17 metsistä kysytään neuvoja. Sillä on vaikutusta myös suunnitelmien tekoon, vaikka pääpaino onkin perinteisessä kasvatus- ja päätehakkuumuotoisessa metsänhoidossa. Toki Seppo Nuopponenkin on pohtinut vaihtoehtoisia metsänkasvatusmenetelmiä. Se on heijastunut myös hänen tekemiinsä metsäsuunnitelmiin puulajin vaihtona, sekametsän mahdollisuutena ja uudistustoimien kirjon lisääntymisenä. – Viime vuosina yleistyneet kaarnakuoriaistuhot ja esimerkiksi hankala juurikääpä varmasti vähentävät kuusen osuutta puustossa. Toisaalta luontainen uudistaminen sopii moniin uudistuskohteisiin niin männyllä kuin koivullakin. Metsäkiinteistön kauppaan luotettavan arvion kanssa Olennaisesti metsäkiinteistön kauppaan liittyvä metsäarvio tuo luotettavan tiedon kiinteistön puuston määrästä, sen arvosta ja myyntimahdollisuudet. Se on oiva apuväline kaupan kilpailutukseen. Nuopponen suosittelee maastokäyntiin perustuvaa arviota. – Se on aina ajantasainen. Kaikille avoin metsävaratieto on myös hyvä apuväline, mutta koska se perustuu kuuden vuoden välein toteutettavaan laserkeilaukseen, tieto voi olla vanhentunutta. - Metsäkiinteistön arvoa nostaa ennen kaikkea puusto, siksikin arviointi on tärkeää, Nuopponen toteaa. - Puuston ohella metsäarviossa huomioidaan muitakin seikkoja kuten metsän sijainti, sinne johtavat tiet, alueen vaihtoehtoiset käyttötavat tai -rajoitteet, mahdolliset maankäyttökaavat ja rasitteet. Käytännössä metsän hehtaariarvo tällä alueella vaihtelee vajaasta tuhannesta pariin kymmeneen tuhanteen. Jos alueesta ei ole metsäsuunnitelmaa, Nuopponen neuvoo teettämään senkin, jos arvio tehdään sukupolvenvaihdoksen vuoksi. Tällöin jatkajalle jää ohje metsän tulevasta käytöstä eikä hintaero pelkkään arvioon ole merkittävä. Metsätilojen kiinteistövälitystä harjoittavat monet tahot. Metsänhoitoyhdistyksen yhteistyökumppani tässä on Etelä-Suomen metsätilat LKV. Metsäkäynti asiantuntijan kanssa Jokaiselle metsänomistajalle soisi käynnin omissa metsissä metsäasiantuntijan kanssa. Kun asiantuntija silmäilee metsää ja näkee heti metsän puilta ja päinvastoin, tietää saavansa laajan kattauksen tietoa hallitussa muodossa. Seppo Nuopponen pysähtyy ja toteaa alueen valtapuuksi männyn ja kasvupaikaksi puolukkatyypin kuivan kankaan. Tähän asti täysin selviä perustietoja, mutta siihen puumäärän arviointi pohjautuu. Kun Nuopponen kaivaa esiin työvälineensä, joilla hän kerää puukohtaista tietoa puiden keskipituudesta ja runkotilavuudesta, hänen pitkä työkokemuksensa näkyy. - Mittaan puiden pituuden mieluummin lasermittarilla. Sen voisi hyvin tehdä myös hypsometrilla. Keskiläpimitta saadaan mittakepillä ja puuston pohjapinta-ala relaskoopilla, Seppo Nuopponen kertoo. Tiedot ovat tarpeen puiden järeyttä kuvaavan runkotilavuuden ja muun muassa puutavaralajien määrittämiseksi. Moni arvioitsija tallentaa tiedot jo metsässä suoraan kannettavassa tabletissa olevaan laskentaohjelmaan, mutta Nuopponen pidättäytyy vanhassa, omatekoisessa, olalla kannettavassa kansiossaan. Se on A3kokoinen avattava taulukoiden, karttojen ja muistiinpanojen yhdistelmä, jossa on kaikki tarvittava. -Toimii joka paikassa ja joka säällä, sadekaan ei haittaa, Nuopponen naurahtaa. Kun riittävä määrä tietoa on kerätty, puumäärä pystytään arvioimaan 10-15 prosentin tarkkuudella. Se on tavoite, suurempi virhe harmittaisi Nuopposta. Arviointityöstä noin 70 prosenttia on maastotyötä, loppu tehdään toimistolla tietokoneen äärellä. Vaikeinta on arvioida eri-ikäisiä ja usean puulajin metsiä, tasalaatuinen puusto on helpoin. Lopullinen arvio tehdään metsänhoitoyhdistysten omalla ohjelmalla. Tällä hetkellä ohjelmaa vaihdetaan uuteen, mikä hidastaa vielä jonkin aikaa työtä. Relaskoopilla saadaan selville puuston pohjapinta-ala. Tämän männikön Seppo Nuopponen istutti ensimmäisinä töinään silloisessa Orimattilan Metsänhoitoyhdistyksessä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=