UusiMetsä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 2/2023 Sivu 8 Sivut 10–11 Sivut 16–17 Metsänlannoitus kannattaa PEFC-sertifioinnin asiat kunnossa Uudet toimihenkilöt esittäytyvät Seppälät keräävät metsien antia luomuna Sivut 4–5
2 PÄÄTOIMITTAJA: Saija Peltola p. 040 765 0166 TOIMITUSSIHTEERI: Mari Sarvaala p. 044 342 0068 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat Oy PAINOPAIKKA: Newprint Oy Painosmäärä 2 800 kpl OSOITTEENMUUTOKSET: p. 019-687 4333 tai uusimaa@mhy.fi KANSIKUVA: Anne Rauhamäki, Jalkautus Jäsenlehti 2/2023 PEFC/02-44-02 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi HALLITUKSELTA Kallepekka Toivonen, hallituksen puheenjohtaja | Mhy Uusimaa Hyvän metsänhoidon kunnianpalautus Otsikon mukaisesti lausui MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, kun hän tuoreeltaan kommentoi Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Ei käy kiistäminen, että monet metsäpolitiikan oikeansuuntaiset linjaukset ja kirjaukset muistuttivat vahvasti MTK:n hallitusohjelman tavoitteita. Yksi keskeisimmistä oli linjaus siitä, että Suomen metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä. Omaisuuden suojaa kunnioitetaan ja metsien käyttö pohjautuu aktiiviseen ja monitavoitteiseen metsänhoitoon Kansallisen metsästrategian 2035 mukaisesti. Suomen metsien kestävästä käytöstä, metsäluonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta huolehditaan metsien hyvällä hoidolla ja kasvun turvaamisella. Tällä tavoin turvataan metsä- ja biotuoteteollisuuden toimintaedellytykset kuten raaka-aineen saatavuus. EU:hun päin painotetaan vaikuttamista ennakkoon, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. Yksi keskeinen kirjaus koskee päätöksentekoa. Kaikessa metsiä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan ekologisten näkökohtien lisäksi alueelliset, taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Käytännön toimenpiteistä löytyy myös pitkään yhtenä edunvalvonnan kärkitavoitteena ollut kirjaus metsävähennyksen nostamisesta 60 prosentista 75 prosenttiin. Toki niin kuin monesti on nähty, hyvät kirjaukset hallitusohjelmassa ovat vasta tavoitteita ja vaativat toteutuakseen vielä monta askelta eteenpäin. Syksyn ensimmäisessä budjettiriihessä mm. tämä metsävähennyksen nostaminen siirtyi vuodella eteenpäin, eli tällä haavaa se tulee voimaan vasta 2025. Hyvillä suorilla henkilösuhteilla olisi iso merkitys myös valtakunnantason päätöksenteossa. Pääministeri on hyvin tuttu MTK:n johdolle ja päivastoin ajoilta, joilloin hän toimi Stubbin hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä. EU:n ennallistamisasetusesityksestä, jota aikanaan eduskunnassa kovasti kritisoitiin, on päästy yksimielisyyteen EU:n parlamentin, komission ja neuvoston neuvotteluissa. Lopputulos on monelta osin mennyt parempaan suuntaan ja jättää asioita kansallisesti päätettäväksi. Monet toimet yksityismailla perustuvat vapaaehtoisuuteen. Luontokadon pysäyttämiseksi ainakin 20 % EU:n maa- ja merialueista ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä ja nämä ovat lähtökohtaisesti Natura-alueita. Kompromississa on saatu paljon pehmennyksiä komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna ja mm. alkuperäisessä esityksessä mukana ollut vaatimus 1950-luvun alkuun paluustakin on poistunut. Loppujen lopuksi paljon on kiinni siitä, että poliittisessa johdossa löytyy yksimielisyys kansallisesta toteutuksesta, joka ottaa huomioon myös sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat omaisuuden suojaa unohtamatta, suomalaisen maa- ja metsätalouden edun mukaisesti. Leppoisaa Joulun alusaikaa!
3 TUET Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä metka tulee korvaamaan nykyisen kemera-tukijärjestelmän 1.1.2024. Metsänomistajan kannattaa huomioida, että esimerkiksi nuoren metsän hoidon tuki muuttuu jonkin verran: tuessa ei ole enää läpimittarajaa, mutta tukea saa vain alle 12 metriselle havupuille ja alle 15 metrisille lehtipuille ja jäävälle puulle on määrärajat pituuden mukaan. Työmaan pinta-alan täytyy olla vähintään hehtaarin kokoinen, mutta yksittäisen kuvion minimikoko on 0,1 hehtaaria. Perustuki taimikonhoidolle on 200 €/ha, ja kohteille, joilta kerätään pienpuuta, korotus on 100 €/ha. Tukea maksetaan taimikon ja nuoren metsän hoidossa tukikelpoiselle kohteelle uudelleen, kun edellisestä tuen maksusta on kulunut viisi vuotta. Boorilannoitus ilman ravinneanalyysiä Metsätien perusparannukseen