Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1 2025 Sivut 4-5 Sivut 6-7 Sivut 8-9 Puu käy edelleen hyvin kaupaksi Hirvistä harmia metsänomistajalle Taimikot kuntoon!
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 2900 KPL Lehti luettavissa myös verkko-osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: Tampere-talon henkilökuntaan kuuluva, nimeämättömäksi jäänyt henkilö ikuisti Metsänhoitoyhdistys Kaakon hallinto- ja toimihenkilöstön yhteiskuvan Mhy-Päivillä 29.1.2025 Valtakunnallinen Metsänomistajat lehti ilmestyy elokuussa 2025 Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon oma jäsenlehti ilmestyy helmikuussa 2026 Jäsenlehti 1/2025 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla puh. 040 589 0700. SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajan tervehdys puheenjohtaja Lari Koskiaho, Mhy Kaakko 4-5 Kevään puumarkkinat tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen, MTK 6 T ommi Viitala esittäytyy metsäharjoittelija Tommi Viitala, Mhy Kaakko 6-7 Aika tarkastaa hirvivahingot kenttäjohtaja Timo Leskinen, MTK 8-9 Taimikot kuntoon! projektineuvoja Emma Paunonen, Suomen metsäkeskus 10 M etsään kannattaa sijoittaa toiminnanjohtaja Jarmo Haimila, Mhy Kaakko 11 Mhy-päivät Tampereella metsäasiantuntija Reima Huuhtanen, Mhy Kaakko 12-13 Palveluksessanne 14 Luontoa korostava metsäsuunnittelu Tuomo Takala, Itä-Suomen yliopisto 16 Seuratkaa meitä! 17 Sertifiointi kirosana vai kunnia-asia? puheenjohtaja Laura Harjunpää, Itäinen sertifiointialue 18-19 Puukaupan hintatakuu kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK 20-22 Omanlaisensa metsänomistaja markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Satu Bredenberg; MhyP Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 170 €, etusi 72 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen!
3 Metsävähennys, hirvituhot ja niiden torjunta PUHEENJOHTAJAN PALSTA Talvea ei sitten juuri ollutkaan, mutta saatiin sentään viileä kevät. Heikohkon talven seurauksena kelirikkoleimikoilla on jälleen ollut kysyntää, kun kevään sateet ovat pitäneet sivutiet pehmeinä. Kotimainen puu on kysytympää nykyisessäkin geopoliittisessa maailman tilanteessa. Edunvalvontajärjestömme MTK:n ajama metsävähennyksen nosto 60 prosentista 75 prosenttiin on tämän jutun kirjoitushetkellä siirtynyt jo Suomen hallituksen pöydältä odottamaan eduskuntakäsittelyä, joten todennäköisesti lähiaikoina tapahtuva nuijan kopautus on todella mahtava juttu meille metsänomistajille. Korotettu prosentti astunee voimaan vuoden 2026 alusta. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolakin pitää metsävähennyksen korotusta merkittävänä suomalaiselle metsänomistajalle. Kannustamme metsänomistajia myös tekemään tai hoidattamaan taimikkonne kuntoon mieluummin heti alkuvuodesta, sillä viime vuonnakin Metka-tuet loppuivat kesken ja siirtyivät maksatukseen vasta tämän vuoden puolella, joten älkää jättäkö taimikonhoitorästejä viimetippaan. Hirvikanta on toimialueellamme edelleen keskimäärin liian korkealla tasolla, vaikka alueellista vaihtelua toimialueemme neljän kunnan alueella on paljon. Mutta ainakin Haminan alueella näyttää viime talvena maastossa hirvien aiheuttamat tuhot taimikoissa jatkuneen. Kehotammekin metsänomistajia tarkistamaan taimikoidensa kunnon talven jäljiltä. Alkusyksystä kannattaakin kysyä Trico-hirvikarkotetta metsänhoitoyhdistykseltä ja suihkutella sitä riskialttiisiin männyn ja koivuntaimikoihin. Metsälannoitus on edelleen ajankohtainen, joten kannattaa selvittää oman metsän lannoitustarpeet ja sopia asiasta oman metsäneuvojan kanssa. Sillä onhan se ihan tieteellisestikin tutkittu, että hyvin hoidetussa ja lannoitetussa metsässä puusto kasvaa parhaiten. Ja edelleen muistutamme jäsenistöämme, että puukaupat kannattaa todella kilpailuttaa aina omalla metsänhoitoyhdistyksellä. Puun hinnoissa on havaittu tarjousten välillä melkoisia eroja kuutiohinnoissa, mikä on hyvin merkittävä huomioonotettava asia puukaupassa, puhumattakaan katkontaeroista. Viimevuonna metsänomistajia hemmoteltiin korkealla puunhinnalla ja hintataso on pitänyt, joten ei muuta kuin tarjouksia kyselemään - pidetään metsät kasvukunnossa! Toukoterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja
4 Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Hyvällä metsänhoidolla, ajoituksella ja kohdevalinnalla metsänomistaja voi tienata Maailmanmarkkinoilla rytisee, mutta puukauppa pitää pintansa. Puumarkkinatilanne on hyvä ja sen on tapana kiihtyä kesää kohden. Ajoitus on tärkeää puukaupassa. Puun hintakehitykseen vaikuttaa lopputuotemarkkinoiden suhdanteen kehittyminen, joka on kehittymässä parempaan suuntaan globaalin taloustilanteen epävarmuuksista huolimatta. Puun hinta on menneinä vuosina noussut kesää kohden arvokkaampien kesäkorjuukelpoisten kohteiden oston myötä. Markkinatilanne näyttää metsänomistajan puukaupan kannalta hyvältä. Ajoituksen lisäksi kohdevalinta on tärkeää puukaupan suunnittelussa. Myyjän ei ole järkevää painottaa puukaupassa sellaisia kohteita, joille ei ole välttämättä niin suurta kysyntää. Kysyntätilanne on kokonaisuutena hyvä, mutta ei kaikille puutavaralajeille ja kohteille. Energiapuun kysyntä on selvästi heikentynyt tietyillä alueilla, ja talvikorjuukelpoisia kohteita jäi ensitalvea odottamaan. Vahvempaa kysyntää on sen sijaan tukki- ja kuitupuupainotteisille kesäkorjuukelpoisille kohteille. Metsänhoitoyhdistyksessä tunnetaan parhaiten paikallista puun kysynnän tilannetta. Ostajien tarjouksissa on tällä hetkellä isoja eroja hinnoissa, ehdoissa ja katkonnassakin, joten metsänhoitoyhdistyksien puukaupan edunvalvonnallinen kilpailuttaminen on erityisen kannattavaa. Usein parhaan tarjouksen tehneellä yhtiöllä on hyvä kysyntä ja näkymä heidän valmistamilleen tuotteille. Isossa kuvassa positiivinen markkinavire Metsänomistajat voivat olla rauhallisin mielin, vaikka maailmanmarkkinat tuntuu uutisten perusteella ottavan kierroksia lähes joka päivä. Yhdysvaltain tullien noston pelätään Reima Huuhtanen
