15 Silloin kun metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, metsänhoidon vaihtoehtoja ja muuttujia on enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Onnistumiset ovat siksi perehtymisen päässä, tietää 30 vuotta jatkuvaa kasvatusta tutkinut Sauli Valkonen Lukelta. – Metsänomistajan on syytä olla mukana metsä- ja leimikkosuunnittelussa. Pitää tietää, mitä hakkuilla tavoittelee ja ymmärtää, mitä metsäammattilaisen kanssa on sovittu. Ja vaikka viljelyä ja taimikonhoitoa ei juuri tarvita, metsänhoito kuuluu edelleen kuvioihin. – Muuten puut honteloituvat ja metsä kasvaa umpeen. Jatkuvapeitteinen metsä ei ole mikään tukkiautomaatti. Osaavien yhteistyökumppaneiden ”Jatkuvan kasvatuksen taito on edennyt jättiläisharppauksin” Teksti ja kuvat: Annika Suvivuo | – Yhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat kouluttaneet väkensä ja vaativat urakoitsijoilta jatkuvan kasvatuksen osaamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen. Lahtelainen Vesa Kaivola on yksi tämän osaamisen hyödyntäjistä. Suvun metsissä näkyy jo polveilevaa maisemaa ja monilajisuutta. – Meillä jatkuva kasvatus on sopinut lähes kaikkiin kohteisiin, Vesa Kaivola sanoo monilajisessa suvun metsikössä. Tuulensuojapuut reunustavat metsän näköistä metsää, josta on jo viety 7 vuotta sitten paljon puuta jalostukseen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=