi tullitilastojen mukaan kotimaista kalliimpi tuontipuu on laskenut kotimaisen puun tarvetta, jonka hinta ei noussut loppumarkkinoiden vetämänä. Puunostajat ovat lisäksi tarjonneet metsänomistajille sopimusasiakkuuksia, joihin on rakennettu hinnantarkastusmenetelmä alkuvuonna puita myyville. Näillä takuuhintasopimuksilla on onnistuttu saamaan puuta halvalla hinnalla niin paljon, että hinnantarkastukselle ei ole ollut tarvetta. Kuitupuun hinta on noussut hyvin maltillisesti Kuiduttavan teollisuuden maksukyvystä ei ole puutetta. UPM, Stora Enso ja Metsä Group tekivät viime vuonna voittoa yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Jokaista Suomesta korjattua kuitupuukuutiota kohden ne tekivät voittoa keskimäärin yli sata euroa. Hurjasta tuloksentekokyvystä huolimatta Luonnonvarakeskuksen hintatilaston mukaan kuitupuun keskihinta kohosi viime vuonna vain kahdesta kolmeen prosenttia. Kuusikuitupuusta maksettiin viime vuonna keskimäärin 20,7 euroa, mäntykuitupuusta 18,4 euroa ja koivukuitupuusta 17,7 euroa kuutiometriltä. Metsänomistajia on pyydetty kuitupuutalkoisiin, kun Ukrainan sodan pakotteet sulkivat venäläisen puun tuontihanat. Etujärjestönä olemme viestineet metsäteollisuudelle, että puuta saa ostamalla ja metsänomistajille malttia kilpailuttaa puut ja hakea markkinoilta maksukyvyn mukaista puun hintaa. Etujärjestönä emme voi asettaa tavoitehintaa, mutta kannusMyyjän markkinassa pitää olla malttia kilpailuttaa Mikko Tiirola | metsävaltuuskunnan puheenjohtaja | MTK
7 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 20,3 18,4 17,8 14,3 22,8 21,5 18,7 14,9 19,5 18,6 18,5 14,5 46,4 44,8 39,3 71,8 70,9 60,1 68,5 66,3 58,8 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 20/2022 Lähde: Luke Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Luke Lähde: Luke Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Uudistushakkuu Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 0 50 000 100 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 20 40 60 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse hakkuutapa Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Lähde: Luke Lähde: Luke Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2022 Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Uudistushakkuu Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 0 50 000 100 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 20 40 60 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse hakkuutapa Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Lähde: Luke Lähde: Luke Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2022 Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Uudistushakkuu Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 tamme metsänomistajaa tarkkailemaan vertailun vuoksi esimerkiksi julkisesti saatavilla olevia markkinahintoja vaikkapa Baltian maista, jossa kuitupuun tienvarsihinnat ovat jyrkässä nousussa. Tukkipuun kysyntä jatkuu vahvana Tukkipuumarkkinassa markkinatalous on perinteisesti toiminut kuitupuumarkkinaa paremmin. Vanha viisaus hintasuositussopimusten ajoilta oli, että tukkipuun maksukyky on noin kolmannes sahatavaran vientihinnasta. Historiatilastoista näkyy, että tämä vanha viisaus piti kutinsa hyvin viime kevääseen saakka. Viime vuonna sahatavaran vientihinnat kävivät lähes 400 eurossa/ m3. Tukkipuumarkkinoille kehitys ei valitettavasti heijastunut. Huonoon hintakehitykseen syynä on pidetty sopimusasiakkaiden vilkkaiden takuuhintakauppojen lisäksi aavistushakkuiden tarjontaa lisäävää vaikutusta repivän metsäkeskustelun säestämänä. Sahatavaran markkinakysyntä on edelleen vahvaa. Tällä hetkellä havusahatavaran vientihinta on lähellä 300 euroa/m3. Keski-Euroopassa sahatavaran kysyntää vahvistaa se, että kirjanpainajatuhojen puut on sahattu ja Saksassa edessä on yli 30 miljardin euron tulvatuhojen jälleen rakennusurakka. Ukrainan sodan konfliktimaista on tullut EU alueelle saman verran sahatavaraa kuin koko Suomen sahatavaran vuosittainen vientivolyymi on. Pakotteiden ja sertifikaattien hyllyttämisen vuoksi konfliktipuuta ei markkinaan enää tule. Keski-Euroopassa tukkipuun hintatasot ovat nousseetkin vahvasti, mutta meillä kantohinnat eivät vielä ole reagoineet lopputuotteen rajusti nouseviin hintoihin. Huhtikuun alussa kotimaiset puutavaraliikkeet ovat ilmoittaneet nostavansa 20-30 prosenteilla puutavaran myyntihintoja. Jotkut ottavat välistä ja reilusti. Aavistush kkuut e vät k nnata Aavistushakkuille ei metsänomistajien kannata sännätä. Etujärjestö tekee töitä omaisuudensuojan puolesta. Venäläisestä fossiilienergiasta irti pääseminen vaatii jo huoltovarmuussyistä EU komission metsien käytön rajoittamiselle suitsia. Etujärjestö antaa kyllä signaalin, jos omaisuudensuojaa ollaan loukkaamassa. Kaikkein keskeisintä on malttaa seurata teollisuuden ostohaluja, markkinoiden kehittymistä ja suunnitella valmiiksi korjattavia leimikoita sekä reagoida markkinakysyntään kilpailuttamalla jokainen leimikko oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Kimmo Iso-Tuisku
8 Nykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) on voimassa vuoden 2023 loppuun. Sen jälkeen kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä, Metka. Metsäteiden rakentamiseen ja korjaamiseen on edelleen haettavissa avustusta, mutta tukitasoihin on tulossa muutoksia. Samaan aikaan kemera-lainsäädännön kanssa tulevat voimaan uudet metsäteiden rakentamisohjeistot, jotka on laadittu nykykaluston asettamien kantavuusvaatimusten mukaisesti. Todennäköistä on, että rakentamiskustannukset tulevat tätä kautta nousemaan nykyisestä. Rahoituslain muutokset ja niiden vaikutukset Nykyisten ehtojenmukaan kemeratukea voi saada metsätiehankkeisiin vain, jos kyseessä on vähintään kahden tilan (eri omistajat) yhteishanke. Poikkeuksen tästä tekevät vain yhteismetsät. Kemera-tuki metsätien rakentamishankkeen toteutukseen on Etelä-Suomessa 30 % ja perusparannushankkeisiin 50 % todellisista arvonlisäverottomista hankekustannuksista. Tielle tulee olla perustettuKemera-lainsäädäntö uudistuu – miten käy metsäteiden? Teksti ja kuvat: Lauri Laaksonen | metsänparannusasiantuntija | Mhy Kanta-Häme Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamia metsätiehankkeita on valmistunut kohta 15 vuotta. Tänä aikana on rakennettu uusia teitä ja perusparannettu vanhoja jo hyvän matkaa kolmatta sataa kilometriä. Metsätie on tieosakkaille suuri rahallinen panostus, ja toteutusmäärät olisivat todennäköisesti huomattavasti pienemmät ilman valtion tukea. Mhy:n hakemien kemera-tukien avulla metsänomistajien omarahoitusosuutta on saatu pienennettyä reilusti yli miljoonalla eurolla. Nykyiset rahoitusehdot ovat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka, joten nyt alkaa olla korkea aika laittaa viimeisetkin hankkeet liikkeelle vanhoilla ehdoilla. Perusparannettu tie.
