METSÄNOMISTAJAT

14 Monien metsänomistajien metsät sijaitsevat kokonaan turvemailla. Näi- den alueiden puunkorjuupotentiaali on erittäin merkittävä. Metsäojitusta on tutkittu paljon, mutta usein rajatus- ta näkökulmasta. Ojitettujen soiden kestävä käyttö -tutkimushankkeen tavoite oli luoda kokoava katsaus oji- tusten ilmasto-, vesistö- ja monimuo- toisuusvaikutuksista ja näin pohjustaa keskustelua turvemaiden kestäväs- tä metsätalouskäytöstä. Hankkeen päätoteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja yliopistotutkija Paavo Ojanen yh- dessä laajan suotutkijajoukon kanssa. ”Metsäsäätiön rahoituksella laaja tut- kimustieto oli mahdollista koota syn- teesiksi yhteen”, kiittää Ojanen. Puusto kasvaa, turve hajoaa Ilmaston kannalta metsäojitusten vaikutukset ovat tähän mennessä ol- leet varsin myönteisiä. Puuston kas- vun parantuessa hiilen sidonta on tehostunut ja suon kuivuessa metaa- nin, voimakkaan kasvihuonekaasun, päästöt ovat vähentyneet merkittä- västi. Toisaalta kuivuminen kiihdyt- tää turpeen hajoamista, mikä vapaut- taa muita kasvihuonekaasuja. Ojanen arvioi, että: ”karuilla soilla puun kas- vatus on mahdollista niin, että metsä- ojitus voi olla pitkälläkin aikavälillä ilmaston kannalta kestävää”. Monimuotoisuus tunnistettava luonnontilaisilla soilla Metsäluonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta ojitettujen tur- vemaiden vaikutukset ovat monita- hoisia. Suoluonnon monimuotoisuus on tutkimusten mukaan vähentynyt metsäojitusten laskiessa pohjaveden pintaa. ”Jäljellä olevat arvokkaat luonnontilaiset suot on tutkimuk- sen perusteella aiheellista jättää pois metsätalouskäytöstä”, toteaa Ojanen. Soiden vesien muuttunut liike lisää ravinnekuormitusta. Kevyemmät metsänhoidon menetelmät, kuten jat- kuvapeitteinen metsänkasvatus, ovat turvemailla perusteltuja. Erityisesti Pohjois-Suomessa vesiensuojelua ja ojittamattomien soiden luonnonti- laa voidaan edistää yhdellä kertaa ohjaamalla ojitettujen suonosien ve- siä vesistöjen sijaan ojittamattomille suonosille. ”Ojitettuja soita on monenlaisia” Ojitettujen soiden metsätalous- käyttö ja ekologinen kestävyys ovat katsauksen perusteella monesti yh- teensovitettavissa. Yhtä toimenpide- sapluunaa kaikille suotyypeille koko Suomessa ei ole ja lisää tutkimusta ja yhdessä kehitettyjä turvemaiden kä- sittelytapoja tarvitaan. ”Maailma on harvoin mustavalkoinen ja ojitettuja soita on monenlaisia. Niinpä käy- tännönläheinen lähestymistapa voisi olla luokittelu siihen, millaisilla soil- la intensiivinen metsätalous on kan- nattavaa, millaisilla soilla kevyempi metsätalous voi toimia, millaiset suot kannattaa jättää metsätalouden ulko- puolelle ja millaiset suot olisi syytä ennallistaa ojittamattomaan tilaan”, Ojanen päättää. Metsäsäätiötekoja: Synteesi ojitettujen turvemaiden tutkimuksesta Teksti: Eetu Punkka / kuvat: Jani Antila & Paavo Ojanen Paavo Ojanen