Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 1/2022 Metsänomistajat Sivut 7–8 Metsänomistajia kaivataan keskusteluun Sivut 15 – 16 Jatkuvapeitteisen kasvatuksen riskit minimoidaan hyvällä suunnittelulla Sivut 4–5 Investointiuutisia Etelä-Suomen sahoilta Sivut 20–21 Avantouinti koukuttaa
2 Tässä lehdessä: Mhy Kanta-Hämeen, Lounais-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Länsi-Uusimaan yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Keskiaukeamalla mahdolliset yhdistyskohtaiset sivut. Vastaava toimittaja: Asta Sarkki, asta.sarkki@mtk.fi, 040 148 9933 Toimituskunta: Tiina Mansikkamäki, Kari Korpi, Vesa Orjasniemi, Saija Peltola, Jari Yli-Talonen, Kari Kannisto, Asta Sarkki Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistysten asiakasrekisterit. Painosmäärä: 16 000 kpl Kannen pääkuva: Annika Suvivuo 3 4 6 7 9 12 15 17 20 22 23 26 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi PÄÄKIRJOITUS TALVIHAKKUUT KÄYNNISSÄ PUUMARKKINAKATSAUS UUSI OPAS METSÄVIESTINTÄÄN METSÄJOHTAJANVAUHDIKAS ALOITUS METSÄNHOITOYHDISTYSTEN PALVELUITA KEHITETÄÄN JATKUVAPEITTEINEN KASVATUS EI OLE TUKKIAUTOMAATTI METSÄN MONET KÄSITTELYTAVAT PANDEMIAKAAN EI PIDÄ POIS AVANNOSTA METSÄTILOISTA JATKUVA ALITARJONTA RISTIKKO TAPAHTUMAKALENTERI Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suomalaista metsänomistajayhteisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme osoittamaan metsien monet merkitykset - nyt ja tulevaisuudessa. Lue lisää Mhy.fi Yhdessä metsänomistajat ovat vahvempia Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Vanhamaantie 22 47200 Elimäki • p. 040 123 45678 kymenlaakso@mhy.fi Mhy.fi Metsässä hyvä
3 PÄÄKIRJOITUS Mahdollisuuksia ja uhkia Kari Kannisto | toiminnanjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme Nopeasti vilkaistuna näyttää, että metsänomistajan maailmassa kaikki menee päin seiniä – EU suojelee Suomen metsät Keski-Euroopan hiilinieluiksi ja teollisuus pakenee Rotterdamiin. Heikolta näyttää sekin, että ydinvoima ja fossiilinen maakaasu ollaan luokittelemassa EU:n taksonomiassa vihreiksi energialähteiksi, mutta aidosti uusiutuvan metsäenergian kohtalosta ei ole takeita. Tarkempi katsominen kehitykseen paljastaa uhkien lisäksi hienoja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Puun hinnassa on tapahtunut positiivista kehitystä ja uudet liiketoimintamahdollisuudet kolkuttelevat oven takana. Hiilinielukauppa voi avata jo lähitulevaisuudessa aivan uutta kassavirtaa metsänomistajien ulottuville, suojella voi käypää korvausta vastaan ja bioenergia tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia. Suurin asia onkin huolehtia, että alalle syntyvästä uudesta liikevaihdosta sopiva siivu päätyy myös metsänomistajan taskuun. Metsänomistaja pystyy omalla toiminnallaan ohjaamaan metsiensä tulevaisuutta itselle mieluisaan suuntaan. On vahvasti nähtävissä, miten poliittinen tahtotila vanhojen tai lahopuustoisten metsien suojelulle on kasvamassa. Vapaaehtoisen suojelun lisäksi työkaluina toimivat jo FSC-sertifiointijärjestelmän aiheuttamat puunostajien omatoimiset ostorajoitukset ja lähitulevaisuudessa mahdollisen taksonomian mekanismit. Ehkä nyt on se yhdestoista hetki kartoittaa metsäomaisuutensa ja tehdä tietoinen päätös. Millä alueilla aktiivinen, puuntuotantoon ja hiilensidontaan keskittyvä metsänhoito, millä lahopuuta säästävä suojelu on lähempänä omaa sydäntä. Ja toimia päätöstensä mukaisesti. Edunvalvontakin auttaa Hyvätkään mahdollisuudet eivät aina realisoidu itse, vaan vaativat ohjaamista oikeaan suuntaan. Joitakin aikoja sitten kolahti jäsentemme postilaatikkoon metsänhoitoyhdistyksen ja MTK:n yhdistetty vuosimaksulasku. Sen maksamisen tähdellisyyttä miettiessä kannattaa huomioida, että juuri niiden rahojen voimalla väännetään paikallisen mhy:n toimistosta ja myös Brysselissä monia pieniä ja suurempia vipuja Suomalaisen metsänomistajan rahapussin suuntaan, ei teollisuuden, luontojärjestöjen, eikä varsinkaan saksalaisen maakaasuvoimalan omistajan iloksi. Aurinkoista kevään odotusta Kari Kannisto 7.2.2022 Suurin asia onkin huolehtia, että alalle syntyvästä uudesta liikevaihdosta sopiva siivu päätyy myös metsänomistajan taskuun.
4 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puumarkkinanäkymät vuodelle 2022 näyttävät varsin positiivisilta. Etelä-Suomen alueella on vireillä investointeja, jotka lisäävät etenkin järeän puun käyttöä. Ne luovat positiivisen näköalan siihen, että metsiä kannattaa tulevaisuudessakin hoitaa ja pyrkiä harvennusten kautta järeän puun tuotantoon. Sahatavaran markkina- näkymät hyvät Sahoilla on ollut tavallista pidempi hyvä suhdanne, joka näyttäisi edelleen jatkuvan. Markkinanäkymiä on kannatellut uusiutuvien materiaalien suosion kasvu. Puu on uusiutuvana materiaalina entistä suositumpaa ja kysytympää materiaalia esimerkiksi rakentamisessa. Hiidensidonnan näkökulmasta puurakennukset ovat pitkäaikainen hiilivarasto ja ilmastohyödyt siten ilmeiset. Investointeja järeän puun käytön lisäämiseen Hyvän sahasuhdanteen ja sahojen vahvistuneiden taseiden myötä mekaaniseen metsäteollisuuteen on viime aikoina investoitu ja useita uusia investointeja on vireillä. Syksyllä 2021 Koskisen-konserni julkaisi historiansa suurimman investoinnin. Koskisen uuden sahan rakennustyöt ovat juuri käynnistymässä maansiirtotöillä helmi-maaliskuussa 2022. Sahalinjan paikka siirtyy muutamalla kilometrillä ja uusi saha sijoittuu Mäntsäläntien varteen. Ensimmäiset tukit on tarkoitus ajaa uuden sahalinjan läpi heinäkuussa 2023. Investoinnit lisäävät järeän puun käyttöä Etelä-Suomessa Teksti: Vesa Orjasniemi Arttu Juhola
