UusiMetsä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 1/2023 sivut 6–7 sivu 11 Sivu 16 Puuta tarvitaan syksylläkin Helle ja kuivuus stressaavat metsiä Uudet toimihenkilöt esittäytyvät Juha Pusila toteutti haaveensa metsäpalstasta sivut 4–5
2 PÄÄTOIMITTAJA: Saija Peltola p. 040 765 0166 TOIMITUSSIHTEERI: Mari Sarvaala p. 044 342 0068 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat Oy PAINOPAIKKA: Newprint Oy Painosmäärä 2 950 kpl OSOITTEENMUUTOKSET: p. 019-687 4333 tai uusimaa@mhy.fi KANSIKUVA: Anne Rauhamäki Jäsenlehti 1/2023 PEFC/02-44-02 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi HALLITUKSELTA Ennen joulua julkaistiin paljon kohua herättänyt Metsäkeskuksen tekemä erityistarkastus korjuujäljestä Keski-Suomen alueen harvennuskohteilla. Raportin mukaan tutkittujen harvennusten työnjälki ei vastannut lainkaan metsänhoidon suosituksia ja jopa 58 prosenttia oli tiheydeltään metsälain lakirajojen alapuolella. Metsäkeskus oli tehnyt 60 prosenttia erityistarkastuksista modernilla dronetekniikalla. Metsäyhtiöt ja erityisesti urakoitsijat ihmettelivät tulosta ja hermostumiseen oli myös syytä. Julkisesti syytös kohdistui tietenkin ammattiaan harjoittaviin metsäammattilaisiin, jotka myös omatoimisesti suorittavat omavalvontaa tarkastaakseen työnsä jäljen. Metsänomistajat myös hämmentyivät. Eivätkö ne ammattilaiset osaakaan työtään? Mistä heille oikein maksetaan? Meneekö minun metsäni pilalle nyt harvennuksen johdosta? Raportti paljastui virheelliseksi. Raportin pohjan muodosti hyvin pieni otanta ja osa kohteista oli hyvin pieniä, osa kohteista ei ollutkaan harvennuksia ja kohteet poikkesivat osin ”normaaleista” tarkastuskohteista. Vuosittain Metsäkeskus suorittaa noin 300 korjuujäljen tarkastusta. Nyt puheena ollut tarkastus oli ylimääräinen tarkastus. Metsäkeskus on puolustautunut mittausten olevan oikein suoritettuja, mutta koealaotannan kautta tarkkuus ei vastaa riittävästi nykyistä kolmiportaista luokittelua (metsänhoidon suositusten mukainen, lainmukainen, virheellinen). Pieni tarkastusmäärä ei luo tarpeeksi vahvaa tilastollisuutta johtopäätöksien tekoon. Nykyään tarkistukset suoritetaan lähes kauttaaltaan maastotyönä, jatkossa tarkastus tullee siirtymään kaukokartoitusmenetelmäksi. Tänä vuonna erityistarkastuksia jatketaan, lennokkien lennätys jätetään vapaaajalle ja tarkastajat saavat hikoilla hirvikärpästen seassa maastomittauksissa. Nyt olisi viranomaisen hyvä aika miettiä hetki toimintatapojaan ja osata pyytää myös anteeksi virhettä työssään. Virheellinen raportti levisi laajasti mediaan, korjausta on mahdotonta tehdä aukottomasti. Kiertelevät selitykset eivät auta asiaa. Voimme kuitenkin olla metsänomistajina huoletta: harvennukset tehdään ammattitaidolla, vaikka isot koneet vaativatkin leveät ajourat leveiden telojen johdosta. Latvukset saavat parhaan valon ajourien reunoilla ja kasvu jatkuu vahvana. Viranomaiset kehittäköön raportteja ja muistamme yhdessä vanhan 1.1.1918 voimaan tulleen asetuksen toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi: ”Metsän hävittämiseksi on myös katsottava jos nuorta kasvuisaa havumetsää pienemmän puutavaran valmistamista varten niin hakataan, että hakkaus on ristiriidassa metsän järkiperäisen harventamisen kanssa. ” Toni Tuomala, hallituksen jäsen | Mhy Uusimaa Metsää älköön hävitettäkö
3 JOHTAJALTA Kevät on kasvun ja uuden ihmeen aikaa luonnossa. Koko eliökunta valmistautuu tulevaisuutta varten ja tuossa lyhyessä Suomen keväässä ne varmistavat, että heidän jälkeläisensä saavat parhaan mahdollisen startin elämänsä alkutaipaleelle. Samalla intensiteetillä valmistautuvat taimien istuttajat työhönsä. Istutusputki tanassa ja vakka kainalossa uuden metsän perustajat marssivat aukonreunoille ja iskevät istutusputkensa muokattuun maahan ja klops, ensimmäinen puuntaimi saa uuden kodin. Siitä hetkestä alkaa uuden metsän elämä. Tänä keväänä on istutettu lähemmäs 200 miljoona puuntaimea ympäri Suomea. Se tarkoittaa yli 100 000 hehtaaria uutta, tulevaisuuden metsää. Uusimaan alueelle tuosta taimimäärästä on istutettu noin miljoona pientä puun alkua. Jotta pienestä kasvaisi suuri, se tarvitsee riittävän huolellista hoitoa elämänsä aikana. Taimen istuttaja voi onnitella itseään ja ihailla kättensä jälkeä saatuaan uuden metsän istutetuksi. Silmissä saattaa jo siintää humiseva kuusikko tai haviseva koivikko, tulevaisuus tällä kuviolla on turvattu. Mutta mutta, pientä ei saa vielä unhoittaa. Viimeistään syksyllä istuttajan on hyvä palata tutkailemaan, miten muu kasvullisuus on koetellut taimea ja mikäli tarvetta on, istuttaja valjastaa tulevat sukupolvet talkoisiin ja opettaa heille heinätanssin. Jos kättä pidempää ei tarvitse, riittää Kesäillan valssin tahdissa pyörähdys taimen ympärillä heinän tallomiseksi. Kun pieni on ehtinyt teini-ikään, se tarvitsee jo järeämpiä välineitä hyvinvointinsa turvaamiseen. Istuttajan on aika ryhtyä Raivaajaksi. Raivaaja tutkailee kesän sääennusteita, kokeilee sahan terää ja tiedustelee sukulaisten kesäloma-aikoja. Raivaisinko itse, kutsuisinko sukulaiset talkoisiin vai soittaisinko tutulle metsäasiantuntijalle? Raivaaja tekee päätöksen. Kuulutpa mihin ryhmään tahansa, päätöksesi on oikea. Käynnistätpä sahasi itse, tekee sen talkoolainen tai mhy:n metsuri, teet tulevaisuuden metsälle palveluksen. Ajoissa hoidetut taimikot takaavat metsällesi hyvän kasvun ja kannattavan tulevaisuuden. Teet myös palveluksen tuleville sukupolville jättämällä jälkeesi hyvin hoidetun ja tuottoisan metsän. Hyvää kasvun kesää kaikille! Metsän alku Saija Peltola, johtaja | Mhy Uusimaa Istuttaja valjastaa tulevat sukupolvet talkoisiin ja opettaa heille heinätanssin.
