METSÄNOMISTAJAT

12 ”Metsänomistaja pystyy vaikut- tamaan metsän hiilensidontaan parhaiten pitämällä metsänsä elin- voimaisena, terveenä ja hyvässä kas- vussa. Kun arvioidaan esimerkiksi hakkuutapojen merkitystä ilmasto- päästöihin, on katsottava laajempaa kokonaisuutta”, toteaa Luonnonva- rakeskus Luken tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö Jari Hynynen. Tutkijalle metsien kokonaiskestä- vyys taloudellisessa, ekologisessa ja sosiaalisessa merkityksessä on yksit- täistä tavoitetta tärkeämpää, vaikka hiilen sidonta onkin mukana lähes kaikissa Luken ilmastonmuutokseen liittyvissä metsätutkimuksissa. ”Puun biomassasta voidaan määrit- tää melko tarkasti siihen sitoutuneen ja siitä vapautuvan hiilen määrä, met- sämaasta sen tutkiminen on paljon vaikeampaa”, Hynynen kertoo. Hiilinielua koko metsä Hiilen kiertokulku ja vapautumi- nen ilmakehään kiinnostaa, koska se tärkeimpien kasvihuonekaasujen ra- kennusaineena vaikuttaa keskeisesti ilmaston lämpenemiseen. Tutkimuk- sen valossa on havaittu, että metsä- taloudessa hiilen sitoutumiseen ja vapautumiseen vaikuttavat monet seikat. Hyväkasvuisessa metsässä hiiltä sitoutuu puustoon ja maaperään, jol- loin metsä toimii hiilinieluna ja hiilen varastona. Maaperän hiilivarasto on muodostunut pitkän ajan kuluessa, kun taas puiden varasto vaihtelee puuston määrän mukaan. Karkealla tasolla tiedetään, että kivennäismaa- pohjaisessa metsässä hakkuukypsän puuston ja maaperän hiilivarasto ovat samaa suuruusluokkaa, turve- mailla maavarasto voi olla jopa viisi kertaa suurempi kuin puustoon si- toutunut hiili. Hiiltä sitoutuu puustoon varasto- hiileksi sitä tehokkaammin, mitä pa- remmin metsä voi ja kasvaa. Puuston vanhetessa kasvu hidastuu, elinvoi- ma heikkenee ja hiilen sidonta vä- henee, mutta puihin jo sitoutunutta varastohiiltä on silloin eniten. Elin- voiman heikkeneminen esimerkiksi kuusikoissa näkyy kasvun hidas- tumisena, metsätuhojen kuten juu- rikäävän ja hyönteistuhojen lisään- tymisenä ja tuulenkaatoina. Samoja tuhoja voi tulla myös liian voimak- kaiden harvennushakkuiden jälkeen. Sekametsätutkimus on lisäänty- nyt viime aikoina. Puuston moni- puolisuus muun muassa heikentää juurikäävän leviämistä, lisää moni- muotoisuutta sekä toimii puskurina yksilajisen puuston tauteja ja tuho- laisia vastaan eikä ole taloudellisesti- kaan huono ratkaisu. ”Jos juurikääpä halutaan kitkeä kokonaan, puulaji on kuitenkin muutettava”, Hynynen muistuttaa. Jatkuvapeitteisyys vs jaksollisuus ”Jatkuvapeitteisen kasvatuksen ongelmia kivennäismailla ovat kuu- settuminen, lisääntyvä juurikääpä- Hyvin hoidettu metsä nielee hiiltä Teksti ja kuvat: Maija Kyrö Hakkuutavallakin on merkitystä ilmaston kannalta, mutta metsänomistaja voi vaikuttaa eniten hoitamalla metsänsä elinvoimaisiksi. ILMASTO Puurakentaminen pidättää hiiltä puumateriaalissa. Ravinteikkailla kasvupaikoilla kääntömätäs- tys muodostaa istutettavalle taimelle hyvän kasvualustan eikä riko tarpeettomasti metsä- maan pintakerrosta.