saa jatkossa tukea myös yksittäinen metsätila, enintään 6000 euroa kilometrille. Tien pitää täyttää Metsätehon tienormit ja kantavuusvaatimus. Terveyslannoituksia voi tehdä tuhkalla ja boorilla. Boorin puutteen toteamiseen ei tarvita ravinneanalyysiä. Terveyslannoitusten tuki maksetaan pinta-alan perusteella. Tuki on tuhkalannoituksessa 270 €/ha ja boorilla 155 €/ha. Kulotus palaa takaisin tuettavaksi lajiksi. Alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja poltettavia säästöpuita on oltava tietty määrä. Luonnonhoitohankkeet voivat olla jatkossa myös yhden maanomistajan täsmähankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi lähteiden kunnostaminen ja lehtojen hoito. Runsaasti kuollutta puuta oleville kohteille tukea voidaan korottaa 20 prosenttia. Tarkemmat tukiehdot ja tukisummat määrittelevä asetus on vahvistettu marraskuussa. Kysy ehdoista ja sopivista kohteista omalta metsäasiantuntijaltasi. Metka-kausi alkaa ensi vuonna Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kuva Johanna Kokkola Uuden metka-tuen suurin ero kemeraan on taimikon ja nuoren metsän hoitoa koskevien töiden toteutus ilman ennakkosuunnitelmaa. Tuettavat työlajit Taimikon ja nuoren metsän hoito, pienpuun keruu, terveyslannoitus, metsätieverkoston ylläpito, suometsien hoitosuunnitelmien laatiminen ja erilaiset vesiensuojelutoimenpiteet, kulotus, määräaikainen suojelu ja metsäluonnon hoito. Ennakkosuunnitelmaa ei vaadita Taimikon ja nuoren metsän hoitotöissä ei vaadita ennakkosuunnitelmaa. Työt voi aloittaa kun metka-laki tulee voimaan 1.1.2024. Tuki haetaan töiden toteuttamisen jälkeen, haku avautuu 1.3.2024. Ennakkosuunnitelma ja päätös vaaditaan Kaikki muut työlajit. Näiden haku avautuu Metsäkeskuksella vaiheittain 1.3.2024 alkaen. Työt voi aloittaa vasta kun suunnitelma on hyväksytty, valmistelut jo aiemmin. Metka-tuessa taimikoiden hoito ei vaadi enää tuen hakemista ennakkoon, vaan toteutusilmoitus riittää. Johanna Kokkola
4 METSÄNOMISTAJAT Metsistä voi jokamiehenoikeudella kerätä esimerkiksi sieniä, marjoja, kasveja tai kasvin osia ja maanomistajan luvalla myös mm. pakuria, pihkaa tai kuusenkerkkiä. Anna ja Lauri Seppälä Mäntsälästä ovat luotsanneet Seppälän luomutilaa vuodesta 2011 ja luomuun siirryttiin viljanviljelyn osalta vuonna 2018. Peltoa ja puutarhaa tilalla on reilut 50 hehtaaria ja metsää kaikkiaan vajaat pari sataa hehtaaria. Lauri vastaa pääosin metsätaloudesta ja Anna keruutuotteista sekä monenmoisista uusista ideoista metsien virkistyskäytön ja puutarhatalouden osalta. Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamista he ovat käytännössä harjoittaneet koko yhteiselämänsä ajan, eikä pienimuotoisilta yhteentörmäyksiltä aina ole vältytty. – Suurin piirtein yhteisymmärryksessä ollaan ja tehdään. Yhden harvennushakkuun jäljet kyllä näyttivät minun silmääni niin kauheilta, että sanoin silloin, että nyt ei tule yhtään hakkuita meidän metsiin, Anna tunnustaa. Tänä vuonna myös tilan metsät on haettu mukaan luomusertifioinnin piiriin. Jatkojalostukseen monia ideoita Luomutuotealalla on kova kysyntä erilaisista metsien tuotteista, olivat ne sitten elintarvike- tai kosmetiikkakäyttöön sopivia. Seppälät ovat luonnontuotealan yrittäjinä vasta lähtökuopissa, mutta ovat kokeilleet monenmoista keruutuotteiden saralla. – Hyötykasvikuivuri hurisee käytännössä koko kasvukauden ajan ja sieniä käytetään niin elintarvikkeiksi kuin värjäykseenkin. Mahlaa on kerätty pilottierä ja siitä keitettyä siirappia testailtu ja hyväksi todettu. Viime kesänä kerättiin ja keräytettiin omilta mailta mm. voikukkaa ja kuusenkerkkää. – Ajatus on ollut, että mahdollisimman paljon itse jatkojalostettaisiin tuotteita, Anna kertoo. Toistaiseksi lähistöltä ei ole löytynyt vuokralle sopivaa suurtalouskeittiötä, jotta toimintaa voisi laajentaa, mutta sellainen on etsinnässä. Annaa harmittaa, että puolukan ja mustikan luomumehustajia on lopettanut, joten järkevän matkan päästä ei löydy yhteistyökumppania. Pihkan keruu metsänhoidon kanssa käsi kädessä Pihkaa on tarkoitus kerätä ensi Luomukeruutuotteita omasta metsästä Teksti Anne Rauhamäki, Jalkautus Kuvat Anne Rauhamäki ja Heini Katajisto Sehän estää kaiken metsänhoidon, ei me semmoseen lähdetä, voi olla ensimmäinen ajatus, joka tulee mieleen, kun puhutaan metsien luomusertifioinnista. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Lauri ja Anna Seppälä ovat innostuneet kehittämään tilaansa luomuna pelloilla ja metsissä.