5 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Kalle Karttunen 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819 0 20 000 40 000 60 000 80 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2025 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819 0 20 000 40 000 60 000 80 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2025 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819 0 20 000 40 000 60 000 80 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819 0 20 000 40 000 60 000 80 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2025 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516171819 0 20 000 40 000 60 000 80 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,46 36,31 34,76 29,22 35,03 36,28 34,14 29,83 33,84 35,24 34,38 29,14 70,16 72,50 64,16 44,57 85,55 86,56 77,62 59,07 85,17 86,79 78,58 52,81 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 19 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2025 romahduttavan talouden ja muuttavan vientivirtoja. Toisaalta Kanadan tullien nostolla voi jo olla seurauksia, mikäli se johtaisi esimerkiksi metsäteollisuustuotteiden dumppaukseen Eurooppaan tai Aasiaan. Maailman talouskasvuun Trumpin uhkailut ovat jo vaikuttaneet negatiivisesti lisäten epävarmuutta ja Kiinan talouskasvun mahdollista hiipumista. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäennuste onkin epävarmaan tilanteeseen nähden melko positiivinen yllätys. Metsäennuste tunnistaa kyllä kysynnän epävarmuudet, mutta luottaa ennusteessa metsäteollisuuden tuotannon ja tarjonnan positiiviseen kehittymiseen. PTT ennustaakin näiden vaikuttavan puumarkkinoihin nostaen markkinahakkuita tänä vuonna viisi prosenttia ja puun hintaa korkeimmillaan viisi prosenttia puutavaralajista riippuen. PTT:n mukaan yksityismetsänomistajien kantorahatulojen ennätyksiä rikottaneen myös tulevina vuosina. ’’ Ostajien tarjouksissa on tällä hetkellä isoja eroja hinnoissa, ehdoissa ja katkonnassakin. ’’
6 AJANKOHTAISTA Tommi Viitala 33 vuotta Metsätalousinsinööri- opiskelija Hamina, Vilniemi Kuten monet muutkin elämän osaalueet, metsäalakin elää tällä hetkellä jonkinlaista murros aikaa. Ilmastoasiat, maailman ja kotimaan poliittiset tilanteet ja monet muut seikat tulevat vaikuttamaan myös Suomen metsien käyttöön ja hoitoon. Tästä syystä uskon vakaasti, että tarve metsänomistajan etuja ajaville, koulutetuille ja suomen luontoa arvostaville metsäasiantuntijoille on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Henkilökohtaisesti haluan olla vahvasti mukana auttamassa metsänomistajia pitämään parasta mahdollista huolta metsistään, sekä olla mukana ajamassa metsänomistajien etua kaikin mahdollisin keinoin. Mielestäni on erityisen tärkeää, että metsänomistajalla säilyy oikeus tehdä itse omaa metsäänsä koskevat päätökset. Oli metsänomistajan tavoite sitten maksimoida taloudellinen hyöty metsistään tai suojella ja luoda luontoarvoiltaan mahdollisimman rikas metsä, on tärkeää, että se päätös on metsänomistajan tehtävissä. Minun ja muiden metsäalan asiantuntijoiden tehtävä on huolehtia siitä, että metsänomistajalla on tarvittavat tiedot tehdäkseen itselleen parhaat ratkaisut, sekä pitää huolta siitä, että valtiontasolla päätöksen teossa huomioidaan suomen metsänomistajien intressit. Nähdään toimistolla, metsässä tai golfkentällä ja hyvää kesää! - Tommi Viitala Olen Tommi Viitala, metsätalousinsinööriopiskelija Haminasta. Aloitin MHY harjoittelijana Kaakon palveluksessa 1.4.2025. Asun Haminassa Vilniemellä vaimoni ja kahden lapseni kanssa. Metsäharjoittelija Tommi Viitala Maanomistajien paineet hirvikannan alentamiseen liittyvät välittömien vahinkojen lisäksi ilmaston muutoksesta aiheutuviin metsätalouden haasteisiin. Kesien kuivuuden lisääntyminen vaikuttaa varsinkin kuusen menestymiseen ja terveyteen. Kuivuudesta kärsivä kuusi on altis kaarnakuoriaisten aiheuttamille tuhoille. Ensimmäisinä ovat vaarassa liian karulle maaperälle istutetut kuuset. Hirvivahinkoriskin vuoksi kuusta on jouduttu istuttamaan liian karuilla männyn kasvupaikoille. Nyt ilmaston muutoksen muutokseen liittyvien uhkien vuoksi metsänomistajat joutuvat lisäämään uudistamisen puulajeina mäntyä sekä rauduskoivua. Rauduskoivu on tunnetusti kaikkein herkin puulaji hirvivahingoille. Keväällä 2024 Kaakkois-Suomen riistaneuvosto asetti hirvikantatavoitteeksi 2,7-3,2 hirveä /1000 ha. Tavoitetaso on sama kuin edellisellä komivuotiskaudella. Päätös tavoitetason pitämisestä ennallaan oli linjakas. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä tavoitteellisessa hirvikannan hallinnassa. Luonnonvarakeskuksen kantaarvion mukaan viime metsästyskauden 2024/25 päätteeksi Metsänhoitoyhdistys Kaakon alueella hirvikanta jäi tavoitetasoja korkeammalle. Hirvitiheydet olivat Kaakkois-Suomi 1- alueella 3,9 ja Kaakkois-Suomi 3 -alueella 3,8 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Nämä hirvitalousaluekohtaiset keskimääräiset tiheysluvut merkitsevät sitä, että monilla alueilla paikallisesti hirvikanta on vieläkin korkeampi. On erittäin tärkeää, että ensi syksynä Kaakon alueella hirvikannan tasoa lasketaan tavoitteiden mukaisesti. Tämä on tärkeä metsänomistajien ja metsästäjien yhteistyön paikka. Hirvikannan leikkaaminen Kaakossa tärkeää Talvella 2024 MTK kartoitti maanomistajien näkemykset nykyisestä hirvikannasta kaikissa Suomen maakunnissa ja hirvitalousalueilla. Koko Kaakkois-Suomessa metsänomistajien enemmistön viesti on, että hirvikannat ovat liian korkealla. Timo Leskinen | MTK Metsänomistajat
7 AJANKOHTAISTA Laajan jäsenkyselymme mukaan vain noin 10 % metsänomistajista, jotka ovat havainneet vahinkoja omilla maillaan, ovat hyödyntäneet korvausjärjestelmää. Moni on tyytymätön nykyiseen korvausjärjestelmään. Korvausjärjestelmä kaipaakin uudistamista ja järjestö tekee taustatyötä uudistuksen käynnistämisesi. Korvausten hakeminen on kuitenkin tärkeää myös hirvikannan hallintaa koskevan suunnittelun ja vaikuttamisen kannalta. Riistahallinto arvioi hirvien metsävahinkopainetta pelkästään haettujen vahingonkorvausten määrän perusteella. Järjestönä tuomme säännöllisesti esille Luonnonvarakeskuksen tuottamat valtakunnan metsien inventoinnin tulokset todellisesta vahinkotilanteesta, mutta tämän tiedon hyödyntäminen esim. kuntatasolla ei ole mahdollista aineiston pienuuden vuoksi. Korvatuista kohteista muodostuva tarkempi vahinkotieto auttaa myös paikallisten tihentymien tunnistamisessa ja kaatolupien suuntaamisessa. Hirvivahingoista puhuttaessa toimiva hirvikannan hallinta on tietysti ykkösasia ja tavoitteena on, että vahinkokorvauksia tarvitsee hakea mahdollisimman vähän. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä hirvikantojen hallinnassa. Maanomistajien kannattaa olla yhteydessä paikalliseen ”hirviporukkaan” varsinkin jos hirvitihentymiä esiintyy. Monilla alueilla maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimiikin hienosti ja siellä missä on haasteita yhteydenpitoon kannattaa panostaa jatkossa erityisesti. • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko? Seppo Miettunen Nyt on aika tarkistaa taimikoiden tila – Onko hoitotarvetta? Sattuiko hirvivahinko? Lumien sulamisen jälkeen nyt on erinomainen ajankohta tarkistaa taimikoiden tila. Mahdollisten hirvivahinkojen kannalta vaaravyöhykkeessä ovat mänty- ja koivuvaltaiset taimikot. Merkittävämmän hirvivahingon sattuessa korvauksia kannattaisi hakea aina. Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus arvioivat tarvittaessa vahingon suuruutta ja avustavat korvaushakemusten teossa. Timo Leskinen | MTK Metsänomistajat
8 Kevään vinkit taimikonhoitoon Taimikonhoidolla varmistat, että taimet kasvavat elinvoimaisena aina ensiharvennukseen asti. Maaperän ravinne-epätasapaino voi näkyä taimikoissakin, jolloin lannoitus voi myös tulla tarpeeseen. Ja hoitotöitä suunniteltaessa kannattaa muistaa, että hoitotöihin on mahdollista saada Suomen metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea. Tässä 4 vinkkiä taimikonhoitoon. Emma Paunonen | projektineuvoja, Suomen metsäkeskus TAIMIKONHOITO 1. Varhaisperkaus auttaa taimia kasvamaan Taimikon varhaisperkaus on työlaji, jossa taimikkoa haittaava lehtipuusto poistetaan. Varhaisperkaus tehdään taimikon ollessa noin 1 metrin mittaista. Varhaisperkaus voi tulla tarpeeseen varsinkin kuusen istutusaloilla, joilla vesakon kasvu on runsaampaa. Männyn istutusaloilla varhaisperkaus tehdään vain, jos lehtipuuta tulee istutusalle runsaasti. Istutuskoivukoissa varhaisperkaukselle ei yleensä ole tarvetta. Varhaisperkaus tehdään raivaussahatyönä ja se voidaan tehdä täysperkauksena tai reikäperkauksena. Täysperkauksessa taimikosta poistetaan kaikki taimia haittaava lehtipuusto. Reikäperkauksessa haittaava puusto poistetaan taimen ympäriltä vähintään metrin säteeltä. Työtä suunniteltaessa kannattaa ottaa lehtipuun vesominen huomioon ja tehdä perkaus keskikesällä. Vesomisen vuoksi, varsinkin rehevimmillä kasvupaikoilla voi varhaisperkauksen joutua tekemään useampaan kertaan. Taimikon varhaisperkausta ei kannata jättää tekemättä, sillä se varmistaa, että uudistamiseen käytetty panostus tuottaa hedelmää metsänkasvatuksen myöhemmissä vaiheissa. 2. Taimikonharvennuksella varmistat puustosi kasvun Oikea-aikaisella taimikonharvennuksella varmistat, että metsänuudistamiseen käytetty rahallinen panostus ei mene hukkaan. Taimikonharvennuksessa kasvatettavalle puustolle annetaan tilaa poistamalla kasvua haittaava puusto pois. Näin saadaan aikaan elinvoimainen taimikko, joka on kestävämpi tuhonaiheuttajia vastaan. Taimikonharvennus tehdään puu-