4 METSÄNOMISTAJAT Paikasta ei voi erehtyä. Kun lähestyn navigaattorin antamaa osoitetta, edessäni kohoaa vaikuttavan kokoinen klapipino ja sen vieressä mies pilkkoo lisää klapeja kirvespelillä. Puuliiterin perustukset ovat valmiina ja ympärillä kauniisti harvennettu koivikko hehkuu alkukevään vihreää. - Vähän olen tällainen sähköjänis, että koko ajan pitää olla jotain tekemistä, metsänomistaja Juha Pusila tunnustaa heti kättelyssä. Pusila kertoo tarinan kaupunkilaispojasta, joka haaveili pienenä maanviljelijän ammatista, vietti kesänsä mökin naapurimaatilojen aputyöpoikana Nastolassa ja hankkiutui 11-vuotiaana kesätöihin maatilalle Rautavaaraan. Ja miehestä, joka on remontoinut ja rakentanut perheelleen taloja ja mökin ja halunnut niihin puulämmityksen. Mistä pääsemme itse aiheeseen. Haussa polttopuu- ja sijoituskohde Pusila alkoi pohtia oman metsäpalstan hankkimista kun polttopuuta ei enää ole järkevästi saatavilla läheltä. Toinen syy oli puhtaasti taloudellinen: Kun maailman tilanne reilu vuosi sitten alkoi näyttää siltä, että perinteiset sijoitukset eivät oikein tuota mitään, tuntui turvalliselta hankkia oma pala isänmaata. – Kun sitä vanhan sanonnan mukaan ei valmisteta enää lisää. Uudellamaalla oli silloin myynnissä kaksi metsäpalstaa ja Pusila kävi tutustumassa molempiin. Tästä hän teki heti tarjouksen. - Kriteerit metsäpalstalle olivat, että ei kauhean kaukana kodista Klaukkalassa eikä pikavoittoja, vaan hoidon tarpeessa olevaa metsää ja polttopuuta saatavissa. – Myönnetään, että hintatasosta minulla ei ollut ihan täyttä käsitystä, mutta olin tutustunut myynti-ilmoituksen metsäarvioon. Voi olla, että ihan liikaa tarjosin, Pusila tuumii. Mutta joka tapauksessa hyvin kävi, ja pieni, vähän alle 10 hehtaarin metsäpalsta vaihtoi omistajaa. Pienellä metsäpalstalla oli sopivasti eri ikäistä metsää. Harvennuksen tarpeessa olevaa koivikkoa, josta sai Pieni metsätila hyvässä hoidossa Teksti ja kuvat Anne Rauhamäki Kun tontin ja naapureiden metsät alkoivat näyttää siltä, että polttopuuta ei enää ole järkevästi saatavilla, Juha Pusila alkoi pohtia oman metsäpalstan hankkimista. Ahkera mies tarvitsi lisää tekemistä. Huolella tehty taimikonhoito on yksi Juha Pusilan työnäytteistä. Juha Pusila
5 METSÄNOMISTAJAT heti polttopuuta, seassa muutama tammikin, taimikonhoidon tarpeessa olevaa kuusikkoa, jossa on puuhaa riittänyt. Sekä vähän myös liki päätehakkuukypsää ”marjametsää”, josta Pusilan 82-vuotias äiti kävikin jo viime syksynä keräämässä ohikulkiessaan 100 litraa mustikkaa. – Tämä tällainen levoton tekemisen tarve taitaa vähän kulkea suvussa, Pusila naureskelee. Ensi töikseen Pusila hankki kunnon raivaussahan, ja opetteli käyttämään sitä. ”Insinöörimäisellä pedanttisuudella”, sillä kuusentaimikko on kuin suoraan oppikirjasta. Työn jälki on siistiä ja sekaan on jätetty juuri sopivasti lehtipuuta, koivua ja haapaa, jotka tosin näyttävät maistuvan myös peuroille. – Metsätaloudesta on tähän mennessä ollut lähinnä kuluja, mutta kyllä tässä vielä puukaupoillekin päästään. Asiantuntijalta vahvistusta Pusila oli tutustunut metsänhoitoasioihin laajasti nettisivujen ja videoiden avulla, mutta silti mielessä jäyti epävarmuus. Meniköhän tämä nyt ihan oikein ja olenko tehnyt hyvää jälkeä? Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi liittyminen oli Pusilalle itsestään selvää ja tämä hoidettiin heti, kun Pusilalle selvisi, että liittyä voi mihin aikaan vuodesta tahansa. Niinpä metsäasiantuntija JukkaPekka Vapaniemi mhy Uusimaasta sai soiton, jossa pyydettiin uuden metsänomistajan tilakäynnille. - Yleensä uusien metsänomistajien luona metsäkäynneillä tulee työtilausta ja hoitotarvetta ilmi, mutta tällä kertaa tuli kiva tunne, että täällähän on kaikki kunnossa. Vaivaa säästämättä oli tehty taimikonhoitoa ja harvennusta, Vapaniemi iloitsee. - Metsänomistaja halusi lähinnä kysellä, että onhan nämä varmasti tehty oikein ja että miltä tämä työn jälki ammattilaisen mielestä näyttää. – Hienoa, että metsänomistaja on aktiivinen ja ottaa itse yhteyttä. Aina ei metsäasiantuntija itse ehdi olla kaikkiin uusiin jäseniin yhteydessä henkilökohtaisesti. Vapaniemi kannustaakin rohkeasti pyytämään tilakäynnille. Niillä metsänomistajakin oppii tuntemaan omat metsänsä paremmin ja tutustuu samalla metsäasiantuntijaansa. Lapsuuden haave elää yhä Kiertelemme metsässä ihastellen maisemia ja työn jälkeä. – Tälle pikku kalliolle voisi laittaa laavun ja tuosta voisi vielä harventaa. Taimikonhoitoakin on vielä pikku nurkkaus jäljellä, Pusila luettelee. Työ ei pieneltäkään metsäpalstalta ihan heti lopu kesken. - Maanviljelijää minusta ei tullut, tuli tapahtuma-alan myynti- ja markkinointipäällikkö, mutta ehkä minusta kuitenkin tulee jonkunlainen metsän hoitaja, Pusila tuumaa. Yksi motiivi metsätilan ostoon oli polttopuun tarve. Juha Pusila ihastelee maisemia mahdolliselta laavupaikalta.
