15 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? kuissa jätettävinä säästöpuina. Lahopuusta on riippuvaisia jopa 5000 metsälajia. Elävät säästöpuut ovat tulevaisuuden lahopuuta, eikä niitä tule korjata tuulenkaatoina pois. Hehtaarille täytyy jättää vähintään 10 elävää ja 10 kuollutta puuta uudistettujen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten myötä. Jollei kuollutta puuta ole tarpeeksi, tehdään 2-5 tekopökkelöä hehtaarille. Lehtipuiden osuutta kannattaa myös lisätä. Sekametsät kestävät muuttuvaa ilmastoakin paremmin. Yksityismetsien suojelupinta-ala kasvaa maanomistajille vapaaehtoisen METSO-ohjelman myötä. Uhanalaiset lajit pärjäävät monimuotoisissa, käsittelemättömissä metsissä. METSO-kohteiden suojeluarvot lähentelevät jopa kansallispuistoja, kun tutkitaan kohteiden luontoarvoja ja niiden kytkeytyvyyttä (METSO-väliarvio 2018, Kotiaho et al.). Vapaaehtoinen suojelu on paitsi hyväksyttävää, myös tehokasta. METSO-ohjelma on edennyt hienosti ja vuoden 2025 välitavoitteet ollaan saavuttamassa. METSO jatkuu vuoteen 2030 asti. Paikkatieto apuna Uhanalaiset lajit huomioidaan metsien käsittelyssä vain, mikäli tietoa on tarpeeksi käytössä. Metsänhoitoyhdistyksien paikkatietojärjestelmiin on nyt päivitetty 2600 lajin havaintotiedot. Aineisto on yhtenevää metsä- ja ELY-keskusten sekä puun ostajien kanssa. MTK kouluttaa metsänhoitoyhdistyksiä aineiston käyttöön kevään 2023 aikana. Metsissä monimuotoisuustoimet kannattaa keskittää paahde- ja paloalueille sekä erityisesti lehtoihin. Nämä elinympäristöt ovat vain pari prosenttia metsien pinta-alasta, mutta niillä elää yli puolet uhanalaisista metsälajeista. Punaisen kirjan haasteet Metsäntutkija, MMM Petri Heinosen tuore analyysi Punaisesta kirjasta paljastaa uhanalaistiedosta myös ristiriitaisuuksia. Luonnonhoidon myötä järeän puun, lehtipuun ja lahopuun määrät ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä, mutta metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Punainen kirja kertookin enemmän lajien uhanalaistumisen trendeistä, kuin tarkkoja totuuksia. Lajilaskennan ja tilastollisen otannan osalta kirja ei täysin täytä tieteellisiä kriteereitä. Punaisen kirjan perusteella luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla sekä rannoilla. Ei metsissä. Erilaiset käävät kasvavat lahossa koivupökkelössä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=