9 TAIMIKONHOITO lajista riippuen puuston pituuden ollessa 3–7 metriä. Taimikko olisi hyvä harventaa niin, että jäljelle jääväksi taimikoksi valikoituisi hyvälaatuisi ja terveitä puuyksilöitä. Luonnon monimuotoisuutta ei pidä unohtaa taimikonharvennuksessa vaan jättää työtä tehdessä kasvatusalalle lehtipuusekoitusta sekä tiheikköjä metsän eri eliö- ja nisäkäslajeja varten. Mikäli varttunut taimikko on aikanaan jäänyt hoitamatta, voidaan kasvatettavalle puustolle tehdä nuoren metsän hoito. Nuoren metsän hoito tehdään raivaussahatyönä tai koneellisesti energiapuunkorjuuna. Koneellinen nuoren metsän hoito voi tulla kyseeseen, mikäli hoidettava alue on pinta-alallisesti suuri, jonka takia työn tekeminen raivaussahatyönä tulisi kalliiksi. Koneellinen nuoren metsänhoidossa pienpuuta kerätään energialaitoksien käyttöön. 3. Taimikoiden terveyslannoitukset Terveyslannoituksella voidaan korjata maan ravinne-epätasapainoa ja siitä johtuvia puiden kasvuhäiriöitä. Tyypillisiä puun kasvua haittaavia ravinnepuutoksia ovat kaliumin, fosforin sekä boorinpuutos. Taimikon terveyslannoitukset ehkäisevät ravinne-epätasapainoa puustossa ja ne voivat tulla kyseeseen jo varhaisperatuissa yli 0,7 metrin pituisissa taimikoissa. Turvemaiden tuhkalannoitus Kaliumin ja fosforin puutos on yleinen varsinkin paksuturpeisilla turvemailla. Kaliumin puutos voi näkyä nuorissa kuusissa edellisvuoden neulasten kellertymisenä sekä kasvupisteiden tuhoutumisena. Fosforin puutos voi näkyä puustossa mäntyjen heikkona pituuskasvuna sekä neulaskertojen vähentymisenä. Turvemaiden ravinnetaloutta voidaan parantaa tuhkalannoituksella. Tuhkalannoitukseen soveltuu erityisesti II-tyypin puolukkaturvekankaat ja sitä ravinteikkaammat turvekankaat. Tuhkalannoitus on pitkäaikainen investointi, sillä sen ravinnevaikutus kestää jopa 30 vuotta. Lannoituksella saatu vuosittainen lisäkasvu tekeekin siitä taloudellisesti kannattavan investoinnin. Tuhkalannoituksessa tuhkaa levitetään noin 3000–5000 kiloa hehtaarille. Levitys tapahtuu helikopterilla tai maalevityksenä metsätraktorilla. Boorilannoitus Boorinpuutos on rehevien kasvupaikkojen ja vanhojen peltomaiden ravinnehäiriö. Se aiheuttaa puissa latvakasvainten ja kärkisilmujen kuolemista, joka näkyy puussa oksatihentyminä ja monilatvaisuutena. Boorinpuutoksesta kärsivät puut kasvavatkin usein pensasmaisesti. Boorinpuutosta hoidetaan boorilannoituksella. Boorilannoitus tehdään yleensä metsurityönä tai dronella. 4. Hyödynnä metsänhoidon metkatuki Edellä mainittuihin työlajeihin voi hakea Suomen metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea. Metka-tuki vähentää hoitotyön kustannuksia, joten se kannattaa hyödyntää. Tukihakemus kannattaa tehdä sähköisesti sujuvan tukiprosessin varmistamiseksi. Metka-tukihakemuksen voit tehdä sähköisesti Metsäkeskuksen metsään.fi palvelussa tai oman metsäasiantuntijasi avustuksella. • Ennakkosuunnitelmaa ei tarvita. Tuki haetaan hoitotyön päättymisen jälkeen. Tukea on haettava kahden kuukauden kuluessa hoitotyön päättymisestä. Töiden aloittamisesta saa olla kulunut korkeintaan puoli vuotta • Vähimmäispinta-ala 1 hehtaari ja se voi koostua useasta kuviosta • Tukiehdoissa määritelty jäävän puuston pituusrajat: - Jos kuvion pääpuulaji on havupuu, tulee jäävän puuston pituus olla hoitotyön jälkeen 0,7–12 metriä (1.1.2026: 0,7-11 metriä) - Jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu, tulee jäävän puuston pituus olla hoitotyön jälkeen 0,7–15 metriä (1.1.2026: 0,7-14 metriä) • Tukitasot: taimikonhoito ja nuoren metsän hoito 200 €/ha + pienpuun korjuun tuki 100 €/ha, yhteensä 300 €/ha (1.1.2026: pienpuun korjuun tuki 50 €/ha, yht. 250 €/ha) • Pienpuuta kerättävä vähintään 35 m3/ hehtaari eteläisessä Suomessa • Hoitokohteelle voidaan myöntää uudestaan tukea, jos edellisen tuen maksusta on kulunut vähintään viisi vuotta. Koskee myös kemera-aikana saatuja tukia. • Pinta-ala vähintään 2 hehtaaria, ei välittömiä hakkuutarpeita. • Kasvatettavaa puustoa vähintään 70 m3/ha kasvatusmetsässä. • Taimikossa keskipituus oltava vähintään 0,7 metriä ja varhaishoito tehty. • Turvemailla vesitalous oltava kunnossa. Boorilannoituksen tuki: 155 €/ha Turvemaiden tuhkalannoituksen tuki: 270 €/ha Tukea haetaan ennen töiden aloittamista. Työt voi aloittaa vasta, kun Metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen. Lisätietoa Metsäkeskuksen myöntämästä metka-tuesta sekä tarkemmat tukiehdot löytyvät Metsäkeskuksen nettisivuilta: metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet/ tietoa-metka-tuista Taimikon ja nuoren metsän hoidon metka-tuki Terveyslannoitusten tuki
10 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Rikas mies jos oisin… Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko Suomen metsistä saatu kantorahatulo oli vuonna 2024 n. 3,6 Mrd euroa, josta yksityismetsänomistajien osuus hieman yli 3 Mrd euroa. Se on uusi ennätys, joka toivon mukaan rikotaan pian; kukaties jo tänä vuonna. Vaikka saavutus ei olekaan ihan pelkästään metsänomistajajärjestön omin voimin saavutettu, vaan Suuren Itäisen Naapurimme toimet Ukrainassa ovat toimineet vipuvartena, niin siitä huolimatta uskallan väittää, että ilman pitkäjänteista metsänomistajajärjestön edunvalvontaa tuosta yksityismetsänomistajien kantorahatulosta muutama sata miljoonaa euroa olisi jäänyt saamatta. Perustelematta sen pidemmälti tuota väittämääni en malta olla muistuttamatta siitä, että ilman metsänhoitoyhdistysten nyt jo