6 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Puun tarve jatkuu syksylläkin Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Puukauppa on käynyt keväällä ja erityisesti kesän alussa kiivaasti. Puun hinnat ovat edelleen vahvistuneet. Lopputuotemarkkinoiden epävarmuus ei ole merkittävästi heijastunut kotimaisen puun kysyntään. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,56 30,25 28,32 23,88 29,86 30,55 29,23 25,55 27,92 28,15 28,59 22,39 58,86 61,58 49,79 79,66 80,33 73,51 77,47 78,81 73,04 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 23 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Kotimaiselle puulle on kysyntää Venäjän puun tuonnin romahtamisen takia. Mari Sarvaala
7 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Puumarkkinat ovat toimineet tämän vuoden markkinalähtöisesti hyvin. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuoreen metsäennusteen mukaisesta kotimaisen puun vuositarpeesta ei ole täytetty vielä puoliakaan, vaikka puunmyyntiviikot ovat olleet jo pari kuukautta korkealla yli miljoonan kuutiometrin viikkomyynnin tasolla. Syyskaudella tarvitaan toinen mokoma lisää puuta. Puukauppamäärät ovat olleet korkealla tasolla jo pari kuukautta. Viikoittaista vaihtelua on ollut normaalia runsaammin, mutta Metsäteollisuus ry:n viikkotilastoinnin taso on ollut keskimäärin yli miljoona kuutiometriä. Myös puun hintatasot ovat vahvistuneet edelleen. Alkukesän kiivaimmat puukauppaviikot ovatkin nyt käsillä. Normaalisti puukauppa hiljenee juhannuksen jälkeen toimihenkilöiden siirtyessä kesälomille. Syyskaudelle odotukset puukaupasta ovat edelleen korkealla, sillä teollisuuden kotimaiselle puulle on kysyntää Venäjän puun tuonnin romahtamisen myötä. LUKE ennustaa kotimaisen puun kysynnän säilyvän korkealla tasolla ja hintojen vahvistuvan merkittävästi verrattuna viime vuoden keskihintaan. Tukkipuun keskihinnat vahvistuvat tänä vuonna 5-20 prosenttia ja kuitupuun vastaavasti 23-30 prosenttia. Erityisesti kuitupuun kysyntä lisääntyy tänä vuonna edelleen. Puun tuonnin ennustetaan edelleen tippuvan kymmenyksellä verrattuna viime vuoteen. Puukaupan kilpailutus on tärkeää Kun puu kiinnostaa ostajia, puukaupan kilpailuttaminen on tärkein keino hakea leimikolle paras tulos. Mhy:n toteuttamalla valtakirjakaupalla saatujen tarjousten erot voivat olla yllättävän suuria, jopa tuhansia euroja. Metsänhoitoyhdistyksien kehittyvät puukauppatilastoinnit antavat metsänomistajille parhaan markkinatiedon. Tarjousten sisältö, puutavaralajien laatujen ja kantohintojen erilaisuus sekä mahdollinen runkohinnoittelu monimutkaistavat tarjousten vertailua. Metsänhoitoyhdistys pystyy arvioimaan, miten eri puunostajat ottavat arvokkaamman tukkipuun talteen. Katkonnan merkitystä puukaupassa ei voi aliarvioida. Metsäyhtiöiden kilpailuttamisen lisäksi Mhy:t pystyvät tarjoamaan tietoa siitä, kuinka tukin katkonta poikkeaa eri yhtiöiden välillä. Kilpailuttamalla yhtiöt ja sovittamalla yhtiöiden katkontatiedot omalle leimikolle, voivat hyödyt metsänomistajalle olla merkittäviä jokaisessa puukaupassa. Metsänhoitoyhdistyksen kautta kilpailutetuilla puukaupoilla metsänomistaja voi varmistua siitä, että puukaupan sopimusehdot ovat kilpailukykyiset ja metsänomistajan oikeusturvan mukaiset. Puukaupan sopimusehtojen toteutumista käytännössä toteutetaan korjuun valvonnalla. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,56 30,25 28,32 23,88 29,86 30,55 29,23 25,55 27,92 28,15 28,59 22,39 58,86 61,58 49,79 79,66 80,33 73,51 77,47 78,81 73,04 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 23 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,56 30,25 28,32 23,88 29,86 30,55 29,23 25,55 27,92 28,15 28,59 22,39 58,86 61,58 49,79 79,66 80,33 73,51 77,47 78,81 73,04 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 23 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 28,56 30,25 28,32 23,88 29,86 30,55 29,23 25,55 27,92 28,15 28,59 22,39 58,86 61,58 49,79 79,66 80,33 73,51 77,47 78,81 73,04 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 23 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Seurantatietoa Etelä-Suomen puun myyntimäärän ja hinnan kehittymisestä.
