UUSIMETSÄ

UusiMetsä 8 ”Isä vei meitä metsään ja opetti taimien istutta- misen ja vesurityöt, mutta hän opetti myös luotta- maan metsäammattilaisiin”, muistelee mäntsäläläi- nen Teppo Hämäläinen. Isä, Urpo Hämäläinen oli Mäntsälän metsänhoitoyhdistyksen ensimmäinen metsänhoidonneuvoja vuodesta 1935. Nyt Teppo Hämäläisellä ja hänen kahdella sisarel- laan on metsäyhtymä 168 hehtaarin metsistä, joita he hoitavat metsäammattilaisten avulla. Muun mu- assa metsänhoitoyhdistyksen pitkäaikainen metsän- hoidonneuvoja Hannu Okko on vieläkin metsäyh- tymän luotettu keskustelukumppani. ”Hannu tunsi metsämme entuudestaankin läpikotaisin kierrelty- ään niissä vuosikymmenien ajan ja on ollut meille todella korvaamaton, vaikka meillä on ajantasainen metsäsuunnitelma kaikista seitsemästä metsälohkos- tamme”, Teppo Hämäläinen kiittelee. Vahvasta metsänhoitoyhdistystaustasta huolimat- ta Hämäläisen metsäyhtymä on käyttänyt muiden- kin metsäalan toimijoiden palveluja. ”Käteen jäävä tulo ratkaisee”, Teppo Hämäläinen toteaa. Useat metsäfirmat ovat hakanneet ja uudistaneet yhtymän metsiä eikä Hämäläisellä ole niihin moitteen sijaa. Viimeisimmän puukaupan vei kuitenkin Mhy Uusimaa parhaimmalla tarjouksellaan. Korjuupal- veluna toteutetussa hankkeessa puut on kaadettu ja istutusalue muokattu kevään istutuksia varten. Meneillään olevia ja tulevia töitä mietitään yhdessä metsäasiantuntija Lauri Lappalaisen kanssa. Kaikki on sujunut metsätaloussuunnitelman mukaan ja Hämäläinen juttelee mielellään asiantuntijan kanssa myös muista metsäasioista. Korjuupalveluna tehty työmaa toteutettiin sovitusti ja ammattitaidolla. Yhtymä osoittautunut toimivaksi Kaikki lohkot sijaitsevat lyhyen matkan päässä Mäntsälän pohjoispuolella. Teppo Hämäläinen on vieläkin pahoilla mielin siitä, että merkittäviä osia alueesta jäi aikoinaan ensin moottoriliikennetien, sitten moottoritien ja lopulta junaradan alle. Nii- den sivuilla olevia lohkoja oli aluksi vaikea hoitaa, kunnes lopulta muun muassa radan viereen tehdyt huoltotiet mahdollistivat lohkoille kulkemisen. ”Silloin olisi kaivattu meidän maanomistajien etujen valvontaa”, Hämäläinen huudahtaa. Hunttijärven rantaan jäänyt kesäpaikka on edel- leen olemassa, vaikka liikenteen äänet kuuluvat kovin selvänä aiemmin rauhalliseen ympäristöön. Tyytyväisyyttä tuo se, että suunnitelmallinen hoi- to näkyy jäljellä olevissa metsissä. Isän aikoinaan hoitamattomana tai hakattuna ostama laaja alue on pitkäjänteisellä työllä tuottanut jo vuosikymmeniä laatupuuta. Hämäläisellä on hyviä kokemuksia avohakkuu- seen päättyvästä tasaikäiskasvatuksesta. Hän on kuitenkin seurannut julkisuudessa ollutta väittelyä avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen välillä. Jatkuva kasvatus menetelmänä tuo mieleen monia käytän- töön ja taloudelliseen tuottoon liittyviä kysymyksiä. Lappalainen vertaa jatkuvaa kasvatusta eli eri- ikäiskasvatusta ja entisajan harsintahakkuuta ja toteaa, että ne eivät ole sama asia. Harsintahakkuussa parhaat puut poimittiin myyn- tiin ja jäljelle jäivät yleensä heikkolaatuisimmat ja pienimmät puut. Jatkuvan kasvatuksen metsässä puuta aletaan poistaa hyvin varhaisessa vaiheessa suunnitelmallisesti niin, että jäljelle jäävä puusto pysyy terveenä ja elinvoimaisena. ”Kokemusta tästä on vielä kovin vähän, sillä tähän mennessä sen on valinnut melko pieni osa metsänomistajista”, Lap- palainen sanoo. Yhdessä pohditaan metsien pirstoutumista, met- sänomistuksen eri muotoja, metsän luontoarvoja ja virkistyskäyttöä. ”Metsien omistaminen muuttuu. Etenkin nuorilla metsänomistajilla luontoarvot korostuvat, tarvitaan entistä enemmän monipuolista apua metsien hoitoon. Joillekin talous on etusijalla, mutta paljon on niitä- kin, jotka eivät tarvitse puunmyyntituloja tai eivät muutoin halua hakata metsiään”, Hämäläinen pohtii. Hän itse on erityisen tyytyväinen yhtymämuotoi- sesta metsän omistamisesta. ”Onneksi isä aikoinaan päätti näin. Olemme saaneet metsät pysymään yh- tenäisenä kokonaisuutena niin metsänhoidollisesti kuin taloudellisestikin”, hän kiittelee. KORJUUPALVELU TEKSTI: MAIJA KYRÖ Isän opeilla, ammattilaisten avulla - Mhy:n korjuupalvelu voitti viimeisimmän puukaupan Teppo Hämäläisen metsäyhtymä kahden sisaren kanssa on aina käyttänyt ammattilaisia metsänhoidon toteuttajina. Viimeksi Mhy Uusimaan korjuupalvelu teki päätehakkuun, muokkasi uudistusalan ja palaa keväällä taimien kanssa istutustöihin. Hyvin onnistuneen korjuupalvelusavotan jälkeen voi talvisena pyrypäivänä tarkastella pihapiirin puulajeja. Talvilevolla oleva lehmus kiinnostaa Teppo Hämäläistä ja Lauri Lappalaista. ”Käteen jäävä tulos ratkaise”, Teppo Hämäläinen toteaa. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu voitti viimeisimmän Hämäläisen metsäyhtymän puukaupan. Korjuupalveluna tehty työmaa toteutettiin sovitusti ja ammattitaidolla. Maija Kyrö Timo Leirimaa