9 na tiekunta, mutta tuen saajana ovat maanomistajat. Näin alv-velvollisiksi hakeutuneet maanomistajat voivat vähentää arvonlisäveron osuuden kokonaisuudessaan verotuksessa. Lisäksi kemera-tuen ja alv-poistojen jälkeen maksettavaksi jäävä omarahoitusosuus on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsätalouden rahoituslain uudistamisen tavoitteena on pidetty byrokratian keventämistä. Metsäteiden kunnostustuet maksetaankin jatkossa tiekunnille. Tämä helpottaa hankkeiden koostamista, kun jokaiselle tien osakkaalle ei tarvitse erikseen tehdä tukihakemusta. Vastaavasti osakkaat eivät jatkossa voi vähentää arvonlisäveroa, koska tiekunnat eivät lähtökohtaisesti ole verovelvollisia. Toisaalta tuki maksetaan arvonlisäverollisten kustannusten mukaan ja loput kulut voi edelleen vähentää metsäverotuksessa. Uudessa rahoitusjärjestelmässä tuki metsätien rakentamishankkeen toteutukseen on Etelä-Suomessa 30 % ja perusparannushankkeisiin 50 % todellisista arvonlisäverollisista hankekustannuksista. Tukea on jatkossa mahdollista saada myös yhden tilan perusparannushankkeisiin. Lisäksi tuen piiriin kuuluvat jatkossa myös esimerkiksi kunnat, seurakunnan ja metsäyhtiöt. Nykyisin tukikelpoisia ovat olleet vain yksityiset maanomistajat. Metsätiehankkeista laaditaan edelleen aina suunnitelma, eikä hankkeen toteutusta voi aloittaa ennen kuin suunnitelma on hyväksytty metsäkeskuksessa. Näitä suunnitelmia metsänhoitoyhdistys laatii ja toteuttaa. Perusparannustarve esille tiekunnan kokouksessa Tiekunnan aktiivisuus säännöllisine kokouksineen antaa askelmerkit myös tien hyvälle kunnossapidolle. Uudessa rahoitusjärjestelmässä tiekuntien merkitys korostuu. Tiekunnan kannattaa pyytää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen metsäteiden asiantuntijaa kertomaan tarvittavista toimenpiteistä. Tällöin päätöksenteon turvana on asiantuntijan lausunto. Jos tiekunnan toiminta on päässyt jostain syystä nuupahtamaan, vaikka vuosiksikin, avustaa yhdistys tarvittaessa myös kokousjärjestelyissä. Metsätien perusparannus käsitellään tiekunnan kokouksessa aina omana asiakohtana. Suositeltavaa on, että yhdessä asiakohdassa keskustellaan tarpeesta ja toisessa asiakohdassa tehdään päätös. Tiekunnan kokouksessa keskustelu voi olla ajoittain värikästäkin, mikä on täysin luonnollista. Tieosakkailla on hyvin erilaisia tien käyttötarpeita sekä käsityksiä tienpidosta. Aina tulee kuitenkin muistaa, että metsätie rakennetaan ja perusparannetaan ensisijaisesti palvelemaan puunkuljetuksia nykykaluston vaatimusten mukaisesti. Puunkuljetuksen realiteetit ovat kaikille metsänomistajille samat. Nyt on etsikkoaika laittaa metsätieasiat kuntoon! Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi niin saadaan hanke vireille vielä vuoden 2022 aikana! Tien heikon kunnon takia hakkuut voidaan joutua toteuttamaan talvella. Heikkokuntoinen tie ei kestä puunkuljetuksia.
