METSÄNOMISTAJAT

13 riski ja pienempi puun tuotos”, Jari Hynynen toteaa. Ongelmat juontuvat ainakin osittain siitä, että avoimen kasvutilan puuttuessa pioneerilehti- puut eivät menesty. Varjostusta pa- remmin sietävä, mutta siemenestä alkunsa saaneiden kuusentaimien hidas alkukehitys antaa juurikäävälle aikaa levittäytyä juuristojen ja kanto- jen kautta. Turvemaiden metsissä jaksollisen kasvatuksen käsittelytoimenpiteet kuten avohakkuu tai kunnostusojitus ovat ongelmallisia hiilensidonnan kannalta. Jatkuvasta kasvatukses- ta suometsissä on saatu myönteisiä kokemuksia ja sen avulla voitaisiin vähentää kasvihuonepäästöjä. Siksi jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa keskitytään juuri korpikuusikoihin ja siellä kasvavan puuston laatuun ja määrään. ”Näillä alueilla kunnostusojitus voi johtaa turvekerroksen nopeaan kui- vumiseen, jolloin turvekerrokseen si- toutunutta hiiltä vapautuu runsaasti ilmaan. Tuhkalannoituksella voidaan välttää kunnostusojituksia, sillä se lisää puuston kasvua. Kun kasvava puusto imee kosteutta, ojituksenkin tarve voi vähentyä”, tutkijaprofessori Hynynen pohtii. Jaksollisen kasvatuksen avohak- kuissa maata paljastava muokkaus vapauttaa maahan sitoutunutta hiil- tä. Avohakkuun jälkeen ei ole enää hiiltä sitovaa puustoa, vaan alueelta alkaa vapautua hiiltä ilmakehään. ”On tärkeää, että taimet lähtevät kasvuun nopeasti. Ravinteikkailla kasvupaikoilla kääntömätästys takaa hyvän kasvualustan istutetulle tai- melle eikä se myöskään riko tarpeet- tomasti metsämaan pintakerrosta. Nopeasti kasvava taimikko pystyy myös hyödyntämään hakkuutähtei- den lahoamisessa muodostuvia ra- vinteita ja lyhentää aikaa siihen, että nuori metsä alkaa taas toimia hiilinie- luna.” Ilmastonäkökulmasta katsoen Jari Hynynen ei näe valintaa tasaikäis- ja jatkuvan kasvatuksen välillä olennai- sena kysymyksenä. Kun tavoitellaan metsien kestävää käsittelyä, tulisi kä- sittelymenetelmän vaihdella metsän kasvupaikan, kunnon, iän ja muiden ominaisuuksien mukaan. Kestävä käsittely tarkoittaa kompromissi- en tekemistä eri tavoitteiden välillä. ”Voidaan sanoa, että ilmasto- ja mo- nimuotoisuusnäkökulmat ovat osit- tain ristiriidassa keskenään ja niiden välille tulisi löytää tasapaino”, hän muistuttaa. Vastuu puun käytöstäkin Jari Hynynen pohtii metsänomis- tajalle sälytettyä vastuuta metsien hiilensidonnassa. ”Yllättävän usein unohdetaan julkisessa keskustelussa se, miten ja mihin metsästä päätyvä puumateriaali käytetään”, hän sa- noo. ”Niin kauan kuin hiili on sitou- tuneena puuhun ja metsämaahan tai puutuotteisiin, se on poissa hiilen ak- tiivisesta kiertokulusta.” Puun käyttö pitkäaikaisiin tarkoi- tuksiin kuten rakentamiseen tai käyt- töesineiden valmistukseen pidättää hiilen puumateriaalissa. ”Myös ke- miallinen metsäteollisuus pystyy tuotekehittelyn avulla vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myönteisesti kehittämällä markkinoille tuotteita uusiutumattomista raaka-aineista valmistettavien tilalle.” Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. V I I S A U T T A M E T S Ä S T Ä 9 numeroa vain 39 90 norm. 65 € METSÄ TIETÄÄ, MITEN SYNTYY PARHAAT PUUKAUPAT. METSÄ ELÄÄ JA MUUTTUU JATKUVASTI, NIIN MYÖS SÄÄDÖKSET, USKOMUKSET, TEKNIIKAT JA TUTKITTU TIETO. METSÄLEHTEÄ LUKEMALLA PYSYT JYVÄLLÄ PUUASIOISTA. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus.