14 Valtakunnan metsien inventoinnin hirvivahinkoja koskevat tulokset ovat huolestuttavia. Kaakkois-Suomessa hirvet ovat vaurioittaneet 18-25 % varttuneista männyntaimikoista. Korkea hirvivahinkoriski estää lähes kokonaan koivulle uudistamisen ja vaikeuttaa merkittävästi männyn uudistamista. Tämä on ohjannut kuusen istutusta puulajin kannalta liian karuille kasvupaikoille. Sopimattomasta puulajista aiheutuvat suorat kasvutappiot ovat merkittäviä metsänomistajille. Tämän lisäksi vaikutukset ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat merkittäviä.Alempi kasvumerkitsee metsien alempaa ilmakehän hiilen sidontaa. Lisäksi kuivempien kasvupaikkojen kuusikot joutuvat ilmaston lämmetessä ensimmäisinä vaikeuksiin ja hyönteistuhojen riski on suuri. Nyt olisi ehdottoman tärkeää, että metsät pystytään jatkossa kasvattamaan terveinä sekametsinä lisäten lehtipuiden osuutta. Nykyisellä Kaakkois-Suomen hirvikannalla tämä ei ole käytännön metsätaloudessa mahdollista. Olemme vedonneet vakavasti alueen metsästäjiin tilanteen korjaamiseksi. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman hirvikanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomen hirvikanta on 3,9-4,2 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Nykyinen hirvikanta on kaukana riistaneuvoston asettamasta kantatavoitteesta 2,7-3,2 hirveä/1000 ha. Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että kantatavoitteita ei ole saavutettu sitten 2010-luvun alkupuolen. Muualla itäisen Metsä-Suomen alueella hirvikannan tyypillinen taso on noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. On tärkeää muistaa, että valtaosa maanomistajista on vuokrannut metsästysoikeuden ilman rahallista vastiketta, koska vastikkeena on pidetty hirvieläinten kannanhallintaa. Paineet kasvavat nyt myös metsästysoikeuden vuokriin. Hirvikannan leikkaus Kaakkois-Suomessa välttämätöntä Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Hirvivahinkokorvausten hakeminen tärkeää • Kevät on parasta aikaa tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. Paksuluminen talvi lisäsi merkittävästi vahinkoriskiä • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Suvi Suurnäkki
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=