4 Nykyinen hirvikanta ohjaa puulajivalinnassa istuttamaan kuusta sille sopimattomiin paikkoihin, kuten liian kuiville tai juurikäävän vaivaamille kohteille. Vahinkotilastoissa näkyy vain osa todellisista vahingoista, sillä kolmannes metsä- jamaatalousvahinkoja havainneista hakee korvauksia. Näin vastasivat Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toimialueen maanomistajat MTK:n ja SLC:n viime vuonna teetetyssä laajassa jäsenkyselyssä. Uudellamaalla sekä valkohäntäpeuran että metsäkauriin kannat ovat kasvaneet. Valkohäntäpeurakantaa piti aivan liian korkeana tai liian korkeana noin 70 prosenttia vastanneista ja metsäkauriskantaa hieman alle puolet. Hirvikantaa piti sopivana hieman alle puolet vastaajista, mutta alueittain vaihtelua oli runsaasti. Erityisesti Askolassa ja Pukkilassa hirvi- ja valkohäntäpeurakannat koettiin aivan liian suuriksi. Ruokinnassa selkeä ohjaustarve Ratkaisuksi erityisesti valkohäntäpeurakannan leikkaamiseksi on esitetty metsästysluvanvaraisuuden poistamista tai metsästyslupa-alueen pienentämistä. Toisaalta metsästysseuratoiminnan koetaan olevan kannansäätelyn perusta ja nykyistä pienempien lupa-alueiden pirstovan alueita tarpeettomasti. Eniten närkästystä herättää peurakantaa vahvistava talviruokinta. Houkutteluruokinta oikein järjestettynä on perusteltua, mutta kantaa ylläpitävä ruokinta pitää lopettaa. Hirvikantaa on verotettava yhdessä sovitun kantatavoitteen saavuttamiseksi, mikäli järjestelmän uskottavuus ja hyväksyttävyys halutaan säilyttää. Nyt osa maanomistajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa metsästyksen suunnitteluun tai toteutukseen. Tyytymättömyyteen tai tyytyväisyyteen vaikuttaa oleellisesta paikallinen yhteistyö ja keskusteluyhteys maanomistajien ja metsästäjien välillä. Tässä oleellisessa asemassa ovat metsästävät maanomistajat. Maanomistajajärjestöillä on oikeus asettaa edustaja paikallisiin riistanhoitoyhdistyksiin. Nimeämiset tehdään kolmivuotiskausiksi ja edustus on yhteinen tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Luonnonvarakeskus (LUKE) julkaisi viime vuoden marraskuussa laajan tutkimuksen hirvieläinten vaikutuksista yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin. Tutkimusyhteenvedossa todetaan, että pienten hirvieläinten runsastumisen ja edelleen levittäytymisen vuoksi entistä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee monilajisen ja runsaslukuisen hirvieläimistön yhteisvaikutus metsätuhojen, tulevaisuuden metsänkasvatustavoitteiden ja metsien kehityksen kannalta. Tällainen laaja tarkastelu on tarpeen Uudellamaalla, missä sekä metsäkauris-, valkohäntäkauris-, että hirvikanta ovat Suomen tiheimpiä. Vahva hirvieläinkanta ohjaa puulaji- ja viljelykasvivalintaa Uudellamaalla Asta Sarkki | kenttäpäällikkö | MTK-metsänomistajat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ovatko hirvieläinkannat vaikuttaneet pääpuulaji- tai viljelykasvivalintaasi? kyllä ei • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Vahinkojen korvausjärjestelmä uudistui muutama vuotta sitten. Korvausperusteiden taso nousi noin kolmanneksen ja vahingon arviointiperusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkon kankaalla luontaiset kuusentaimet eivät enää alenna korvauksia. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. Sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jolla voi koealatietojen perusteella arvioida mahdollista korvauksen tasoa. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Lisätiedot ja vahinkolaskuri: www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot Kaikille avointa tietoa hirvikannoista ja metsästyksestä voi tarkastella osoitteessa riistahavainnot.fi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko?
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=