UUSIMETSÄ
UusiMetsä 18 Metsänomistajien Yhteismetsä –nimisen yhteismet- sän alkuperäinen 307 hehtaarin pinta-ala on laajen- tunut noin 500 hehtaariin. ”Metsäala on kasvanut osakkaiden liittäessä metsi- ään yhteismetsään osuuksia vastaan”, kertoo metsä- asiantuntija Timo Hannonen Mhy Päijät-Hämeestä. Yhteismetsän osakkaaksi voi tulla paitsi liittämäl- lä omat metsänsä osittain tai kokonaan olemassa olevaan yhteismetsään tai hankkimalla yhteismet- säosuuksia, myös perustamalla itse uuden yhteis- metsän tai hankkimalla kiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuuksia. Metsän liittäminen yhteismetsään voi olla järke- vä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun metsänhoito osoittautuu hankalaksi yhteisomistuksen, kaukaisen sijainnin tai kiinnostuksen puutteen takia. ”Yhteismetsään liittymistä voi käyttää apuna su- kupolvenvaihdoksessa, mutta siihen liittyvät luovu- tukset on tehtävä kuten muissakin sukupolvenvaih- doksissa”, Hannonen pohtii. Yhteismetsän hyödyiksi voi katsoa laajan metsäalu- een taloudellisemman hallinnoinnin sekä suuruuden edut hoito-, uudistus-, puunmyynti- ja mahdollisissa suojelutilanteissa. Verottaja tukee omistusmuotoa siten, että verotettava tuloprosentti on hieman alhai- sempi kuin yksityisellä metsänomistajalla. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen. Se hoitaa veroilmoituksen ja verojen maksun yhteisönä eikä osakkaiden tarvitse ilmoittaa esimerkiksi yhteismet- sän jakamasta ylijäämästä omilla veroilmoituksillaan. On syytä muistaa, että osakas ei enää hallitse met- säänsä vaan osakaskunta yhdessä. Hänen oikeutensa entiseen omaan alueeseensa kapenevat. ”Pienriistan metsästys on sallittua koko yhteismetsän alueella. Sovittaessa voi kerätä polttopuita tai hakea joulu- kuusen”, Hannonen toteaa. Hoitokunta huolehtii käytännöstä Hoitokunta päättää yhteismetsässä tehtävistä toi- mista, jotka yhdistys ammattimaisesti toteuttaa. Tällä hetkellä Metsänomistajien Yhteismetsän hoitokun- nassa on 5 jäsentä ja lisäksi Timo Hannonen pöytäkir- janpitäjänä, esittelijänä ja asiantuntijana. Hän tuntee yhteismetsän asiat alusta lähtien ja on perehtynyt aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön ja käytäntöihin. ”Kestävän metsätalouden mukaisesti puuston ikä- rakenne pyritään saamaan optimaaliseksi tulojen ja menojen tasaamiseksi. Sopivien puulajien istutus, oikea-aikaiset taimikonhoidot ja hakkuut sekä lannoi- tukset ovat silloin hoitotöiden keskiössä”, hän sanoo. Tasainen tulonjako ei ole suurin tavoite vaan pitkä- jänteinen taloudellinen toiminta. Metsäsuunnitelma ja esimerkiksi puukaupan tilanne määräävät toimen- piteiden toteutusta. ”Yhteismetsän osakkaita ei laskuteta kustannuk- sista. Tarvittava rahoitus saadaan metsätuloilla ja poikkeustilanteissa lainarahalla”, asiantuntija kertoo. Liittyminen ja eroaminen Liitettävästä metsästä tarvitaan metsänhoitoyhdis- tyksen metsäarviointi. ”Arvioon kannattaa varata aikaa pari viikkoa ja sen jälkeiseen neuvottelu- ja päätösvaiheeseen yhdestä kahteen kuukautta. Maanmittauslaitos tekee vielä kiinteistön liittämistoimituksen, johon voi mennä puolikin vuotta”, Hannonen kertoo. Kun metsänomistaja on allekirjoittanut liittymisso- pimuksen, metsän hallinta siirtyy yhteismetsälle ja liittyjän päätäntävalta alueeseen päättyy. Varsinainen omistus siirtyy liittämistoimituksessa. Mutta mitä, jos osakas tulee katumapäälle? Halu- aakin irrottautua yhteismetsän jäsenyydestä ja palata takaisin entiseen? ”Eroaminen on teoriassa mahdollista, mutta käy- tännössä hankalaa ja kallista”, Hannonen muistuttaa. ”Alkuperäistä metsäpalstaa ei yleensä saa takaisin. Metsän arvohan muuttuu koko ajan.” Yhteismetsään liittymistä kannattaa ajatella pysyvänä ratkaisuna. Helpoiten osakas voi luopua yhteismetsästä myy- mällä osakkuutensa. Osuuksia yhteismetsiin on Han- nosen mukaan ylipäätään ollut harvoin myynnissä. ”Tähän mennessä yhteismetsämme osuuksia ovat myyneet vain Metsähallitus ja Metsäkeskus, joiden oli tarkoituskin luopua osakkuudestaan tilanteen vakiinnuttua.” Hankalimmat Hannosen tietämät ongelmatilanteet yhteismetsissä ovat liittyneet rantatontteihin, joita ei Metsänomistajien Yhteismetsässä ole. Yhteismetsät tuovat apua metsätilojen pirstoutumiseen Yhteismetsä muodostaa isomman metsäkokonaisuuden, johon verottajakin suhtautuu suopeasti. Suomessa on noin 500 yhteismetsää. Vuonna 2011 Päijät-Hämeeseen perustetussa yhteismetsässä on nyt 16 osakasta, mutta lisää toivotaan myös Mhy Uusimaan alueelta. Lakia yhteismetsistä on ajantasaistettu aikojen saatossa. Ensimmäisiä yhteismetsiä oli jo 1800-1900- lukujen vaih- teessa, jolloin niihin sovellettiin vuoden 1886 metsälakia ja myöhemmin ajantasaisia yhteismetsälakeja. TEKSTI: MAIJA KYRÖ JÄSENILLE Voisiko sinun ja perillistesi metsänomistus jatkua yhteismetsässä? Nyt se on mahdollista liittymällä Metsänomistajien yhteismetsään. Maija Kyrö
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=