22 Kirjanpainaja on lisääntyvä puustotuhojen aiheuttaja tulevaisuudessa. Pieni puolen sentin pituinen kaarnakuoriainen on varttuneiden kuusikoiden ongelma. Uudistusalojen paahteiset reunat ovat alttiita kirjanpainajille monestakin syystä. Ensinnäkin metsänreunassa kuuset saavat valoshokin, kun varjoisat olot vaihtuvat paahteeksi. Se heikentää puita. Toiseksi metsänreunasta yleensä kaatuu kuusia, jotka ovat parveileville kirjanpainajille sopivaa lisääntymismateriaalia. Niistä kuoriutuvat kuoriaiset voivat iskeytyä ympäröiviin puihin. Heikkokuntoisista puista haihtuvat yhdisteet opastavat kevään ensimmäisiä kirjanpainajia paikalle, minkä jälkeen lajitoverit seuraavat. Kirjanpainajien määriä seurataan uudistusaloilla Kirjanpainajien määriä mitataan feromonipyydyksin valtakunnallisesti. Luonnonvarakeskus koordinoi seurantaa ja se toteutetaan yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Mukana on myös metsänhoitoyhdistyksiä kartoittamassa seurantapaikkoja ja huolehtimassa myös pyydyksistä. Seurantapaikkoja etsitään Suomen kartalle sommitellun hilaverkoston avulla. Kunkin pisteen lähistöltä etsitään kirjanpainajille houkuttavin mahdollinen kohde: talven aikana toteutettu kuusikon uudistusala, jossa on etelään tai länteen avautuva paahteinen kuusivaltainen metsänreuna. Paahteisen metsänreunan tuntumaan, kuitenkin vähintään 20 metrin päähän siitä pystytetään kolmen putkimallisen pyydyksen ryhmä, johon asennetaan feromonit. Pyydykset houkuttelevat kirjanpainajia pois alttiin metsänrajan tuntumasta, mutta niiden teho ei riitä torjuntaan. Vuonna 2021 kirjanpainajan feromonipyydysseurantaa laajennettiin luoteeseen ja pohjoiseen. Kirjanpainajakantojen koossa ei havaittu selkeää etelä-pohjoinen gradienttia eli ne olivat kaikkialla melko samankaltaisia. Vain kahdella paikkakunnalla havaittiin 16 000 kirjanpainajaa kasvukauden aikana eli ns. riskiraja ylittyi. Kun saalis on yli 15 000 kuoriaista, paahteisilla kirjanpainajalle alttiilla aukonreunakuusikoilla kasvaa riski kirjanpainajatuhoille. Tämäkään raja ei tarkoita, että puustotuhoja alkaisi esiintyä laaja-alaisesti. Vuonna 2021 kirjanpainajien riskiraja ylittyi yhdellä seurantapaikalla Uudellamaalla Uudellamaalla kirjapainajakannat olivat korkeimmat Lohjan Saukkolassa, missä riskiraja ylittyi lievästi ja pyydyksiin saatiin 16 000 kirjanpainajaa. Seurantapaikalla tiedettiin hakkuun tehdyn kirjanpainajan vuoksi ja sielläpäin kuusikoita onkin hakattu paljon kirjanpainajan vuoksi. Karkkilassa ja Hausjärvellä kirjanpainajia saatiin pyydyksiin 14 000 ja 13 000, Mäntsälässä lähes 11 000, Lapinjärven Pukarossa 10 000 ja Myrskylässä lähemmäs 9000. Kirjanpainajia löytyi siis kaikilta seurantapaikoilta, mutta määrät jäivät onneksi maltillisiksi. Kuuma ja kuiva kesä sen sijaan paljasti vielä loppuvuonnakin kirjanpainajan tappamia kuusia, joita ei osattu odottaa. Osa niistä oli todennäköisesti toisen sukupolven iskemiä myöhemmin kesällä. Vuoden 2021 kesä- ja heinäkuu jäivät mieliin ennätyskuumina. Lämpö näkyi myös kuusia kurittavan kirjanpainajan kehitysnopeudessa: kehitys munasta aikuisiksi oli nopeaa. Kesän lämmöstä ja viileydestä riippuu, ryhtyvätkö ne aikuistuttuaan parveilemaan ja muodostamaan toista sukupolvea kuoren alle talvea vasten. Lämmin kesäkuu sai jo kerran paritelleet ja munineet kirjanpainajat parveilemaan ja munimaan uudelleen niin kutsutun sisarsukupolven. Kun sisarsukupolvi oli kasvamassa kuoren alla, ensimmäinen uusi sukupolvi kuoriutui ennätysaikaisin heinäkuussa. METSÄTUHOT Kirjanpainajista saadaan tietoa feromonipyydyksin Tiina Ylioja | tutkija | Luonnonvarakeskus Kirjanpainajan tappaman puun latvus pysyy vihreänä kesällä. Kun puu ruskettuu kirjanpainajat ovat jo aikuistuneet. Kuollut puu ei levitä kirjanpainajia ympäristöön, siitä kuoriutuu seuraavana vuonna vielä kirjanpainajan petoja ja loisia.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=