UUSIMETSÄ

UusiMetsä 6 Maanviljelijä Heikki Peura Orimattilan Luhtikyläs- tä näkee metsänhoitoyhdistyksen roolissa valtavia muutoksia aiempaan. ”Eletään monin tavoin murrosaikaa. Metsätilojen omistus on hajautunut eri ammatteja edustavien kä- siin, isot puuteollisuusjätit kehittelevät omia palvelu- muotojaan ja MTK edunvalvojana on tullut tärkeäksi osaksi Metsänomistaja -ketjua”, hän listaa. Peura on mhy Uusimaan ensimmäisen kauden valtuutettu ja nyt jo toista vuotta hallituksenkin jäsen. Yhdistyksellä paljon vahvuuksia Peuran mukaan yhdistyksen vahvuuksia ovat muun muassa paikallistuntemus ja osaava henki- löstö sekä sopimusyrittäjät. ”Metsänomistajan etua ajatteleva taho on aivan erityistä nykymaailmassa”, Peura pohtii. Juuri laaja asiantuntijaverkosto rakentaa luottamusta metsänomistajien ja yhdistyksen välille siitäkin huolimatta, että aika ajoin yhdistyksiä on yhdistetty ja erityispalvelujen kuten kiinteistökupan tarjontaa keskitetty kustannusten pienentämiseksi. ”Aika näyttää, jatkuuko tällainen kehitys vielä”, Peura miettii. Hän muistuttaa, että kustannustehok- kuus on tullut myös metsänhoitoyhdistyksen talou- denhoitoon entistä selvemmin. ”Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa palvelun laatuun.” Hyvin toimivassa yhdistyksessä jäsenmaksu kattaa saadut neuvonta- ja tiedotuspalvelut. Siksi luotta- mushenkilöidenkin asiantuntevaa ääntä kannattaa kuunnella. He edustavat koko jäsenistöä ja heidän kauttaan jäsenillä on suora vaikutuskanava siihen, millainen metsänhoitoyhdistys heitä palvelee. Luottamushenkilönä Heikki Peura on myönteisellä mielellä seurannut mhy Uusmaan uusien toimihenki- löiden asettumista taloon. ”Pitkään työskennelleiden ja uusien työntekijöiden yhdistelmässä sekoittuvat vanhempien pitkä kokemus nuorempien markki- nointihenkisyyteen, aktiivisuuteen ja asiakaslähtöi- syyteen.” Metsänhoitoyhdistyksille on MTK-jäsenyyden myötä tullut suora vaikutuskanava Euroopan Uni- onin metsäalan ytimeen. ”Edunvalvonnan kautta metsänomistajan äänen pitää kuulua ruohonjuuritasolta ripeästi ja muut- tumattomana korkeille päättäjille asti niin, että tie- dämme voivamme vaikuttaa asioihin emmekä ole muiden vietävissä”, hän pohtii. ”Metsänomistaja on avainhenkilö esimerkiksi ilmastokeskustelussa.” Toisaalta kaupunkilaismetsänomistajien jäsenmää- rän lisääntyminen avaisi MTK:lle ja metsänhoitoyh- distyksillekin vaikutuskanavia myös kaupunkeihin. ”Vaatii laajaa asiantuntemusta ja viestintätaitoja ottaa huomioon monimuotoistunut jäsenkunta, sillä enää ei olla pelkästään maaseudulla asuvien etujärjestö.” Ilmastonmuutos haastaa metsänhoidon Peura itse suosii omissa metsissään perinteistä metsänhoitoa käytännönkin syistä, mutta myös siksi, että hän näkee kasvavat, hyvässä kunnossa olevat metsät Suomen valttikortteina ilmastokeskustelussa. Metsänomistajilla voi kuitenkin olla erilaisia tavoit- teita. ”Lainsäädännön sallimia jatkuvaa kasvatusta tai erilaisten metsäympäristöjen suojelua harkitse- villekin pitäisi olla asiantuntemusta ja neuvontaa”, isäntä miettii. Omia metsiään hoitaessaan ja eri puolille maata ulottuviin metsäretkeilyihin osallistuessaan Heikki Peura on havainnut tuulenkaatojen, hyönteistuhojen ja sienitautien ison vaikutuksen metsän tuottoon. ”Joudutaanko tulevaisuudessa esimerkiksi mietti- mään hoitamattomuudesta johtuvien hyönteistuho- jen korvausvelvoitetta naapureille?” hän kysyy. Hän uskoo, että ilmastonmuutoksen myötä myrs- ky- ja hyönteistuhot sekä puulajien kirjo tulevat lisääntymään entisestään myös Suomessa. Peura aikoo itsekin varautua muutoksiin esimer- kiksi istuttamalla koivua aiempaa enemmän. HALLINNON EDUSTAJAT TEKSTI JA KUVAT: MAIJA KYRÖ Mhy Uusimaan hallituksen jäsen Heikki Peura Luhtikylästä on hoitanut omiametsiään vajaat 10 vuotta. Työ onmieluisaa ja avaa uusia näkökulmia esimerkiksi ympäristökeskusteluun. Taustan kuusikon harvennushakkuuta Peuran isäntä pitää aikoinaan hieman liian varovaisena. ”Harvennuksen tarkoitus on luodamaapohjalle sopivalle puustolle otolliset kasvuolot ja tehostaa sitenkin hiilensidontaa”, hän muistuttaa. Luottamushenkilö edustaa yhdistyksessä muitakin metsänomistajia Mhy Uusimaan hallituksen jäsenelle metsänhoito on arkipäivää. Metsässä selkiytyy laajemminkin metsien merkitys jopa maailmanlaajuisesti. Ennen Heikki Peuran isännyyttä rakennetut metsäautotiet ja kulkemista helpottavia kulku-urat helpottavat etenkin taimikoiden hoitoa. Yksi isännän metsäisistä lempipaikoista on karu kallionlaki, jossa mäntymetsä antaa näkymään avaruutta.