5 Teksti Anne Rauhamäki, Jalkautus Suurin osa Suomen metsistä kelpaisi sellaisenaan luomukeruualueiksi. Kelpoisuusvaatimuksena on se, että metsässä ei ole kolmeen vuoteen tehty lannoitusta (rakeistamaton tuhka hyväksytään) tai torjuttu juurikääpää urealla. Metsissä saa siis tehdä hakkuita ja metsänhoitotöitä ihan normaalisti. Keruualueen voi liittää luomuun kahdella eri tavalla, ns. perusmallilla tai selvittäjämallilla. Niiden kustannukset ja toimet eroavat toisistaan. Helpoimmillaan metsien liittäminen luomusertifiointiin käy ilmoittamalla Metsään.fi -palvelussa haluavansa liittää metsänsä osaksi luomukeruualuetta. Metsäkeskuksen selvittäjä ottaa yhteyttä, jos tila vaikuttaa keruualueena kiinnostavalta. Metsänomistajalle ei aiheudu tästä kustannuksia, mutta hän sitoutuu ilmoittamaan, jos tilalla käytetään luomussa kiellettyjä aineita. Selvittäjä laatii tilalle luomusuunnitelman ja huolehtii sertifiointitarkastuksista. ELY-keskus suorittaa luomutarkastuksen ja toimittaa siitä tilalle todistuksen. Lue lisää Metsäkeskuksen kokoamaa tietoa metsien luomusertifioinnista QR-koodin takaa. vuonna. Pihkan aktiivikeruu vahingoittaa puuta, joten metsätalous pitää sovittaa keruuseen. – Pihkatuotteilla on nyt paljon kysyntää. Keruuseen valitaan sellaisia puita, jotka muutenkin poistettaisiin seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa. – Hakkuu pitää tehdä parin kolmen vuoden sisällä keruusta, sillä pihkan valuttaminen stressaa ja altistaa puita hyönteistuhoille, joten puut todennäköisesti tulevat kuolemaan joka tapauksessa, kertovat Lauri ja Anna. Eli ainakin jonkinlainen hakkuusuunnitelma on kuitenkin tulossa. Ei vaadi metsänhoidossa suuria muutoksia Jos kerättyjä tuotteita haluaa myydä luomusertifioitujen tuotteiden raaka-aineeksi, keruualueen pitää olla tarkastettu ja täyttää luomutuotannon kriteerit. Eli metsää ei ole saanut lannoittaa, eikä siellä ole saanut käyttää kemiallisia torjunta-aineita, kuten ureaa kantokäsittelyssä, kolmeen vuoteen. Seppälät ovat liittymässä sertifiointiin ns. perusmallilla, eli koska he keräyttävät ja myyvät tuotteita itse, he maksavat itse sertifioinnin ja tarkastusten kulut. Liittymistä nopeuttaakseen he tarvitsivat metsänhoitoyhdistyksensä metsäasiantuntija Mari Kesseliltä lausunnon, että metsissä ei ole tehty luomussa kiellettyjä toimenpiteitä viimeiseen kolmeen vuoteen. Lausunnon perusteella metsien pitäisi päästä sertifioinnin piiriin ilman siirtymäaikaa. Metsät luomukeruualueiksi ilmoituksella Keväällä nuoret kuusenkerkät ovat eräs jalostajien haluama keruutuote. Seppälät ovat keränneet koivunmahlaa ja tehneet siitä siirappia.
6 PUUKAUPPA- JA -MARKKINAT Yleisen taloustilanteen nousun taustalla on inflaation talttuminen ja korkojen kääntyminen laskuun. Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi Suomen BKT:n nousevan ensi vuonna 0,5 prosenttia. Toisaalta maailmantaloudessa on edelleen epävarmuutta niin Kiinan hitaamman talouskasvun kuin Venäjän sotatoimien jatkumisella Ukrainassa ja Lähi-Idän sotilaallisen yhteydenoton seurauksena. Metsäteollisuuden suhdannepohja nähdään saavutetun ja käännettä on jo osin nähtävissä. PTT ennakoi metsäteollisuuden arvon nousevan toimialana kokonaisuudessaan ensi vuonna. PTT:n arvion mukaan teollisuuden puun käyttö kasvaa neljä prosenttia, jolloin kokonaiskäyttö olisi tällöin noin 64 miljoonaa kuutiometriä. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden vientimäärien ja hintojen ennakoidaan olevan kauttaaltaan nousussa, joka tukee kuitupuun käyttömäärän kasvua. Sen sijaan sahamarkkinoiden laskusuhdanteen ennakoidaan vähentävän tukin käyttöä muutamalla prosentilla. Toisaalta sahatavaran hintojen ennakoidaan kääntyvän jo loivaan nousuun. PTT ennustaa teollisuuspuun hakkuiden kasvavan vain prosentin ja puukauppojen kasvavan yksityismetsissä vain kaksi prosenttia ensi vuonna. Puun hintakehitys kuitupuiden osalta nousisi ennusteen mukaan neljä prosenttia. Kuitupuun tarvetta lisää käyttömäärien kasvu massateollisuudessa Kemin käynnistyneen Metsänhoitoyhdistys on turvallinen kumppani metsänomistajalle suhdanteista riippumatta Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Laskusuhdanteen kääntymistä nousuun ennustetaan niin yleisissä talousennusteissa kuin metsäalan ennusteissa ensi vuodelle. Suhdanteista riippumatta kannattaa muistaa keitä varten eri puukaupan ja metsänhoidon palvelut ovat rakennettu. Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 25,44 27,33 24,92 20,37 26,75 27,88 25,21 21,37 24,20 25,30 24,18 20,31 57,49 60,21 50,34 72,02 72,86 66,16 60,61 70,27 71,67 66,52 57,19 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 47 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Mikko Palojärvi Puun jalostajat tarvitsevat ensi vuonnakin puuta.
7 Puukaupan hintatietoa kootusti Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/ puumarkkinat 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 25,44 27,33 24,92 20,37 26,75 27,88 25,21 21,37 24,20 25,30 24,18 20,31 57,49 60,21 50,34 72,02 72,86 66,16 60,61 70,27 71,67 66,52 57,19 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 47 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 25,44 27,33 24,92 20,37 26,75 27,88 25,21 21,37 24,20 25,30 24,18 20,31 57,49 60,21 50,34 72,02 72,86 66,16 60,61 70,27 71,67 66,52 57,19 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 47 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 25,44 27,33 24,92 20,37 26,75 27,88 25,21 21,37 24,20 25,30 24,18 20,31 57,49 60,21 50,34 72,02 72,86 66,16 60,61 70,27 71,67 66,52 57,19 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 47 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values PUUKAUPPA- JA MARKKINAT investoinnin myötä. Tukkipuun keskimääräisten hintojen ennakoidaan laskevan hieman havupuilla ja nousevan vastaavasti koivutukilla kaksi prosenttia. Mistä löytyy hyvä metsä- ammattilainen puukauppaan? Noususuhdanteissa metsänomistajia kosiskellaan kumppanuuksilla ja monenlaisilla eduilla metsänhoito- ja puukauppapalveluihin. Nämä lupaukset voivat jäädä vaille katetta laskusuhdanteen saapuessa. Metsäyhtiön hintatakuujärjestelmät ovat rakennettu logiikaltaan läpinäkymättömiksi ja metsänomistajia itseään vastaan. Hintatakuun varaan heittäytyvä metsänomistaja voi vain toivoa, että muut metsänomistajat toimivat kirittäjinä puukaupan kilpailuttamisessa saavuttamaan yleisesti reilun puukaupan ehdot. Metsänomistajan kannattaa valita kumppanikseen puukauppaan sellainen metsäammattilainen, joka on aidosti kiinnostunut myös metsänomistajan omaisuuden hoidosta kokonaisuudessaan, eikä ainoastaan puukaupasta. Puukaupan yhteydessä on hyvä hetki arvioida myös metsätilan muut metsänhoitotarpeet, kuten taimikonhoidot ja harvennukset, jotta tulevaisuuden puukauppatilitkin varmistuvat. Puukaupassa on tärkeää huomioida lakien ja suositusten lisäksi, että myös metsänomistajan omat toiveet otetaan toteutuksessa huomioon. Metsänhoitoyhdistykset ovat ainoita metsänomistajien etuja ajavia edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatioita ja siten turvallisia kumppaneita suhdanteista riippumatta. Mari Sarvaala Seurantatietoa Etelä-Suomen puun myyntimäärän ja hinnan kehittymisestä.
