UUSIMETSÄ

UusiMetsä 9 TEKSTI: EETU PUNKKA KUVAT: JANI ANTILA & PAAVO OJANEN Monien metsänomistajien metsät sijaitsevat ko- konaan turvemailla. Näiden alueiden puunkorjuu- potentiaali on erittäin merkittävä. Metsäojitusta on tutkittu paljon, mutta usein rajatusta näkökulmasta. Ojitettujen soiden kestävä käyttö -tutkimushank- keen tavoite oli luoda kokoava katsaus ojitusten ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista ja näin pohjustaa keskustelua turvemaiden kestävästä metsätalouskäytöstä. Hankkeen päätoteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja yliopistotutkija Paavo Ojanen yhdessä laajan suo- tutkijajoukon kanssa. ”Metsäsäätiön rahoituksella laaja tutkimustieto oli mahdollista koota synteesiksi yhteen”, kiittää Ojanen. Puusto kasvaa, turve hajoaa Ilmaston kannalta metsäojitusten vaikutukset ovat tähän mennessä olleet varsin myönteisiä. Puuston kasvun parantuessa hiilen sidonta on tehostunut ja suon kuivuessa metaanin, voimakkaan kasvihuo- nekaasun, päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Toisaalta kuivuminen kiihdyttää turpeen hajoamis- ta, mikä vapauttaa muita kasvihuonekaasuja. Oja- nen arvioi, että: ”karuilla soilla puun kasvatus on mahdollista niin, että metsäojitus voi olla pitkälläkin aikavälillä ilmaston kannalta kestävää”. Monimuotoisuus tunnistettava luonnontilaisilla soilla Metsäluonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta ojitettujen turvemaiden vaikutukset ovat monitahoisia. Suoluonnon monimuotoisuus on tut- kimusten mukaan vähentynyt metsäojitusten laski- essa pohjaveden pintaa. ”Jäljellä olevat arvokkaat luonnontilaiset suot on tutkimuksen perusteella aiheellista jättää pois metsätalouskäytöstä”, toteaa Ojanen. Soiden vesien muuttunut liike lisää ravin- nekuormitusta. Kevyemmät metsänhoidon mene- telmät, kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, ovat turvemailla perusteltuja. Erityisesti Pohjois- Suomessa vesiensuojelua ja ojittamattomien soiden luonnontilaa voidaan edistää yhdellä kertaa ohjaa- malla ojitettujen suonosien vesiä vesistöjen sijaan ojittamattomille suonosille. ”Ojitettuja soita on monenlaisia” Ojitettujen soiden metsätalouskäyttö ja ekologi- nen kestävyys ovat katsauksen perusteella monesti yhteensovitettavissa. Yhtä toimenpidesapluunaa kaikille suotyypeille koko Suomessa ei ole ja lisää tutkimusta ja yhdessä kehitettyjä turvemaiden käsit- telytapoja tarvitaan. ”Maailma on harvoin mustaval- koinen ja ojitettuja soita on monenlaisia. Niinpä käy- tännönläheinen lähestymistapa voisi olla luokittelu siihen, millaisilla soilla intensiivinen metsätalous on kannattavaa, millaisilla soilla kevyempi metsätalous voi toimia, millaiset suot kannattaa jättää metsä- talouden ulkopuolelle ja millaiset suot olisi syytä ennallistaa ojittamattomaan tilaan”, Ojanen päättää. Metsäsäätiötekoja: Synteesi ojitettujen turvemaiden tutkimuksesta Yliopistotutkija Paavo Ojasen mukaan ojitettujen soiden metsätalouskäyttö ja ekologinen kestävyys ovat katsauksen perusteella monesti yhteensovitettavissa. Tutkimushankkeen tavoite oli luoda kokoava katsaus ojitusten ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista. Verovinkki Korjuupalvelu maksimoi metsävähennyksen käytön Metsäpalstan ostaja saa vähentää verotuksessaan metsävähennyksenä 60%maksamastaan kauppahinnasta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyn puun myyntitulo on verotuksessa hankintakaup- patuloa. Metsävähennys tehdään hankintakaupoissa koko puunmyyntitulosta. Vasta tämän jälkeen vähen- netään puunkorjuun kulut. Näin pystyy hyödyntämään metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla. Pystykauppa 300m 3 á 14 € = 4200 € Metsävähennys 0,6 x 4200 = 2520 € Verotettava tulo 4200 € - 2520 € =1680 € , josta veroa maksetaan 504 € Pystykaupan netto 4200 € - 504 € =3696 € 12,32 € /m 3 Korjuupalvelu 300 m 3 á 33 € = 9900 € Korjuukulu 300m 3 á 19 € = 5700 € Metsävähennys 0,6 x 9900 € = 5940 € Verotettava tulo 9900 € - 5700 € - 5940 € = - 1740 € , syntyy alijäämähyvitys 522 € Korjuupalvelun netto 9900 € - 5700 € + 522 € 15,74 € /m 3 Suomen Metsäsäätiö kohdistaa vuosittain merkittä- vän osan puukauppojen yhteydessä kerätyistä lahjoi- tusvaroista metsäelinkeinoa tukevaan tutkimukseen. Metsäojituksen ilmasto- monimuotoisuus-, ja vesistö- vaikutuksista on koottu laaja-alainen katsaus alku- vuodesta 2021. Hankkeen kirjallisiin tuotoksiin voi tutustua Suoseuran verkkosivuilla. Metsätaloussuunnitelma on tärkeä ohjenuora Hämäläisen metsäyhtymän metsien hoidossa. Teppo Hämäläinen ja Mhy Uusimaan metsäasiantuntija Lauri Lappalainen tut- kailevat yhdessä tulevia toimenpiteitä. Maija Kyrö