14 Lajien uhanalaisuus selvitetään 10 vuoden välein. Tulokset kootaan Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja -opukseen. Tuorein kirja on vuodelta 2019. Tulosten perusteella kaikkien elinympäristöjen lajeista uhanalaisia on 11,9 prosenttia. Valitettavasti lajien uhanalaisuus lisääntyy. Joka kolmas uhanalainen laji asuu metsissä. Harvemmin kerrotaan, että metsälajeista uhanalaisia on 9 prosenttia, ja tulos on muista elinympäristöistä poiketen pysynyt koko 2000-luvun ennallaan. Voidaan sanoa, että metsälajeilla menee kaikista elinympäristöistä parhaiten. Uhanalaisia metsälajeja on 2019 tulosten mukaan 833, kun 10 vuotta aiemmin niitä oli 814. Tutkittujen metsälajien määrä lisääntyi samalla jaksolla parilla tuhannella. Metsälajien turvaamisen keinot Metsälajien verrattain hyvästä uhanalaiskehityksestä voidaan kiittää luonnonsuojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa. Luonnonhoidossa säästetään ja lisätään metsän monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä, jotka toimivat uhanalaisten eliöiden elinympäristöinä ja ravintona. Käytännössä tämä näkyy mm. hakLUONTO Metsälajien uhanalaisuus – Punainen kirja Teksti Markus Nissinen, ympäristöasiantuntija | MTK-metsänomistajat Suomen luonnossa elää noin 48 000 lajia, joista 22 000 uhanalaisuus on pystytty selvittämään. Arvioiduista lajeista puolet on metsälajeja. Julkisen keskustelun perusteella juuri metsälajit ovat pulassa. Miten on käytännössä? Lähteikkö on rehevä, monen harvinaisen kasvi- ja eliölajin kasvupaikka. Rauhoitettu tikankontti on rehevien kalkkipitoisten kasvupaikkojen orkidea.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=