8 Mhy.fi Metsässä hyvä Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/taimikonhoito 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Muista Kemeratuki 160,-/ha Mhy.fi Metsässä hyvä Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Kemera-tukea on nyt järkevä käyttää erityisesti nuorten metsien hoitoon ennen kuin tukiehdot muuttuvat. Ensiharvennusta odottavat ja hoitamattomat runsaspuustoiset nuoret metsät, joiden ikä on 20-30 vuotta ja pituus yli 10 metriä, ovat tyypillisiä Kemera-tuen kohteita. Käy mahdolliset kohteet läpi yhdessä metsäasiantuntijasi kanssa ja sovi toimenpiteistä. Kemera muuttuu Metkaksi ensi vuoden alusta. Taimikoiden osalta tuki yhtenäistyy: tukea saa kaiken kokoisille taimikoille saman määrän, kunhan ehdot täyttyvät muuten. Uusi tuki on kaavailtu olevan 240 euroa hehtaarille, ja jos pienpuuta kerätään, niin sen osalta saa 230 euroa hehtaarilta. Kerättävä pienpuun määrä on eteläisessä Suomessa 35 kuutiota hehtaarilta. Metkassa tuettavien kohteiden järeys todennäköisesti pienenee, jolloin pienpuun keruu hankaloituu. Nyt Kemerassa tuen saa alle 16 sentin rungoille, mutta Metkassa rajaksi on esitetty 12 metriä. Nuorissa kasvavissa puissa pituus ja läpimitta kehittyvät usein samaan tahtiin, jolloin pituudeltaan 12 metrin puut ovat paksuudeltaankin samaa 12 sentin luokkaa. Kemeran tukihakemusten pitää olla Metsäkeskuksessa 1.10.2023 mennessä. Toteutusaika on päätöksestä vuosi, joten itse hoitotyön ehtii tehdä myöhemminkin. TUET Viimeiset hetket: Hoida taimikot Kemera-tuella Metka-tuen ehdot ovat alustavia ja täsmentyvät vielä, asetus on työn alla. Taimikoiden (TVH) ja nuoren metsän hoidon (NMH) Kemera vs. tuleva Metka. Viimeiset hetket: Hoida taimikot kemera-tuella Teks� ja kuvat Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Syyskuun loppuun mennessä on haetava kemera-tukia tukimuodosta riippumata. Taimikonhoidon kemera-tukea on runsaas� tarjolla tälle vuodelle. Kemera-tukea on nyt järkevä käytää erityises� nuorten metsien hoitoon ennen kuin tukiehdot muutuvat. Ensiharvennusta odotavat ja hoitamatomat runsaspuustoiset nuoret metsät, joiden ikä on 20-30 vuota ja pituus yli 10 metriä, ovat tyypillisiä kemera-tuen kohteita. Käy mahdolliset kohteet läpi yhdessä metsäasiantun�jasi kanssa ja sovi toimenpiteistä. Kemera muutuu metkaksi ensi vuoden alusta. Taimikoiden osalta tuki yhtenäistyy: tukea saa kaiken kokoisille taimikoille saman määrän, kunhan ehdot täytyvät muuten. Uusi tuki on kaavailtu olevan 240 euroa hehtaarille, ja jos pienpuuta kerätään, niin sen osalta saa 230 euroa hehtaarilta. Kerätävä pienpuun määrä on eteläisessä Suomessa 35 kuu�ota hehtaarilta. Metkassa tuetavien kohteiden järeys todennäköises� pienenee, jolloin pienpuun keruu hankaloituu. Nyt kemerassa tuen saa alle 16 sen�n rungoille, muta metkassa rajaksi on esitety 12 metriä. Nuorissa kasvavissa puissa pituus ja läpimita kehityvät usein samaan tah�in, jolloin pituudeltaan 12 metrin puut ovat paksuudeltaankin samaa 12 sen�n luokkaa. Kemeran tukihakemusten pitää olla Metsäkeskuksessa 1.10.2023 mennessä. Toteutusaika on päätöksestä vuosi, joten itse hoitotyön eh�i tehdä myöhemminkin. ALLA oleva taulukko sopivalla värillä Kemera v. 2023 Metka v. 2024 Pinta-ala TVH: >1 ha, saa olla useampi kuvio NMH: >2 ha, saa olla useampi kuvio > 1 ha, saa olla useampi kuvio Jäävä puusto TVH: pituus 0,7-3 metriä TVH: jäävä kpl-määrä riippuvainen pituudesta NMH: lpm <16 cm, pituus >3 m NMH: jäävä kpl-määrä riippuvainen pituudesta 0,7-12 metrin pituus Jäävä: 0,7-3 m ei runkolukurajoja, 3-8 m pituus max 2500 kpl/ha, 8-12 m pituus max 1300-1500 kpl/ha Poistuma TVH: poistuma >3000 kpl/ha NMH: poistuma lpm >3 cm rungot >3000 kpl/ha Poistuma? Tuki TVH: 160 €/ha NMH: 230 €/ha + 220 €/ha kun kerätään pienpuuta 25-35m3/ha 240 €/ha + 230 €/ha kun kerätään pienpuuta 2535 m3/ha Metka-tuen ehdot ovat alustavia ja täsmentyvät vielä, asetus on työn alla. Taimikoiden (TVH) ja nuoren metsän hoidon (NMH) Kemera vs. tuleva Metka. Mhy-ilmoitus taimikonhoidosta, muutetaan Etelä-Savon logon �lalle Päijät-Häme Syyskuun loppuun mennessä on haettava Kemera-tukia tukimuodosta riippumatta. Taimikonhoidon Kemera-tukea on runsaasti tarjolla tälle vuodelle. Teksti ja kuva Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kemera-tukikelpoinen taimikko.
9 TUET Ympäristötukea, eli korvausta metsän määräaikaisesta 10 vuoden suojelusta, voi hyödyntää vielä syyskuun loppuun saakka Kemera-lain puitteissa. Metsäkeskus ottaa hakemuksia vastaan 1.10. saakka. Ensi vuonna tullee voimaan uusi Metka-kannustejärjestelmä. Ympäristötuen laskentaan käytettävä alueellinen keskikantohinta nousi viime vuodesta Uudellamaalla kolmella eurolla ja Päijät-Hämeessä kahdella eurolla. Uudellamaalla keskikantohinta on 38,56 € ja Päijät-Hämeen puolella 43,72 €. Ympäristötuen määrään vaikuttaa eniten sopimuskohteen puuston määrä, ja lisäksi sopimuskohteiden pinta-ala sekä kiinteistön kokonaispuusto. Muutoksia tukiehtoihin Ympäristötukivaroja ohjataan edelleen pääasiassa runsaspuustoisille kohteille. Metsälain mukaisia kallioita ja soita rahoitetaan, jos ne yhdistävät muita ympäristötukikuvioita, tai jos niissä on tarpeeksi lahopuuta. Ympäristötukeen hyväksytään nyt ravinteisten rämeiden lisäksi myös muut luonnontilaiset rämesuot, joiden puusto on yli 140-vuotiasta. Merkittävin muutos koskee muutamien Metso-elinympäristöjen pinta-alarajoja. Runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, metsäisiä vanhapuustoisia kallioita, louhikoita ja jyrkänteitä, sekä metsäluhtia ja tulvametsiä voidaan sisällyttää jopa 10 hehtaaria ympäristötukisopimukseen. Uudenmaan ympäristötukikohteet keskittyvät reheviin kohteisiin Viime vuonna Uudellamaalla tehtiin ympäristötukisopimuksia 81 hehtaarin alueelle. Maanomistajille maksettiin ympäristötukea 238 363 euroa. Tuen määrä oli keskimäärin noin 2943 euroa hehtaarilla. Tyypillisimmät ympäristötuella suojellut kohteet olivat viime vuonna lehdot ja puronvarret. Kohteet ovat yleensä runsaspuustoisia, joten tuen määrä on merkittävä. Ympäristötuki on yksi metsän tulonlähde Teksti Tiina Mansikkamäki, luonnonhoidon erityisasiantuntija | Mhy Päijät-Häme Ympäristötuen kantohinta on noussut ja tukirahoja on käytössä reilu potti kuluvalle vuodelle. Tuen piiriin on otettu uusia kohteita ja rahoitusehtoja on laajennettu. MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu!