10 Kun uudistusala on istutettu, saattaa metsänomistaja huokaista helpotuksesta. Puukauppatulo on saatu tilille, verot on maksettu ja lakisääteinen velvoite metsän uudistamisesta on saatettu alulle. Ajatus saattaa olla jo tulevissa hakkuissa. Taimikin tarvitsee huolenpitoa Taimikko kehittyy nuoreksi kasvatusmetsäksi omin voimin, kuten ihmistaimikin aikuiseksi. Silti vanhemmat kaitsevat lapsiaan, asettava rajoja, opastavat elämän varalle ja antavat turvaa ja rakkautta. Samat toimet pitäisi metsänomistajankin muistaa pienten puidenalkujen kanssa. Luonto kyllä pitää huolen omistaan, mutta jos halutaan hyvään tulokseen, puita pitäisi jaksaa elämän alkutaipaleella auttaa. Taimikonhoito kannattaa tehdä Tähän saattaa joku puuskahtaa, että miksi vaivautua. Siellä se metsä kasvaa itsekseen ja taimikonhoito maksaa aikaa ja rahaa. Lopputulos kuitenkin tekijänsä palkitsee. Kuten niiden lastenkin kanssa. Tässä viisi syytä, miksi taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan: 1. Taimet tarvitsevat kasvaakseen vettä, ravinteita ja tilaa. Me ihmiset voimme auttaa taimea taistelussa karsimalla kilpailevia yksilöitä. Silloin taimi pysyy parhaassa kasvuvauhdissa. 2. Taimi kasvaa latvan vuosikasvaimesta. Liian tiheä kasvusto piiskaa toinen toistaan ja samalla vuosikasvain voi vaurioitu. Vaurioitunut vuosikasvain on kuin poikki mennyt jalka. Meno loppuu siihen paikkaan. 3. Hyvässä kasvukyvyssä oleva taimi on terve ja elinvoimainen. Kun sen ei tarvitse stressaantua muiden kanssa kilpailusta, se pystyy torjumaan myös ympäristöstä tulevia uhkia, kuten sienitauteja, paremmin. Kuulostaa tutulta vai mitä? Terveellinen ravinto, hyvät yöunet, liikunta ja lepo pitävät meidät ihmisetkin iskukykyisinä tauteja vastaan. 4. Kun kaikki kolme edellä esitettyä asiaa on kunnossa, taimi ottaa kasvupyrähdyksen ja venyy silmissä. Se saavuttaa nuoren kasvatusmetsän koon nopeammin ja ensiharvennus voidaan tehdä ajateltua aiemmin. Samalla metsänomistajan saama ensimmäinen puukauppatili aikaistuu. 5. Niin ja sitten vielä se puukauppatilin suuruus. Mitä pulskemmiksi ja pidemmiksi puut saa kasvamaan, sitä paksummalta näyttää metsänomistajan lompsa. Kun taimikonhoidossa pystyyn jätetty taimi saa suuremman määrän valoa, ravinteita, vettä ja tilaa, se pulskistuu silmissä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ero puukauppatuloissa voi olla jopa 40 %:a oikeaan aikaan hoidetun ja hoitamattoman taimikon välillä. Sillä lisääntyneellä 40 prosentilla maksaa jo taimikonhoidonkin. Kiire kiire ja nyt ei vaan ehdi Joku viisas on sanonut, että kiire on ihmisen omassa päässä. No niin varmasti onkin, mutta kyllä minulla ainakin on vuorokaudessa vain 24 tuntia. Siksi priorisointia pitää tehdä. Ja joskus prioriteettilistan kärjessä on viikonloppuna sohvalla makoilu tai auringosta nauttiminen terassilla. Ei suinkaan raivaussahan ulkoiluttaminen taimikossa. Kuulostaako tutulta? Ei huolta, ota vaan rennosti tai keskity muihin askareisiin. Ammattilaismetsurit hoitavat taimikkosi kuntoon käden käänteessä. Heillä on kokemusta ja silmää valita ne parhaat puuyksilöt eikä aikaa kulu kiveen telotun terän vaihtamiseen. Ei sillä, että uskoisinkaan sinulle käyvän niin. Itselleni on joskus sattunut. Tilaa metsuri taimikkoosi. Sillä välin sinä voit keskittyä haaveilemaan, mitä kaikkea hoidettu taimikko sinulle tulevaisuudessa mahdollistaa. Akseli Muraja Taimikonhoito on satsaus tulevaisuuden tuottoon Annamari Rajoo | metsäasiantuntija | MHYP
11 Kemera- tuki on voimassa näillä näkymin ensi vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen Kemera- tuen korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä Metka. Nyt kannattaakin hyödyntää Kemera- tukea! Uutta tukijärjestelmää Metkaa on valmisteltu jo pitkään maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä. Uuden järjestelmän tavoitteena on ollut byrokratian keventäminen. Esimerkiksi nuoren metsän hoidossa ollaan luopumassa ennakkosuunnitteluvaatimuksesta. Kuvioiden minimikoko on todennäköisesti poistumassa. Hankkeen vähimmäiskoko olisi hehtaari, mutta se voisi muodostua useista pienistä kuvioista. Uudistuksessa on kaavailtu myös, että tukea voisi saada uudelleen taimikon hoitoon heti kun vesakoituminen niin vaatii. Myös tukien käytön valvontaa ollaan keventämässä. Uudistuksessa pyritään poistamaan kantojen läpimitan ja poistettujen runkojen laskenta. Valvontaa voitaisiin tehdä kaukokartoitustyökalujen avulla kustannustehokkaasti. Vielä ehdit hyödyntää Kemera- tukea MTK- metsälinja PEFC-metsäsertifioinnin uudistetut metsänhoidon kriteerit on julkaistu. Kriteerien päivityksestä vastasi yli 60 tahoa edustanut standardityöryhmä. Uudistetut vaatimukset otetaan metsätaloudessa käyttöön syksyllä 