Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 2/2022 • 13.5.2022 Metsänomistajat Sivu 16 Suomalainen metsäluonto on edelleen monimuotoinen Sivu 6 Energiaomavaraisuus on tärkeä osa huoltovarmuuttamme Sivu 8 Tunne rajasi!
2 PUHEENJOHTAJANTERVEHDYS Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 2/2022 Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue on Haminan kaupungin sekä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kuntien muodostama alue kaakkoisimmassa Suomessa. Vastaava päätoimittaja: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Oma jäsen-, asiakas- ja sidosryhmärekisteri Painosmäärä: 3200 kpl Kannen iso kuva: Soikonvuoren luola Virolahden Säkäjärvellä Heli Tullan kuvaamana pääsiäispyhien aikaan 2022 Nyt jos koskaan, kun venäläistä puuta ei todellakaan ole teollisuuden saatavilla, on vaan turvauduttava kotimaisiin tarpeisiin, suomalaiseen metsään. Jos Venäjän aloittamaa erikoistilannetta ei Ukrainassa olisi Eurooppaan virtaisi edelleen huomattavia määriä niin venäläistä kuin valkovenäläistä raakapuuta tai sahatavaraa. Nyt meille suomalaisille metsänomistajille annetaan mahdollisuus saada puusta kenties parempaa hintaa, kun uskottavasti kysyntä on tarjontaa suurempaa. Mutta onhan tilanteella myös kääntöpuolensa, kuten ministeri Lintilä sanoi, meillä on nyt sota-ajan hinnat. Tavalliselle kuluttajalle tämä on ainakin näkynyt etenkin polttoainepumpuilla ja energialaskuissa. Lisäksi ruoan tuottajien kannattavuutta heikentää lannoitteitten hintojen hurja nousu, mikä toisaalta on tukenut jo ainakin viljan hintaa. Mutta hintojen nousu ei ole vielä oikein näkynyt metsänomistajan tilipussissa. Odotettavissa on kuitenkin hyvä puukauppavuosi, sellun kysyntä on edelleen vahvaa ja UPM:n pitkään jatkunut lakkokin vihdoin päättyi sopivasti heti kun Metsänhoitoyhdistys Kaakon valtuusto oli kevätkokouksensa pitänyt. Metsätalouden näkymiä varjostaa tietysti Ukrainan tilanne ja toivottavaa olisi, että tilanne siellä rauhoittuisi, eikä ainakaan leviäisi. Jäämme vielä odottamaan Ukrainan mahdollisesti alkavaa jälleenrakentamista. Venäjä pysyy ainakin ennalta määräämättömän ajan rautaesiripun takana, kuten presidentti Niinistökin sanoi haastattelussa, että maailman tilanne on kylmempi kuin kylmän sodan aikaan. Huoltovarmuudesta on puhuttu paljon Suomessa, niin koronan aikaan, mutta vielä enemmin nyt Ukrainan aikaan. Suomen hallituksen poukkoilu energia-asioissa ihmetyttää. Turve ajettiin alas myöhään viime syksynä ja osa turpeen nostolaitteista ehdittiin romuttamaan valtion varoin, mutta kuinkas kävikään; turve palaa taas lämmityskattiloissa. Tulevana kesänä kuulemma nostetaan turvetta käytännössä niin paljon kuin vain on mahdollista, jotta huoltovarmuuden kannalta tärkeimmät lämmitystoiminnot voidaan Suomessa pitää tulevina talvina käynnissä, oli tilanne naapurissa mikä hyvänsä. Tilanne vaan on sellainen, että normaalista hakkeesta ei irtoa lämpöä riittävästi talven kylmimpinä hetkinä. Suomalaisen metsänomistajan kannalta täysin edesvastuutonta toimintaa olikin juuri venäläinen tuontiturve, mutta kenties sen aika on ohi. Koivuklapin kysyntä onkin ollut kovaa kriisiaikana ja niin se on ollut myös kotimaisella energiapuulla. Nyt jos koskaan kannattaa laittaa riukumetsät kuntoon. Viime vuoden kuumuus, kuivuus ja talven paksu lumipeite sekä hirvet pitävät metsänomistajaa jalkeilla. Nyt istutuskauden kynnyksellä kannattaakin tarkistaa omien taimikoiden kunto talven jäljiltä ja tehdä mahdollisesti tarvittavat toimet. Ilmastonmuutoksen vuoksi vanhoja metsiä kannattaa tarkkailla, jottei kirjanpainaja tai mukaan ötökkä pääse etenemään juuri siellä omassa metsälössä. Pidetään silmät auki ja kysytään jos kysyttävää on. Etujärjestömme MTK:n puoleltakin muistutetaan metsänomistajaa, että leimikoiden kilpailuttaminen yhdistyksen asiantuntijalla varmasti kannattaa näinä haasteellisina aikoina. Toukoterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja Aika entinen ei palaa
3 TOIMINNANJOHTAJANTERVEHDYS Ihmisen mieli on mielenkiintoinen tai oikeammin ilmaistuna, vähän erikoinenkin. Silloin, kun asiat näyttävät kaikin tavoin sujuvan helposti ja huominen kaikkinensa valoisalta, hiipii mieleen aina ajatuksia kuten, ”Ei tämä ilo enää kauaa kestä.” Tai, että ”Onnistuuhan tämä käytännössä, mutta entäpä teoriassa?” En tiedä, tunnistaako kukaan muu tuota ajatuksenkulkua omakseen, mutta juuri noin olen tähänastisen elämäni tapahtumat niin työssä kuin koko olemassaolossa itse kokenut. Ja koska Luoja on tätä myöten suonut varsin onnellisen elämän osana maailman onnellisimman kansan lähihistoriaa, niin siksi on ollut kaikkina näinä onnellisina vuosina perusteltu syy uskoa, että kyllä tämä vielä suruksi muuttuu. Mutta ihmeellistä kyllä; en ajattele nyt noin. Näkymät alkuvuonna ovat olleet niin murheelliset, pelottavat ja ihan eri tavalla perusturvallisuutta ravistelevat, että ajatus kääntyykin kohti valoa. ”Mitäs, jos selviämme tästäkin?” Edellisen Neuvostoliiton edellisen luhistumisen aikaan Suomen tuolloisena presidenttinä oli Mauno Koivisto. Häntä ei tunnettu minään yltiöpäisenä optimistina, mutta silti hänen kuolemattomaksi jäänyt mietelauseensa oli ” Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” En ole vakuuttunut, että kaikki ne valinnat, joita Isänmaamme tuolloin, n. 30 vuotta sitten teki, olivat täysin oikeita, mutta siitä huolimatta uskon, että ne olivat kuitenkin sen hetkisessä tilanteessa sekä harkittuja ja näin jälkikäteenkin ajatellen hyvin perusteltuja, vaikka tässä välillä ovat ihan syystä joutuneet hieman outoonkin valoon. Alun alkaen olen ollut ns. eurouskovainen. Kannatin aikanaan Suomen EU-jäsenyyttä ja sittemmin myös liittymistä rahaliittoon. Kumpaakin asiaa on joutunut