5 Etelä-Suomen talvet ovat olleet kovin oikukkaita viime vuosina. Tällä kertaa talvi alkoi kuitenkin hyvissä ajoin pakkasilla jo marraskuun lopulla. Niinpä Etelä-Suomessakin päästiin talvihakkuille joulukuulla. Hyvän talven ansiosta on päästy haastavimmille suoleimikoille. Puunkorjuuta kunnostus- ojitustyömaalla Lopella hakkuita tehtiinmetsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelukohteella, joka sijaitsee jo vuonna 2016 suunnitellulla kunnostusojitustyömaalla. Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiantuntija Jarmo Ravantti kertoo, että korjuuta on tällä työmaalla tehty jo useampana talvena, mutta puunkorjuun kannalta huonot talvet eivät ole tähän mennessä mahdollistaneet märimpien alueiden hakkuita. Pakkasten ansiosta TS-Forest Oy:n pieni koneketju sai hakkuun päätökseen alueella helmikuun alussa, ja vuosia odottanut kunnostusojitus päästään tekemään. Metsän omistavan kuolinpesän asioita hoitava Tuula Kölli kertoo olevansa erittäin tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen ja Ravantin toimintaan metsiensä hoidossa. Hyvän talven ansiosta tämäkin pitkään odottanut työmaa saadaan nyt päätökseen. Talvihakkuut vauhdissa Vesa Orjasniemi Versowood Oy ilmoitti keväällä 2021 uusivansa Vierumäen sahan. Rakennustöiden on määrä käynnistyä kesällä 2022 ja uusi sahalinja on tuotannossa vuoden lopulla. Lisäksi Metsä Groupin Raumalla käynnistyvän suursahan puunhankinnan heijastevaikutukset ulottuvat myös Etelä-Suomen alueelle. Investointien vaikutukset puunhankintaan alkavat näkyä jo vuoden 2022 aikana. Versowoodin osalta valmistautuminen kasvaviin sahausmääriin alkaa jo keväällä 2022. PäijätHämeessä sahat käyttivät vuonna 2020 tukkia 1,6 miljoonaa kuutiota. Tämä lisääntyy investointien ollessa täydessä tuotannossa yli kahteen miljoonaan kuutioon vuodessa eli noin 30 prosenttia. Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) arvioi lisääntyvän kapasiteetin ja vahvistuvan kysynnän kannattelevan tukkien hintoja vuonna 2022 hieman vuotta 2021 korkeammalla tasolla. Mistä on saatavissa riittävästi järeää puuta? Etelä-Suomen isojen sahojen investoinnit lisäävät järeän puun käyttöä yhteensä noin puoli miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) metsävaratietojen pohjalta Etelä-Suomen alueella ei ole juurikaan syntynyt hakkuusäästöjä järeästä puusta. Hakkuurästit ovat harvennuksilla ja niiltä kertyvässä kuitupuussa. Harvennukset ja lannoitukset ovat parhaat tavat saada puusto järeytymään ja kohottaa tukkiprosenttia. Koska järeän puun kysyntä kasvaa, ovat nämä edelleenkin hyvin kannattavia tapoja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Esityksiä lisäsuojelusta Samaan aikaan pöydällä on esityksiä hakkuiden rajoittamisesta ja mittavista lisäyksistä vanhojen metsien suojelemiseksi. Esimerkiksi Luontopaneeli esitti vuoden 2021 lopulla kannanotossaan, että metsien lisäsuojelu kohdennetaan alueellisesti tasaisesti siten, että 10 prosentin tiukan suojelun minimitavoite saavutetaan jokaisessa maakunnassa. Esityksen mukaan suojelu tulisi kohdistaa nimenomaan vanhimpiin metsiin, joista myös järeää puuta olisi saatavilla sahojen tarpeisiin. Nähtäväksi jää, miten nämä ristiriitaisilta tuntuvat tavoitteet ovat sovitettavissa yhteen. Metsänomistajan kannalta ilahduttavaa kuitenkin on, että järeän puun käyttö alueellamme lisääntyy merkittävästi jo tästä vuodesta alkaen. Näin talvisissa olosuhteissa hakkuuta Lopella helmikuussa tehtiin.
6 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puun hintataso on lähtenyt alkuvuodesta hieman elpymään, mutta puun hinnat ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä inflaatiokehityksestä. Puun hinnat vaihtelevat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä kysyntää on tukkipuulle, joka ohjaa ostoja enemmän päätehakkuukohteille. Kuitupuun kysyntä sen sijaan on heikompaa. Erityisesti talvikorjuukohteille ei ole enää merkittävästi tilaa kevättalven hakkuisiin. On jopa niin, että vanhojen puukauppojen korjuuaikoihin pyritään sovittelemaan pidennyksiä. Ostajat ovat osin jo suuntaamassa katseita kesäkorjuukelpoisiin kohteisiin. Toisaalta tukkipuuvaltaisten kohteiden osalta ostajat pyrkivät varautumaan viime vuoden kaltaiseen voimakkaan sahatavarakaupan kesäkauden sesonkiin ja ostamaan varastoon kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia kohteita. Pystyvarastot ovatkin yleisesti pienentyneet talven korkeiden korjuumäärien johdosta. Metsänhoitoyhdistykset valvovat puukaupan sopimusehtoja Paikallisia puunostajia omine sopimusmalleineen ja -ehtoineen on monia. Etenkin suuret valtakunnalliset toimijat käyttävät pitkälti valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen taustalla. Puukaupan sopimuksissa määritetään hinnan lisäksi puutavaran katkontaehdot ja esimerkiksi puukaupan korjuun takaraja. Sopimuksista poikkeaminen vaatii huomattavat perustelut, eikä korjuun siirtämistä voida esimerkiksi vuodesta toiseen perustella poikkeuksellisilla korjuukeleillä, elleivät keliolosuhteet todella ole estäneet hakkuun toteuttamista. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, huono korjuukeli ei voi toimia sopimuksen jatkumisen perusteena. Tällä hetkellä korjuuaika kuitupuupainotteisille kohteille voi olla umpeutumassa työtaisteluiden pitkittymisestä johtuen. Metsänomistajan kannattaakin kääntyä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan puoleen, mikäli sopimusoikeudellisissa asioissa on epäselvyyksiä. Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https:// www.mtk.fi/puumarkkinat Puukauppa jakautuneissa tunnelmissa Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Puukauppaa on käyty lähes normaalisti, vaikka viime vuoden puukauppavireestä onkin jääty jälkeen. Puumarkkinoita on toisaalta heikentänyt kuitupuun heikompi kysyntä UPM:n lakon jatkuessa ja toisaalta tukkipuun ostoaktiivisuuden lisääntyminen sahatavarakaupan odotuksien kääntyessä talvikauden hiljaisemmasta kausisesongista positiivisempaan suuntaan. 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 40 60 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Lähde: Luke Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteen.. Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2020 2021 2022 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 20 40 60 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 18,9 17,6 17,1 13,3 21,4 20,2 18,0 18,8 17,7 17,4 13,4 42,5 41,1 37,6 67,2 66,2 58,1 65,1 63,1 56,0 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 4/2022 Lähde: Luke Lähde: Luke Valits ta lukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Lähde: Luke Lähde: Luke Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteen.. Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2020 2021 2022 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etel -Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteen ä Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Kimmo Iso-Tuisku
7 Teksti: Annika Suvivuo Karttamerkinnät eivät enää riitä rajaamaan metsiä yksinomaa maanomistajalle, sillä yhä useampi näkee metsät kaikkien yhteisenä luontona. – Hyväksyn sen, että nykyään metsistään ei voi päättää ajattelematta muitakin, toteaa metsänomistaja ja edunvalvonnan aktiivi Jouko Lahti. Järvenpääläinen Lahti keskustelee metsäteemoista muun muassa Facebookissa, Twitterissä, lehdissä sekä alan tilaisuuksissa. Näppikseltä lähtee tarvittaessa sähköpostia alan toimijoille tai korjaus asiavirheeseen. Näkökulma on perinteisen perhemetsätalouden harjoittajan: tehokkuutta ei viedä tappiinsa, vaikka metsät muodostavatkin perheen säästöpossu. Metsäviestinnässä Lahti on havainnut erityisesti ympäristöjärjestöt aktiivisiksi ja puuhakkaiksi. – Puolustan sitä, koska jokaisen on ajettava omia tavoitteitaan. Mutta nyt päättäjiltä saattaa jäädä puuttumaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten tieto ja näkemys. Uusi opas laadukkaisiin kohtaamisiin Metsistä viestivien erilaiset taustat, näkökulmat ja tavoitteet pesiytyät sanastoon. Yhdelle leimikko on hepreaa ja toinen ihmettelee habitaatin merkitystä. Toisaalta yhteinen kieli ei sekään riitä, jos emme kuuntele toisiamme ilman vastakkainasetteluja ja ennakkoluuloja. Tätä korostaa viime marraskuussa verkossa julkaistu viestintäopas Puhetta metsästä. Opas antaa eväitä muun muassa oman ydinviestin selkeyttämiseen, eri viestintäkanavien käyttöön ja jäähdyttäviin näkökulmiin kuumenneessa keskustelussa. Se kehottaa miettimään myös oman viestinnän tavoitteita. Tahdotko verkottua, haetko median huomiota vai ehkä tunnettuutta alan toimijana? Irma Welling Lemiltä kertoo riemuinneensa viestintäoppaasta. Saimaan metsänomistajien puheenjohtajana hän korostaa, että keskusteluvalmiudessa on oltava. – En halua laittaa vain tykkäys-täppää somessa. Pyrin ottamaan kantaa. Kannustan kuitenkin metsänomistajia pohdiskelevuuteen. Asioilla on puolensa. Lahti soisi kaikkien metsäammattilaisten lukevan viestintäoppaan. – Niin tiivistä, järkevää ja rohkaisevaa opasta metsäkeskusteluun en muista nähneeni. Itse olen laittanut sivuston selaimeni muistiin. Mummi tubettaa ja Tonteri julkaisee Sosiaalisessa mediassa keskustelua metsätaloudesta ja -politiikasta käydään erityisesti Twitterissä. Sanojen savottaa – Vanhoja arvoja kunnioitan, uusia yritän ymmärtää, sanoo aktiivinen metsäkeskustelija Jouko Lahti. Metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaivataan lisää yleiseen keskusteluun. Kaikkea ei tarvitse tietää ja osata. Oma kokemus riittää. Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri on nykyisin metsuri, metsänomistaja ja aktiivinen metsäkeskustelija. Katso Tonterin haastattelu Irma Wellingin YouTube-kanavalta. Irma Wellingin video
8 Irma Welling kuuluu heihin, joille se edustaa liian nopeaa ja tuulista foorumia.Kielenkäyttö on kovaa kuten moni vaikeneva metsäalan ammattilainen on pannut merkille. – Ehkä vaikenemiseen liittyvät alan perinteet ja arkuus siitä, puhunko edustamani organisaation mukaisesti oikeita asioita, Welling miettii. Kokemuksesta hän tietää, että tärkeitä asioita saa julki myös alan puhetorvien kautta. – Kun entinen lumilautailija Roope Tonteri työskenteli maillani metsurina, kävin haastattelemassa häntä. Tonteri jakoi videoni Instagramissa – jossa hänellä on 40 000 seuraajaa – ja pian videon näki 1 600 katsojaa tyypillisen muutaman kymmenen sijaan, Welling kertoo. Myös paikallislehti ja koululaisryhmä seurasivat Wellingin kutsusta monimuotoisuutta vaalivaa hakkuuta. Jouko Lahtikin nostaa Tonterin kelpo esikuvaksi. – Kaikkien, myös radikaalien metsäajattelijoiden kanssa pitää mahtua yhteisen pöydän ääreen, ja siellä Tonteri on täysin provosoitumaton keskustelija. Tutkijataustainen Welling antaa paljon painoa juuri käytännön osaajien näkemyksille. Kokenut metsätyön tekijä osaa sanoa, mikä ylipäätään on järkevää ja mahdollista. – Talousmetsissä tehdään nykyisin paljon monimuotoisuuden puolesta, mutta kukaan ei tiedä eikä puhu siitä, Welling harmittelee. Lahti on äskettäin jättänyt hakemuksen Metso-hankkeeseen. Hän kokee että vaikka nimikkeet ovat uusia, niin monimuotoisuutta ja hiilensidontaa edistävät toimet ovat kuuluneet perinteiseen perhemetsätalouteen jo kymmeniä vuosia. – Tällä hetkellä niihin vain liittyy tiukkoja vaatimuksia metsänomistajille. Siinä on yksi keskustelun paikka. Tutustu Puhetta metsästä -oppaaseen osoitteessa puuhuolto.fi/puhetta-metsasta. Valtakunnallinen yläkoululaisten metsätietokilpailu järjestettiin helmikuun alussa. Metsävisa on metsäalan ja koulujen välistä yhteistyötä. Pääjärjestäjät ovat Suomen metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto, ja kilpailun päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Metsävisassa on mukana yli 300 koulua kaikkialta Suomesta, Ahvenanmaalta pohjoisimpaan Lappiin. Vuodesta 1982 alkaen osallistujia on ollut yli 1,1 miljoonaa. Omia taitojaan pääsee testaamaan tämän vuoden kilpailulomakkeella 4. maaliskuuta alkaen. Kilpailun finaali järjestetään toukokuussa. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat hyvin visassa pärjänneille nuorille kesätöitä eri puolilla Suomea. Metsänhoitoa on tarkasteltu monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta viime vuosien Metsävisoissa. Piirros: Anne Turunen Metsävisailijoille kesätyöpaikkoja metsänhoitoyhdistyksissä Annika Suvivuo
9 MTK:n metsäjohtaja Marko MäkiHakola on metsänomistaja kolmannessa polvessa. Taloustieteiden ja biologian maisteritutkinnot antavat kaikupohjaa metsää ja ekonomiaa käsitteleville lausunnoille. – Ylisukupolvisen suomalaisen perhemetsätalouden malli on tuttu ja puolustan sitä! Se on uniikki tapa yhdistää talouskasvu ja kestävä kehitys. Metsänomistajan on saatava jatkossakin itse päättää, suojeleeko vai hyödyntääkö metsiään, hän toteaa. Suomessa on Mäki-Hakolan mukaan ihanteellinen tilanne puumarkkinoita ajatellen, vaikka yksittäinen metsänomistaja onkin pieni tekijä. – Se on fakta, että suurin osa metsänomistajista myy puuta. Sahatavaran ja sellun markkinoita seuraamalla voi arvioida omien metsiensä mahdollisuuksia puukaupassa. Metsänhoidon panostukset puumarkkinoilla mitataan vain ja ainoastaan kilpailuttamalla puukaupat, hän muistuttaa. Puukaupan kiemuroihin saa apua paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä. Esimerkiksi metsänomistajille suunnatussa OmaMetsä-palvelukanavassa voi hallinnoida metsäomaisuuttaan, keskustella asiantuntijoiden kanssa tai pyytää suoraan tarjouksen metsänhoitopalveluista. Suomi on kasvavan hiilinielun maa Euroopan unionin kestävän rahoituksen tavoitteita edistävä ilmastokriteerien luokittelujärjestelmä esiteltiin joulukuussa. Esitys tyrmättiin monissa jäsenmaissa, kuten metsäasioiden suurmaiksi laskettavissa Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. – Kestävän rahoituksen sääntelyn tavoite on periaatteessa hyvä, sillä tavoitteena on saada finanssimarkkinat mukaan kestäviin investointeihin. Esityksessä ei kuitenkaan huomioida nykyisen, kestävän ja aktiivisen metsätalouden ilmastollisia hyötyjä, Marko Mäki-Hakola sanoo. Uudistuksen seuraavan vaiheen ympäristökriteerien ensimmäisen luonnoksenmukaanmetsistä 20 % pitäisi jättää talouskäytön ulkopuolelle. Suomessa se tarkoittaisi 12 miljardin euron vajetta talouteen. Taksonomiatyöryhmää ollaan täydentämässä metsäasiantuntijoilla, samalla otettiin aikalisä. – Mihin unohtui se ajatus, että fossiilisista polttoaineista päästäisiin kokonaan irti? Se toteutuu vain, jos investointeja ohjattaisiin toimiin, joiden seurauksena metsät kasvaisivat kiivaasti ja sitoisivat samalla hiiltä. Metsien monimuotoisuus ja taloudellinen hyödyntäminen nivoutuvat toisiinsa Teksti: Liisa Käiväräinen | Kuva: Metsänomistajat kuvapankki