vuosisadan verran jatkunutta metsänomistajien neuvontaa ja aktiivista palvelutuotantoa metsien tuottokyvyn kasvattamiseksi, ei Suomessa myöskään olisi likikään niin paljon puunjalostusteollisuutta. Metsäteollisuusyritykset - suuret ja pienet – ovat voineet luottaa siihen, että suomalainen perhemetsänomistaja vastaa huutoon myös silloin, kun puusta on pula. Näin on tapahtunut nytkin. Ainakaan toistaiseksi ei ole tiettävästi yhtäkään suurempaa tuotantolaitosta sulkea puupulkan vuoksi. Yksityismetsänomistajat tuntevat yhteiskuntavastuunsa. Hyvä me! Mihin metsätulot kannattaa investoida? Me kaikki tiedämme ihmisiä, jotka ovat eläneet yli varojensa. Eli ihmisiä, joilla on ollut ruhtinaalliset tulot, mutta suurruhtinaalliset menot. Tunnemme myös ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet omat ja velkarahat nousukauden pörssibisnekseen ja lopulta menettäneet kaiken, tai ainakin melkein kaiken. Tunnemme innovatiivisia ja ahkeria yrittäjiä, jotka ovat uskoneet ja uskaltaneet, mutta esimerkiksi jostakin ulkoisesta syystä kuitenkin epäonnistuneet ja lopulta menettäneet elämäntyönsä. Hyviä ihmisiä kaikki, mutta onni ei vaan ole ollut myötä. Mutta tunnemmeko ketään, jotka ovat aktiivisesti sijoittaneet ja panostaneet metsätalouteen, mutta menettäneet kaiken? Voi olla, että jollekin on niinkin käynyt, mutta äärimmäisen harvinaista se ainakin on. Tuohon edellä olevaan viitaten kannustankin käyttämään kaikki ylimääräiset metsätulot ensinnäkin metsien tehokkaaseen uudistamiseen, oikea-aikaiseen taimikoiden ja nuorten metsien kunnostamiseen, metsien lannoitukseen, metsänhoitoyhdistyksen ammattiapuun niin neuvonnan kuin palveluiden muodossa metsien tuottokyvyn ylläpitoon ja parannukseen, ja tietenkin myös hankkimaan lisää metsää. Mikään tässä maailmassa ei ole varmaa, mutta metsätalouteen investoimisessa tuotto-odottama suhteessa riskitasoon on pitkällä aikavälillä paras sijoitus. Rikas mies jos oisin, sijoittaisin rahani metsätalouteen. Eikä tarvitse edes olla rikas, mutta kun metsät hoitaa kuntoon ja metsien kasvun ottaa talteen, niin lopulta liki väistämättä rikastuu. Ja ihan siinä sivutuotteena tuottaa valtavaa taloudellista lisäarvoa koko yhteiskunnalle ja tuleepa vielä sitoneeksi ilmakehän hiilidioksidia. Metsänomistajat ovat kunniakansalaisia. Metsien kasvu Kaakkois-Suomessa on jo alkanut ja puusto jatkaa kasvuaan aina elokuun lopulle asti. Hiiltä sitoutuu ja motteja syntyy, joten ihanaa kesää kaikille!
11 Teksti ja kuva metsäasiantuntija Reima Huuhtanen MENNEET Päivät avattiin valtiovallan tervehdyksellä, jonka piti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. ”On tärkeää, että metsänomistajien tavoitteita ja heidän omaisuutensa suojaa kunnioitetaan.” Ministeri Essayah kertoi paikallaolijoille myös pitkään odotetun uutisen. ”Hallitus tuo eduskuntaan esityksen, että korotamme metsävähennystä ja se toteutuu tänä keväänä.” Se sai kuulijakunnassa aikaan spontaanit aploditkin! Valtionvarainministeriö on julkaissut asiasta 8.5. tiedotteen: Metsävähennyksen enimmäis- määrä nousee Uudistuksen tavoitteena on kannustaa aktiiviseen metsätalouteen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 8. toukokuuta. Metsänomistaja voi nykyisin vähentää verotuksessa metsävähennyksenä enintään 60 prosenttia veronalaisen metsätalouden pääomatulosta, jonka on saanut metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. Hallitus esittää prosentin nostamista enintään 75:een. Lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä nousee nykyisestä 60:stä 75 prosenttiin metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Hallitus esittää, että muutos tulee voimaan ensi vuonna. Ensimmäisen päivän aikana puheenvuoroja kuultiin MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilalta, Itä-Suomen yliopiston professorilta Mikko Vastarannalta, Mhy Etelä-Karjalan johtajalta Juho Luumilta ja monelta muulta asiantuntijalta. Tapahtumassa oli mukana lähes 30 näytteilleasettajaa messuosastolla, johon pääsi tutustumaan aina puheenvuorojen välissä ja illan aikana. Messuosastolla kävi koko tapahtuman ajan tasainen väenpaljous ja keskustelu oli vilkasta yhteistyökumppaneiden kanssa. Iltatilaisuudessa oli puheita ja palkitsemisia ansioituneille sekä kuulimme elävää musiikkia. Seuraavana päivänä kuulimme tiukkoja talousasioita OP Financial Groupin analyytikolta Henri Parkkiselta, joka kertoi metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuuden näkymiä. Erittäin mielenkiintoisen esityksen piti myös Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Aiheesta ”Ilmastonmuutos nyt – lähiajan vaikutukset metsätalouteen ja ympäristöön” ajatuksia herättävän puheenvuoron piti Akatemiaprofessori Markku Kulmala. Porukan sai kirjaimellisesti nousemaan penkeistä näyttelijä ja kouluttaja Sari Havas, jonka esityksen aiheena oli vuorovaikutuksen voima. Siitä saatiin todella kouriin tuntuvaa, kun hierottiin vieruskaverin niskoja. Päätössanat lausui MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja toivotti turvallista kotimatkaa! Tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä, kun metsäkeskusteluissa tapahtuu nyt paljon! Kaiken kaikkiaan mahtava nähdä, kuinka paljon Mhy-kentällä on huippuammattilaisia ja ennen kaikkea mukavia ihmisiä ympäri maan, kuuluivat kommentit Mhy Kaakon bussimatkalla kotiin! Valtakunnalliset Mhy-päivät vietettiin Tampere-talolla 29.–30. tammikuuta ja toivat metsänhoitoyhdistyksien ammattilaiset koolle. Tapahtumassa oli tänä vuonna paikalla yli 700 osallistujaa Mhy-kentältä ympäri maan. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomen suurimmista metsäalan ammattilaisten tapahtumista! Metsänhoitoyhdistys Kaakosta oli edustettuna vakuuttava joukko toimihenkilöitä ja hallitusta. Mhy-päivät vietettiin Tampereella isolla joukolla
12 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siika Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäkosk Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-Pih Kumminkorpi Muuraskallio Mässelinm Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 Kaakon metsäasiantun Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Noora Hirvikallio operaatiopäällikkö korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi 2 Aleksi Lantta metsäasiantuntija 0500 556 914 aleksi.lantta@mhy.fi 1 3 1 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila@mhy.fi palvelen ti, ke ja to
13 Santio Huovari asaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki ki Mustalampi Ala-Pihlaja hlaja Kotosenmäki Kavalanmäki Ylä-Virojoki mäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä untijat palveluksessasi 3 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Tommi Viitala metsäharjoittelija 050 556 8751 tommi.viitala@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Jenni Seppä metsäasiantuntija 050 574 7151 jenni.seppa@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 2 Jenna Kallinen metsäasiantuntija 050 592 8051 jenna.kallinen@mhy.fi Milla Seuri metsäasiantuntija 0400 419 500 milla.seuri@mhy.fi 5 6 7
14 LUONNONHOITO Mhy Kaakko osallistuu Itä-Suomen yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun Kohti vahvan kestävyyden metsäpalveluita -hankkeeseen, jonka yhtenä osana kehitetään luontoa paremmin huomioivaa metsäsuunnittelua. Luonnon huomioimisella tarkoitetaan hankkeessa ennen kaikkea uhanalaisen ja taantuneen metsälajiston elinolosuhteiden parantamista. Hankkeessa kehitettävän metsäsuunnittelun yhtenä päämääränä on vähentää kaavamaisuutta luonnon huomioimisessa metsätilojen välillä ja sisällä. Metsänomistajan kanssa pyritään löytämään ratkaisu, jossa osa metsikkökuvioista on tehokkaassa puuntuotantokäytössä, osalla kuvioista metsälajistoa huomioidaan tavanomaista enemmän ja osa kuvioista jätetään kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle. Näiden kolmen ”käsittelykorin” suhteet määritetään metsänomistajakohtaisesti siten, että ratkaisu tuntuu metsänomistajasta hyvältä ja oikealta. Suunnittelun tukena käytetään laskennallisia työkaluja, joiden avulla metsänomistaja pääsee tarkastelemaan luonnon huomioimisen ja taloudellisten muuttujien keskinäisiä riippuvuuksia. Lisäksi suunnitteluprosessissa hyödynnetään tietoa tilan ja lähiympäristön uhanalaisista ja taantuneista metsälajeista. Kehitettävä metsäsuunnitteluprosessi sopii niille metsänomistajille, jotka haluavat sovittaa luontoarvot ja metsien talouskäytön mahdollisimman hyvin yhteen. Vaikka luonnon huomioimisen taso määrittyy metsänomistajakohtaisesti, tähdätään suunnitteluprosessissa oletusarvoisesti siihen, etteivät metsätilan nykyiset luontoarvot ainakaan heikkene. Samalla pyritään rakentamaan myös tulevia luontoarvoja: esimerkiksi taimikonhoidon toteutus määrittää hyvin vahvasti sen, voiko paikalle joskus kehittyä luonnolle arvokas metsä. Mahdollisimman tehokasta puuntuotantoa tavoittelevalle löytyy parempia suunnitteluotteita. Uutta metsäsuunnitteluprosessia kokeillaan metsänhoitoyhdistyksessä tulevalla kesäkaudella. Kokeiluihin etsitään parhaillaan metsätiloja Mhy Kaakon alueelta. Metsänomistaja saa kokeilusta itselleen metsäsuunnitelman. Jos kiinnostuit aiheesta, ota yhteyttä Teppo Oksaseen. Mukaan kokeiluun Jos kiinnostuit luontoa painottavasta metsä- suunnitelmasta, ota yhteyttä: Teppo Oksanen, Mhy Kaakko, Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä. p. 0400 605419 teppo.oksanen@mhy.fi. Tuomo Takala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, tuomo.takala@uef.fi Hankkeen verkkosivut: sites.uef.fi/vahvan-kestavyyden-metsapalvelut/ Luonto paremmin huomioon uudenlaisella metsäsuunnittelulla Metsäluonnon hyvinvointi riippuu Etelä-Suomessa ennen kaikkea yksityisten metsänomistajien metsänkäyttöpäätöksistä. Päätöksenteossaan moni metsänomistaja tukeutuu puolestaan vahvasti metsäneuvontaa ja -suunnittelua tarjoaviin metsäammattilaisiin.
15 Mhy.fi Metsässä hyvä 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Tilaa taimikonhoito: soittamalla omalle metsäasiantuntijallesi www.mhy.fi/kaakko/yhteystiedot Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Muista Metkatuki 200,-/ha SUOMEN PARASTA PALVELUA POHJAN TAIMI KASVATTAA, ISTUTTAA JA HOITAA METSÄSI www.pohjantaimi.fi Tule mukaan kisailemaan ja testaamaan metsäosaamistasi rennossa ja mukavassa ilmapiirissä! Kilpailu sopii kaikenikäisille metsänystäville. Paikka: Turkian Puusteli Aika ti 17.6.2025 klo 17.30 alkaen Listätietoja: www.mhy.fi/kaakko/tapahtumat Järjestäjinä: Pohjois-Vehkalahden metsänystävät Mhy Kaakon avustamana Tervetuloa metsä- taitokilpailuihin!