vuosien varrella hyvinkin itsekriittisesti pohtimaan. Unionissa ja varsinkin Euroopan rahaliitossa on kummassakin valuvika. Unioniin valuvika ei ollut alun perin edes kovin suuri, mutta unionin laajentumisenmyötä liitokset alkoivat vuotaa monestakin saumasta. Rahaliittoon kuuluminen on meitä suomalaisia koetellut eritoten siksi, että esimerkiksi metsäteollisuutemme kilpailukyky on yliarvostetun euron vuoksi ollut huono erityisesti Ruotsin kruunua vastaan. Tästä on aiheutunut meille merkittävää haittaa. Mutta kuka edes uskaltaa ajatella sellaista Suomea nyt, joka ei olisi osa Euroopan Unionia ja jolla edelleen olisi oma valuutta, jota devalvoimalla se olisi tehnyt kiusaa eurooppalaisille kilpailijoilleen viimeiset kolme vuosikymmentä? Olenmaailmankatsomukseltani lähinnä ”tapakristitty fatalisti”. Jos tuota määritelmää pitää jotenkin avata, niin sanaparin ensimmäisen sanan, eli yhdyssanan, paino on jälkimmäiselä sanalla ”kristitty”, koska kristinusko on maailman suurista uskonnoista armollisin ja inhimillisin. Jälkimmäinen sana ”fatalisti” taas viittaa häivähdykseen itämaisista uskonnoista, joissa kohtalo, ei niinkään tekomme, ohjaa elämämme kulkua. Kaikella on siis tarkoituksensa ja juuri nyt, kun tätä kirjoitan, minulla on vahva usko, että lopulta asiat kääntyvät parhain päin. Kansallinen yhtenäisyys, terve ylpeys Isänmaasta eli isänmaallisuus, vie asioita eteenpäin, mutta nationalismi taaksepäin. Suomella ja siis myös suomalaisella perhemetsätaloudella on edessään hyvät ajat, kunhan tämän epävakaan säärintaman yli on taas päästy. Hyvää kesää ja loistavaa tulevaisuutta meille kaikille! Jarmo Olettakaamme, että kaikki käy hyvin
4 PUUKAUPPA Kevättalven puukauppamäärä alhainen Koko kevättalven ajan puukauppoja on tehty poikkeuksellisen vähän. Kaakkois-Suomen myyntimäärät viikoilla 1-18 olivat yhteensä vain 588 000 m3. Määrä oli 26 % jäljessä viime vuoden myyntirytmistä. Tämä merkitsi myös sitä, että lähes 80 % kuluvan vuoden ostotarpeesta oli metsäteollisuudella hankkimatta. Viime kuukausina ostajien tarjoukset eivät ole vastanneet myyjien odotuksia. On hyvä muistaa, että metsänomistajalla on aina oikeus hyväksyä tai hylätä ostotarjous. Venäjän tuontipuun loppuminen merkittävä muutos Venäjän tuontipuun määrä on ollut viime vuosina noin 9 milj. m3. Lähes 90 % tuonnista oli koivukuitua ja haketta. Koivukuitua on tuotu 4,5 milj. m3 ja haketta 3,6 milj. m3. Energiahakkeen osuus tuontihakkeesta on ollut merkittävä. Yhtiöt tasapainottavat koivukuidun rajua vajetta kääntämällä sellun tuotantoa enemmän havusellun puolelle. Tämä vastaa selvästi paremmin metsiemme rakennetta. Merkittävä kysynnän lisäys onkin kohdistumassa koivukuidun ja energiapuun lisäksi myös havukuituun. Energiahakkeen vaje on vaikuttanut nopeimmin puumarkkinaan. Monin paikoin energiapuusta maksetaan jo parempaa tienvarsihintaa kuin kuitupuusta. Nyt kannattaakin laittaa myös nuoret metsät kuntoon. Metsäteollisuus hurjassa tuloskunnossa Metsäteollisuuden liikevoitot vuoden 2022 ensimmäiseltä kvartaalilta ovat huimaa luettavaa. Stora Enso 503 milj. €, Metsä Group 341 milj. € ja UPM Kymmene, lakoista huolimatta, 273milj. €. Kolmen suurimman yhtiön yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto lähentelee miljardia euroa Puukauppanäkymät erinomaiset myös syksyllä ja ensi vuonna Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK metsänomistajat Metsäteollisuuden tulokset vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta olivat ennätysluokkaa. Vientimarkkinat vetävät ja hintataso on korkealla. Kotimaisen puun kysyntää kirittää entisestään puuntuonnin loppuminen Venäjältä. Puumarkkinoiden todellinen toimivuus on nyt koetuksella. Vapaassa markkinataloudessa nopeasti voimistunut kysyntä voi vahvistaa hintatasoa reippaastikin. Nyt kysymys kuuluukin, toimiiko markkinatalous Suomen puumarkkinoilla? PTT ennustaa ennätyksellistä hakkuuvuotta 2023. Puukauppanäkymät ovat nyt sellaiset, että pinoja teiden varsiin ilmestyy jatkossakin. Toivottavasti ei kuitenkaan näin yllättäen ja pyytämättä kuin tässä kuvassa, jossa pino ilmestynyt ilman maanomistajan lupaa ja kaiken lisäksi vaarallisesti purettuna aivan yleisen tien varteen. Ei näin!
5 vain kolmen kuukauden aikajaksossa. Vaikka tulokset tehdään pääosin kuitupuuta jalostaen, nämä juhlat eivät ole näkyneet metsänomistajille ainakaan kuitupuun hinnassa. Myös sahateollisuudella menee nyt hyvin. Vajaa vuosi sitten sahatavaran hintataso käväisi yli tuplatasossa. Lyhyen notkahduksen jälkeen hinnat ovat jälleen vahvassa nousussa. Venäjän lähes 8 milj. m3 sahatavaran myynnin poistuminen Euroopan markkinoilta vahvistaa osaltaan hintakehitystä. PTT ennustaa ensi vuodelle kaikkien aikojen suurinta hakkuumäärä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa ensi vuoden vientimääriin kasvua kaikkille tuoteryhmille. Tämä koskee sekä mekaanista metsäteollisuutta että massa- ja paperiteollisuutta. Ennusteen mukaan kotimaan hakkuille ennakoidaan kasvua tänä vuonna 3 % ensi vuonna vielä 3 % lisää. Yhteensä noin 4 milj. kuutiometrin hakkuiden lisäys on nostamassa vuoden 2023 kotimaan hakkuut uuteen kaikkien aikojen ennätykseen 69 milj. m3. Jokainen puukauppa kannattaa kilpailuttaa Metsänomistajien kannattaa hyödyntää hyvä suhdannetilanne. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset auttavat puukauppojen suunnittelussa ja tarvittaessa myös myynnissä. Kilpailuttaminen on nyt poikkeuksellisen tärkeää. Ostajien väliset erot tarjouksissa ovat suuria ja paras kannattaa aina seuloa markkinatarjonnasta. Vain kilpailuttamalla voidaan vaikuttaa myös puun yleiseen hintatasoon ja metsätalouden kannattavuuteen pidemmällä aikavälillä. Timo Leskinen