10 Hyvin hoidetut metsät sitovat Mäki-Hakolan mukaan hiiltä kaikissa kasvuvaiheissaan. Metsissä kasvaa uusiutuvaa, kestävästi tuotettua raaka-ainetta enemmän kuin sitä kaadetaan. Suomessa metsät ovat tulevaisuudessakin hiilinieluja, kunhan kasvu pysyy hakkuuta suurempana. Suomalaiset tunnistavat metsien luontoarvot Metsäjohtajan mukaan EU:sta tulee jatkuvasti rajoitusesityksiä jäsenmaiden maan- ja metsänkäytöstä. Euroopan tunnetuimpien metsäorganisaatioiden joukkoon kuuluva MTK vaikuttaa aktiivisena edunvalvojana kansainvälisissä verkostoissa. – On hyvä muistaa, että metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Esimerkiksi komission viime kesänä julkisuuteen tuoma metsästrategia ei sido eikä velvoita jäsenmaita. Metsänomistajaa ei siis voi sen perusteella pakottaa mihinkään toimiin, hän muistuttaa. Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaan 30 % EU:n jäsenmaiden maa- ja vesialasta pitäisi suojella. Niistä 10 % tiukasti ja 20 % tietyt toimenpiteet sallivasti. Suomen luontopaneeli, ympäristöministeriön asettama monitieteinen asiantuntijaryhmä, on Mäki-Hakolan mukaan tuonut vahvasti esille suojelun lisätarvetta. – Harvemmin puhutaan siitä, että tiukan suojelun tavoite on jo saavutettu. Valtakunnallisesti laskettuna kymmenesosa maa-alastamme on täysin suojeltu. Suomalaiset metsänomistajat tuntevat metsänsä luontoarvot ja haluavat vaalia niitä vapaaehtoisesti. Meillä ei ole mitään syytä toteuttaa pakkosuojelua. Taloudellisesti merkittävää työtä luonnon hyväksi Marko Mäki-Hakolan mukaan maamme satojentuhansia metsänomistajien sekä yhteiskunnan tarpeet ja tavoitteet kohtaavat jo toisensa arjessa. – Kaikki osapuolet haluavat samaa: turvata metsien monimuotoisuutta, edistää metsien käyttöä, varmistaa jokamiehenoikeuksiin perustuvat retkeilymahdollisuudet ja tukea maan talouden keskeistä tukijalkaa, metsäteollisuutta. Se on hyvä lähtökohta, hän toteaa. Marko Mäki-Hakolan mukaan Suomeen halutaan luoda markkinat luontoarvoille. Yksityisille metsänomistajille on jo olemassa siihen tarvittavia työkaluja, kuten vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma METSO. MTK tekee metsänhoitoyhdistysten kanssa yhteistyötä kaikkia osapuolia hyödyttävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaliskuussa avataan Luontoarvot.fi-niminen markkinapaikka luonnon monimuotoisuuden varmistamiseksi. – Haluamme saada entistä useammat toimijat mukaan tekemään työtä luonnon hyväksi. Tulevaisuuden haasteiden kannalta luonnon monimuotoisuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteenamme on tarjota metsänomistajille lisää mahdollisuuksia hyödyntää metsiään taloudellisesti, hän kuvailee. Luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen vaatii nykyisten keinojen rinnalle uusia työkaluja. MTK haluaa synnyttää Suomeen luontoarvomarkkinat ja saada entistä useammat toimijat mukaan työhön luonnon hyväksi. Palvelu julkistetaan vuoden 2022 alkupuolella. MTK perustaa luontoarvot.fi palvelun monimuotoisuuden tilan parantamiseksi
11 Metsätalousyrittäjänä olet metsän taloustaitaja. Kasvatat ja hoidat talousmetsiä monipuolisesti ja teet kannattavaa puukauppaa. Metsätilan omistajanvaihdokset hoidat ammattimaisesti. Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtääviä opintoja toteutetaan monimuoto-opetuksena, jossa on verkossa tapahtuvan itseopiskelun ohella lähiopetusta noin kerran kuussa, painottuen viikonloppuihin. Lisäksi metsällisiä taitoja harjoitellaan omassa tai vieraan metsässä. Lähiopetuspäivät pidetään TTS Työtehoseuran tiloissa sekä maastossa Nurmijärvellä ja lähialueilla. Ensimmäiset, syksyllä 2020 opintonsa aloittaneet opiskelijat valmistuivat vuoden 2021 lopussa. Tuosta ryhmästä kaksi opiskelijaa hakeutui jatkamaan metsätalousinsinöörin (AMK) jatko-opintoihin. Toinen heistä, nykyisin metsäpalveluyrittäjänä toimiva Kimmo Viertola kertoo, että alkujaan ajatus metsätalousyrittäjän opinnoista syntyi oman yritystoiminnan laajentamisesta. Kimmo on tehnyt suunnistuskarttoja yli kymmenen vuotta, ja ajatus itsensä työllistämisestä metsä- alalla pohjasi tähän osaamiseen. Joustava etäopintomahdollisuus oli lisäetu yrittäjälle. Kimmo kertoo löytäneensä opinnoista ammatillista pohjaa metsäalalle. ”Metsätalousyrittäjän tutkinto on hyvä pohja lähteä jatkamaan metsäopintoja. Opiskelussa korostunut talousajattelu on tuonut eniten itselle hyötyä, etenkin asiakasneuvonnan tilanteissa. Suoritin opintojen aikana myös LKVtutkinnon, joka lisäsi osaamista metsäkiinteistökaupassa.” On vielä kysyttävä, mitä osaamista AT-opinnoista Kimmolle karttui metsänomistajan näkökulmasta? ”Kyllä se oli ennen kaikkea talousajattelu, sen avautuminen mikä on kannattavaa metsätaloutta, miten sitä mitataan ja mitä päätöksiä siinä joutuu tekemään. Nyt osaan itse tehdä metsää koskevia päätöksiä talous edellä, mutta unohtamatta muita metsänomistuksen tavoitteita.” Kysy lisää koulutuksesta: Arto Kettunen, TTS Työtehoseura 0500 454 017, arto.kettunen@tts.fi Työtehoseura kouluttaa metsän taloustaitajia Työtehoseura toteuttaa Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa Nurmijärven Rajamäellä. Tutkinto tarjoaa osaamista metsäomaisuuden kannattavaan hoitoon ja metsäalan yrittäjyyteen. Opiskelu on sovitettu joustavaksi, jotta se onnistuu työn ohella. Opiskelijoita on ollut mukana monista lähtökohdista, kuitenkin pääosin työssäkäyviä metsänomistajia. Arto Kettunen Kiinnostuitko metsätalousyrittäjän opinnoista? Koulutuksen arvioitu kesto on 16–18 kk. Seuraava koulutuskierros alkaa maaliskuussa 2022, ja hakuaika päättyy 10.3.2022. Hae koulutukseen osoitteessa www.tts.fi/ metsakoulutus. Maasto-opintoihin kuuluu mm. kuviotietojen keruu.