2022. Metsänomistajille uudet vaatimukset tuovat entistä suuremman vastuun metsäluonnon hoidossa. Päivitystyössä otettiin huomioon PEFC:n kansainväliset vaatimukset, toimintaympäristön muutokset sekä metsiin liittyvä uusi tutkimustieto. Uudistus tuo lisää vaatimuksia erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun. Säästöpuiden määrä- ja järeysvaatimukset kasvavat. Vesistöjen suojakaistat levenevät ja ne säilytetään puustoisina. Erityisesti suometsissä huomiota tulee kiinnittää niin vesistövaikutuksiin kuin ilmastovaikutuksiinkin. Kaikki nämä muutokset korostavat metsänomistajien vastuuta ja investointeja metsäluonnon hyväksi. Sertifioinnin muutokset koskevat valtaosaa metsänomistajista ”Kokonaisuudessaan muutosten taloudelliset vaikutukset metsänomistajille ovat Tapion arvioinnin mukaan kuitenkin kohtuulliset. Osaltaan ne tukevat myös metsien häiriönsietokykyä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Metsänhoidon vaatimusten uudistamisessa tärkeää oli, että eri kestävyyden ulottuvuudet olivat mukana tarkastelussa”, toteaa metsäasiantuntija Lea Jylhä. Yksityismetsistä yli 90 % on mukana PEFC-ryhmäsertifioinnissa. Metsänomistajaorganisaatio on sitoutunut kestävän metsätalouden edistämiseen metsäsertifioinnin kautta ja metsänhoitoyhdistykset tarjoavat PEFC-ryhmäsertifioinnin jäsenpalveluna. Uusien vaatimusten käyttöönotto edellyttää osaamisen kasvattamista ja toimintatapojen kehittämistä niin metsäorganisaatioissa kuin metsänomistajiltakin. Mhy Uusimaan toimihenkilöt saavat koulutusta PEFC:n uusista vaatimuksista. METSÄSERTIFIOINTI PEFC-metsäsertifioinnin uudet vaatimukset lisäävät metsänomistajan panostuksia luonnonhoitoon Tiina Mansikkamäki Kemera- tukeen muutos! Kemera- tukeen tuli pikaisella aikataulullamuutos nuorenmetsän hoitoa koskien. Nuoren metsän hoitotuki nousee ensi kuun alusta alkaen 450 euroon hehtaarilta, jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. Tuen saannin ehdot myös lievenevät. Pohjoisessa Suomessa puuston poistuman määrävaatimus laskee 1 000 rungosta 800 runkoon ja muualla Suomessa 1 500 rungosta 1 000 runkoon hehtaarilla. Poistettavien puiden kantoläpimittavaatimus nousee kahdesta senttimetristä kolmeen senttimetriin. Muuten tukiehdot pysyvät ennallaan.
12 Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palvelu on ollut käytössä vuoden. Kehitys jatkuu edelleen tänä vuonna. Palveluun tulee uusia toiminnallisuuksia ja olemassa olevia kehitetään metsänomistajien tarpeiden mukaan. ”Käyttäjien palaute on ollut erittäin tärkeää ja olemme saaneet sen perusteella kehitettyä palvelua entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan”, kertoo projektipäällikkö Juha Laitinen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:stä. Karttamerkintöjen tekeminen ja tulosteet OmaMetsään OmaMetsä toimii nyt myös metsän muistikirjana, sillä palvelussa on mahdollista tehdä omia karttamerkintöjä. Muistiin voi merkitä metsässä tekemiään havaintoja ja ottaa mobiililaitteella paikkatietoon sidotun valokuvan vaikkapa mahdollisesta hoitotarpeesta tai metsätuhosta. Saadun palautteen perusteella OmaMetsäänon lisättymyösmahdollisuus tulostaa erilaisia dokumentteja metsäkiinteistöstä. Tulosteista saatu palaute on ollut positiivista, kertoo OmaMetsän projektipäällikkö Juha Laitinen. Tulosteiden ulkoasu on selkeä ja varsinkin mahdollisuus rajata toimenpiteet tietyllä ajanjaksolla on saanut kiitosta. Monille vanhemmille metsänomistajille paperitulosteiden tulkinta on helpompaa, kun taas nuorempi digisukupolvi on tottunut tarkastelemaan tietoja verkossa. Sopimusten allekirjoittaminen käy OmaMetsän kautta Merkittävin päivitys OmaMetsä palvelussa on uusi asiointi palvelu. OmaMetsän kautta on nyt mahdollista vastaanottaa tarjouksia ja allekirjoittaa sopimuksia. Metsänhoito- ja puukauppapalveluiden tilaaminen onnistuu siis kokonaan ensimmäisestä yhteydenotosta aina sopimuksen allekirjoittamiseen asti palvelun kautta. Sopimusten allekirjoittaminen onnistuu luotettavasti Visma Sign ohjelman kautta. Sopimusten tekeminen palvelun kautta onnistuu myös niissä tapauksissa, joissa tilalla on useampia omistajia. Hiiliasiat ja taksonomia puhuttaa EU komission päätös hyväksyä kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian ilmastokriteerit aiheuttaa velvollisuuksia metsänomistajille. Jos puuta ostava teollisuus menee kestävän rahoituksen piiriin, on yli 13 hehtaaria metsää omistavalla oltava metsäsuunnitelma. OmaMetsä tarjoaa tähän tulevaisuudessa ratkaisun ja palveluun kehitetään ilmastohyötynäkökohdat huomioon ottava metsäsuunnitelma metsänomistajien saataville. Hiilensidontaan liittyviä elementtejä, kuten tieto kiinteistöllä olevan puuston sitomasta hiilestä, saadaan