10 TUHOT Toukokuun lämpimiä päiviä seurasi viileä jakso. Kasvukausi on kuitenkin päässyt hyvään vauhtiin, ja puut kasvavat niin pituutta kuin paksuutta. Lisääntymiskausi on käynnistynyt myös kaarnan alla tai karikkeessa talvehtineilla kirjanpainajakuoriaisilla. Kun lämpötila nousee 18-20 asteeseen, alkaa kirjanpainajan hormonit hyrrätä: on lisäännyttävä ja saatava uusi sukupolvi aikaiseksi. Helteinen ja kuiva kesä nopeuttaa kirjanpainajien aikuistumista ja mahdollistaa toisen sukupolven kehittymisen. LUKEn vastuututkija Tiina Ylioja odottaa kirjanpainajapiinan jatkuvan. - Kyllä Uudellamaalla edellisten kuivien ja kuumien kesien ansiosta kirjanpainajatilanne varmasti jatkuu – ei ole helpotusta luvassa, kun ei näytä tulevan sateista kesää, jolloin parveilut epäonnistuisivat. Seuranta tärkeää läpi kesän Kirjanpainajien määrän kehittymistä seurataan koko kasvukausi eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea olevilla feromonipyydyksillä. Jos pyydyksiin kertyy yli 15 000 kuoriaista, riskiraja puustotuhoille ylittyy. Ylioja kannustaa varhaiseen tarkkailuun, koska iskeytyminen ruskettaa puut viikoissa. - Tärkeintä on mennä heti alkukesästä touko-kesäkuussa vanhoihin kuusikoihin ja katsella, onko mahdollisia kirjanpainajan iskeytymiä näkyvissä. Iskeytymästä kertovat alkuvaiheessa ruskea puru puun tyvellä ja kaarnalla, pyöreät reiät kaarnassa sekä pihkavuoto. Latvuston neulaset ovat vielä vihreitä. Kirjanpainajalle alttiita ovat tuulenkaadot, aukkojen etelä-länsisuuntaiset reunametsät sekä kuuselle liian karut ja kuivat kasvupaikat. Metsänomistajan pitää seurata mahdollisia muutoksia koko kesän, kertakäynti keväällä ei riitä. Jätä kuolleet puut metsään Myöhemmin kesällä iskeymän merkkejä ovat neulasten ruskettuminen koko latvustosta sekä kuusien kuivuminen ja kuoleminen yksittäin tai ryhmissä. Jos kaarnaa irrottaa tai se irtoaa, alta löytyy kirjanpainajalle tyypillinen syömäkuvio. Jos metsässä on yksittäisiä tuoreita kuoriasten valtaamia puita, kaada ja kuljeta ne pois heti. Harkitse laajempaa hakkuuta, jos kirjanpainajien tappamia puuryhmiä on ympäri metsikköä, tai jos tuho on levinnyt useamman vuoden ajan. Yli-innokkuutta kuolleiden puiden poistamisessa Ylioja toppuuttelee. - Kuolleet puut ovat harmittomia. Niistä ei leviä enää mikään paitsi kirjanpainajan luontaiset viholliset. Puihin tulee paljon muita harmittomia ja jopa hyödyllisiä hyönteisiä kirjanpainajan jälkeen. Metsien monimuotoisuuden kannalta kuolleet puut ovat sopivia säästöpuiksi ja muodostavat lahopuuta. Kuusikoiden ilkein tuholainen vaanii Teksti Mari Sarvaala, projektipäällikkö | Mhy Päijät-Häme Kesäkuussa on viimeinen hetki alkaa tarkkailla kirjanpainajaa. Kertakäynti metsässä ei riitä vaan seurantaa on jatkettava koko kesä. Varttuneet kuusikot ovat tuholaisen ruokapöytää. kuvat: Tiina Ylioja / Luonnonvarakeskus Kirjanpainajien saalismäärät feromonipyydyksissä vuodelta 2022 (1.5.–16.8. välisenä aikana). Yli 15 000 kuoriasta pyydyksessä on riskiraja, jolloin aukkojen reunapuilla on kohonnut kuolleisuusriski. Kuva: LUKE Ruskea puru rungon tyvellä ja kuivuneet kuuset ryhmässä kertovat kirjanpainajan iskeytymisestä.