8 METSÄNKASVATUS Taloudellisesti parhaita lannoituskohteita ovat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden hoidetut männiköt ja kuusikot, jotka ovat kehitysluokaltaan varttuneita kasvatusmetsiä tai uudistushakkuuta lähestyviä metsiä. Kivennäismaiden havupuuvaltaisessa puustossa parhaat kasvunlisäykset saadaan typpeä ja fosforia sisältävillä lannoitteilla, koska typpi usein rajoittaa niissä kasvua. Turvemailla puuston kasvua rajoittavat ensisijaisesti fosforin, kaliumin ja hivenaineista boorin puute. Puutuhka soveltuu lannoitteeksi paksuturpeisille puolukka- ja mustikkaturvekankaille. Taloudellisesti kannattavaa Nopeutunut kiertoaika ja parempi kasvu näkyvät metsänomistajan kukkarossa. Lannoitus onkin yksi metsätalouden kannattavimmista investoinneista. Lannoitukset kannattaa toteuttaa yhteishankkeina, jolloin levityksen hinta laskee. Kivennäismailla lannoituksella voidaan saavuttaa 10–20 prosentin sisäinen korko. Paras tuotto saadaan, kun lannoitus tehdään 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Silminnähtävät vaikutukset Lannoitukseen vaikutukset puustossa näkyvät nopeasti. Heti lannoituksen jälkeen seuraavana vuonna huomaa, että neulasmassaa on enemmän, neulaset ovat tummempia ja latvakasvain pidempi. Lannoitus vaikuttaa kivennäismailla 6-8 vuotta. Tuhkalannoitus lisää metsikön kasvua kasvatusajan loppuun saakka, jopa 30 vuotta. Lisää hiilensidontaa Lannoitus on myös ilmastoteko, koska se lisää puun kasvun kautta hiilensidontaa. Siksi lannoitukseen voi tietyillä kriteereillä saada taloudellista tukea Metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelun kautta. Lue lisää: https://www.mhy.fi/metsanhoito/hiilipalvelut Lannoitus on kannattava investointi Teksti Anne Rauhamäki, Jalkautus Lannoitus lisää puuston kasvua ja nopeuttaa kiertoaikaa, sekä tuo lisätuloja metsänomistajalle. Metsän lannoittaminen on sijoitus, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, korkojen kera! MIELITKÖ LISÄÄ SENTTEJÄ? Ja samalla myös euroja? Metsän lannoituksella vauhditat puuston kasvua. Saat enemmän ja arvokkaampaa puuta seuraavassa puunkorjuussa, jopa 20 m3/ha. Puuston nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta - ja samalla näistä saatavia tuloja. Metsätilasi arvo kasvaa ja lannoituskustannukset voit vähentää verotuksessa. Meillä metsänlannoitus toteutetaan yhteislannoituksena, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. TILAA HETI Metsänhoitoyhdistys Uusimaa • Osuustie 1 B • 04600 Mäntsälä • Puh. 019 687 4333 • www.mhy.fi/uusimaa Meillä metsänlannoitus toteutetaan yhteislannoituksena, jolloin kustannukset pysyvät kurissa.
9 YHTEISTYÖ MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! Kuutio on ensimmäinen kaikille avoin ja tasapuolinen sähköinen puumarkkinapaikka, jota lähes kaikki puunostajat ja valtakirjakauppaa tekevät Mhy:t nykyisin käyttävät. Myös Mhy Uusimaa kilpailuttaa jatkossa kaikki metsänomistajien valtakirjakaupat Kuution kautta. - Uuden Leafpoint-metsäjärjestelmän myötä mekin pääsemme mukaan Kuution käyttöön. Tämä on odotettu uudistus, sillä on niin puunmyyjien kuin ostajienkin etu, että kaikki osapuolet käyttävät palvelua. Yhteinen puumarkkinapaikka tuo puukaupan entistä avoimemmaksi kaikkien osapuolien kannalta, tiivistää Mhy Uusimaan johtaja Saija Peltola. Hän kutsuukin kaikki puunostajat mukaan käyttämään Kuutiota. Kuutio suoraviivaistaa tarjouksien tekoa ja vastaanottamista, sillä kaikki tarjouspyynnöt kulkevat tietojärjestelmien kesken helposti ja puunostajat pääsevät kattavasti näkemään kaikki alueen tarjolla olevat leimikot yhdellä vilkaisulla. Kuution kehityksessä ovat mukana sekä ostajat että myyjät. Tämä varmistaa sen, että palvelu tarjoaa jatkossakin hyötyä molemmille osapuolille. Puunostajien volyymista jopa 98 prosenttia on mahdollista tavoittaa Kuution kautta ja kaikki ostajat vastaavat ahkerasti tarjouspyyntöihin. Jokaiseen tarjouspyyntöön tulee Kuution kautta keskimäärin neljä tarjousta. Kuutio käyttöön Mhy Uusimaassa Kuutio-palvelu verkossa • Kuutio on sähköinen puu- kauppapaikka metsäalan toimijoille ja metsänomistajille • Kuutiossa saa lähetetty puukaupan tarjouspyyntöjä alueen puunostajille • Mhy kilpailuttavat metsänomistajien puukaupat Kuutiossa Mhy Uusimaa siirtyy käyttämään Kuutio-palvelua puukauppojen kilpailutuksessa vuoden 2024 alusta.