palveluun tämän vuoden aikana. Myös metsänomistajan mahdollisuuksia myydä erilaisia hiilikompensaatiotuotteita OmaMetsä-palvelun kautta tutkitaan. Metsävaratieto OmaMetsässä OmaMetsä -palvelussa voidaan näyttää Metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. Aina tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi jos suunnitelmaa ei ole tehty kiinteistölle tai se on vanhentunut. Mikäli Metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelma ei ole käytettävissä, voi palvelussa tarkastella tilasta kerättyä julkista metsävaratietoa. Julkinen metsävaratieto ei yllä tietojen ja hoitotoimenpideehdotusten tarkkuudessa asiantuntijan maastossa tekemien mittausten perusteella laatiman metsäsuunnitelman tasolle, mutta alkuun sen kanssa pääsee. Julkinen metsävaratieto tulee palvelussa näkyviin automaattisesti, jos metsäsuunnitelma ei palvelun käytettävissä. Yhteisomistuksessa olevien tilojen kaikkien osakkaiden on mahdollista rekisteröityä palveluun ja nähdä tilan tiedot. Kuolinpesien osalta osakkaiden tulee olla yhteydessä omaan Metsänhoitoyhdistykseen tai OmaMetsän käyttötukeen omametsa@ mhy.fi, jotta osakkaat voidaan todentaa ja tietoja näyttää. OmaMetsä on täydentynyt uusilla ominaisuuksilla
13 Mobiiliversio on helppo ottaa käyttöön 1. Avaa OmaMetsä mobiililaitteen nettiselaimella osoitteessa www.omametsä.fi. 2. Palvelu kysyy avattaessa, haluatko ottaa mobiiliversion käyttöösi. Hyväksy pyyntö. 3. Seuraa puhelimen näytöllä olevia ohjeita mobiiliversion lataamiseksi. OmaMetsän voi ladata myös Google Play -kaupasta. OmaMetsästä löytyy • Metsätilan puustotiedot • Arvio puuston arvosta • Peruskartta ja metsätilan ilmakuva • Teemakartat • Digitaaliset metsänhoidon suositukset • Puun hintatiedot • Ajankohtaisia metsäaiheisia blogeja OmaMetsässä voit • ottaa yhteyttä metsäasiantuntijaan ja pyytää tarjousta metsänhoitopalveluista tai käynnistää puukaupan • tutustua metsänhoito- yhdistyksen palveluihin • tehdä omia karttamerkintöjä • tulostaa palvelussa näkyviä tietoja OmaMetsä -mobiili korvasi Metsäselaimen Metsäselain-sovellus väistyi OmaMetsän tieltä ja sovelluksen ylläpito loppui 31.3. Mikäli käytät vielä Metsäselainta, kannattaa se poistaa puhelimestasi ja rekisteröityä OmaMetsän käyttäjäksi osoitteessa www.omametsä.fi. Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsäpalvelu on ladattavissa mobiiliin Vuosi sitten lanseerattu OmaMetsä on nyt saatavilla mobiiliversiona. Palvelu on enemmän kuin pelkkä karttasovellus, vaikka navigointiominaisuuskin OmaMetsästä löytyy. Siellä hallinnoit metsäomaisuuttasi, voit tehdä omia karttamerkintöjä, ottaa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, suunnitella metsänhoitotöitä ja käynnistää puukaupan. OMAMETSÄ ON METSÄSI MUISTIKIRJA OmaMetsän karttamerkintöjen avulla merkitset mobiililaitteellasi muistiin raivausta vaativan taimikon tai parhaan marjapaikan. Oman metsän tieto ja tuki Omametsä.fi Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaiken tarvitsemasi palvelun yhdestä paikasta. Mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Uusimaa Osuustie 1 B, 04600 Mäntsälä 019 687 4333 uusimaa@mhy.fi Mhy.fi/uusimaa
14 Metsänhoitoyhdistykset lähtevät mukaan kaupalliseen hiilikompensaatiotoimintaan, kun metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta saada ns. lisäisestä hiilensidonnasta korvausta yhdistysten Hiilipalvelun kautta. Hiilipalvelun kautta metsänomistaja voi tehdä sopimuksen metsälön lannoituksesta ja sen avulla saatavan hiilensidonnan markkinoinnista kotimaisille, hiilijalanjälkeään kompensoiville yrityksille. Sopimus tehdään metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta lannoituksella aikaansaadun lisäisen hiilensidonnan markkinoinnista huolehtii Green Carbon Finland. Metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelu sisältää HiiliPlus+ -sopimuksen ja Hiiliplus-lannoituksen. Hiilipalvelu perustuu todennettuun lisäkasvuun ja sen takia ennen sopimuksen tekoa on tehtävä maastokäynti, jossa kartoitetaan sopiva kohde sekä puuston ja kasvupaikan tiedot. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee kohteelle soveltuvan lannoituksen ja Green Carbon Finland tekee laskelman lannoituksen vaikutuksesta puuston kasvuun. Laskelma perustuu Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmaan ja laskelman tuloksena saatu lisäkasvu muunnetaan hiiliyksiköiksi, joiden perusteella metsänomistajalle maksetaan vuosittain korvaus. Hiilensidontasopimus kiinnostaa Uuden palvelun sopimuksia tehtiin pilotointimielessä jo viime vuonna, ja yksi ensimmäisistä hiilensidontapalveluun liittyneistä oli helsinkiläinen Teemu Nojonen. Hän on osakkaana kahdessa suvun metsäyhtymässä Kangasniemellä ja molempiin tehtiin Hiilipalvelu-sopimus. ”Suunnittelimme jo aiemmin alustavasti lannoitusta metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Teuvo Pulliaisen kanssa, ja hän ehdotti Hiilisopimuksen tekemistä kohteisiin”, Nojonen sanoo. ”Teuvo pystyi valitsemaan sopivat kohteen ja luotan metsäasioissa kyllä hänen ammattitaitoonsa.” Teuvo Pulliainen sanoo, että viime vuonna Kangasniemen kunnan alueella tehtiin Hiilipalvelu-sopimuksia jo reilulle 100 hehtaarille. Kaikissa kohteissa lannoituksen toteutuksen edellytyksenä oli juuri Green Carbon Finlandin hyväksymä hiilensidontasopimus. ”Monille metsänomistajille hiilensidonnan lisääminen alkaa olla jo tärkeää.” Hiilensidontakorvaus merkittävä osa lannoituskustannusta Teemu Nojosen yhtymien lannoitushankkeet olivat kivennäismaakohteita ja yhteensä kooltaan noin 45 hehtaaria. Toinen kohteista oli mäntyvaltainen ja toinen puhdas männikkö. Lannoitus tehtiin helikopterilevityksenä. ”Näissä kolmoskehitysluokan kohteissa oli tehty harvennus pari vuotta ennen lannoitusta eli ne olivat juuri sopivia Hiilipalvelu-hankkeeseen”, Pulliainen sanoo. Hän laskeskelee, että Hiilipalvelun kautta saatavalla korvauksella pystytään kattamaan noin kolmannes koko lannoituskustannuksesta. Kivennäismaalla sopimus tehdään 5 vuodeksi ja turvemaalla 10 vuodeksi. ”Kivennäismaalla käytetään moniravinteisia lannoitteita tai salpietaria ja turvemaan lannoituksessa tuhkapohjaisia lannoitteita.” Sopimuksen teko on vaivatonta Teemu Nojonen sanoo painottavansa metsänhoidossa moninaiskäyttöä ja monimuotoisuutta, mutta myös talouskäyttö on tärkeää. Siitä syystä metsien lannoituskin kiinnostaa varsinkin, kun sen avulla voidaan todetusti lisätä hiilensidontaa metsässä. Hän sanoo hiilensidonnan ja ilmastoasioiden olevan tuttuja jo oman työnsä kautta. Nojonen on arkkitehti ja nykyaikaiseen rakennussuunnitteluun kuuluu oleellisesti myös ilmastoasioiden huomioiminen. ”Hiilisopimuksen tekoon vaikutti nimenomaan se, että pystymme sen avulla lisäämään hiilensidontaa metsissämme”, hän sanoo. Nojonen kehuu myös Hiilipalvelun helppoutta. Samalla sopimuksella hoituu niin lannoitus kuin hiiliyksiköiden myyntikin. Metsänhoitoyhdistykset kannustavat ilmastotyöhön Hiilinielujen kasvatuksesta lisätuloja metsänomistajille Teksti: Matti Turtiainen Metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan tänä keväänä tullut Hiilipalvelu kannustaa lisäämään metsien kasvua lannoituksella. Kasvun myötä lisääntyy myös metsien hiilensidonta, ja palvelun kautta metsänomistaja saa siitä rahallisen korvauksen. Metsäasiantuntija Teuvo Pulliainen ehdotti sopimusta Hiilipalvelusta metsänomistaja Teemu Nojosen metsiin. Lue lisää Hiilipalvelusta: hiilipalvelut.fi
15 Green Carbon Finland Oy:n HiiliPlus+ -sopimus, joka on osa MHY Hiilensidonta-palvelua, noudattaa kansainvälisen ISO-standardin vaatimuksia ja sen on auditoinut Det Norske Veritas (DNV GL), sanoo Green Carbon Finlandin hiilimetsäasiantuntija Juha Sankola. ”Olemme ensimmäisenä Suomessa saaneet ISO 14064 -standardin metsien kasvun lisäämiseen perustuviin hiilinieluhankkeisiimme. Näin pystymme todentamaan hyvän kompensaation kriteerit, mikä on luotettavan toiminnan edellytys.” Green Carbon on toiminut hiilikompensoinnin parissa jo vuodesta 2019 ja metsänomistajien kanssa yhteistyötä on tehty parin vuoden ajan. Nyt käynnistyvä yhteistyö Metsänhoitoyhdistysten lanseeraamassa Hiilipalvelussa nostaa metsien hiilikompensaation uudelle tasolle, uskoo Sankola. ”Hiilensidontasopimuksia voidaan nyt markkinoida koko Suomessa, joten kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus hyötyä hiilensidonnasta.” Yhteistyö valtakunnallisen toimijan kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä metsänhoitoyhdistyskentällä on paljon tietoa sopivista kohteista. ”Yhdistyksen metsäasiantuntijat pystyvät hoitamaan niin maastokäynnit kuin lannoitushankkeetkin. Metsänomistaja saa siis yhdestä paikasta koko palvelun”, Sankola sanoo. Standardoinnilla luotettavuutta hiilensidontaan Voittajaksi selviytyi Taito Vanhanen Juvan yhtenäiskoulusta. Lisäksi yksitoista nuorta sai koulujen parhaimpien kesken järjestetyssä arvonnassa kahden viikon kesätyön kotipaikkakunnan metsänhoitoyhdistyksessä. Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n osuudessa kilpailijoiden piti aluksi arvioida istutetun kuvion pinta-ala. Toisessa kysymyksessä kysyttiin uudistushakkuun jälkeisestä uudistamisvelvoitteesta. Kyseessä oli havupuuvaltainen taimikko, joten 10 vuotta hakkuun jälkeen puolen hehtaarin kuviolta on löydyttävä vähintään 750 tainta. Alkukilpailussa pärjänneiden kesken arvottiin eri puolilta Suomea yhteensä 11 kesätyöpaikkaa. Työpaikan tarjoavat metsänhoitoyhdistykset Uusimaa, Savotta, Mänty-Saimaa, Kaakko, Salometsä, Satakunta, Kihniö-Parkano, Keski-Pohja, Sotkamo ja Pyhä-Kala, sekä MTK ja Suomen metsäyhdistys yhdessä. Työpaikat pyritään järjestämään mahdollisimman läheltä nuorten kotipaikkoja. Pääsääntöisesti kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana järjestettävä palkallinen työjakso antaa nuorille kokemusta työskentelystä metsänomistajien ja metsätalouden parissa. Kesätyöntekijöille pyritään järjestämään mielekäs ja monipuolinen työjakso, jonka aikana he pääsevät tutustumaan metsäalan töihin ja näkevät käytännössä, miten metsiä hoidetaan. He tapaavat yhdistyksen metsäasiantuntijoiden kanssa metsureita ja metsänomistajia. Seuraava koulutason Metsävisa järjestetään helmikuussa 2023. Visaan on osallistunut kaikkiaan yli miljoona yläkoulun oppilasta vuodesta 1982 alkaen. Metsävisan loppuhuipennus kokosi yläkoulujen metsätietäjät yhteen Asta Sarkki | kenttäpäällikkö | MTK-metsänomistajat Askolalainen Siiri Nurmi osallistui myös valtakunnalliseen metsävisaan hyvällä menestyksellä. Iloksemme Siiri aloittaa kahden viikon työhön tutustumisen Metsänhoitoyhdistys Uusimaassa 30.5. Tervetuloa Siiri! Yläkoulujen 41. valtakunnallisen Metsävisan finaali käytiin 19.5. kahden vuoden tauon jälkeen maastokilpailuna, tänä vuonna Tuusulan Ruotsinkylässä. Finaaliin osallistui lähes 50 alkukilpailussa parhaiten pärjännyttä nuorta. Vilma Issakainen
16 Lähes 40-vuotisen työuransa aikana Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäasiantuntija Seppo Nuopponen on kouliintunut työhönsä metsien arvioitsijana ja metsäsuunnitelmien tekijänä. Hän on vaikuttanut koko ajan Orimattilan ja myöhemmin myös Pukkilan ja Askolan alueella. Nuopponen on tehnyt joillekin metsänomistajille jo neljä 10-vuotista metsäsuunnitelmaa ja seuraavaakin he toivovat luottoarvioitsijaltaan. - Metsäsuunnitelma on metsäammattilaisen näkemys ja neuvonnallinen ohjekirja metsänomistajan metsistä, hän linjaa. Metsäsuunnitelmasta näkee, mikä on metsäkuvioiden nykytila, mitä toimenpiteitä kannattaisi tehdä seuraavien vuosien aikana ja millaisia tuloja puusta on odotettavissa nykyhinnoin. Vaikka omistaja tuntisi metsäasioita ja omat metsänsä hyvin, yhteenveto koko metsäalasta on tärkeä ja käyttökelpoinen työkalu. Se mahdollistaa metsään kohdistuvien töiden suunnittelun ja jaksottamisen kymmenen vuoden perspektiivillä. Metsänhoidollisten töiden ja hakkuumahdollisuuksien ohella suunnitelmaan kirjataan arvokkaat luontokohteet, jotka otetaan huomioon metsänkäsittelyssä. Metsänhoitoyhdistyksessäkin on nähty metsänomistajakunnan muuttuminen. On kauempana asuvia etämetsänomistajia, säätiöitä ja luontoarvoihinpanostavia. Eri-ikäiskasvatuksesta, luontaisesta uudistamisesta ja sekaSeppo Nuopposen ammattitaidolla tilalle tehdään ajantasainen metsäsuunnitelma tai tila-arvio Teksti ja kuvat: Maija Kyrö Metsäkiinteistöä myydessä oikea tieto alueen puuvarannoista on kullanarvoinen. Metsän myyntiarvosta valtaosa muodostuu puustosta. Seppo Nuopponen tutussa työssään, mittaamassa rungon läpimittaa 1,30 metrin korkeudelta. Olalla on tarvikekansio, johon tiedot metsässä tallennetaan.
17 metsistä kysytään neuvoja. Sillä on vaikutusta myös suunnitelmien tekoon, vaikka pääpaino onkin perinteisessä kasvatus- ja päätehakkuumuotoisessa metsänhoidossa. Toki Seppo Nuopponenkin on pohtinut vaihtoehtoisia metsänkasvatusmenetelmiä. Se on heijastunut myös hänen tekemiinsä metsäsuunnitelmiin puulajin vaihtona, sekametsän mahdollisuutena ja uudistustoimien kirjon lisääntymisenä. – Viime vuosina yleistyneet kaarnakuoriaistuhot ja esimerkiksi hankala juurikääpä varmasti vähentävät kuusen osuutta puustossa. Toisaalta luontainen uudistaminen sopii moniin uudistuskohteisiin niin männyllä kuin koivullakin. Metsäkiinteistön kauppaan luotettavan arvion kanssa Olennaisesti metsäkiinteistön kauppaan liittyvä metsäarvio tuo luotettavan tiedon kiinteistön puuston määrästä, sen arvosta ja myyntimahdollisuudet. Se on oiva apuväline kaupan kilpailutukseen. Nuopponen suosittelee maastokäyntiin perustuvaa arviota. – Se on aina ajantasainen. Kaikille avoin metsävaratieto on myös hyvä apuväline, mutta koska se perustuu kuuden vuoden välein toteutettavaan laserkeilaukseen, tieto voi olla vanhentunutta. - Metsäkiinteistön arvoa nostaa ennen kaikkea puusto, siksikin arviointi on tärkeää, Nuopponen toteaa. - Puuston ohella metsäarviossa huomioidaan muitakin seikkoja kuten metsän sijainti, sinne johtavat tiet, alueen vaihtoehtoiset käyttötavat tai -rajoitteet, mahdolliset maankäyttökaavat ja rasitteet. Käytännössä metsän hehtaariarvo tällä alueella vaihtelee vajaasta tuhannesta pariin kymmeneen tuhanteen. Jos alueesta ei ole metsäsuunnitelmaa, Nuopponen neuvoo teettämään senkin, jos arvio