6 Metsäkeskuksessa toteutetaan tänä vuonna kampanjaa, jonka nimi on Energiaa metsästä. Kampanjan tavoitteena on nuoren metsän hoitomäärien ja pienpuun korjuumäärien lisääminen. Kuluvan vuoden aikana kampanjassa lisätään metsänomistajien ja metsä- ja energia-alan toimijoiden tietoisuutta pienpuun korjuumahdollisuuksista sekä edistetään heidän kohtaamistaan. Energiaa metsästä -kampanjan taustalla on nuorten metsien metsän- ja luonnonhoidollisen tilanteen kohentaminen sekä kotimaisen energian saannin huoltovarmuus. Pienpuusta saatavan metsäenergian merkitys korostuu lähitulevaisuudessa. Metsäenergialla voidaan turvata energiansaannin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä korvata myös ilmastolle haitallisempia polttoaineita. Viivästyneiden tai tekemättä jääneiden taimikonhoitokohteiden metsänhoidollista tilaa on mahdollista kohentaa nuoren metsän kunnostuksella. Metsänhoidolla kasvatettaville puille turvataan riittävä kasvutila ja nopeutetaan niiden järeytymistä. Metsänkäsittelyn yhteydessä on mahdollisuus turvata myös monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden säilyminen. Energiaa metsästä -kampanja alkaa Haketta paloi viime talvena ennätysmäärä. Perjantaina 25.3. vietettiin Metsäenergiapäivää Luumäellä. Päivän aikana n. 200 ihmistä kävi tutustumassa metsäenergian korjuuseen, varastointiin ja Luumäen Energia Oy:n Taavetin lämpölaitokseen, joskin koronapandemian vuoksi vain laitoksen piha-alueella. Jarmo Haimila Jarmo Haimila
7 - Taimikkokohteiden lisäksi on viime vuonna ollut joukossa myös hyvin hoidettuja kasvatusmetsiä, sekä myös runsaspuustoisia, uudistuskypsyyden jo saavuttaneita kohteita, joissa on ollut jo valmiita hakkuumahdollisuuksia, joten ostajan ei ole tarvinnut odottaa puuston kasvua ennen hakkuutuloja. Metsätilojen myyntimäärät Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialueella ovat jatkaneet kasvuaan melko tasaisesti. - Kohteiden hinnat ovat edelleen olleet nousujohteisia. Anttila kertoo, että ostajat ovat valmiita maksamaan, ei vain siitä, mitä tilalla on juuri nyt hakattavissa, vaan myös metsän tulevasta tuotosta, sekä myös esimerkiksi metsän tuottamasta virkistysarvosta. Myyntiä harkitsevaa Anttila rohkaisee laittamaan tilan myyntiin, koska jo ehkä kuluneeksikin lauseeksi todettu ”nyt on myyjän markkinat” pitää edelleen paikkaansa. Metsätilojen tarjouspyyntöihin tulee keskimäärin viidestä kymmeneen tarjousta. Pieniin ja edullisiin tiloihin tulee yleensä eniten tarjouksia, koska potentiaalisia ostajaehdokkaita on luonnollisesti näille kohteille enemmän. Anttilan mukaan myös isoihin tiloihin saapuu nykyisin hyvin tarjouksia, koska liikkeellä on yksityisten sijoittajien lisäksi mm. säätiöitä, rahastoja ja muita yhteisöjä. - Kaakkois-Suomen Metsätilat on luotettava kumppani niin metsätilojen, peltojen, tonttien ja tilakokonaisuuksien välittäjänä. Teemme kiinteistövälityksen lisäksi kiinteistöihin liittyviä kauppakirjoja, lahjakirjoja sekä jakokirjoja. Markus Anttila, kuten muutkin Kaakkois-Suomen Metsätilojen välittäjät, ovat paitsi metsäalan, myös kiinteistövälityksen ammattilaisia sekä myös kaupanvahvistajia. Markus Anttila on lisäksi syventänyt kiinteistövälityksen ammattiosaamistaan ja hän on viime ja tämän vuoden aikana kouluttautunut ylemmän kiinteistövälittäjän ammattiin, josta hän saa tutkintotodistuksen kesäkuun alkupäivinä. Kaikki Kaakkois-Suomen Metsätilojen välityksessä olevat kohteet löydät metsatilat.fi -sivustolta. Jarmo Haimila Metsätilakauppa oli vireää viime vuonna Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen Metsätilojen kiinteistönvälittäjä Markus Anttila kertoo metsäkaupan olleen vireää viime vuonna. Kohteita oli määrällisesti paljon. Kauppoja tehtiin niin isoista kuin pienistä metsätiloista ja jonkin verran välityksessä oli myös peltokohteita. Erityisesti isojen tilojen välityskohteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Heli Tulla
8 Miten metsänomistajat voivat määrittää rajan paikan? Ensin kannattaa hankkia kartta, jossa on tilanrajat ja siinä näkyvät pyykkien paikat sekä mahdollisesti niiden numerot. Sitten etsiä vanhat rajamerkit eli pyykit. Apuna etsinnässä voi käyttää, vaikka puhelimen GPS paikannusta, mutta se tuo sinut paikalle ”noin suurin piirtein”. Tärkeä tulkita myös maastoa ja esimerkiksi metsälle tehtyjä toimenpiteitä tai etsiä muita merkkejä, kuten piikkilankaa. Pyykin löydyttyä paras tapa merkintään on muoviset aurauskepit. Ne eivät lahoa, niissä on heijastin, ne näkyvät hyvin ja erottuvat selvästi myös talviaikana. Pyykin ympäriltä kannattaa myös poistaa ylimääräiset risut ja oksat haittaamasta näkyvyyttä. Rajan linjaamisen paras keino on kepitys. Maastoon linjataan suora linja pyykkien välille. Se harvoin onnistuu kerralla, mutta suuntaa korjataan ja tehdään uusi suoran linjan kepitys. Mikäli rajalinja on huomattavan pitkä ja välillä mäkiä tai muuten näkyvyyttä vaikeuttavia maaston muotoja, niin tämä saattaa olla haasteellista. Tästä syystä epäselvän rajan määrittäminen on syytä tehdä yhteistyössä naapuritilan omistajan kanssa. Metsärajan avaamisessa on myös hyvä tehdä yhteistyötä naapurin kanssa ja pyytää siihen suostumusta. Sen saa avata, kun asiasta on ensin ilmoitettu, ja jos se on aiemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä rajasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Raja-alueelta Raja railona aukeaa – mutta myös menee nopeasti umpeen, ellei siitä huolehdi Teksti ja kuvat Reima Huuhtanen Selvästi havaittavat rajalinjat auttavat, kun tulossa on puukauppa tai metsänhoitotöitä. Rajalinjojen avaaminen maastoon on metsänomistajien vastuulla. Toimenpiteeseen ei vaadita suurempia välineitä, mutta reipasta ulkoilumieltä tarvitaan. Se on myös hyvä tapa tehdä yhteistyötä naapuritilan omistajan kanssa.