11 TUHOT Tietotyökalut • Helletilastoja vuosikymmenten varrelta: https://www.ilmatieteen-laitos.fi/helletilastot • Karttapalvelu vesitietoihin: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/ Pidentyvät hellejaksot ja kuivuus rasittavat puita Teksti ja kuva: Tiina Mansikkamäki, luonnonhoidon erityisasiantuntija | Mhy Päijät-Häme Kuivuus vaikuttaa puiden kasvuun ja aiheuttaa niille stressiä erityisesti mailla, jotka ovat alttiita kuivumiselle. Stressistä kärsivä puu on herkkä tuhoille. Ilmaston lämpenemisen seurauksena kesän hellepäivien määrä kasvaa. Pitkät hellejaksot aiheuttavat kuivuutta. Vuotuisen lumimäärän vähetessä ja lumien sulaessa entistä aiemmin keväiden lämmetessä, haihdunta lisääntyy ja kevään kuivuus yleistyy. Kevätkuivuus vaikeuttaa mm. metsän uudistamista. Kirjanpainajatuhot ovat kasvussa, ja viime vuonna metsiä hakattiin ennätysmäärä kirjanpainajan takia. Uudellamaalla tavattiin huomattavan paljon kuusentähtikirjaajan kuivattamia kuusten latvoja. Tuhot johtuivat pääasiassa edellisvuoden poikkeuksellisen lämpimistä kesäkuukausista. Riskille altistavia tekijöitä metsässä • vähäluminen talvi yhdistettynä kuivaan kevääseen • kallioinen kasvupaikka, jossa ohut maakerros • karkealajitteiset vettäläpäisevät maalajit ja tiiviit savimaat • väärä puulaji väärällä kasvupaikalla • puuston ikääntyminen • puulajina kuusi Riskin vaikutukset • Kuivana keväänä maassa on vähän kosteutta, puiden siemenet eivät idä ja vastaistutetut taimet kuivuvat, kun juuristo ei saa imettyä riittävästi vettä. • Metsänkasvu vähenee, kun puiden pituuskasvu hidastuu kovien helteiden takia kesäheinäkuussa. Paksuuskasvu on runsaista pituuskasvun jälkeen heinä-elokuussa. • Kylmä ja kostea viime vuosi yhdistettynä kuluvan vuoden kuivuuteen on huonoin yhdistelmä männyn pituuskasvulle, sillä sen pituuskasvun silmu muodostuu edellisenä elokuuna. • Paljon vettä haihduttavat koivut ovat riskialttiimpia: ne menettävät herkästi lehvästöä, elinvoima heikkenee ja ne altistuvat sienitaudeille. Toisaalta niillä on laaja ja tiheä juuristo. • Kuusi kärsii eniten alkukesän kuivuudestapinnallisenjuuriston takia ja sen kasvuunlähtö hidastuu. • Pahimmillaan puut kuivuvat pystyyn kun juuret eivät saa vettä, mutta lehdet tai neulaset kuitenkin haihduttavat. Kun on tarpeeksi kuuma, puut vähentävät haihduntapintaa pudottamalla lehtiä ja neulasten ilmaraot sulkeutuvat. • Kaarnakuoriaisten, erityisesti kirjanpainajan, tuhot lisääntyvät. • Juurikäävän leviämisen riski kasvaa. • Metsäpalojen riski kasvaa. • Taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle eri metsän kasvatuksen vaiheissa. Keinoja varautumiseen • Hyödynnä kevään kosteus maassa ja istuta taimet ja kylvä siemenet heti lumen sulattua. • Puiden siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä muutaman vuoden. • S uosi monilajisia sekapuustoja: kuuseen joukkoon luontaista täydennystä männystä ja koivusta. • Älä kasvata kuusta tuoretta kangasta karummilla kasvupaikoilla tai karkealajitteisilla maapohjilla. • Metsäpaloilta säästää eri kasvupaikkojen vuorottelu, pieni metsikkökuvioiden pinta-ala sekä laaja metsätieverkosto. Harsuuntuneita kuusia, joista neulasten määrä on vähentynyt.
12 2 | Metsänomistajat Mitä OmaMetsästä löytyy? OmaMetsä on metsänomistajien sähköinen palvelukanava, jossa metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan helposti ja pitää yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Tavoitteena on metsänomistajan monipuolisin ja kattavin verkkopalvelu. Sitä käyttää jo yli 30 000 metsänomistajaa. Etusivu Ajankohtaisia uutisia sivun alalaidassa Löydät Mhy:n ajankohtaiset uutiset, palvelulistauksen, blogi-postaukset sekä somekanavat etusivun alalaidasta. Kysyttävää? Lähetä viestiä OmaMetsässä! Mistä puuston arvo tulee? Puuston arvo -kenttä kuvaa palvelussamme olevilla metsätiedoilla vain puuston kantoraha-arvoa. Puuston arvo tässä esitettynä ei kuvaa metsän arvoa vapailla metsäkiinteistömarkkinoilla eikä sitä voida käyttää arvonmäärityksessä. OmaMetsän puustonarvon laskenta perustuu Metsänhoitoyhdistysten kuukausittaiseen hintataulukointiin hinta-alueittain. Puustonarvo lasketaan käytettävissä olevien avoimien metsätietojen ja MHY:n maastosuunnitelmien perusteella niille kuvioille, joille riittävät metsävaratiedot ovat olemassa. Puustonarvo määritellään kuvioiden kuitu- ja tukkipuumäärien avulla ja hinnastoalue päätellään kiinteistön sijaintikunnan perusteella. Hintaryhmä päätellään kuvion kehitysluokan perusteella ja puutavaralajikohtaisesti arvioitujen jakaumien mukaisesti. Laskennassa hyödynnetään tiedoiltaan ajankohtaisimpia ja tarkimpia metsävaratietoja. Puustonarvoa ei lasketeta kuvioille, joille on määritetty hakkuurajoituksia kuten ei hakkuita tai ei metsänhoitotöitä. Puustonarvoa ei myöskään määritellä taimikoille. OmaMetsän etusivu kertoo yhdellä silmäyksellä omistamiesi tilojen pinta-alan, puuston arvioidun arvon sekä kiinteistöjen lukumäärän. Lisäksi löydät etusivulta ajankohtaiset puun hinnat, jotka perustuvat Metsänhoitoyhdistyksien kilpailuttamiin hintoihin. Kiinteistölistauksesta löydät myös oman metsäasiantuntijasi. OmaMetsä-asiantuntijana Uudellamaalla toimii metsäasiantuntija Janne Myyrä. Hän palvelee mielellään OmaMetsään liittyvissä kysymyksissä! Löydät hänet Viestintä-sivuston nimihausta sekä sähköpostilla osoitteesta janne.myyra@mhy.fi.
