UUSIMETSÄ

UusiMetsä 8 Metsäautotien levennyspaikalla odottaa kaksi rau- hallista, iloisesti hymyilevää miestä. Viimeisin met- suri Oskari Maunulan harvennustaimikoista on valmistunut ja Tapio Kajalo on tullut katsomaan työn jälkeä. Metsän omistaa hänen poikansa Janne Kajalo . Kajalo suuntaa uudelle raivausalueelle edellisenä vuonna harvennetun taimikon kautta. Sekin on yh- distyksen raivaamaa. ”En ole enää kolmeen vuoteen pystynyt itse tekemään raivauksia, sillä liikkuminen on mennyt vaikeaksi”, Tapio Kajalo harmittelee. Metsänhoitoyhdistyksen metsurit ovat sen jälkeen jatkaneet metsien hoitoa. Metsänomistajan kannalta työ on onnistunut ja näkymä hivelee silmää. Vanha isäntä kiittelee rai- vausjälkeä. Pääosin kuuselle noin 10 vuotta sitten istutettu alue on saanut uutta tilaa kasvaa. Sekaan on jätetty luontaisesti tullutta mäntyä. Erikoispuita, kuten Kajalon sadan taimen erässä taimitarhalta os- tamia serbiankuusia on varjeltu kaikin tavoin. Oskari myhäilee saamistaan kiitoksista. ”Palaute on aina paikallaan. Myönteistä palautetta on mukava saada, mutta kriittisestä palautteesta oppii eniten”, Oskari sanoo. Maunula kuuntelisi useammin metsänomistajan toiveita ennen töiden aloittamista vaikka saakin ohjeistuksen työnantajalta eli yhdistykseltä. ”Met- sänomistajilla voi olla omia näkemyksiä aiempien kokemustensa pohjalta esimerkiksi jätettävistä puu- lajeista tai erityiskohteista. Toivoisin, että työn jälki miellyttäisi tilaajaa”, Oskari toteaa. Jotta metsänomistaja tietää yhdistyksen kanssa so- vitun raivauksen alkavan metsissään, Maunula soit- taa tai ilmoittaa tekstiviestillä ennakkoon tulostaan. Metsäala houkutti Vielä jotakin vuosia sitten Oskari työskenteli ravin- tolassa. Kiire ja vaihtelevat työajat stressasivat. ”Oli löydettävä jotain muuta”, hän muistelee. Kun alan vaihto tuli selväksi, metsä ja metsuriopinnot alkoivat vetää puoleensa. ”Kasvoin Satakunnassa maatilalla. Olin useana vuonna isän mukana rankametsässä ja hän opetti moottorisahan käytön.” Myös parin lukioaikaisen ystävän opiskelu metsätalousinsinööriksi antoi mallia alan kiinnostavuudesta. Oskari Maunula palkattiin Mhy Uusimaan met- suriksi jo keväällä ennen syksyistä valmistumista hyvinkääläisestä Hyria Koulutus Oy:stä. Oskarin työskentelyaluetta ovat lähinnä eteläinen osa Mänt- sälää ja Pornainen. Maunula asuu puolisonsa kanssa Järvenpäässä, joten työmatkat ovat kohtuullisia. ”Täällä toki tehdään myös töitä ripeästi, mutta ai- van eri mielialalla kuin aiemmassa työssäni”, Oskari toteaa. Työnkuvaan kuuluvat kylmyys ja kuumuus, kastelevat sateet ja hyttyset, mutta hän nauttii jokai- sesta päivästä uudessa ammatissa. Työn mielekkyydestä huolimatta Maunula tähtää vielä lisäopintoihin. Häntä kiinnostavat metsäta- lousinsinöörin opinnot ja toisaalta arboristin työ. Arboristin työssä tarvittavia kiipeilytaitoja Oskari on hionut harrastamalla kiipeilykaatoja. Hänellä on kiipeilyvarusteet, jotka hän ottaa esille tarvittaessa myös työssään. Raivaukset ovat yhdistyksen metsurin tärkein työ nykyisin. Kevään muutaman kuukauden istutukset tuovat tervetullutta vaihtelua. Työn haasteena