9 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 € kaadetut puut kuuluvat hänelle, jonka puolelta ne on kaadettu. Rajan leveys on 1,5 metriä, niin että raja on aukon keskellä. Jos, yhteisymmärrystä rajan sijainnista ei löydy tai se on muuten epäselvä, niin silloin on pyydettävä Maanmittauslaitoksen rajankäyntiä. Kaiken perusta on siis maastosta löytyvä pyykki! Yleisimpiä ovat kivipyykit, betonipyykit ja metallista valmistetut putki- ja pulttipyykit. Myös puusta valmistettuja paalupyykkejä on olemassa tai rajamerkki voi olla hakattu esim. kallioon. Rajamerkeistä kannattaa pitää huolta eli ”Pyykkihuolto on tärkeää myös metsässä”, toteaa metsäasiantuntija Huuhtanen! Termejä, Maanmittauslaitos: Rajapyykki = Kiinteistönrajaa osoittava, maastoon pysyvästi rakennettu rajamerkki Rajalinja = Kahden rajamerkin välinen suora Rajan avaus = Puiden poistamista rajalinjalta Rajankäynti = Kiinteistönmääritystoimituksen ”alalaji”, jossa selvitetään kiinteistönrajan paikkaa
10 Metsänhoitoyhdistykset lähtevät mukaan kaupalliseen hiilikompensaatiotoimintaan, kun metsänomistajille tarjotaanmahdollisuutta saada ns. lisäisestä hiilensidonnasta korvausta yhdistysten Hiilipalvelun kautta. Hiilipalvelun kautta metsänomistaja voi tehdä sopimuksen metsälön lannoituksesta ja sen avulla saatavan hiilensidonnan markkinoinnista kotimaisille, hiilijalanjälkeään kompensoiville yrityksille. Sopimus tehdäänmetsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta lannoituksella aikaansaadun lisäisen hiilensidonnan markkinoinnista huolehtii Green Carbon Finland. Metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelu sisältää HiiliPlus+ -sopimuksen ja Hiiliplus-lannoituksen. Hiilipalvelu perustuu todennettuun lisäkasvuun ja sen takia ennen sopimuksen tekoa on tehtävä maastokäynti, jossa kartoitetaan sopiva kohde sekä puuston ja kasvupaikan tiedot. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee kohteelle soveltuvan lannoituksen ja Green Carbon Finland tekee laskelman lannoituksen vaikutuksesta puuston kasvuun. Laskelma perustuu Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmaan ja laskelman tuloksena saatu lisäkasvu muunnetaan hiiliyksiköiksi, joiden perusteella metsänomistajalle maksetaan vuosittain korvaus. Hiilensidontasopimus kiinnostaa Uuden palvelun sopimuksia tehtiin pilotointimielessä jo viime vuonna, ja yksi ensimmäisistä hiilensidontapalMetsänhoitoyhdistykset kannustavat ilmastotyöhön Hiilinielujen kasvatuksesta lisätuloja metsänomistajille Teksti: Matti Turtiainen Metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan tänä keväänä tullut Hiilipalvelu kannustaa lisäämään metsien kasvua lannoituksella. Kasvun myötä lisääntyy myös metsien hiilensidonta, ja palvelun kautta metsänomistaja saa siitä rahallisen korvauksen.
11 Green Carbon Finland Oy:n HiiliPlus+ -sopimus, joka on osa MHY Hiilensidonta-palvelua, noudattaa kansainvälisen ISO-standardin vaatimuksia ja sen on auditoinut Det Norske Veritas (DNV GL), sanoo Green Carbon Finlandin hiilimetsäasiantuntija Juha Sankola. ”Olemme ensimmäisenä Suomessa saaneet ISO 14064 -standardinmetsien kasvun lisäämiseen perustuviin hiilinieluhankkeisiimme. Näin pystymme todentamaan hyvän kompensaation kriteerit, mikä on luotettavan toiminnan edellytys.” Green Carbon on toiminut hiilikompensoinnin parissa jo vuodesta 2019 ja metsänomistajien kanssa yhteistyötä on tehty parin vuoden ajan. Nyt käynnistyvä yhteistyö Metsänhoitoyhdistysten lanseeraamassa Hiilipalvelussa nostaa metsien hiilikompensaation uudelle tasolle, uskoo Sankola. ”Hiilensidontasopimuksia voidaan nyt markkinoida koko Suomessa, joten kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus hyötyä hiilensidonnasta.” Yhteistyö valtakunnallisen toimijan kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä metsänhoitoyhdistyskentällä on paljon tietoa sopivista kohteista. ”Yhdistyksen metsäasiantuntijat pystyvät hoitamaan niin maastokäynnit kuin lannoitushankkeetkin. Metsänomistaja saa siis yhdestä paikasta koko palvelun”, Sankola sanoo. Standardoinnilla luotettavuutta hiilensidontaan veluun liittyneistä oli helsinkiläinen Teemu Nojonen. Hän on osakkaana kahdessa suvun metsäyhtymässä Kangasniemellä ja molempiin tehtiin Hiilipalvelu-sopimus. ”Suunnittelimme jo aiemmin alustavasti lannoitusta metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Teuvo Pulliaisen kanssa, ja hän ehdotti Hiilisopimuksen tekemistä kohteisiin”, Nojonen sanoo. ”Teuvo pystyi valitsemaan sopivat kohteen ja luotan metsäasioissa kyllä hänen ammattitaitoonsa.” Teuvo Pulliainen sanoo, että viime vuonna Kangasniemen kunnan alueella tehtiin Hiilipalvelu-sopimuksia jo reilulle 100 hehtaarille. Kaikissa kohteissa lannoituksen toteutuksen edellytyksenä oli juuri Green Carbon Finlandin hyväksymä hiilensidontasopimus. ”Monille metsänomistajille hiilensidonnan lisääminen alkaa olla jo tärkeää.” Hiilensidontakorvaus merkittävä osa lannoituskustannusta Teemu Nojosen yhtymien lannoitushankkeet olivat kivennäismaakohteita ja yhteensä kooltaan noin 45 hehtaaria. Toinen kohteista oli mäntyvaltainen ja toinen puhdas männikkö. Lannoitus tehtiin helikopterilevityksenä. ”Näissä kolmoskehitysluokan kohteissa oli tehty harvennus pari vuotta ennen lannoitusta eli ne olivat juuri sopivia Hiilipalvelu-hankkeeseen”, Pulliainen sanoo. Hän laskeskelee, että Hiilipalvelun kautta saatavalla korvauksella pystytään kattamaan noin kolmannes koko lannoituskustannuksesta. Kivennäismaalla sopimus tehdään 5 vuodeksi ja turvemaalla 10 vuodeksi. ”Kivennäismaalla käytetään moniravinteisia lannoitteita tai salpietaria ja turvemaan lannoituksessa tuhkapohjaisia lannoitteita.” Sopimuksen teko on vaivatonta Teemu Nojonen sanoo painottavansa metsänhoidossa moninaiskäyttöä ja monimuotoisuutta, mutta myös talouskäyttö on tärkeää. Siitä syystä metsien lannoituskin kiinnostaa varsinkin, kun sen avulla voidaan todetusti lisätä hiilensidontaa metsässä. Hän sanoo hiilensidonnan ja ilmastoasioiden olevan tuttuja jo oman työnsä kautta. Nojonen on arkkitehti ja nykyaikaiseen rakennussuunnitteluun kuuluu oleellisesti myös ilmastoasioiden huomioiminen. ”Hiilisopimuksen tekoon vaikutti nimenomaan se, että pystymme sen avulla lisäämään hiilensidontaa metsissämme”, hän sanoo. Nojonen kehuu myös Hiilipalvelun helppoutta. Samalla sopimuksella hoituu niin lannoitus kuin hiiliyksiköiden myyntikin.