10 SERTIFIOINTI Alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa päivitettyjen standardien soveltaminen alkoi helmikuussa 2023. Isona muutoksena standardiin sitoutuneille toimijoille tuli vaatimus sisäisen auditoinnin järjestämisestä. Käsitteenä sisäinen auditointi voi olla monille metsänomistajille vieras. Myös metsäalan toimijat ovat sekoittaneet asian omavalvontaan, jota on jo aikaisemmin toteutettu esimerkiksi maanmuokkauksen tai raivaustyön yhteydessä työn suorittajan toimesta. Yksinkertaistaen sisäisellä auditoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maastotarkastuksina suoritettavaa laadunseurantaa, joista saatavat tiedot tallennetaan. Tarkastukset tehdään sekä silmämääräisten havaintojen että mittausten perusteella. Tarkastuksia tehdään kaikista työlajeista Sisäisen auditoinnin maastotarkastuksia tehdään toteutuneille työmaille eri työlajien osalta. Tarkasteltavia työlajeja ovat metsänuudistaminen, taimikonhoito, kasvatushakkuut, päätehakkuut, kunnostusojitukset ja metsäteiden teko. Edellä mainituille työlajeille on oma ohjeistuksensa tarkastettavien asioiden osalta ja tarkastettavat kohdat tulevat suoraan metsien hoidon ja -käytön PEFC-standardista. Tarkastettavat kohteet valitaan otantaan perustuen, ja metsänhoitoyhdistykseltä voikin tiedustella, onko otanta sattunut omalle metsäkohteelle. Yhtenä esimerkkinä tarkastettavista asioista on, löytyykö kohteilta tiheikköjä, joita myös metsänomistajien tulee muistaa jättää, mikäli toteuttaa omatoimisesti taimikonhoitoa tai ennakkoraivausta. PEFC-sertifioinnin työlajikohtainen sisäinen auditointi Tavoitteena entistä parempi laadunseuranta Teksti Petteri Ojarinta, kenttäpäällikkö | MTK-Metsänomistajat PEFC-metsäsertifioinnin sisäisen auditoinnin toteuttamiseen on velvoitettu kaikki metsäalan toimijat, jotka solmivat metsänhoito- ja hakkuusopimuksia metsänomistajien kanssa. Mari Sarvaala PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksena on jättää eläviä ja kuolleita säästöpuita. Jos kuollutta puuta ei ole, niin tehdään tekopökkelöitä.
11 Metsänhoitoyhdistys Uusimaa suoritti PEFC:n sisäisen auditoinnin maastokaudella 2023. Tarkastukset toteutti pääasiassa yhdistyksen avustava metsäasiantuntija Rami Koskinen. Tarkastuksissa selvitettiin, miten hakkuu- ja hoitotoimenpiteissä oli noudatettu PEFC:n vaatimuksia. Maastotarkastukset tehtiin syys-lokakuussa ja tulosten tulkinta lokamarraskuussa. Tarkastettavia kohteita oli taimikonhoidossa viisi kappaletta, uudistamisessa 11, kasvatus- ja uudistushakkuissa 15 kappaletta sekä metsätiehankkeita yksi. Kunnostusojituksia ei tarkastukseen osunut. - Yleisesti PEFC:n päivitetyt kriteerit ovat hyvin hallussa. Jatkossa huomiota tulee vielä kiinnittää jäävän säästöpuun määrään, kertoo Mhy Uusimaan johtaja Saija Peltola. PEFC:n kriteereiden mukaan “kaikissa hakkuissa on jätettävä pysyvästi keskimäärin vähintään 10 elävää läpimitaltaan ainakin 15 cm puuta ja keskimäärin vähintään 10 kuollutta läpimitaltaan yli 20 cm puuta hehtaarille”. Kuolleiden puiden puuttuessa tehdään tekopökkelöitä 2–5 kpl hehtaarille. - Säästöpuiden jättämistä helpottaa huolellinen suunnittelu ja säästöpuuryhmien merkitseminen kartalle niin, että ne pystyy huomioimaan kaikissa hakkuun työvaiheissa, Peltola kuvailee toimintatapaa. Mhy Uusimaalla PEFC-vaatimukset hallussa Teksti Lotta Moilanen, avustava metsäasiantuntija | Mhy Uusimaa Minna Lautala Maastotarkastuksen suorittajan tulee hallita PEFC-vaatimusten sisällöt, tämän voi osoittaa Sertiseriffi-tutkinnolla. Myös metsänomistajilla on mahdollisuus suorittaa netin kautta maksuton Sertiseriffi-tutkinto ja lisätä tietoisuuttaan sertifiointiasioista. Tutkinnon voi suorittaa osoitteessa www.kestavametsa.fi/sertiseriffi. Laatyötyö on jatkuvaa kehittämistä Maastotarkastusten tulokset tallennetaan sähköiseen järjestelmään, josta tulokset ovat helposti käytettävissä sekä metsänhoitoyhdistyksen että alueellisen sertifiointiryhmän käyttöön. Tulosten hyödyntäminen on erityisen tärkeää yhdistyksen oman toiminnan kehittämisessä. Oleellista on huomata, että laadunseuranta on paljon muutakin kuin vain yksi lisätyötä ja kustannuksia yhdistykselle aiheuttava komponentti PEFC-sertifioinnissa. Laadunseurannasta tullaan saamaan paljon tietoa toiminnan laadusta maastossa eri työlajien osalta. Laatutietoa voidaan yhdistyksessä käyttää koulutuksen tukena omalle henkilöstölle ja metsänomistajille, hyvän metsänhoidon markkinoinnissa ja palautteen antamisessa urakoitsijoille. Laajemmassa kuvassa toimijoilta saatavaa tietoa käytetään sen todentamisessa, että alueelliseen PEFC-sertifiointiin osallistuvat tahot ovat sitoutuneet kestävään metsänhoitoon. Pienvesien kuten luonnontilaisten ojien ympärille jätetään puustoinen suojakaista.