12 1. Metsänhoitoyhdistykset uusivat parhaillaan tietojärjestelmiään, miten tämä parantaa jäsenten ja asiakkaiden palveluita? Jouni Tiainen, Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto: Sähköiset yhteydenottokanavat korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Työaikaa vapautuu metsänomistajien henkilökohtaiseen palveluun, kun eri järjestelmät ovat yhteensopivia eikä tietoja tarvitse syöttää tai poimia käsin moneen kertaan. Uusi tietojärjestelmä tulee tarjoamaan täysin saumattoman yhteyden metsänhoitoyhdistysten käyttämään OmaMetsään. 2. Mikä on OIVA? Oiva on MTK:n yhteinen jäsenportaali. Oivan puolella hoidetaan jäsenyyteen liittyvät asiat. Voit päivittää itse omat tietosi suoraan Oivan puolella. Oivasta löytyvät muun muassa puukauppatilastot, MTK:n koulutukset ja niiden materiaalit ja erilaiset sopimusmallipohjat. Jäsenlaskutus tehdään nykyään Oivan jäsenrekisterin kautta. Tämä näkyy konkreettisesti tilanteessa, jossa jäsen on sekä MTK-yhdistyksen että metsänhoitoyhdistyksen tai useamman metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Yhdistetyllä laskulla jäsen maksaa yleisestä edunvalvonnasta vain kerran. 3. Mitä Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa? Jokaisella Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on oma metsäasiantuntija, joka tuntee oman alueensa metsät parhaiten ja neuvoo kaikissa metsäasioissa. Jäsenille tarjotaan lakineuvontaa sekä neuvontaa metsäasioissa. Puukaupassa apuna ovat paikalliset hintatiedot ja oman metsäasiantuntijan asiantuntemus tarjousten vertailussa ja puukaupan teossa. Jäsenten käytössä on yhdistyksen omien jäsenetujen lisäksi MTK:n laajat jäsenedut. Metsänomistajan puolta pidetään muun muassa tekemällä vaikuttajaviestintää ja tarjoamalla jäsenille ja toimihenkilöille erityisosaamista puukauppa-, luonnonhoito- ja kaavoitusasioissa. Työtä tehdään paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Edunvalvontamaksun ansiosta metsänomistajan puolta voidaan pitää jatkossakin, kun metsäasioita käsitellään Suomessa ja EU:ssa. Jäsen - sähköiset palvelut käytössäsi OmaMetsä OmaMetsässä voit tarkastella oman metsäsi tietoja, pyytää tarjousta metsäpalveluista ja asioida oman metsäasiantuntijasi kanssa. Kirjaudu osoitteessa OmaMetsä.fi Oiva Oivassa voit päivittää yhteystietojasi, näet jäsenlaskusi ja tilaat sähköpostilaskun. Kirjaudu Oivaan osoitteessa mtk.fi. Jäsenedut Tutustu ja hyödynnä jäsenedut: Mhy.fi/jäsenedut ja mtkhankinnat.fi
13 Kehitystä jatketaan myös vuonna 2022. ”Käyttäjien palaute on ollut erittäin tärkeää ja olemme saaneet sen perusteella kehitettyä palvelua entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan”, kertoo projektipäällikkö Juha Laitinen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:stä. Karttamerkintöjen tekeminen ja tulosteet OmaMetsään OmaMetsä toimii nyt myös metsän muistikirjana, sillä palvelussa on mahdollista tehdä omia karttamerkintöjä. Muistiin voi merkitä metsässä tekemiään havaintoja ja ottaa mobiililaitteella paikkatietoon sidotun valokuvan vaikkapa mahdollisesta hoitotarpeesta tai metsätuhosta. OmaMetsään on lisätty mahdollisuus tulostaa erilaisia dokumentteja metsäkiinteistöstä. Tulosteista saatu palaute on projektipäällikkö Laitisen mukaan ollut positiivista. Sopimusten allekirjoittaminen käy OmaMetsän kautta Merkittävin päivitys OmaMetsä palvelussa on uusi asiointipalvelu. OmaMetsän kautta on nyt mahdollista vastaanottaa tarjouksia ja allekirjoittaa sopimuksia. Metsänhoito- ja puukauppapalveluiden tilaaminen onnistuu kokonaan ensimmäisestä yhteydenotosta aina sopimuksen allekirjoittamiseen asti. Hiilensidonta ja taksonomia puhuttavat Hiilensidontaan liittyviä elementtejä, kuten tieto kiinteistöllä olevan puuston sitomasta hiilestä, saadaan palveluun tämän vuoden aikana. Myös metsänomistajan mahdollisuuksia myydä erilaisia hiilikompensaatiotuotteita OmaMetsä-palvelun kautta tutkitaan. Euroopan unionin kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian ilmastokriteerit voivat aiheuttaa velvollisuuksia metsänomistajille. OmaMetsä tarjoaa tähän tulevaisuudessa ratkaisun ja palveluun kehitetään ilmastohyötynäkökohdat huomioon ottava metsäsuunnitelma metsänomistajien saataville. Metsävaratieto OmaMetsässä OmaMetsä -palvelussa näytetään Metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. Aina tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi jos suunnitelmaa ei ole tehty kiinteistölle tai se on vanhentunut. Mikäli metsäsuunnitelma ei ole käytettävissä, voi palvelussa tarkastella tilasta kerättyä julkista metsävaratietoa. Yhteisomistuksessa olevien tilojen kaikkien osakkaiden on mahdollista rekisteröityä palveluun ja nähdä tilan tiedot. Kuolinpesien osalta osakkaiden tulee olla yhteydessä omaan Metsänhoitoyhdistykseen tai OmaMetsän käyttötukeen, jotta osakkaat voidaan todentaa ja tietoja näyttää. OmaMetsä täydentyy uusilla ominaisuuksilla Teksti: Hinna Airaksinen Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palvelu täyttää vuoden maaliskuussa 2022. Vuoden aikana palvelun on löytänyt 19 600 käyttäjää ja käyttäjämäärä kasvaa tasaisesti. Ensimmäisen vuoden aikana palveluun on tullut uusina ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia.