12 4 6 7 5 5 3 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila@mhy.fi palvelen ti, ke ja to Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi Jenna Kallinen metsäasiantuntija 0500 556 914 jenna.kallinen@mhy.fi Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 2 1 1 3 Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki Tiina Salminen metsäasiantuntija 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi Ulla Pakarinen Metsäjuristi Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. MHYP 040 720 3160/ Tiina Salminen sähköposti: ulla.pakarinen@mhy.fi
13 8 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä osa-aikaeläkkeellä, palvelen ma – to Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija Hamina, Luumäki, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja metsäasiantuntija, toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi 4 Pekka Fincke metsäasiantuntija 0400 925 249 pekka.fincke@mhy.fi 5 Auvo Heimola metsäasiantuntija 0400 419 500 auvo.heimola@mhy.fi 6 Pyry Seppälä metsäasiantuntija 050 574 7151 pyry.seppala@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 7 8 2 Miehikkälä 3
14 Valtakunnan metsien inventoinnin hirvivahinkoja koskevat tulokset ovat huolestuttavia. Kaakkois-Suomessa hirvet ovat vaurioittaneet 18-25 % varttuneista männyntaimikoista. Korkea hirvivahinkoriski estää lähes kokonaan koivulle uudistamisen ja vaikeuttaa merkittävästi männyn uudistamista. Tämä on ohjannut kuusen istutusta puulajin kannalta liian karuille kasvupaikoille. Sopimattomasta puulajista aiheutuvat suorat kasvutappiot ovat merkittäviä metsänomistajille. Tämän lisäksi vaikutukset ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat merkittäviä.Alempi kasvumerkitsee metsien alempaa ilmakehän hiilen sidontaa. Lisäksi kuivempien kasvupaikkojen kuusikot joutuvat ilmaston lämmetessä ensimmäisinä vaikeuksiin ja hyönteistuhojen riski on suuri. Nyt olisi ehdottoman tärkeää, että metsät pystytään jatkossa kasvattamaan terveinä sekametsinä lisäten lehtipuiden osuutta. Nykyisellä Kaakkois-Suomen hirvikannalla tämä ei ole käytännön metsätaloudessa mahdollista. Olemme vedonneet vakavasti alueen metsästäjiin tilanteen korjaamiseksi. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman hirvikanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomen hirvikanta on 3,9-4,2 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Nykyinen hirvikanta on kaukana riistaneuvoston asettamasta kantatavoitteesta 2,7-3,2 hirveä/1000 ha. Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että kantatavoitteita ei ole saavutettu sitten 2010-luvun alkupuolen. Muualla itäisen Metsä-Suomen alueella hirvikannan tyypillinen taso on noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. On tärkeää muistaa, että valtaosa maanomistajista on vuokrannut metsästysoikeuden ilman rahallista vastiketta, koska vastikkeena on pidetty hirvieläinten kannanhallintaa. Paineet kasvavat nyt myös metsästysoikeuden vuokriin. Hirvikannan leikkaus Kaakkois-Suomessa välttämätöntä Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Hirvivahinkokorvausten hakeminen tärkeää • Kevät on parasta aikaa tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. Paksuluminen talvi lisäsi merkittävästi vahinkoriskiä • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Suvi Suurnäkki
15 Markku Wiik MT Metsä Digi -tilauksella luet kaikki Maaseudun Tulevaisuuden ja Aarteen metsäsisällöt ja -palvelut verkossa. Voit lisätä tilaukseesi myös ajankohtaislehti MT Metsän kotiinkannettuna 10 kertaa vuodessa. Tilaa MT Metsä nyt ja ole oman metsäsi asiantuntija. Tarjous on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Tilaus jatkuu vaivattomana kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8-21). Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Lehti + Digi nyt vain Kestotilauksena 1290 €/kk MT Metsä Digi nyt vain Kestotilauksena 1090 €/kk Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen Mainitse tilaustunnus TAM2038 tai käytä oheista QR-koodia LEHTI METSÄSTÄ Oma Riista tarjoaa toimivan työkalun hirvitihentymien paikallistamiseen. Verkossa tämä tieto on jatkuvasti kaikkien käytettävissä Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä Riistahavainnot.fi -sivustolla ”lämpökarttojen” muodossa. Tulevalla metsästyskaudella merkittävä hirvikannanleikkaus on Kaakkois-Suomessa välttämätöntä. Yleisen kannanleikkauksen lisäksi hirvivahinkojen vähentäminen edellyttää hirvitihentymien huomiointia metsästyksen kohdentamisessa. Lari Koskiaho
16 METSO ELY-keskuksissa Suojelun vuositavoite ylittyi sadoilla hehtaareilla, ja sopimuksia solmittiin liki 5100 hehtaaria. Valtaosa suojelusta oli pysyvää. Ohjelman väliraportissa (2018) todetaan kaiken METSO-suojelun olevan ekologisesti hyvin vaikuttavaa. Iso kohde on vaikuttavampi. Muutosta ei ole näköpiirissä, koska kohteiden keskikoko on 11 hehtaaria. Pysyvän suojelun keskikorvaukset nousivat 6800 euroon. METSOn vuoden 2025 kokonaistavoitteesta 96 000 ha on saavutettu liki 90 prosenttia. Maakunnittain suojelu on edennyt epätasaisesti. Itä- ja Pohjois-Suomessa tavoitteet on jo ylitetty. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen ja EteläSavon alueella työtä vielä riittää. Jatkossa METSOn resursseja kohdistetaan entistä enemmän näihin maakuntiin. METSO metsäkeskuksessa Metsäkeskuksessa käytettiin 10 vuoden ympäristötukivaroja enemmän kuin koskaan. Sopimuksia solmittiin peräti 25 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tavoitteena oli 3500 ha, mutta sopimuksia solmittiin yli 4400 hehtaarille. Huipputulosta auttoivat metsäkeskuksen koulutusten myötä metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsätoimijoiden selvästi lisääntynyt kohdevälitys. Korvausten keskiarvo on reilu 2100 euroa. Kokonaistavoitteesta 82 000 ha on saavutettu 68 prosenttia. Luonnonhoitohankkeiden toteutus ei edennyt tavoitteiden mukaisesti toimijakentässä tapahtuneiden muutosten jälkeen. Aktiivisessa luonnonhoidossa on paljon potentiaalia. Helmi-ohjelma Helmi-ohjelman ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli myös menestyksekäs. Vapaaehtoista soidensuojelua toteutettiin maanomistajien kanssa neuvotellen lähes 6100 hehtaaria pääosin Pohjanmaanmaakunnissa. Tavoite ylittyi yli 1000 hehtaarilla. Vähäpuustoisuuden myötä soidensuojelun korvaukset ovat METSOsopimuksia alhaisempia. Keskikorvaus oli noin 1200 euroa hehtaarilta. Luonnontilaisen suon muuttaminen rahaksi muun kuin suojelusopimuksen kautta on hankalaa. Helmi-ohjelmassa elinympäristöjen luonnonhoito ja ennallistaminen ovat merkittävässä roolissa. Metsähallitus ennallisti soita lähes 6400 hehtaaria. Lisäksi Helmissä toteutettiin kulotusta, perinnebiotooppien hoitoa ja esimerkiksi pienvesien kunnostuksia satoja hehtaareja. Jatko Sekä METSO että Helmi jatkuvat itsenäisinä vuoteen 2030 asti. METSOohjelman jatkokauden tavoitteet vuodesta 2025 eteenpäin valmistellaan pian. Vapaaehtoinen suojelu ei siis ole menossa minnekään. Kuluvana vuonna ohjelmien rahoitusta valitettavasti leikataan. Vaikka taustalla ovat talouden realiteetit, kulkee kehitys väärään suuntaan. Vapaaehtoisuus on osoittautunut voittavaksi ratkaisuksi luonnonsuojelussa. Toiminta on hyväksyttävää, kun maanomistaja saa päättää. Tulokset puhuvat puolestaan. Mtk ja metsänhoitoyhdistykset vaikutamme rahoituksen turvaamiseen. Hyviä kohteita kannattaa joka tapauksessa tarjota edelleen. Ohjelmat on helppo erottaa toisistaan: puustoiset kohteet METSOon ja muut Helmiin. Jos päätökset oman tilan luontokohteista pohdituttavat, kannattaa olla yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseen. Metso ja helmi - vapaaehtoisuus on luonnonsuojelun oikea tie Markus Nissinen | ympäristöasiantuntija | MTK-metsänomistajat Monimuotoisuus on noussut metsätalouden kestävyyskeskustelussa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle. Maanomistajat ja metsänhoitoyhdistykset ovat sitoutuneet monimuotoisuustyöhön tuloksekkaasti. Maanomistajille vapaaehtoisissa METSO- ja Helmi -suojeluohjelmissa vuosi 2021 olikin tavoitteiden ylittymisen riemujuhlaa. Heli Tulla
