UUSIMETSÄ

UusiMetsä 16 Betoninen purkutalo muuntui metsäautotieksi Mäntsälässä Betonimursketta kierrätetään hyötykäyttöön muun muassa metsäautoteiden rakentamisessa. Mäntsäläläisen Markku Saalon metsäautotie tehtiin hyvinkääläisen kerrostalon purkubetonista. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA KYRÖ Alkukesästä 2020 Markku Saalon metsässä Mänt- sälän Ohkolassa alkoi uusi kausi, kun vanhan, hie- man jo vesakoituneen ja ajoittain upottavan kulku- uran paikalle rakennettiin kunnon metsäautotie. Se tehtiin betonimurskeesta. ”Kuulin kierrätysmateriaalin käytön mahdollisuu- desta paikallisen maansiirtoliikeen yrittäjiltä. Sain yhteyden Gles Oy:n toimitusjohtajaan ja hanke lähti käyntiin”, Saalo muistelee. Tilalla oli jo jonkin aikaa harkittu tietä erillisel- le metsälohkolle ja selvitelty vaihtoehtoja. Kylän yhteisestä sorakuopasta ei enää saanut rakennus- materiaalia ja ostaen 1,3 kilometrin tien rakentami- seen tarvittava sora olisi tullut turhan kalliiksi. ”Ja silloinhan käytettäisiin arvokasta, moneen muuhun tarkoitukseen sopivaa luonnonmateriaalia. Tien te- koon sopii hyvin jo kertaalleen käytetty kierrätys- aines”, isäntä toteaa. Tien rakentaminen betonimurskeesta ei sinäl- lään poikennut totutusta metsäautotien tekemisestä, mutta siihen liittyi kierrätysmateriaalien käyttöä säätelevän asetuksen mukainen ilmoitusmenettely. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyn- tämisestä maarakentamisessa eli MARA-asetus tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Vastaavaan aiempaan asetukseen nähden siihen oli lisätty muun muassa betonimurskeen käyttömahdollisuus maanrakenta- miseen pelkän ilmoituksen perusteella. Aiemmassa vastaavassa asetuksessa oli vähemmän hyödynnet- täviä jätejakeita ja hyödyntämiskohteita. Näiden nyt asetuksen piiriin tulleiden jätteiden hyödyntäminen maanrakentamiseen oli tuolloin kankeampaa ja vaati ympäristölupakäsittelyä. Jos tien tekoon tarvittava betonimurskeen määrä olisi ollut alle 500 tonnia, ilmoitus olisi tehty kunnan ympäristötoimeen. Koska tähän tiehen tarvittiin yli 4 000 tonnia, Saalo toimitti ilmoituksen ELY- keskukseen. Ilmoituksen saatuaan kunnan viranominen tai ELY-keskus tarkistaa, onko hankkeelle esteitä. Be- tonijätettä ei voi käyttää maankäytöltään tai ympä- ristöolosuhteiltaan herkillä paikoilla kuten pohja- vesialueilla, tietyissä luontokohteissa tai sisämaan tulva-alueilla. ”ELY käsitteli ilmoituksen nopeasti. Saimme hy- vää palvelua ja neuvoja. Siitä jäi hyvä maku”, Markku Saalo kiittelee. Käytännössä lupaa varten tarvittiin analyysitiedot käytettävästä materiaalis- ta ja työn tekijän suunnitelma työn etenemisestä. ”Kaavakkeiden täyttäminen ei ollut vaikeaa”, Saalo toteaa. Täyden palvelun tiehanke Gles Oy hoiti tien rakentamisen ’avaimet käteen’ -periaatteella. Ainoastaan ilmoituksen tekeminen oli maanomistajan harteilla. Suunnitelma, materiaalien kuljetukset 20 kilomet- rin päästä talon purkutyömaalta neljällä autolla ja varsinainen rakennustyö kaivureineen sujui ongel- mitta. Tien runko tarvittavine rumpuineen saatiin val- Uusi metsäautotie mukautuu maastoon. Tien alittavat siltarummut johdattavat toisen puolen vesiä tien toiselle puolelle kaivettuun pieneen ojaan. Mäntsäläläinen Markku Saalo on erittäin tyytyväinen betomurskeesta tehtyyn metsätiehen. Hän arvelee metsässä käyntien lisääntyvän jo pelkästään siksi, että metsään pääsy on nyt helpompaa ja nopeampaa. METSÄTIET