13 Metsänomistajat | 3 Metsäomaisuus Metsäomaisuus-sivulta löydät tarkemmat tiedot metsistäsi. Kiinteistötiedot, metsikkökuviot, toimenpiteet ja karttamerkinnät löytyvät tämän sivuston välilehdiltä. Täällä voit mm. luoda omia karttamerkintöjä ja muistiinpanoja, tutkia tulevien vuosien metsänhoitotöitä ja siirtää suunniteltuja metsänhoitotöitä asiointikoriin. Metsäomaisuus-sivustolla pääset myös tulostamaan erilaisia teemakarttoja sekä paperitulosteita metsävaratiedoista. Asiointi Asiointi-sivusto toimii toimenpiteiden "ostoskorina". Tänne siirtyvät kaikki metsikkökuvioilta valitsemasi toimenpiteet ja tällä sivustolla pystyt lähettämään tarjous- tai yhteydenottopyynnön. Pyynnöt eivät sido sinua mihinkään vaan toimivat yhteydenottokanavana omaan metsäasiantuntijaasi. Asiointi-sivuilta löydät myös Tarjoukset ja sopimukset-välilehden, jonne jäävät talteen saamasi tarjoukset sekä allekirjoittamasi sopimukset. Täällä pääset helposti käyttämään sähköistä allekirjoitusta ja toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat säilyvät varmassa tallessa. Viestintä En näe omaa metsäasiantuntijaani tässä, mitä teen? Kirjauduttuasi ensimmäisen kerran on tärkeä varmistaa, että jäsenyytesi löytyy myös OmaMetsästä. Tämän voit tarkistaa omista tiedoistasi sivuston oikeasta yläkulmasta: Omat tiedot > Jäsenyystiedot. Jos jäsenyyttä ei näy tuossa kohdassa, etsi oma yhdistyksesi alasvetovalikosta ja klikkaa Lähetä puuttuva pyyntö jäsenyyden tarkistuksesta. Kun jäsenyys on tarkistettu, saat tiedon siitä Omametsään. Viestintä-sivulla pääset käymään chat-keskusteluita oman metsäasiantuntijasi kanssa. Varmista asetuksista (Omat tiedot), että saat sähköposti-ilmoituksen uusista viesteistä. Uusi viesti näkyy myös keltaisena merkkinä Viestintä-sivuston otsikossa.
14 Lajien uhanalaisuus selvitetään 10 vuoden välein. Tulokset kootaan Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja -opukseen. Tuorein kirja on vuodelta 2019. Tulosten perusteella kaikkien elinympäristöjen lajeista uhanalaisia on 11,9 prosenttia. Valitettavasti lajien uhanalaisuus lisääntyy. Joka kolmas uhanalainen laji asuu metsissä. Harvemmin kerrotaan, että metsälajeista uhanalaisia on 9 prosenttia, ja tulos on muista elinympäristöistä poiketen pysynyt koko 2000-luvun ennallaan. Voidaan sanoa, että metsälajeilla menee kaikista elinympäristöistä parhaiten. Uhanalaisia metsälajeja on 2019 tulosten mukaan 833, kun 10 vuotta aiemmin niitä oli 814. Tutkittujen metsälajien määrä lisääntyi samalla jaksolla parilla tuhannella. Metsälajien turvaamisen keinot Metsälajien verrattain hyvästä uhanalaiskehityksestä voidaan kiittää luonnonsuojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa. Luonnonhoidossa säästetään ja lisätään metsän monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä, jotka toimivat uhanalaisten eliöiden elinympäristöinä ja ravintona. Käytännössä tämä näkyy mm. hakLUONTO Metsälajien uhanalaisuus – Punainen kirja Teksti Markus Nissinen, ympäristöasiantuntija | MTK-metsänomistajat Suomen luonnossa elää noin 48 000 lajia, joista 22 000 uhanalaisuus on pystytty selvittämään. Arvioiduista lajeista puolet on metsälajeja. Julkisen keskustelun perusteella juuri metsälajit ovat pulassa. Miten on käytännössä? Lähteikkö on rehevä, monen harvinaisen kasvi- ja eliölajin kasvupaikka. Rauhoitettu tikankontti on rehevien kalkkipitoisten kasvupaikkojen orkidea.
15 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? kuissa jätettävinä säästöpuina. Lahopuusta on riippuvaisia jopa 5000 metsälajia. Elävät säästöpuut ovat tulevaisuuden lahopuuta, eikä niitä tule korjata tuulenkaatoina pois. Hehtaarille täytyy jättää vähintään 10 elävää ja 10 kuollutta puuta uudistettujen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten myötä. Jollei kuollutta puuta ole tarpeeksi, tehdään 2-5 tekopökkelöä hehtaarille. Lehtipuiden osuutta kannattaa myös lisätä. Sekametsät kestävät muuttuvaa ilmastoakin paremmin. Yksityismetsien suojelupinta-ala kasvaa maanomistajille vapaaehtoisen METSO-ohjelman myötä. Uhanalaiset lajit pärjäävät monimuotoisissa, käsittelemättömissä metsissä. METSO-kohteiden suojeluarvot lähentelevät jopa kansallispuistoja, kun tutkitaan kohteiden luontoarvoja ja niiden kytkeytyvyyttä (METSO-väliarvio 2018, Kotiaho et al.). Vapaaehtoinen suojelu on paitsi hyväksyttävää, myös tehokasta. METSO-ohjelma on edennyt hienosti ja vuoden 2025 välitavoitteet ollaan saavuttamassa. METSO jatkuu vuoteen 2030 asti. Paikkatieto apuna Uhanalaiset lajit huomioidaan metsien käsittelyssä vain, mikäli tietoa on tarpeeksi käytössä. Metsänhoitoyhdistyksien paikkatietojärjestelmiin on nyt päivitetty 2600 lajin havaintotiedot. Aineisto on yhtenevää metsä- ja ELY-keskusten sekä puun ostajien kanssa. MTK kouluttaa metsänhoitoyhdistyksiä aineiston käyttöön kevään 2023 aikana. Metsissä monimuotoisuustoimet kannattaa keskittää paahde- ja paloalueille sekä erityisesti lehtoihin. Nämä elinympäristöt ovat vain pari prosenttia metsien pinta-alasta, mutta niillä elää yli puolet uhanalaisista metsälajeista. Punaisen kirjan haasteet Metsäntutkija, MMM Petri Heinosen tuore analyysi Punaisesta kirjasta paljastaa uhanalaistiedosta myös ristiriitaisuuksia. Luonnonhoidon myötä järeän puun, lehtipuun ja lahopuun määrät ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä, mutta metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Punainen kirja kertookin enemmän lajien uhanalaistumisen trendeistä, kuin tarkkoja totuuksia. Lajilaskennan ja tilastollisen otannan osalta kirja ei täysin täytä tieteellisiä kriteereitä. Punaisen kirjan perusteella luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla sekä rannoilla. Ei metsissä. Erilaiset käävät kasvavat lahossa koivupökkelössä.