16 AJANKOHTAISTA Ota Facebook auki ja laita sivustomme seurantaan eli Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jossa myös meillä on ollut sivusto vuosien ajan, tiesitkö sitä? Koko maailmassa Facebookin käyttäjiä on miljardeja ja Suomessa miljoonia, niin eiköhän laiteta meidänkin sivustomme seuraajien määrä nelinumeroiseksi. Tällä hetkellä meillä on 563 seuraajaa, joten laitahan Sinäkin sivustomme seurantaan, niin saamme 1 000 täyteen! Kiitokset kaikille aktiivisille peukuttajille vuosien varrella eli, jotka ovat painaneet päivityksiimme ”Tykkää”. Päivityksemme ovat lähellä käyttäjää. Ne eivät ole suurella budjetilla laadittuja spektaakkeleita, eikä tekoälyllä tuotettua ”hattaraa”. Päivityksemme koostuvat pääosin metsänomistajia koskettavista ajankohtaisista asioista ja metsänhoitoyhdistyksen paikallisesta arjesta Kuvamateriaali otetaan valtaosiltaan itse ja päivitykset tehdään matalalla kynnyksellä, välillä ei ole kynnystä ollenkaan. Päivityksiä ei myöskään tykitetä suuria määriä kuukaudessa, joten ei tarvitse pelätä, että oma fb-sivusto tukkeentuu Mhy Kaakon tuottamasta materiaalista. Suosittuja aiheita ovat tietysti kaikki metsänhoitoon ja puukauppaan liittyvät aiheet. Ne ovat metsänomistajille metsätalouden kulmakiviä ja myös Metsänhoitoyhdistyksen leipätyötä. Kevään päivityksissä on esiintynyt meneillään oleva metsänviljelykausi, harjoittelijoiden saapuminen taloon ja valtakirjakauppojen puunkorjuut, jotka ovat täydessä vauhdissa kelirikkokauden jälkeen! Päivytyksissä on pyritty monipuolisuuteen, jotta mielenkiintoista seurattavaa riittäisi mahdollisimman monelle. On myös luontoaiheita ja juttuja tapahtumista sekä koulutuksista. Jaamme myös valtakunnallisen ketjun tuottamaa materiaalia Metsänomistajat-sivustolta. Näistä mainitakseni puumarkkinakatsaukset kannattaa aina lukea. Niissä on painavaa asiaa! Tiedotamme myös aina meneillään olevista kampanjoista, kuten lannoitus- ja taimikonhoitokampanjoista. Mikäli esimerkiksi lannoitus jäi tälle kesälle sopimatta, niin ei hätää, tehdään sopimus ja toteutetaan se ensi vuonna! Kaiken keskiössä on kuitenkin ihminen. Ihminen voi olla metsänomistaja, Mhy:n toimihenkilö, metsuri, urakoitsija, luottamushenkilö, harjoittelija tai jostain muusta yhteistyötahosta, kuten valtakirjakauppojen urakoitsijan koneenkuljettaja tai metsäkeskuksen toimihenkilö. Aina, kun saamme suostuteltua kuvaan ihmisen ja luvan häneltä julkaisuun, niin päivitys on mielenkiintoinen. Sehän on koko yhteisöpalvelun sydän.
17 Sertifiointi on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta mikäli metsät ovat sertifioituja, tulee niissä toimia sertifioinnin vaatimusten mukaisesti. Sertifiointivaatimusten vakava tai toistuva rikkominen voi johtaa jopa sertifioinnista erottamiseen. Metsänomistajan metsät ovat sertifioinnin piirissä, mikäli metsänomistaja on esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai ilmoittautunut itse KMY:n rekisteriin. Myös eri metsäyhtiöiden kanssa puukauppoja tehdessä metsätilat usein liitetään sertifiointiin. Vaatimukset otettava huomioon Säästöpuut, tekopökkelöt, rantojen suojakaistat, suoluonnon suojavyöhykkeet, arvokkaat elinympäristöt ja monet muut asiat ovat jo arkipäiväistyneet metsänkäsittelyssä. Valitettavan usein kuitenkin tulee vastaan tilanteita, joissa metsänomistajalla tunne astuu peliin ja esimerkiksi tuulen kaatamat säästöpuut korjataan polttopuuksi, sillä eihän niitä voi lahoamaankaan jättää. Jotta sertifioinnin vaatimukset täyttyvät, niin metsä ei kuitenkaan saisi olla liian ”siisti”. Lahopuullakin on metsässä oma tärkeä roolinsa. Sertifiointi sitoo Toisinaan metsänomistajat ajattelevat, että sertifioinnin vaatimuksista ei tarvitse välittää, kun työn tekee itse tai teettää sen itse, eli ostaa palvelun suoraan esimerkiksi hakkuukoneyrittäjältä. Jos metsä on sertifioitu, ei edellä kuvatuissakaan tilanteissa saa jättää noudattamatta sertifioinnin vaatimuksia. Sertifioiduissa metsissä tehtävät työt tulee tilata sertifiointiin sitoutuneelta yrittäjältä ja ne on tehtävä sertifiointivaatimusten mukaan. Työ on toteutettava sertifioinnin vaatimusten mukaan myös silloin, kun työn toteuttaja on metsänomistaja itse. Lisäksi metsänomistajan on muistettava tehdä metsänkäyttöilmoitus myös omaehtoisista hakkuista. Arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen Sertifiointi mm. kieltää heikentämästä arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteitä. Mistä metsänomistaja sitten saa apua esimerkiksi elinympäristöjen tunnistamiseen? Metsään.fi -palvelusta on nähtävissä aiemmin kartoitetut elinympäristöt ja metsien käsittelyssä huomioitavat kohteet. Muita hyviä palveluita ovat mm. Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsä-palvelu ja eri yhtiöiden tarjoamat sovellukset. Mikäli tilalla on olemassa ajantasainen metsätaloussuunnitelma, on siihen merkitty huomioitavat kohteet. Lisäksi metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen saa varmuudella Metsäkeskukselta paluupostia, jos käsiteltävän alueen lähellä on arvokkaita kohteita, jotka tulee ottaa huomioon. Jotta metsätalouden nykymuotoinen harjoittaminen olisi jatkossakin mahdollista, jokaisen metsänomistajan tulisi tehdä pieniä tekoja ja noudattaa myös omissa toimissaan sertifioinnin vaatimuksia. Sertifiointi – kirosana vai kunnia-asia? Metsäammattilaiset ovat verrattain hyvin tietoisia sertifioinnin vaatimuksista, mutta entäpä metsänomistajat? Sertifioinnilla on maassamme jo pitkät perinteet, mutta kriteeristö on vuosien saatossa muuttunut useamman kerran. Ei siis ole ihme, jos metsänomistaja kokee vaatimukset vieraaksi tai tulee unohtaneeksi, mitä metsässä saa ja ei saa tehdä. Hyvin toteutettuna sertifiointi ei ole kirosana vaan osa normaalia arkipäiväistä toimintaa. Se on kunnia-asia ja konkreettinen osoitus kestävästi ja läpinäkyvästi toteutetusta metsätaloudesta. Teksti Laura Harjunpää | Itäisen sertifiointialueen puheenjohtaja METSÄNHOITO
18 Puun kysyntä on kasvattanut ostajien välisiä yksikköhintojen eroja Voimistunut kotimainen puunkysyntä on näkynyt nopeasti kohonneena puunhintana ja selvästi aiempaa korkeampana hintatasona. Mutta on puumarkkinoilla tapahtunut pari muutakin silmiinpistävää positiivista muutosta. Ostajien väliset yksikköhintojen erot tarjouksissa ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna. Ei ole ollenkaan tavatonta, että paras tarjous on 5–10 euroa motilta korkeampi kuin heikoin tarjous. Aiemmin kaikki tarjoukset saattoivat olla parin euron sisällä toisistaan. Lisäksi puunhinnan vaihtelu vuoden kuluessa on voimistunut entisestään. Parhaan ja heikoimman hinnan aikaan tehdyissä puukaupoissa on tukilla reilusti yli 10 ja kuidullakin 7–8 euron ero yksikköhinnoissa. Alla olevassa taulukossa on verrattu Luonnonvarakeskuksen koko maan viime vuoden keskihintojen vaihtelua viikoittain tammi-syyskuun aikana leimikkotyypeittäin. Siitä huomataan aivan valtavat hinnan vaihtelut vuoden kuluessa. Kysymys kuuluukin, että jos metsänomistaja on tehnyt puunostajien kanssa jonkin jäsenetusopimuksen, avainasiakkuuden tai kumppanuuden, jossa on luvattu hintatakuu nousevien puunhintojen varalta, niin onko metsänomistaja saanut oheisen suuruisen hintatakuun alkuvuonna tehdyille puukaupoilleen? Eli kannattiko luottaa hintatakuuseen? Vai olisiko kannattanut kilpailuttaa puukaupat avoimilla markkinoilla? Puukaupan hintatakuu – toimiiko ”musta laatikko”? Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan. Puunhinnan reipas nouseminen kertoo myös siitä, että osin puusta on saatettu kokea jopa hetkellistä niukkuutta. Tämä on uusi tilanne Suomen puumarkkinoilla, joskin erittäin tervetullut sellainen. Aitoa toimivaa puumarkkinaa metsänomistajat ovatkin odottaneet vuosikymmeniä. Pauli Rintala | Kenttäpäällikkö, MTK Metsänomistajat Viime vuonna puunhinta nousi 7–14 €/m3, paljonko sait hintatakuuta? Viime vuonna edellisvuoden tapaan kävi niin, että puun hinta nousi todella merkittävästi vuoden kuluessa. Tukeilla hinnannousu oli 8–14 €/m3 ja kaikilla kuitupuilla hyvin yhtenevästi 7-8 €/m3 tammi-syyskuun aikana. Hintatakuun olisi siis pitänyt varmistaa, että myyjälle maksetaan sopimuksen mukainen hintatakuu puukaupan jälkeen tapahtuneen puunhinnan nousemisesta. Oheiset maksimisummat toteutuisivat pääosin alkuvuonna tehdyissä puukaupoissa. Puunhinnan vaihtelu tammi-syyskuussa 2024, €/m3 Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 12,14 10,77 14,16 Kuusitukki 11,58 8,88 12,48 Koivutukki 7,56 9,12 13,51 Mäntykuitu 7,27 7,85 7,21 Kuusikuitu 7,52 7,05 7,51 Koivukuitu 7,76 8,19 7,53 Eri ostajilla on luonnollisesti erilaisia hinnantarkistus mekanismeja omissa puukauppa- ja kumppanuussopimuksissaan. Hintatakuu on kuitenkin lähes aina jollain tavalla rajattu. Rajattu hintatakuu perustuu esim. prosentuaaliseen 10 % hinnan nousukattoon tai 2-5 euroon kuutiometriä kohden. Myös kaupantekoajankohta vaikuttaa hintatakuun määrään. Se on hyvä huomata, että kaikilla ostajilla on jonkinlaisia rajoitteita hintatakuuseen liittyen ja ne kaikki toimivat samaan suuntaan eli rajoittavat tai leikkaavat jollain tavalla hinnan nousun vaikutusta ja siten lisähinnan maksamista metsänomistajalle. Hintatakuu ei perustu avoimuuteen Hintatakuu ja sen määräytyminen on erittäin mystistä ja salaperäistä puun myyjän kannalta. Hintavertailut ja mahdollisten hintatakuiden maksaminen perustuvat ostajan yksinoikeudella tekemään selvitykseen, joka tarkoittaa kunkin puukaupan hintojen vertaamista joihinkin toisiin vastaaviin puukauppoihin. Tätä ei kuitenkaan avata mitenkään puunmyyjälle, eikä puunmyyjä voi todeta mitenPUUKAUPPA JA -MARKKINAT Satu Bredenberg
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=