12 LUONTO Luonnon monimuotoisuutta lisääviä rakennepiirteitä metsissä ovat esimerkiksi tiheiköt, elävät ja kuolleet säästöpuut sekä tekopökkelöt. Pienvesien suojakaistojen leveydet ja säästöpuiden määrä on kaksinkertaistettu päivitetyssä PEFC-standardissa. Tiheiköt antavat suojaa ja ravintoa eläimille ja linnuille, jänikset ja metsäkanalinnut viihtyvät niissä. Peruspuulaji tiheikössä on kuusi, mutta hyvä tiheikkö koostuu useammasta puulajista, kerroksesta ja siinä on pensaita mukana. Kuusi varjostaa ja luo omanlaisensa viileän pienilmaston. Mitä enemmän eri lajeja tiheiköstä löytyy, sitä monipuolisempi on eliölajien lajikirjo. Tiheikön koko voi vaihdella muutamasta puusta muutamaan aariin (aari = 10 m x 10 m). Tiheikköjä on järkevä jättää useampi hehtaarille. Tiheikköjä kaikissa metsän- käsittelyn vaiheissa Tiheiköt voidaan jättää kuvioiden rajalle, jossa on usein jo valmiiksi epämääräistä pöheikköä. Toisaalta myös kosteat painanteet tai kohdat, joissa on lehti- ja havupuita useammassa kerroksessa, ovat oivallisia tiheikön paikkoja. Ojien varret ja säästöpuuryhmien alustat ovat järkeviä paikkoja tiheiköille. Tiheikköjä jätetään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, jos niitä on luonnostaan. Jo päätehakkuun ennakkoraivauksessa tiheiköiksi soveltuvat kohdat säästetään ja siitä eteenpäin uudistamisessa, taimikonhoidoissa, harvennushakkuissa. Toki monimuotoisuutta voi ”rakentaa” lisää jättämällä tiheikköjä myös ”perus-yhdellä-puulajilla-uudistettuun-metsikköön”. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsurit ja yrittäjät ovat käyneet Sertiseriffi-koulutuksen, jossa PEFC:n vaatimukset on käyty läpi. Lisäksi mhy:llä tehdään työmailla omavalvontaa ja erikseen vielä sisäisiä tarkastuksia, jotta vaatimuksia noudatetaan. PEFC:n vaatimukset koskevat niin PEFC-sertifiointiin sitoutuneita metsäalan toimijoita kuin metsänomistajia. Tiheikköjen kohdalla varovaisuutta innokkaille omatoimiraivaajille! Hyvä paikka tiheikölle: - kosteat painanteet - säästöpuiden alustat - lähteiden ympäristöt - kallioiden päällyset - kivikot, luohikot - monilajiset pensaikkoiset kohdat Jätetään tiheiköt suojaksi ja ravinnoksi Teksti ja kuva Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö | Mhy Päijät-Häme Helmikuussa alkaneella PEFC-metsäsertifioinnin uudella kaudella tulivat entistä tärkeämmäksi monimuotoisuutta parantavat toimet. Eräs uusi vaatimus koskee tiheikköjä. Taimikonhoidossa tiheikkö jätetään siistimättä. Usein sopiva tiheikön paikka on vanhempia puita kasvava kohta, joka on jo säästetty aiemmassa metsänkäsittelyssä.
13 JÄSENYYS Jatkossa postitse lähetettävästä laskusta tullaan perimään mm. paino- ja jakelukuluja kattava viiden euron laskutuslisä. Vältät laskutuslisän tilaamalla laskun sähköisesti joko elaskuna verkkopankkiin tai suoraan sähköpostiisi. Muutos sähköiseen laskutukseen on syytä tehdä viimeistään tammikuun 2024 loppuun mennessä. Näin kirjaudut Oiva-jäsenportaaliin Käyttäjätunnuksesi Oiva-jäsenportaaliin on jäsenrekisterissä oleva sähköpostiosoitteesi. Mikäli sähköpostiosoitteesi ei ole vielä jäsenrekisterissä, ole yhteydessä oman metsänhoitoyhdistyksesi jäsenyyttä hoitavaan henkilöön tai lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen nettijasenet@mtk.fi. Kerrothan viestissäsi myös oman metsänhoitoyhdistyksesi ja lähiosoitteesi. Jäsenmaksu sähköisenä - ensi vuonna paperilaskussa laskutuslisä Metsänhoitoyhdistykset ja MTK siirtyvät ensi vuonna käyttämään jäsenmaksulaskutuksessaan ensisijaisena laskutustapanaan sähköisiä laskutuskanavia. Jäsenlasku sähköposti- tai verkkolaskuna 1. Kirjaudu Oiva-jäsenportaaliin osoitteessa https://oiva.crmieportal.com 2. Valitse Käyttäjä sivun oikeasta yläkulmasta. Valitse Yrityksen/tilan tiedot. 4. Valitse laskun toimitustavaksi Sähköposti, täytä sähköpostiosoitteesi TAI valitse laskun toimitustavaksi e-lasku ja täytä OVT- ja välittäjätunnus-kentät. Paina Tallenna. 5. Tilaus näkyy omassa Oiva-jäsenportaalissasi kohdassa Omat tiedot > Tilan tiedot > Laskun toimitustapa > Sähköposti Laskutuskanavan muutos tehdään Oiva jäsenportaalissa. 3. Valitse Muokkaa. Jäsenlasku e-laskuna Mhy.fi Metsässä hyvä 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Valitse Tilaa e-laskuja. 3. Valitse laskuttajaksi MTK/Mhy jäsenmaksut. 4. Lisää viitenumerokohtaan viimeisimmän jäsenlaskun viitenumero. E-laskusopimus tehdään omassa verkkopankissasi. 5. Tilaa lasku. Jäsenlasku sähköposti- tai verkkolaskuna 1. Kirjaudu Oiva-jäsenportaaliin osoitteessa https://oiva.crmieportal.com 2. Valitse Käyttäjä sivun oikeasta yläkulmasta. Valitse Yrityksen/tilan tiedot. 4. Valitse laskun toimitustavaksi Sähköposti, täytä sähköpostiosoitteesi TAI valitse laskun toimitustavaksi e-lasku ja täytä OVT- ja välittäjätunnus-kentät. Paina Tallenna. 5. Tilaus näkyy omassa Oiva-jäsenportaalissasi kohdassa Omat tiedot > Tilan tiedot > Laskun toimitustapa > Sähköposti Laskutuskanavan muutos tehdään Oiva jäsenportaalissa. 3. Valitse Muokkaa. Jäsenlasku e-laskuna Mhy.fi Metsässä hyvä 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Valitse Tilaa e-laskuja. 3. Valitse laskuttajaksi MTK/Mhy jäsenmaksut. 4. Lisää viitenumerokohtaan viimeisimmän jäsenlaskun viitenumero. E-laskusopimus tehdään omassa verkkopankissasi. 5. Tilaa lasku.
