11 Green Carbon Finland Oy:n HiiliPlus+ -sopimus, joka on osa MHY Hiilensidonta-palvelua, noudattaa kansainvälisen ISO-standardin vaatimuksia ja sen on auditoinut Det Norske Veritas (DNV GL), sanoo Green Carbon Finlandin hiilimetsäasiantuntija Juha Sankola. ”Olemme ensimmäisenä Suomessa saaneet ISO 14064 -standardinmetsien kasvun lisäämiseen perustuviin hiilinieluhankkeisiimme. Näin pystymme todentamaan hyvän kompensaation kriteerit, mikä on luotettavan toiminnan edellytys.” Green Carbon on toiminut hiilikompensoinnin parissa jo vuodesta 2019 ja metsänomistajien kanssa yhteistyötä on tehty parin vuoden ajan. Nyt käynnistyvä yhteistyö Metsänhoitoyhdistysten lanseeraamassa Hiilipalvelussa nostaa metsien hiilikompensaation uudelle tasolle, uskoo Sankola. ”Hiilensidontasopimuksia voidaan nyt markkinoida koko Suomessa, joten kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus hyötyä hiilensidonnasta.” Yhteistyö valtakunnallisen toimijan kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä metsänhoitoyhdistyskentällä on paljon tietoa sopivista kohteista. ”Yhdistyksen metsäasiantuntijat pystyvät hoitamaan niin maastokäynnit kuin lannoitushankkeetkin. Metsänomistaja saa siis yhdestä paikasta koko palvelun”, Sankola sanoo. Standardoinnilla luotettavuutta hiilensidontaan veluun liittyneistä oli helsinkiläinen Teemu Nojonen. Hän on osakkaana kahdessa suvun metsäyhtymässä Kangasniemellä ja molempiin tehtiin Hiilipalvelu-sopimus. ”Suunnittelimme jo aiemmin alustavasti lannoitusta metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Teuvo Pulliaisen kanssa, ja hän ehdotti Hiilisopimuksen tekemistä kohteisiin”, Nojonen sanoo. ”Teuvo pystyi valitsemaan sopivat kohteen ja luotan metsäasioissa kyllä hänen ammattitaitoonsa.” Teuvo Pulliainen sanoo, että viime vuonna Kangasniemen kunnan alueella tehtiin Hiilipalvelu-sopimuksia jo reilulle 100 hehtaarille. Kaikissa kohteissa lannoituksen toteutuksen edellytyksenä oli juuri Green Carbon Finlandin hyväksymä hiilensidontasopimus. ”Monille metsänomistajille hiilensidonnan lisääminen alkaa olla jo tärkeää.” Hiilensidontakorvaus merkittävä osa lannoituskustannusta Teemu Nojosen yhtymien lannoitushankkeet olivat kivennäismaakohteita ja yhteensä kooltaan noin 45 hehtaaria. Toinen kohteista oli mäntyvaltainen ja toinen puhdas männikkö. Lannoitus tehtiin helikopterilevityksenä. ”Näissä kolmoskehitysluokan kohteissa oli tehty harvennus pari vuotta ennen lannoitusta eli ne olivat juuri sopivia Hiilipalvelu-hankkeeseen”, Pulliainen sanoo. Hän laskeskelee, että Hiilipalvelun kautta saatavalla korvauksella pystytään kattamaan noin kolmannes koko lannoituskustannuksesta. Kivennäismaalla sopimus tehdään 5 vuodeksi ja turvemaalla 10 vuodeksi. ”Kivennäismaalla käytetään moniravinteisia lannoitteita tai salpietaria ja turvemaan lannoituksessa tuhkapohjaisia lannoitteita.” Sopimuksen teko on vaivatonta Teemu Nojonen sanoo painottavansa metsänhoidossa moninaiskäyttöä ja monimuotoisuutta, mutta myös talouskäyttö on tärkeää. Siitä syystä metsien lannoituskin kiinnostaa varsinkin, kun sen avulla voidaan todetusti lisätä hiilensidontaa metsässä. Hän sanoo hiilensidonnan ja ilmastoasioiden olevan tuttuja jo oman työnsä kautta. Nojonen on arkkitehti ja nykyaikaiseen rakennussuunnitteluun kuuluu oleellisesti myös ilmastoasioiden huomioiminen. ”Hiilisopimuksen tekoon vaikutti nimenomaan se, että pystymme sen avulla lisäämään hiilensidontaa metsissämme”, hän sanoo. Nojonen kehuu myös Hiilipalvelun helppoutta. Samalla sopimuksella hoituu niin lannoitus kuin hiiliyksiköiden myyntikin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=