METSÄNOMISTAJAT

6 ”Metsänomistajan etujen valvonta on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteistyötä”, linjaa MTK:n metsäval- tuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . Tiirolan luotsaama metsävaltuus- kunta koostuu 66 metsänhoitoyhdis- tyksen ja kahden yhteismetsien yh- distyksen edustajista sekä kahdesta alan yhdistyksen asiantuntijajäsenes- tä. Hekin tuovat oman tietämyksensä edunvalvonnan käyttöön. ”Metsänomistajan kannattaa en- sin olla yhteydessä oman metsän- hoitoyhdistyksen metsäneuvojaan. Laajempaa asiantuntijuutta vaativis- sa omaisuudensuojan kysymyksissä metsänomistajien käytettävissä ovat MTK:n metsälinjan kenttäpäälliköt eri puolilla maata sekä lakimiehet ja muut asiantuntijat Helsingin keskus- toimistossa”, Tiirola kertoo. Erityisesti metsänomistajien huoli on kasvanut Euroopan laajuisten il- mastotavoitteiden vuoksi. ”Esimer- kiksi EU komission Vihreän kasvun ohjelman mukainen pohjavaatimus metsien 30 prosentin suojelusta ja turvemaiden tiukka suojelu vaikut- taisivat erityisesti Suomessa. Siksi meidän on lisättävä resursseja vai- kuttamistyöhön MTK:n Brysselin toi- miston ja Euroopan metsänomistaja- järjestön CEPF:n kautta.” Ennakointi tärkeää Mikko Tiirola korostaa edunvalvon- nan ennakoivaa otetta. MTK osallis- tuu ja antaa lausuntoja säädösvalmis- teluissa, on yhteydessä poliitikkoihin ja seuraa aktiivisesti alueiden sekä valtakunnan ja EU-tason tapahtumia. Varhainen perehtyminen ja nopea reagointi ovat tarpeen etenkin taaja- mien lähimetsissä, tie- ja ratalinjauk- sissa, erilaisten luontokohteiden kar- toituksissa ja muissakin omaisuuden suojaan liittyvissä tilanteissa. Kaavoi- hin tehtävät ennakkomerkinnät voi- vat jatkossa rajoittaa alueen käyttöä merkittävästi, samoin metsänkäyt- töön liittyvät rajoitteet luontokohteis- sa, eikä niistä ole ollut tapana tiedot- taa edes metsänomistajalle. ”Harvat metsänomistajat pystyvät muiden töiden ohessa seuraamaan laajemmin alueiden suunnittelua, vaikka se tulevaisuudessa vaikut- taisi omaankin metsään. Ennakoiva seuranta ja asioihin ajoissa puuttumi- nen ovat keskeinen edunvalvonnan hyöty”, Tiirola muistuttaa. ”Maan- käyttö- ja rakennuslain uudistustyön yhteydessä vaadimme, että alueiden käyttöä suunnittelevilla tahoilla olisi velvollisuus kuulla metsänomistajia, joita hanke kulloinkin koskee. Ra- hoituslain uudistuksessa esitimme kemera-tukien byrokratian vähentä- mistä, jotta metsänhoidosta saataisiin kannustavampaa.” Edunvalvonnan ohella MTK-jäse- nyys toi muitakin jäsenetuja, joihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi oman metsänhoitoyhdistyksensä sivuilla. MTK kaitsee metsänomistajan etuja monin tavoin Teksti: Maija Kyrö Metsänomistajan asema on selkiytynyt ja vahvistunut Maa- ja metsätaloustuottajat ry:n (MTK) edunvalvontakoneistossa sitten vuoden 2015, jolloin metsänhoitoyhdistykset liittyivät MTK:n jäseniksi. MTK:n kuva-arkisto MTK:n järjestöuudistuksen osalta tehtyjä päätöksiä ja kaavailuja: - Ensi vuodesta alkaen mhy:t ei- vät maksa erikseen jäsenmaksua MTK:lle, vaan mhy kerää jäsen- maksun yhteydessä metsänomista- jien yhteiseen edunvalvontaan koh- dennettavan edunvalvontamaksun valtakunnallisilla perusteilla. - Metsäperusteinen edunvalvon- tamaksu koostuu yleisestä osasta (esitys 12 € /jäsen) ja yritystoimin- nan laajuuteen perustuvasta osas- ta (Etelä-Suomi esitys 6 € /jäsen, Pohjois-Suomi esitys 3 € /jäsen, Ylä-Lappi 0 € /jäsen). Lopulliset päätökset maksujen suuruudesta tehdään tämän lehden ilmestymi- sen jälkeen. - Useamman mhy:n alueella metsää omistava maksaa vain yh- den valtakunnallisen edunvalvon- tamaksun, vaikka maksaa jäsen- maksun jokaiseen mhy:een. Mikko Tiirola korostaa edunvalvonnan ennakoivaa otetta.