14 METSÄOMAISUUS Palvelu löytyy uusina karttatasoina OmaMetsästä, ja aineistot kattavat koko Suomen. Karttatasot päivittyvät kasvukauden aikana (1.6.-31.8.) noin kerran viikossa. Palvelu on erityisen arvokas niille metsänomistajille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse käymään omassa metsässään säännöllisesti tarkistamassa metsien kuntoa. Metsien terveyden seuraamisella ehkäistään kirjanpainajatuhojen leviämistä Uudet karttatasot auttavat metsänomistajia havainnoimaan metsätuhoja ja mahdollisia riskikohteita, joissa metsien terveys on vaarantumassa. Metsänomistaja voi tuotetun aineiston perusteella käydä itse tarkistamassa tilanteen tai pyytää Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalta lisätietoa mahdollisesta tuhosta. Samat karttatasot ovat käytössä Metsänhoitoyhdistyksillä. Näin päästään kohdentamaan metsänhoitotoimenpiteitä oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Tekoäly osaa tulkita muutosta satelliittiaineistoissa ihmissilmää nopeammin ja luotettavammin. Merkintä metsien terveyden heikkenemisestä tulee näkyville OmaMetsän kartalle jo ennen kuin metsässä välttämättä näkyy silmällä havaittavia muutoksia. Myrsky- ja hyönteistuhokohteiden nopealla korjuulla voidaan vähentää puuston arvon menetystä ja vähentää tuhojen laajentumista tai tuhon seurausvaikutuksia. Palvelu auttaa Metsänhoitoyhdistyksiä turvaamaan metsänomistajien metsien elinvoimaisuutta. Näin löydät karttatasot OmaMetsästä (kuvat sivulla 15) 1. Avaa karttatasot (kuva 1). 2. Valitse karttatasoista Satelliittihavainnot alta Terveysriskikartta ja myrskytuhot (kuva 2). 3. Havainnot näkyvät kartalla erivärisinä rastereina. Saat värien selitykset auki L-kirjainta painamalla. Huom! Rasterit saa näkymään entistä paremmin, mikäli käyttää taustakarttana ilmakuvaa. Voit vaihtaa taustakarttaa samasta valikosta, mistä valitsit Satelliittihavainnotkin (kuva 3). Voit seurata metsiesi terveyttä ja myrskytuhoja helposti OmaMetsässä OmaMetsään on julkaistu tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan perustuva palvelu, joka tunnistaa metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia metsässä. Riskikohteiden karttatasot päivittyvät kasvukauden aikana noin kerran viikossa.
15 OmaMetsä on Metsänhoitoyhdistysten metsänomistajille tarjoama verkkopalvelu, jossa metsäomaisuuden hallinta onnistuu sähköisesti. Erilaisten karttatasojen lisäksi metsänomistaja voi OmaMetsässä pitää yhteyttä omaan metsäasiantuntijaansa, tilata metsänhoitopalveluita tai aloittaa puukaupan. Vaiheet OmaMetsän rekisteröimiseen: 1. Aloita osoitteessa omametsa.fi ja valitse uusi käyttäjä 2. Luo käyttäjätunnus ja salasana. Tarvitsen sähköpostiosoitteen. 3. Saat sähköpostin OmaMetsältä. Avaa se ja klikkaa vahvistuslinkkiä, joka on voimassa 7 päivää. Viesti voi mennä roskapostikansioon. 4. Lue ja hyväksy palvelun käyttäjäehdot. 5. Tunnistaudu palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Vahvan tunnistautumisen aikana ladataan henkilö- ja tilatiedot. Tilatiedot näkyvät palvelussa vasta tunnistautumisen jälkeen. 6. Tarkista tietosi ja valitse palvelussa tarkasteltavat kiinteistöt. Voit muuttaa valintoja myöhemmin. 7. Valitse kiinnostuksen kohteesi. Voit muuttaa valintoja myöhemmin Omat tiedot-sivulla. 8. Valmista! OmaMetsä-palvelu on nyt käytössäsi. OmaMetsä kannattaa ladata älypuhelimeen sovelluskaupasta, niin se on aina mukana metsässä käyttövalmiina. Sillä paikannat myös itsesi tarkasti kartalle. Jos tilasi ei näy palvelussa tai sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Mhy Uusimaan OmaMetsä-asiantuntijaan Janne Myyrään, janne.myyra@mhy.fi OmaMetsässä voit: • tarkastella metsäomaisuuttasi • saada ajankohtaisen tiedon puunhinnasta • aloittaa puukaupan • luoda omia karttamerkintöjä ja muistiinpanoja • lähettää viestiä omalle metsäasiantuntijallesi • tilata palveluita OmaMetsä käyttöön kahdeksalla stepillä Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3