tehdään sukupolvenvaihdoksen vuoksi. Tällöin jatkajalle jää ohje metsän tulevasta käytöstä eikä hintaero pelkkään arvioon ole merkittävä. Metsätilojen kiinteistövälitystä harjoittavat monet tahot. Metsänhoitoyhdistyksen yhteistyökumppani tässä on Etelä-Suomen metsätilat LKV. Metsäkäynti asiantuntijan kanssa Jokaiselle metsänomistajalle soisi käynnin omissa metsissä metsäasiantuntijan kanssa. Kun asiantuntija silmäilee metsää ja näkee heti metsän puilta ja päinvastoin, tietää saavansa laajan kattauksen tietoa hallitussa muodossa. Seppo Nuopponen pysähtyy ja toteaa alueen valtapuuksi männyn ja kasvupaikaksi puolukkatyypin kuivan kankaan. Tähän asti täysin selviä perustietoja, mutta siihen puumäärän arviointi pohjautuu. Kun Nuopponen kaivaa esiin työvälineensä, joilla hän kerää puukohtaista tietoa puiden keskipituudesta ja runkotilavuudesta, hänen pitkä työkokemuksensa näkyy. - Mittaan puiden pituuden mieluummin lasermittarilla. Sen voisi hyvin tehdä myös hypsometrilla. Keskiläpimitta saadaan mittakepillä ja puuston pohjapinta-ala relaskoopilla, Seppo Nuopponen kertoo. Tiedot ovat tarpeen puiden järeyttä kuvaavan runkotilavuuden ja muun muassa puutavaralajien määrittämiseksi. Moni arvioitsija tallentaa tiedot jo metsässä suoraan kannettavassa tabletissa olevaan laskentaohjelmaan, mutta Nuopponen pidättäytyy vanhassa, omatekoisessa, olalla kannettavassa kansiossaan. Se on A3kokoinen avattava taulukoiden, karttojen ja muistiinpanojen yhdistelmä, jossa on kaikki tarvittava. -Toimii joka paikassa ja joka säällä, sadekaan ei haittaa, Nuopponen naurahtaa. Kun riittävä määrä tietoa on kerätty, puumäärä pystytään arvioimaan 10-15 prosentin tarkkuudella. Se on tavoite, suurempi virhe harmittaisi Nuopposta. Arviointityöstä noin 70 prosenttia on maastotyötä, loppu tehdään toimistolla tietokoneen äärellä. Vaikeinta on arvioida eri-ikäisiä ja usean puulajin metsiä, tasalaatuinen puusto on helpoin. Lopullinen arvio tehdään metsänhoitoyhdistysten omalla ohjelmalla. Tällä hetkellä ohjelmaa vaihdetaan uuteen, mikä hidastaa vielä jonkin aikaa työtä. Relaskoopilla saadaan selville puuston pohjapinta-ala. Tämän männikön Seppo Nuopponen istutti ensimmäisinä töinään silloisessa Orimattilan Metsänhoitoyhdistyksessä.
18 Kangasta leikkaava pystyleikkuri kääntyilee Lamin Marongin varmoissa otteissa ja parikymmentä neuloskerrosta leikkautuu aluspaidan muotoon. Perheyritys Ruskovillan tehdastiloissa Orimattilan Artjärvellä valmistetaan maailmanluokan harvinaisuuksia, silkkivillaisia metsämikrobeja sisältäviä vaatteita. Kaavaan leikatut osat kierrätetään useiden ompelijoiden kautta ja lopulta aikuisten aluspaita on valmis. Metsä-vaatesarjan tuotevalikoima käsittää miesten, naisten, lasten ja kahta kuukautta vanhempien pikkuvauvojen alusvaatteiden lisäksi tuubihuiveja ja vauvan päähineitä. - Sarjassa on ihoa vasten olevia vaatteita siksi, että iholla metsäuutteen mikrobit aktivoituvat tehostamaan kehon immuunijärjestelmää. Tutkitusti metsämikrobit parantavat vastustuskykyä immuunivälitteisiä sairauksia, kuten tyypin 1 diabetes, allergiat ja astma, vastaan, kertoo Ruskovillan toimitusjohtaja Ossi Näkki. Näkit olivat jo pitkään kauhistelleet vaatteiden kemikaalipitoisuuksia ja varoittavat ohjeet pestä uusi vaate ennen käyttöä kertoi esimerkiksi homeenestokemikaalien haitallisista vaikutuksista. Artikkeli lohjalaisen Uute Scientificin valmistamasta metsäuutteesta havahdutti Leena Näkin pohtimaan, voisiko vaatteiden käsittelyn vaikutus iholla olla sen sijaan hyödyllinen. Ideaa pohdittiin ensin kotioloissa, mutta pari vuotta sitten Näkit ottivat yhteyttä lohjalaisyritykseen. Siellä kiinnostuttiin ajatuksesta ja viime syksynä Ruskovillassa valmistettiin ensimmäiset myyntiin menevät Metsä -sarjan vaatteet. -Uskalsimme ottaa uuden tuotteen valmistukseen, kun varmistuimme tutkitun tiedon riittävyydestä, Ruskovillan osaomistaja Leena Näkki muistelee. Ruskovillan Metsä -vaatesarja vahvistaa käyttäjänsä vastustuskykyä Teksti ja kuvat: Maija Kyrö Orimattilalainen Ruskovilla ideoi ja valmistaa metsän mikrobeja sisältäviä vaatteita. Metsämikrobien on todettu vahvistavan vastustuskykyä immuunivälitteisiä sairauksia vastaan. Metsä-sarjassa on aikuisten, lasten ja vauvojen vaatteita, tuubihuiveja ja myssyjä vauvoille. Reconnecting Nature mikrobiuute tukee ja kouluttaa vaatteen käyttäjän immuunijärjestelmää ja siten ennaltaehkäisee immuunivälitteisiltä sairauksilta. Vaatteiden käyttö suositellaan aloitettavaksi kahta kuukautta vanhemmilla vauvoilla. Ruskovilla on 40-vuotias perheyritys, joka työllistää nykyisin 26 henkeä Artjärven vanhan meijerin tiloissa. Leena ja Ossi Näkki ovat toisen polven yrittäjiä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=