14 Tutustu etuihin ja hyödynnä ne jo tänään: www.mtkhankinnat.fi Tee edullisia kauppoja Tutustu MTK Hankintojen neuvottelemiin jäsenetuihin ja hyödynnä MTK- ja mhy-jäsenten huomattavat alennukset verkkokaupassa tai toimipisteissä. MERKITTÄVIN JÄSENEDUIN UUTEEN VUOTEEN! 29 sopimuskumppanin jäsenedut sinulle MTK Hankinnat on neuvotellut sinulle MTK- ja Mhy-jäsen jäsenetusopimuksen 29 eri yhteistyökumppanin kanssa. Edut ovat taloudellisesti merkittäviä ja ne on neuvoteltu tukemaan jäsentemme yritystoimintaa ja elinkeinoa. Tutustu kaikkiin jäsenetuihisi sivulla mtkhankinnat.fi
15 Silloin kun metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, metsänhoidon vaihtoehtoja ja muuttujia on enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Onnistumiset ovat siksi perehtymisen päässä, tietää 30 vuotta jatkuvaa kasvatusta tutkinut Sauli Valkonen Lukelta. – Metsänomistajan on syytä olla mukana metsä- ja leimikkosuunnittelussa. Pitää tietää, mitä hakkuilla tavoittelee ja ymmärtää, mitä metsäammattilaisen kanssa on sovittu. Ja vaikka viljelyä ja taimikonhoitoa ei juuri tarvita, metsänhoito kuuluu edelleen kuvioihin. – Muuten puut honteloituvat ja metsä kasvaa umpeen. Jatkuvapeitteinen metsä ei ole mikään tukkiautomaatti. Osaavien yhteistyökumppaneiden ”Jatkuvan kasvatuksen taito on edennyt jättiläisharppauksin” Teksti ja kuvat: Annika Suvivuo | – Yhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat kouluttaneet väkensä ja vaativat urakoitsijoilta jatkuvan kasvatuksen osaamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen. Lahtelainen Vesa Kaivola on yksi tämän osaamisen hyödyntäjistä. Suvun metsissä näkyy jo polveilevaa maisemaa ja monilajisuutta. – Meillä jatkuva kasvatus on sopinut lähes kaikkiin kohteisiin, Vesa Kaivola sanoo monilajisessa suvun metsikössä. Tuulensuojapuut reunustavat metsän näköistä metsää, josta on jo viety 7 vuotta sitten paljon puuta jalostukseen.
16 valinta on tarkka paikka. Vesa Kaivola Lahdesta kokee, että valtaosalla metsäammattilaisista on vielä vanhat opit takaraivossaan. – Olemme soveltaneet suvun metsissä Hämeenkoskella jatkuvapeitteistä kasvatusta noin 30 hehtaarilla. Viimeinen avohakkuu tehtiin vuonna 2006. Onneksi olemme löytäneet ammattilaisia, jotka suhtautuvat asiaan ennakkoluulottomasti. Alikasvusto auttaa alkuun Jatkuvapeitteisen kasvatukseen liitetään monia riskejä, jotka kuitenkin voidaan minimoida hyvällä kohdevalinnalla ja suunnittelulla. Sauli Valkonen ei sulje yhtään eteläsuomalaista metsätyyppiä pois, jos vain osataan ja halutaan tehdä asiat oikein. Varttuneissa männiköissä uudistetaan siemenpuita jättäen ja osa puista jätetään kasvamaan ylispuina uuden sukupolven päällä. – Tämä on aika lailla idioottivarma menetelmä. Muutamat ylispuut eivät häiritse taimikkoa. Tunnetuin ja tutkituin menetelmä on kuusikoiden eri-ikäiskasvatus poimintahakkuineen ja taimettumista edistävine pienaukkoineen. – Jatkuvan kasvatuksen opettelu kannattaa aloittaa metsässä, jossa rakenteen pohjana on jo pieniä puita ja alikasvustoa. Juuri näin toimittiin Hämeenkoskella vuonna 2015. Ensimmäinen kohde oli korpikuusikko, josta poistettiin tukkipuuta ja huonokuntoista puustoa. Seuraavalle sukupolvelle tehtiin tilaa pienaukoilla. Aikoinaan ojitettu turvemaa on suosinut taimettumista, Vesa Kaivola kertoo. – Ensimmäisenä kesänä tosin näytti, että eihän tähän kasva kuin vadelmaa. Toisin kävi. Helmikuussa 2022 kuusentaimien piippalakit pistävät esiin paksustakin lumesta. Ajourilla taimet ovat jo isoja. Tuulituhoja estämään Hämeenkosken toisella kohteella päätehakkuuikäiseen kuusikkoon tehtiin 7 vuotta sitten erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu. Pahoilta tuulituhoilta on vältytty, vaikka satavuotiaan metsän laidalta avautuvat laajat pellot. – Sisemmältä metsästä isot kuuset otettiin pois, mutta reunaan niitä jätettiin suojapuiksi, kuvaa Kaivola. Valkosen mukaan varttuneen kuusimetsän muutosvaiheessa tuleekin jättää vankkoja tuulen kestäviä puita honteloiden sijaan. – Tavoitetiheyttä ei pidä hakata kerralla. Tästä olemme oppineet omissa kokeissammekin. Kaivola korostaa hakkuista puhuttaessa metsäkoneen kuljettajan tärkeää roolia. Paitsi että kuljettaja päättää mitkä puut lopulta hakataan, vastaa hän myös jäljestä. Kun isoja puita hakataan pienten päältä, korjuuvahingot ovat väistämättömiä. Kaivolan suvun mailla ne ovat jääneet pieniksi. – Uskon ja toivon jatkuvan kasvatuksen lisääntyvän. Taito kasvaa ja tulee lisää tiinoja, jotka osaavat näitä suunnitella. Näin sanoessaan Kaivola viittaa mhy Päijät-Hämeen jatkuvan kasvatuksen asiantuntijaan Tiina Mansikkamäkeen, jonka suunnittelemalla kohteella kuljimme tämän jutun merkeissä. Hämeenkoskella tähdätään 10–20% lehtipuuosuuteen. Sekametsä pärjää istutuskuusikkoa paremmin muun muassa kirjanpainajaa vastaan. Jatkuva kasvatus ja juurikääpä – Metsä jossa on merkittävä juurikääpätartunta ei sovi jatkuvaan kasvatukseen, Sauli Valkonen sanoo. Kun juurikääpä on jo metsässä sitä ei saada pois kuin puulajia vaihtamalla. Kantokäsittely ei riitä ratkaisuksi, koska itiöt leviävät silti korjuuvaurioihin ja alikasvustoihin. Jos juurikääpää ei ole, se estetään Valkosen mukaan varmuudella tekemällä korjuut viileään vuodenaikaan marras–huhtikuulla.