16 TOIMIHENKILÖT - Olen 2019 metsätalousinsinööriksi valmistunut alanvaihtaja. Aiempi työelämäni oli pankkialalla, mutta noin 8 vuotta sitten kuolinpesän metsäasioiden hoito ”vei mennessään” ja päätin opiskella metsäalaa, Paula Pusula kertoo. Mhy Uusimaassa Paula on vanha tuttu. Hän suoritti opintoihinsa liittyvät työharjoittelut yhdistyksessä ja sen jälkeen vielä vanhempainvapaan sijaisuuden. Välissä hän kävi kolme vuotta töissä naapuriyhdistyksen puolella Kanta-Hämeessä ja on nyt huhtikuun alusta asti ollut operaatioesimiehen töissä Uusimaalla. - Operaatioesimiehenä hoidan metsänhoitopuolen työnjohtoa koko yhdistyksen alueella. Työtehtäviini kuuluu monipuolisesti maastotöitä ja toimistotöitä. Maastossa käyn lähinnä tarkastamassa työn jälkeä ja kyselemässä metsureiden ja urakoitsijoiden kuulumisia. - Työssäni on ehdottomasti parasta juuri monipuolisuus ja vaihtelevat päivät. Ja se, että saa olla välillä ulkona, Paula iloitsee. Eniten häntä metsissä harmittavat erilaiset metsätuhot, kuten kirjanpainajat ja juurikääpä. Jutellessaan metsureiden ja urakoitsijoiden kanssa Paulaa myös usein mietityttää, mistä tulevaisuudessa niihin töihin saadaan riittävästi tekijöitä. Onneksi kuitenkin vielä Uusimaan alueella on metsätöille tekijöitä. Töissä, niin maastossa kuin toimistollakin, kulkee usein mukana myös Paulan kahdesta australianpaimenkoirasta nuorempi, nimeltään Yuku. Koirien lisäksi Paula harrastaa ratsastusta ja kesäisin puutarhatöitä. Saattaapa hänet löytää kesäiltoina myös tanssin pyörteistä Riihimäen Riutanharjulta tai Tuuloksen Kapakanmäeltä. Paula Pusula, operaatioesimies Paluumuuttaja Janakkalasta Teksti Anne Rauhamäki Teksti Anne Rauhamäki Suvi Mäkinen aloitti maaliskuussa työt avustavana metsäasiantuntijana mhy Uusimaassa Mäntsälässä. - Metsänhoitoyhdistys Uusimaalla oli avoinna avustavan metsäasiantuntijan vuoden pesti, johon hain ja myös pääsin, Suvi iloitsee. - Tehtäväni on avustaa metsäasiantuntijoita heidän toimialueillaan, eli teen muun muassa metsänomistajien neuvontaa, leimikoiden suunnittelua, puukaupoissa avustamista ja korjuun valvontaa. Suvi on valmistunut muutama vuosi sitten metsätalousinsinööriksi, ja aiempi työkokemus on riistatalouden eri työtehtävistä sekä metsävaratiedon keruusta. Kiinnostus metsään alkoi Suvilla jo nuorena harrastusten kautta, joihin kuuluu muun muassa crossfit, retkeily, pyöräily sekä metsästys. - Metsäala tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta, sillä olen tykännyt liikkua metsässä pienestä pitäen. Parasta työssä on metsänomistajien kanssa toimiminen ja työn monipuolisuus. Asioiden ratkaiseminen ja jatkuva uuden oppiminen innostavat ja kahta samanlaista työpäivää ei ole. - Odotan innolla tulevia kohtaamisia metsänomistajien kanssa. Oikein hyvää kesää kaikille! Suvi Mäkinen, avustava metsäasiantuntija Metsäliikkuja pienestä pitäen Suvi Mäkinen Paula Pusula
17 TOIMIHENKILÖT Sipoosta kotoisin oleva Tampereen AMK:ssa metsätalousinsinööriksi opiskeleva Lotta Moilanen suorittaa tutkintoonsa kuuluvaa toimihenkilöharjoittelua mhy Uusimaassa. Perusharjoittelunsa hän teki viime kesänä muualla, joten mhy Uusimaa on hänen ensimmäinen kosketuksensa metsänhoitoyhdistykseen. - Ennen opiskeluita mhy oli aika vieras, mutta opintojen aikana ja varsinkin nyt täällä ollessa yhdistyksen toiminta on tullut aika selväksi ja on juuri sitä mitä haluan: että pääsee tekemään monipuolisesti eri asioita metsissä. Toukokuussa aloitetun harjoittelun alku on kulunut taimiasioita hoitaessa, sekä itsenäisesti että asiantuntijan opastuksella ja pääosin Mäntsälän toimistolla. Loppukesästä toiveissa on päästä tekemään ainakin työmaatarkastuksia. Työharjoittelultaan Lotta odottaa, että pääsee tekemään mahdollisimman paljon kaikkea, ja toivoo, että sitä kautta löytyisi se omin juttu. Tähän asti kesäharjoittelu on ollut juuri odotusten mukainen ja hän viihtyy mhy Uusimaassa oikein hyvin. Lotan kanssa samassa opinahjossa Tampereen AMK:ssa metsätalousinsinööriksi opiskeleva Pietari Torniainen voisi hyvin nähdä itsensä valmistuttuaan töissä metsänhoitoyhdistyksessä. Helsinkiläispojan sai lähtemään metsätalousalalle kiinnostus luontoon ja ympäristöön. – Maantiede ja biologia olivat lukiossa lempiaineitani ja metsäalalla niitä voi soveltaa työelämään. Isän puolen sukulaisissa on myös metsäammattilaisia, joten sitä kautta metsätalouden toimintaympäristö on tuttu, Pietari kertoo. - Olin kuullut metsänhoitoyhdistyksistä, että ne ovat hyviä harjoittelupaikkoja, koska siellä on monipuolisia työtehtäviä. Mhy Uusimaa oli loistava paikka, koska voin asua vanhempien luona eikä tarvinnut muuttaa minnekään. Tähän mennessä Pietarin toimenkuvaan on kuulunut lähinnä metsänomistajien taimitilausten hoitamista. - Odotan erityisesti pääseväni mukaan metsänomistajien luo tilakäynneille, koska minua kiinnostaa nähdä, miten metsänomistajien kanssa käydään asioita läpi ja mitä tilakäynnillä tehdään. Teksti Anne Rauhamäki Lotta Moilanen Pietari Torniainen Harjoittelijat kasvamassa metsäammattilaisiksi 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaaKilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuiKilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja mhy.fi/yhteystiedot mhy.fi/tapahtumat mtkhankinnat.fi www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oivajasenpalveluportaali mtk.fi/puumarkkinat mhy.fi/metsäsertifiointi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=