17 Metsäkeskuksen tulkintasuositus auttaa rajaamaan metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt hakkuiden ulkopuolelle riittävän laajoina lain tulkinnan näkökulmasta. Suositus on käytännönläheinen ja sen pääpaino on elinympäristöissä, joiden hakkuupaine on suurin. Tällaisia elinympäristöjä ovat esimerkiksi pienvesikohteet sekä korpi- ja lehtokohteet. Nyt tulkintasuosituksessa on käsitelty aiempaa laajemmin esimerkiksi jyrkänne-, kallio- ja luhtakohteita. Tulkintasuosituksessa on huomioitu metsälaista saadut tuomioistuinten päätökset ja vakiintuneet tulkintakäytännöt. Suosituksessa on myös hyödynnetty metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevia tutkimustuloksia. Suositusta päivitetään tarvittaessa uusien oikeustapausten ja tutkimustulosten pohjalta. Tulkintasuositus kertoo lain vaatiman vähimmäisrajauksen Päivitetyssä suosituksessa on täsmennetty muun muassa pienvesikohteiden, lehtojen ja korpien tulkintaa. Metsälain 10 pykälässä luetellut pienvesikohteet, eli lähteiden, purojen, norojen ja lampien välittömät lähiympäristöt, tulkitaan kukin omaksi elinympäristötyypikseen. Sen vuoksi ne myös kuvioidaan omiksi kuvioikseen ja esimerkiksi pienialaisuus tulkitaan jokaisella kohteella erikseen. Sama koskee myös lehtoja ja korpia. Tulkintasuositukseen on lisätty lampien välittömiä lähiympäristöjä, jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä, rotkoja ja kuruja sekä luhtaelinympäristöjä koskevia tulkintoja, joita aiemmassa tulkintasuosituksen versiossa oli käsitelty hyvin vähän. Lisäksi pienempiä täsmennyksiä on tullut muun muassa luonnontilaisen kaltaisuuden määrittelyyn sekä myrskytuhojen vaikutukseen kohteiden määrittelyssä. - Onkin tärkeää, että toimijat ja metsänomistajat käyvät läpi koko päivitetyn tulkintasuosituksen. Suosituksessa metsälakikohteiden rajaus on esitetty lain minimivaatimukseksi tulkitun mukaisesti. Jos metsänomistaja haluaa erityisesti turvata luontoarvoja ja monimuotoisuutta metsässään, kannattaa lakikohteiden ympäristöä säästää laajemmalta alalta, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen verkkosivuilla avoin metsä- ja luontotieto -osiossa on paikkatietoa arvokkaista luontokohteista ja niiden sijainnista. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevaa tulkintasuositusta on päivitetty Suomen metsäkeskus on päivittänyt metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevaa tulkintasuositusta. Edellisen kerran suositusta päivitettiin vuoden 2018 marraskuussa. Metsäalan toimijat voivat hyödyntää suositusta esimerkiksi hakkuiden suunnittelussa ja metsänomistajien neuvontatyössä. Heli Tulla Sirkka Savukari
18 Ely-keskuksen ja yksityisten yritysten rahoittama Kaakkois-Suomen yksityistiestön siltainfran parantaminen – hanke kartoitti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kaikki tiekuntien sillat. Näitä yksityisteiden siltoja löytyi n. 400 kpl. Silloiksi katsotaan myös rumpu, jos sen läpimitta on vähintään kaksi metriä. Kartoitus tehtiin, koska yksityisteiden siltatieto on puutteellista. Aiemmin ei tiedetty esimerkiksi kuinka paljon yksityisteiden siltoja Kaakossa on, missä ne sijaitsevat ja missä kunnossa ne ovat. Kartoituksella on rakennuttu uutta tietopohjaa, joka palvelee tiekuntien neuvontaa, kuljetusten suunnittelua ja avustustarpeiden arviointia. Tiekunta vastaa Yksityistien ja sillan tulee lähtökohtaisesti kestää se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu. Kelirikkoaikanakin jokaiseen talouteen on päästävä vähintään henkilöautolla. Tästä vastaa tiekunta eli osakkaat yhdessä. Mikäli tie ei kestä osakkaiden tieyksiköinnissä huomioitua liikennettä, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä parantamistoimiin. Ja tarvittaessa asetettava painorajoitus ja selvitettävä sillan todellinen kunto. Painorajoituksilla tiekunta voi turvata väliaikaisesti elintärkeät kuljetukset ainakin minimitasolla, ehkäistä sillan vaurioitumista ja välttää hoito- ja kunnostustarpeen lisääntymistä sekä huolehtia liikenneturvallisuudesta. Ajoneuvojen painot nousivat Ajoneuvoasetus nosti raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja v. 2013. Ajoneuvoyhdistelmän maksimikokonaispaino kasvoi 60 tonnista 76 tonniin. Kokonaispaino vaihtelee akseli- ja teliyhdistelmien mukaan ja voi olla suurimmillaan 76 tonnia. Kokonaispainon nousu lisää siltoihin kohdistuvaa rasitusta. Yksityisteiden sillat ovat yksilöitä ja oman aikakautensa tuotteita ja mitoitettu sen aikaisielle kuljetuskalustolle. Vanhojen siltojen kestävyys ja kantavuus ovat usein kompromissi rakentamiskustannusten kanssa. Eikä kaikista silloista tiedetty edes uutena mitä ne kestävät. Yllättävän yleistä oli perustaa silta esim. junanvaununrungolle. Tämä ei enää onnistu. Ei ainakaan yhteiskunnan tuella. Siltojen kunnossapito Tiekunnan tulee varmistaa liikenneturvallisuus, tarkkailla säännöllisesti sillan kantavuutta ja kestävyyttä. Oikein kohdennetuilla ja ajoitetuilla Yksityisteiden sillat Ukko Bamberg | projektineuvoja | Kaakon Tiet – hanke | Suomen metsäkeskus
19 toimenpiteillä voi säästää ylläpitokustannuksia ja pidentää sillan käyttöikää. Yleisimmin sillan kuntoa tarkastellaan useimmiten silmämääräisesti, huomioiden tiekunnan oma kokemusperäinen tieto ja sillan historia. Varsinaiset kantavuusmittaukset ja siltatarkastukset ovat luotettavin tapa selvittää kantavuus, mutta ne ovat ammattilaisten työtä. Tiekunnissa on tähän harvoin teknistä asiantuntemusta. Siltojen kunnossapitoon kuuluvat perus- ja vauriokorjaukset sekä siltojen puhdistukset. Sillat pyritään säilyttämään siisteinä myös ulkonäöltään. Kannelle kantautuva maa-aines alkaa helposti ruohottumaan ja hautomaan kosteutta, mikä lahottaa puurakenteita ja ruostuttaa teräsrakenteita. Kartoituksen alustavia tuloksia Kartoituksessa löytyi 400 siltaa, joista varsinaisia siltoja oli 60 %, putkisiltoja 30 % ja loput olivat rumpuja. Siltojen yleisin rakennusmateriaali oli betoni, mutta puu- ja terässiltojakin löytyy merkittävä määrä. Putkisillat ovat lähes yksinomaan terässiltoja. Kaakossa yksityisteiden tiekuntien silloista on hyviksi katsottavia 50 %, tyydyttäviä 30 % ja loput olivat huonoja tai erittäin huonoja. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut, mutta ei vaadi toimenpiteitä. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti. Kaakon sillat – hanke tarjoaa kevään ja tulevan syksyn aikana tiekunnille ja kaikille yksityisteiden silloista kiinnostuneille neuvontaa ja koulutusta. Koulutustilaisuudet löytyvät metsäkeskuksen sivuilta. https://lyyti.fi/e/ metsakeskus/koulutukset-ja-tapahtumat Lisätietoja antaa Ukko Bamberg projektineuvoja p. 050 572 3922 ukko.bamberg@metsakeskus.fi Kaakon Tiet – hanke Suomen metsäkeskus Ajoneuvon suurin sallittu massa. Yleisimmät painorajoitukset: Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa. Koskee sekä ajoneuvoa että ajoneuvoyhdistelmää. Suurin sallittumassa, joka ajoneuvon kokonaismassasta kohdistuu tiehen jonkin telin välityksellä. Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa. Siltatarkastuksella Mikko Tölli, Ukko Bamberg ja Jani Salomaa.