17 Metsäalalla on valtava määrä erilaisia termejä ja käsittelytapoja, jotka voivat näyttäytyä varsinkin uudelle metsänomistajalle varsinaisena sekamelskana. Usein on hyvä lähteä perusteista liikkeelle: Millaisia hakkuutapoja on olemassa ja mihin kohteisiin ne valitaan? – MITÄ METSÄSSÄNI TAPAHTUU? Metsän monet käsittelytavat KASVATUSHAKKUUT Kasvatushakkuuksi eli harvennukseksi kutsutaan hakkuuta, jossa kasvatettavasta metsiköstä poistetaan osa puista. Metsän harventaminen jaetaan ensiharvennuksiin, harvennuksiin ja ylispuuhakkuuksi. Ensiharvennus on metsän ensimmäinen kasvatushakkuu, jossa poistetaan myyntikelpoista puuta, mutta taloudellinen merkitys koko kiertoajan puitteissa ei ole kovinkaan suuri. Metsä ensiharvennetaan 25-35 vuoden iässä. Metsäasiantuntijan kommentti: "Ensiharvennuksen tarkoituksena on ensisijaisesti metsän, ei kukkaron hoito. Ajallaan tehty ensiharvennus palkitsee tulevissa hakkuissa." Ensiharvennus Myöhemmät harvennukset toteutetaan 10-25 vuotta ensiharvennuksesta. Tämän tarkoituksena on antaa kasvatettavalle puustolle tilaa järeytyä tukkikokoisiksi. Metsä voidaan harventaa ala- tai yläharvennustavalla. Suomalaisessa metsätaloudessa on perinteisesti suosittu alaharvennusta, jossa poistetaan pääosin kilpailussa häviöllä olevia pienempiä puita. Tämä tapa soveltuu kaikille kasvupaikoille puulajiin ja kokoon katsomatta. Yläharvennuksessa pienempien puiden lisäksi poistetaan ns. valtapuita. Yläharvennuksen suunnittelu ja toteutus vaatii ammattitaitoa, jotta puuston tiheys pysyy suositusten mukaisina. Yläharvennuksen etuna on se, että sillä voidaan lisätä välittömiä puunmyyntituloja ja koko kasvatusaikana saatavan tukkipuun määrää. "Harvennuksista tulee yleensä jo tukkiakin. Valtaosa poistettavasta puustosta on kuitenkin kuitupuuta, jonka hintaa kannattaa katsoa puukauppaa kilpailuttaessa. Yleensä metsä olisi hyvä harventaa viisi vuotta aikaisemmin kuin metsänomistajan silmä harventaisi. Harvennuksen jälkeen on hyvä jättää puukaupparahaa omaan metsään kasvamaan korkoa lannoittamalla metsä." Harvennus Ylispuuhakkuuksi kutsutaan hakkuuta, jossa päätehakkuussa jätetyt siemenpuut poistetaan. Siemenpuut poistetaan vasta, kun niiden alle on syntynyt uusi puusukupolvi, mutta viimeistään silloin, kun taimikko on metrin mittainen. "Ylispuiden poistossa kannattaa varautua siihen, että alla oleva taimikko voi osittain vaurioitua ja jälki voi näyttää karulta. Onkin tärkeää, että varhaisperkaus tehdään vasta hakkuun jälkeen." Ylispuuhakkuu Alaharvennus Yläharvennus Piirrokset Juha Varhi | metsänhoidon suositukset | Tapio 2021 Koostanut Sanna Vornanen | Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
18 UUDISTUSHAKKUUT Uudistushakkuut ovat sadonkorjuuta sekä uuden sukupolven kasvuunlähdön valmistelua. Metsänomistajan tavoitteiden ja kasvupaikan ominaisuuksien mukaisesti metsä voidaan uudistaa eri uudistamismenetelmin. Piiroksen kohteessa on tehty samalla kuviolla siemenpuuhakkuu sekä päätehakkuu. Hakkuualan säästöpuut on keskitetty kallioharjanteen juurelle sekä rantakaistalle. Seuraava toimenpide on maanmuokkaus ja päätehakkuualan viljely kylvämällä. Rehevimmät kohdat vesistön äärellä voi myös istuttaa, mikäli alalla on voimakas heinittymisen riski. Seuraavalla sivulla jatkuvan kasvatuksen hakkuutavat! Luonnonhoito mukana jokaisessa hakkuutavassa Oli hakkuutapa mikä tahansa, on luonnon monimuotoisuuden huomioonottaminen aina läsnä. Aiemmissa hakkuissa jääneitä säästöpuita ei kaadeta ja järeät lahopuut jätetään mahdollisuuksien mukaan pystyyn. Latvasta haaroneet kookkaat lehtipuut ovat oivallisia pesäpuita suurpetolinnuille ja harvennuksessa on hyvä ottaa huomioon myös puulajivalinta jättämällä lehtipuita. Riistatiheiköt oikein toteutettuna antavat merkittävästi suojaa esimerkiksi erilaisille metsäkanalinnuille. Päätehakkuu on hakkuutapa, jossa poistetaan lähes kaikki uudistusalan puusto säästöpuuryhmiä, luontaisia taimiryhmiä, riistatiheikköjä ja säästettäviä luontokohteita lukuunottamatta. Metsälaki velvoittaa metsänomistajaa perustamaan uuden puusukupolven päätehakatulle alalle joko istuttaen, kylväen tai luontaisen uudistamisen avulla. "Päätehakkuu on metsänomistajan tilipäivä. Päätehakkuun kaava on katkonta x puunhinta = mahdollisimman hyvä taloudellinen lopputulos. Uudistushakkuun ajankohtaan vaikuttaa eniten puuston järeys ja terveys. Muista uudistamistöiden suunnittelu." Päätehakkuu Siemenpuuhakkuu on männyn ja rauduskoivun luontaiseen uudistumiseen tähtäävä hakkuutapa. Männiköissä siemenpuuhakkuussa jätetään 50-100 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille. Rauduskoivulle uudistettaessa riittää 1020 puuta hehtaarille. Kun siemenpuiden alle on syntynyt taimikko, siemenpuut poistetaan ylispuuhakkuuna. “Siemenpuuhakkuussa pyritään säästämään uudistamiskustannuksissa. Mitä karumpi pohja ja enemmän siemenpuita sitä varmemmin uusia taimia. Maanpinnan rikkominen parantaa merkittävästi taimettumista.“ Siemenpuuhakkuu 2
19 24 JATKUVA KASVATUS Jatkuva kasvatus eli eri-ikäisrakenteinen kasvatus on tapa, jossa ylläpidetään metsän peitteisyys ja hyödynnetään luontaisesti syntyvä taimiaineista. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu. Poimintahakkuu muistuttaa yläharvennusta, mutta tässä hakkuutavassa kiinnitetään huomiota taimiaineksen syntymiseen. Siksi hakkuussa jätetään myös hyvälaatuisia suuria puita, jotka tuottavat eniten siemeniä. Hakkuumenetelmät sopii kuusikoihin, mutta onnistunut siirtymä jatkuvaan kasvatukseen poimintahakkuumenetelmää käyttäen vaatii olemassa olevaa taimiainesta. "Poimintahakkuun melkein kuin harvennushakkuu, mutta puusto on poimintahakkuun jälkeen harvemmassa asennossa kuin harvennushakkuun jälkeen. Poimintahakkuun riskit tulee tiedostaa. Sopii täydentävänä hakkuutapana maisemallisesti tärkeisiin paikkoihin." Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu on periaatteessa pienialaista päätehakkuuta. Hakkuussa tehdään n. 0,20,3 hehtaarin kokoisia pienaukkoja ja näiden aukkojen väliin jäävät metsäalueet harvennetaan. Pienaukkohakkuu soveltuu korpikuusikoihin, joissa taimettuminen on runsasta. Puuston kasvatus pelkällä pienaukkohakkuumenetelmällä on osoittautunut hankalaksi. Pienaukkohakkuiden toistuessa, väliin jäävistä alueista tulee helposti rikkonaisia, jolloin hakkuu ja hoito vaikeutuvat ja tuulituhoriski kasvaa. Onkin tyypillistä, että jatkuvassa kasvatuksessa käytetään molempia hakkuutapoja yhdessä. “Pienaukkohakkuussa ei synny uudistamisvelvoitetta ja uusien taimien syntymistä kannattaa seurata. Raivaussahaa joutuu käyttämään tulevaisuudessa pienaukoissakin. Tämäkin sopii täydentävänä hakkuutapana.” Pienaukkohakkuu "Nämä ovat hakkuutapoja joista keskustellaan tilakäynneillä koko ajan enemmän. Metsäkäynnillä on tärkeää keskustella metsäasiantuntijan kanssa omista arvoista ja toiveista. Oleellista on, että metsänomistaja ymmärtää, miltä metsä näyttää hakkuun jälkeen, kun hakkuusopimukseen kirjataan poiminta- tai pienaukkohakkuu." Tuoreen kankaan kuusivaltainen metsä ennen ja jälkeen poimintahakkuun. Poimintahakkuussa poistetaan suu- rimpia puita sekä vaurioituneita ja sairaita puita. Lisäksi harvennetaan tarvittaessa tiheikköjä. Pienaukkoja tehdään, jotta alueelle saadaan myös runsaasti valoa vaativia puita kuten koivua ja mäntyä. >> Ensimmäisessä pienaukkohakkuussa tehtyjä aukkoja (tumman punaiset) laajennetaan ja tehdään lisää aukkoja (vaalean punaiset ja oranssit). Ps. Näistä ja monista muista metsänkasvatuksen asioista voit lukea osoitteesta www.metsanhoidonsuositukset.fi
20 – Ensimmäisen kerran avantoon mennään ilman saunaa, viimeisen kerran jälkeen kuivatellaan ja puetaan vaatteet päälle suoraan avannosta noustua. Avannossa tulee käytyä 5–7 kertaa tunnin vuoron aikana, Mhy Lounais-Hämeen hallituksen puheenjohtaja Antti Jaakkola, 50, kuvailee. Jokaviikkoinen harrastus alkoi muutama vuosi sitten, kun Jaakkola lyöttäytyi ystäviensä Sakari ja Raimo Ryhdän kanssa Forssan Matkamotoristien avantovuorolle Mustialassa. Nykyään lauma kokoontuu Eerikkilän Urheiluopistolla Tammelassa. Koronarajoitukset estävät tavallisesti 15–25 hengen polskinnat, mutta pienelläkin porukalla sauna saadaan lämpimäksi mökkiolosuhteissa. – Edes maailmanlaajuinen pandemia ei pidä meitä pois avannosta, Antti toteaa. Avantoon hurahtanut motoristi Tammikuun puolivälissä sauna lämpeni Kallion kylässä Tammelassa. Saunaseuraksi Antti kutsui Sakarin, 53, ja ympäri vuoden moottori- pyörällä liikkuvan Raimon, 63. – Huolellinen kuivattelu ja asianmukainen ajovarustus, niillä selviää mukavasti vilustumatta, Raimo toteaa kypärää ja ajopukua riisuessaan. Hurjimpia avantoreissuja muistellaan pitkään. Motoristikaveri soitti kerran Raimolle ja kutsui avantoon. Mies kiitti kutsusta, käynnisti moottoripyöränsä, ajeli 20 asteen pakkasessa tunnin ja saapui sovitulle järvelle. Siellä kaveri kairasi jäähän reikiä vieri viereen avantoa varten. – Ei kukaan mitään ollut saunasta maininnutkaan! Siinä sitten värjöteltiin järvessä ja jäällä. Kotimatka oli kyllä tavallista kylmempi, Raimo virnistää. Hullua mieltä ja kokeilunhalua Sauna on lämmin, mutta kolmikko sipaisee ensimmäiseksi avantoon. Antin uimahousut unohtuivat kiireessä kotiin, mutta se ei hidasta tahtia. Jokainen kapuaa vuorollaan jäiseen koloon, nautiskelee siellä hetken ja antaa sitten tilaa muille. – Jos yhtään mikään ottaa päähän, se kyllä liukenee avantoon, Sakari toteaa. Kiireisenä ja stressaantuneena työmurheet jäävät hyiseen veteen, loput murheenmuruset katoavat viimeistään löylyssä. Samalla paistuu muutama makkara. Raavaat miehet lumienkeleinä Avantouinti on koukuttavan rentouttava harrastus Teksti ja kuvat: Liisa Käiväräinen Riemukas suunsoitto saunan lauteilla kuuluu pihalle asti. Vilvoittelemaan jääneet rientävät löylyihin, etteivät jää mistään paitsi. Kiukaan mustat kivet nielevät stressistä sen, mitä avanto jättää jäljelle. Raimo Ryhtä (vas.), Sakari Ryhtä ja Antti Jaakkola nautiskelevat jokaisesta hetkestä matkalla saunasta avantoon ja takaisin. – Avantouinti on koukuttavaa ja rentouttavaa, Antti Jaakkola toteaa.
21 AVANTOUIMAAN? MIKSIPÄS EI! 1. Lähde paikallisten avantouimareiden tapaamiseen ensimmäisen kerran kaverin kanssa. Muutaman kerran jälkeen uskallat jo mennä yksinkin. Saattaa silti olla, ettet pääse kaveristakaan eroon ja teillä molemmilla on yllättäen uusi harrastus. 2. Avantouinnille ei saa ikinä mennä yksin. Jos jotain sattuu, vaikka vain liukastut ja loukkaat itsesi, kaveri voi auttaa. 3. Varusteeksi riittää uimahousut tai uimapuku ja pyyhe. Jos haluat, voit käyttää pipoa, lapasia, villasukkia tai tossuja. Paljaat varpaatkin ovat ihan ok, jos siltä tuntuu. Eikä sitä uimapukuakaan välttämättä tarvita. 4. Lämmittele saunassa uintikertojen välillä. 5. Liiku rauhallisesti, äläkä hyppää avantoon. 6. Avannossa ei kannata kastaa päätä, eikä sukeltaa. Myös aataminomenan kastaminen voi tuntua epämiellyttävältä. 7. Nautiskele ja rentoudu hyvässä seurassa. Vinkit: Antti Jaakkola, Raimo Ryhtä ja Sakari Ryhtä – Tuuleton ja kuiva, pienen pakkasen sää on ihanteellinen. Jos vesi on lämmintä, niin kuin nytkin peräti 3,5-asteista, täytyy pyörähtää lumessa vilvoittelemassa, Raimo virnistää ja näyttää mallia. Lumienkeliksi ryhtyy reippaasti Sakarikin, sillä miehistä löytyy harrastuksen vaatimia ominaisuuksia. – Tähän touhuun tarvitaan pikkuisen hullua mieltä ja kokeilunhalua, kolmikko tuumaa ja suuntaa taas saunaan lämmittelemään. Hormonihoitoa ruuhkavuosiin Avantouintiharrastus virkistää, rentouttaa ja pitää terveen miehen verenpaineen maltillisena. – Ihan parasta on hiihtämään lähtiessä laittaa saunaan tulet ja muutaman kilometrin jälkeen kastautua avantoon. Aina kannattaa kuunnella omaa kehoaan. Huono olo voi johtua vaikka siitä, että matala verenpaine laskee entisestään, Antti miettii. Toisinaan saatetaan ottaa olut saunomisen päätteeksi, mutta alkoholin vaikutuksen alaisena ei mennä avantoon. Myös flunssaisena tai muuten sairaana avanto jää väliin. Hyisen kolon väliin jäävät kerrat eivät aiheuta vieroitusoireita. Innokkaille avantouimareille sattuu ja tapahtuu – joskus kipeästikin. – Kerran Eerikkilässä jäimme jokainen vuorostamme kiinni kaiteeseen, kun nousimme avannosta 30-asteiseen pakkaseen. Kaikki lapasettomat uimarit palelluttivat kätensä. Siltä reissulta oli tuliaisena melkoiset vesikellot kämmenissä, miehet muistelevat kylmää reissuaan. Alkaa olla aika kuivatella, pukea lämpimät vaatteet ja jatkaa iltaa raukeana kuka missäkin. – Kivusta nautintoon on matkaa enää muutama askel, Sakari lauleskelee Apulannan Hiekka-kappaletta mukaillen ja suuntaa vielä kerran kohti avantoa. – Kyllä tässä jotain hormonia täytyy erittyä, on tämä niin mahtavaa touhua! Raimo Ryhtä (vas.) pyöriskelee lumihangessa hakemassa lisävirkistystä, Antti Jaakkola (laiturilla) kannustaa ja Sakari Ryhtä kuittaa taas yhden kastautumiskerran suoritetuksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=