16 TOIMIHENKILÖT Rovaniemeltä viime vuonna valmistunut metsätalousinsinööri Mikko Sairanen on aloittanut metsäasiantuntijana lokakuun puolivälissä alueena Hyvinkää ja osa Mäntsälää. Savon murre kuultaa Pohjois-Savossa Maaningalla syntyneen ja Siilinjärvellä lapsuutensa viettäneen Sairasen puheesta vahvana, ja puheenparsi soljuu reipasta tahtia. - Pitää muistaa puhua rauhallisesti ja lausua sanat niin kuin ne kirjoitetaan, Mikko naureskelee kieliongelmiaan. Niillä eväillä yritetään metsänomistajien kanssa pärjätä. Mutta pieniä vaikeuksia on kyllä puheen ymmärtämisen kanssa ilmennyt, varsinkin varttuneempien isäntien kanssa. Mikolla ei ole mitään aiempia siteitä Uudellemaalle, mitä nyt veli asuu Helsingissä. – Jostain piti töitä saada ja täällä oli ”mehtäasiantuntijan” paikka auki, kertoo Mikko päätymisestään Mhy Uusimaalle. Työt ovat lähteneet liikkeelle askel kerrallaan, soitellen metsänomistajille ja sopien tapaamisia. - Teen sen mitä osaan, kaikkihan ne jostain aloittaa. Mikko on viihtynyt metsässä aina ja päätyminen metsäalalle opiskelemaan ja töihin oli siksi luontevaa. – Mutta en metsästä enkä kalasta, Mikko erikseen tähdentää. - Hiihtämisestä kyllä tykkään. Parasta töissä on, kun saa itse suunnitella tekemisensä ja aikataulunsa. Ja että pääsee ulos ja metsään. Huonoa on sadekelit. – Metsänomistajia on kiva tavata ja heidän kanssaan touhuta ja auttaa siinä missä voi. Sekä se, että metsä kasvaa. Mikä puu olisit ja miksi? – No varmaan mänty, kun on tottunut tälleen vähällä elämään, Mikko sanoo ja puheesta kuuluu virnistys. Mikko Sairanen, metsäasiantuntija Mehtäasiantuntija ilahduttaa savolaisaksentillaan Teksti ja kuva Anne Rauhamäki Teksti ja kuva Anne Rauhamäki Mikko Sairanen Tiitus Wiksten Lokakuun puolivälissä työnsä Mhy Uusimaassa Askolan ja Pukkilan alueella aloittanut Tiitus Wiksten on kotoisin Porvoosta, vaikkakin Helsingissä syntynyt. Harrastukset liittyvät metsään ja urheiluun, kuinkas muuten. - Metsästystä tietenkin harrastan, se kuuluu vähän asiaan, Tiitus naureskelee. Metsätalousinsinööriksi hän valmistui Evolta ja ennen Mhy Uusimaata työkokemusta kertyi Hakevuori Oy:llä puukaupan parissa. – Toiveissa oli vähän laajempi toimenkuva ja monipuolisempi näkökulmaa metsäalaan, ja sellaiselta tämä työ on toistaiseksi vaikuttanut. Eli aika hyvin on vastannut aikaisemmissa yhteistyökuvioissa syntynyttä mielikuvaa metsänhoitoyhdistyksestä työnantajana ja työpaikkana, Tiitus kertoo. Neljässä viikossa ei vielä kovin paljon kokemusta ole metsäasiantuntijan toimenkuvan eri puolista kertynyt, mutta metsässä on saanut olla kuten myös konttorilla, sopivasti molempia. - Pääasia on, että metsänomistajien kanssa sujuu hyvin ja pystyy löytämään ja tarjoamaan jokaiselle parhaan vaihtoehdon ja ratkaisun. Mikä puu olisit ja miksi? – Erittäin vaikea sanoa. Kaikki puut ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Tiitus Wiksten, metsäasiantuntija Porvoon mitalla metsänomistajien etua ajamaan
17 TOIMIHENKILÖT Teksti ja kuva Anne Rauhamäki Vili Koivusaari aloitti metsäasiantuntijana Orimattilassa ja Pukkilassa lokakuun alussa. 10 vuotta IT-alalla tekivät tehtävänsä, ja Vili huomasi viihtyvänsä paremmin metsässä. – Kun pääsee liikkumaan metsässä ja joku vielä maksaa palkkaa siitä, niin onhan se aivan mahtavaa, toteaa luonnossa myös vapaa-ajallaan metsästäen ja kalastaen viihtyvä Koivusaari. Metsäala kolahti mieheen sen verran vahvasti, että valmistuttuaan Mikkelistä metsätalousinsinööriksi hän innostui vielä jatkamaan työn ohella opiskelua tavoitteenaan metsänhoitajan paperit Itä-Suomen yliopistosta. Kokemusta metsänhoitoyhdistyksistä Vilille on ehtinyt kertyä Mhy Kymenlaaksossa projektinvetäjänä toimiessa. Metsänhoitoyhdistysaate iski häneen jo heti alanvaihtoa pohtiessa. – Että saa auttaa metsänomistajia menestymään ja saamaan heille parhaat arvojensa mukaiset toimenpiteet metsilleen. Ja pitää metsänomistajan puolta. Se on todella hienoa, Vili hehkuttaa. Hänellä itsellään ei vielä ole metsää, mutta ajatus metsän hankkimisesta ei ole mitenkään poissuljettu varsinkaan sopivan kohteen sattuessa kohdalle. Parasta metsäasiantuntijan työssä on tietenkin se, että pääsee sinne metsään. Sekä toimenkuvan monipuolisuus ja että voi kelien mukaan suunnitella, milloin istuu tietokoneen ääressä ja milloin on ulkona. Mitään negatiivista ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. – Mutta hieman jännittää se, kun metsänhoitoon vaikuttavat niin monet lait ja säädökset, että osaa huomioida ne. Vaikka erilaiset luonnonsuojelu- ja metsälain mukaan huomioitavat kohteet on kyllä aika hyvin merkitty tietojärjestelmiin ja karttoihin. Mikä puu olisit ja miksi? – No tietysti sukunimen puolestakin jo koivu. Sellainen notkea, joustava ja nuorekas! Vili Koivusaari, metsäasiantuntija Notkea ja nuorekas alanvaihtaja Vili Koivusaari 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaaKilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja mhy.fi/yhteystiedot Oma metsäasiantuntija Koulutus ja tapahtumat MTK Hankintojen edut Oiva-jäsenportaali Kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot PEFC-sertifiointi mhy.fi/tapahtumat mtkhankinnat.fi www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oivajasenpalveluportaali mtk.fi/puumarkkinat mhy.fi/metsäsertifiointi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=