20 Verosuunnittelu – oikeilla valinnoilla voi säästää euroja Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on useita verotukseen vaikuttavia seikkoja. Luovutusvoiton veron kannalta kannattaa huomioida, että luovutukset lähisukulaisille ovat monissa tapauksissa verovapaita. Perintö- ja lahjaverotukseen voi saada merkittäviä huojennuksia, kun kyseessä on maatila, jonka jatkaja ryhtyy maatalouden harjoittajaksi. Kun metsätila luovutetaan kaupalla tai muutoin vastikkeellisesti, muodostuu uudelle omistajalle metsävähennyspohjaa. Metsävähennys on merkittävä etu puustoisten tilojen luovutuksissa ja silloin, kun tilalla on tarkoitus tehdä hakkuita. Erilaisia luovutustapoja mietittäessä kannattaa huomioida myös metsälahjavähennyksen vaikutus. Sen ansiosta lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää saanut henkilö voi tiettyjen edellytysten täyttyessä vähentää jo maksamaansa lahjaveroa metsätalouden verotettavasta tulosta. Metsän luovutuksessa on mahdollista pidättää tilan hallintaoikeus luopujalle ja siirtää omistusoikeus uudelle omistajalle. Tällöin hallintaoikeuden arvo vähennetään luovutetun omaisuuden arvosta ja näin veron määrä alenee. Hallintaoikeuden pidätyksen seurauksena metsävähennystä tai metsälahjavähennystä ei kuitenkaan voida hyödyntää täysimääräisesti. Oikeustoimia tehdessään henkilön on lain mukaan oltava oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoisuuteen liittyvät riskit ovatkin muodostuneet ongelmaksi erityisesti eliniäksi pidätetyn hallintaoikeuden yhteydessä. Edunvalvontavaltuutus – ennakoi kuka päättää asioistasi, jos et itse pysty Henkilön ikääntyessä hänen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakykynsä todennäköisesti heikentyy. Metsänomistaja saattaa tulla syystä tai toisesta kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Suomessa ikääntyneiden oikeuksia turvaa laki edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutuksen avulla riittävän terveellä henkilöllä on mahdollisuus kertoa, kuka huolehtii hänen asioistaan, jos hän ei itse siihen enää kykene. Kun metsänomistaja tekee edunvalvontavaltuutuksen ajoissa, holhoustoimilain mukaista edunvalvojaa ei tarvitse hakea. Valtuutuksella onmahdollista sopia esimerkiksi aloitetun sukupolvenvaihdoksen jatkamisesta metsänomistajan suunnittelemalla tavalla, ottamalla valtuutukseen määräykset kiinteän omaisuuden lahjoittamisesta ja myymisestä. Sitä vastoin holhoustoimilain antamin valtuuksin toimiva edunvalvoja ei saa lahjoittaa tai myydä päämiehensä omaisuutta muutoin kuin käyvästä hinnasta. Valtuutuksella on mahdollista määrätä myös valtuutetun kevyemmästä raportointivelvollisuudesta Digi- ja väestötietovirastolle kuin mitä holhoustoimilain mukaisesti määrättävällä edunvalvojalla on. Lainmukainen perimysjärjestys Metsänomistajan kuollessa metsätila siirtyy jatkajalle perintökaaren säännösten mukaisesti, ellei omaisuudesta ole määrätty kuoleman varalta testamentilla. Perinnön jakautuessa lain mukaan seurauksena on usein ongelmallisiksi muodostuvia yhteisomistustilanteita. Metsänomistajan Metsänomistajan aktiivisuus palkitaan sukupolvenvaihdoksessa Teksti: Ulla Pakarinen | Metsäjuristi | OTM, kaupanvahvistaja Sukupolvenvaihdosta suunnittelevan metsänomistajan kannattaa punnita laaja-alaisesti vaihdoksen erilaisia seurauksia. Erityisesti on syytä huomioida metsätalouden tuloksentekomahdollisuudet vaihdoksen jälkeen. Metsätilan omistuksen vaihdoksen tärkeät termit: Metsävähennys –Metsävähennyksenä voi vähentää osanmetsän hankintamenostametsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Metsävähennyspohja on 60 %metsän hankintamenosta. Verovuoden aikana onmahdollista vähentää 60 % veronalaisenmetsätalouden pääomatulosta, jonka on saanut metsävähennykseen oikeuttavastametsästä. Vähennykseen oikeutetun metsän vastikkeettomissa saannoissa metsävähennysoikeus siirtyy jatkajalle. Metsälahjavähennys – Metsän omistamalle luonnolliselle henkilölle voi muodostua oikeus metsälahjavähennykseen, jos hän on saanut metsäomaisuuden lahjana. Metsälahjavähennyksen voi tehdä lahjoituksen jälkeisten 15 vuoden kuluessa vähennyksinä metsätalouden pääomatulosta. Hallintaoikeus – Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä onmahdollista erottaametsätilan hallinta- ja omistusoikeus toisistaan. Hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuutta ja nauttia siitä saatavan tuoton. Hän saa hakata metsää vuotuisen kasvun verran. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset käyvät läpi eri vaihtoehtojen veroseuraamuksia. Etsimme juuri teille käytännössä parhaiten toimivan tavan toteuttaa omistuksen vaihdos ja laadimme vaadittavat asiakirjat. Kun päätös lopputuloksesta on tehty, on aika ottaa yhteyttä ammattilaiseen.