Oskari Maunula pitää oman kun- non ylläpitoa. Fyysinen työ vaatii hyvää kuntoa ja huolellisuutta, jotta työ sujuu ja vältytään työtapatur- milta. Tapaturmien ehkäisyssä hän pitää tärkeimpänä asennetta. ”Saamme turvavarusteet ja ensiapuvälineet työnan- tajalta, mutta vahinkoja voi aina sattua, jos ei muista varoa.” Oskari Maunula on selvinnyt isommilta työtapaturmilta. Jokin aika sitten niskan venähdys pienehkön haavan kaatuessa päälle antoi muistutuk- sen varovaisen työskentelyn tärkeydestä. Yleensä metsurit tekevät raivaus- ja istutustöitä yksin. Yksinolokaan ei ahdista. ”Viihdyn oikein hyvin itseni kanssa”, nuori metsuri sanoo. Terapeuttinen metsä Kajalokin on vielä uuden edessä, sillä hän on tottunut tekemään itse kaikki raivaukset. ”Jo lähes 30 vuotta sitten sairastuin vakavasti. Kuntoutukseni takia meille ostettiin hoidettavia, nuoria tai uudista- mista vaativia metsiä. Sain niistä mielekkään, mutta kunnolleni riittävän kevyen tavan liikkua luonnos- sa”, Kajalo kertoo. Nyt Mhy Uusimaan alueella on perheen vanhim- man pojan Jannen omistuksessa noin 150 hehtaaria ajallaan hoidettuja taimikoita ja nuoria metsiä. Tapio Kajalo on käynyt läpi kaikki istuttaen, heinittäen ja raivaussahalla raivaten useampaan kertaan. Kulkua metsiin on helpotettu rakentamalla tarvittaessa met- säautoteitä. ”Ensimmäisen kerran kuljin aina raivaussahan kanssa tutustuen uuteen alueeseen. Valmistelin sopi- via kulkureittejä ja arvioin maapohjan käyttökelpoi- suutta eri puulajeille”, Kajalo muistelee. Pääpuulajien lisäksi hän on istuttanut tammea, hybridihaapaa, lehtikuusta ja muita erikoiskuusia. Kuusella uudistamista on monella metsälohkolla rajannut juurikääpä ja mäntyä ovat verottaneet ai- koinaan isotkin hirvikannat. Viimeiset vuodet Kajalot ovat antaneet hoitotyöt pääosin yhdistykselle. ”Kun on hyvin hoitanut met- siään, niin hyvän hoidon pitää jatkua”, Tapio Kajalo miettii. Myös metsurille on ilo työskennellä hoidetussa taimikossa. ”Näkee, että metsästä on välitetty. Täl- laisissa taimikoissa työ etenee noin hehtaarin päivä- vauhdilla.” Tiuhan, risukkoisen taimikkohehtaarin raivauk- seen voi mennä jopa työviikko. ”Lisäksi taimikon pusikoituessa on menetetty nuoren puuston otollista kasvuaikaa ja jäljellä olevan puuston toipuminenkin tasaiseen kasvuun kestää pidempään”, Oskari pa- hoittelee joitakin työkokemuksiaan. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA KYRÖ Metsänomistajalla ja metsurilla yhteinen tavoite Vajaan vuoden Mhy Uusimaan metsurina työskennellyt Oskari Maunula viihtyy erinomaisesti yhdistyksen työmailla. Yksi hiljattain valmistuneista taimikon raivauksista löytyy Mäntsälän Ohkolasta. Mhy Uusimaan metsuri Oskari Maunula viihtyy työssään. Hän toivoisi, että metsänomistajat kertoisivat toiveistaan ja antaisivat palautetta, jotta työn jälki olisi toiveiden mukaista. Tapio Kajalo on istuttanut useisiin taimikoihin pääpuulajin ohella myös erikoisempia puulajeja kuten esimerkiksi serbiankuusta. Hän seuraa taimikoiden kasvua mielenkiinnolla. Mhy Uusimaanmetsuri Oskari Maunula jametsänomistaja Tapio Kajalo tutkivat talven vaikutuksia uusiin silmuihin.