21 kannalta parhaimpaan lopputulokseen päästään silloin, kun hän tekee vielä toimintakykyisenä ollessaan riittävään tietoon perustuvan harkitun ratkaisun. Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa metsänomistajan on päätettävä metsätalouden jatkajasta sekä omista tavoitteistaan. Metsän arvon määrittelyssä, erilaisten luovutustapojen vertailussa ja tarvittaessa asiakirjojen laadinnassa kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Metsätilojen omistuksen vaihdoksissa palvelevat: Pääkaupunkiseudulla Ulla Pakarinen Metsäjuristi, OTM, kaupanvahvistaja Ajanvaraukset ja tiedustelut: ulla.pakarinen@mhy.fi tai Metsänomistajien Palvelutoimistolta 040 720 3160 tai 040 580 3981 Metsänhoitoyhdistys Kaakon alueella Markus Anttila (yhteystiedot keskiaukeamalla) Pitkästä aikaa metsätaitokilpailut! Tarkemmat tiedot kilpailuista löytyvät ennen kilpailupäivää mm. metsänhoitoyhdistyksemme nettisivuilta. Tervetuloa kisailemaan! Kilpailun ratamestarina toimii tuttuun tapaan, mutta nyt yli 41-vuotisen mhy-toimihenkilöuransa viimeistä kertaa Pekka Fincke (vasemmalla), joka kuvassa mittaa kollegansa Auvo Heimolan rinnankorkeusläpimittaa. Kuva vuoden 2018 kilpailuradan mittaustauolta. Pohjois-Vehkalahden Metsänystävät järjestävät Metsänhoitoyhdistys Kaakon avustamana perinteiset metsätaitokilpailut tiistai-iltana 21.6.2022 alkaen klo 17:30 Haminan Ihamaan Vasapirtillä.
22 Olen 21-vuotias Tuomas Huuhko. Olen kotoisin Luumäeltä ja opiskelen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Mikkelin kampuksella, metsätalousinsinööriksi, ja olen juuri saanut ensimmäisen opiskeluvuoteni päätökseen. Aloitin toukokuun alussa kahden kuukauden mittaisen harjoittelujakson Metsänhoitoyhdistys Kaakon Luumäen toimipisteellä. Työharjoitteluni kuuluu istuttamista, raivaamista, leimikoiden nauhoittamista ja metsäasiantuntijoiden monipuolisena apuna toimista. Metsästysharrastukseni kautta sain intoa hakeutumaan myös opiskelemaan metsätalousinsinööriksi, sillä olen aina pitänyt paljon luonnossa liikkumisesta. Lisämielenkiintoa metsästysharrastukseen tuovat myös kotoa löytyvät neljä metsästyskoiraa, joita tulee syksyisin juoksutettua paljon Luumäen metsissä. Metsänhoitotöistä minulla on entuudestaan kokemusta taimien istuttamisen ja taimikoiden raivaamisen saralla kotitilani metsäpalstoilla, joten uskon niin raivaussahan kuin pottiputkenkin pysyvän kesän työmailla hyvin käsissäni. Terve! MTK:n johtokunta on myöntänyt jo 23.11.2021 keskusjärjestön hopeiset ansiomerkit Metsänhoitoyhdistys Kaakon pitkäaikaisille hallintohenkilöille. Ansiomerkin saivat yli kaksi vuosikymmentä jatkuneesta metsänhoitoyhdistyksen hallitustyöskentelystä Jarkko Hirvikallio, Jari Sairanen ja Sirkka Savukari. Ansiomerkit päästiin koronapandemian vuoksi jakamaan vasta metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kevätkokouksessa 21.4.2022 Haminan varuskuntakerholla. Sirkka Savukari oli valitettavasti estynyt osallistumaan kokoukseen, joten hän puuttuu kuvasta. Ansiomerkit jakoi MTK Metsänomistajat -linjan Kaakkois-Suomen kenttäpäällikkö Laura Harjunpää ja metsänhoitoyhdistyksemme hallituksen puheenjohtaja Lari Koskiaho. Samassa yhteydessä kukitettiinmyös toiminnanjohtaja Jarmo Haimila, mutta ei suinkaan ansioistaan, vaan ainoastaan korkean ikänsä vuoksi. Reima Huuhtanen Timo-Pekka Seuri
23 Turvallinen metsän ammattilainen välittää Metsätiloja myytävänä: Hamina, Pyhältö, Yhteensä n. 55,298 ha. Kahden metsätilan muodostama kokonaisuus. Taipaleentie kulkee molempien tilojen läpi. Hp. 225 000 € / tarjous 30.5.2022 mennessä / Anttila Lappeenranta, Säämälä, määräala n. 12,6 ha. Määräala muodostuu kahdesta erillisestä palstasta. Varttunutta taimikkoa ja kasvatusmetsiä. Hp. 48.000 € / tarjous 1.6.2022 mennessä / Jääskeläinen Lappeenranta, Hytti, määräala n. 7,6 ha. Kevytrakenteinen tie kulkee määräalan läpi. Metsät valtaosin kasvatusmetsää. Hp. 28.500 € / tarjous 30.5.2022 mennessä / Jääskeläinen Lappeenranta, Simola, määräala n. 9,3 ha. Määräala rajoittuu metsäautotiehen. Metsät valtaosin varttunutta kasvatusmetsää. Hp. 55.000 € / tarjous 31.5.2022 mennessä / Jääskeläinen Miehikkälä, Miehikkälä, määräala n. 4,5 ha. Varttunutta ja uudistuskypsää metsää. Hp. 52 000 € / tarjous 6.6.2022 mennessä / Anttila Tarkemmin ja lisää kohteita: metsatilat.fi Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue: Hamina, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti Markus Anttila, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja p. 0400 925 348, markus.anttila@metsatilat.fi Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Jarmo Haimila, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0500 556 913, jarmo.haimila@metsatilat.fi Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Reino Pietikäinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja p. 0400 505 984, reino.pietikainen@metsatilat.fi Keskustie 15 C, 49700 MIEHIKKÄLÄ Metsänhoitoyhdistys EteläKarjalan toimialue: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari Erkki Jääskeläinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja p. 0400 154 353, erkki.jaaskelainen@metsatilat.fi Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI ja Lavolankatu 10, 53600 LAPPEENRANTA Moro, Olen Ville Heino, 22-vuotias metsätalousinsinööriopiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Olin jo viime kesän metsäalan perusharjoittelussa Metsänhoitoyhdistys Kaakon Miehikkälän toimistolla ja pääsin täksi kesäksi suorittamaan asiantuntijaharjoitteluni tänne samaan tuttuun paikkaan. Metsänhoitoyhdistys on mielestäni erinomainen paikka suorittaa harjoittelu, koska täällä pääsee tekemään monia erilaisia metsään liittyviä työtehtäviä. Olen kotoisin Salo-Miehikkälästä ja harrastanut lapsuudesta lähtien ulkona liikkumista ja kalastamista. Lukion jälkeen en ollut varma mitä haluaisin ”tehdä isona”, mutta tuntui kuitenkin luonnolliselta hakea opiskelemaan alaa, jossa oltaisiin luonnon kanssa tekemisissä. Opiskeluita minulla on nyt takana kaksi vuotta. Olen viihtynyt opiskeluiden parissa hyvin ja ala tuntuu itselleni juuri oikealta. Opiskeluiden aikana olen oppinut arvostamaan Suomen metsien monimuotoisuutta ja kestävän metsätalouden tärkeyttä. Haluaisinkin olla valmistuttuani mukana luomassa kannattavaa ja kestävää metsätaloutta.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=