Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti Sivut 4–5 Sivut 8–9 Sivut 18–19 Metsänomistajien asema kestää suhdannevaihtelut Mastoja Miehikkälästä maailman merille Riski on tuoton kääntöpuoli 3 2023
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 3100 KPL Lehti luettavissa myös verkko-osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: Heli Tulla Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti ilmestyy helmikuussa 2024. Jäsenlehti 3/2023 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla puh. 040 589 0700. SISÄLTÖ Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. 3 Puheenjohtajan palsta 4 Syksyn puumarkkinakatsaus 5 Puun hinnat Kaakkois-Suomessa 6 Tiirola kolumnoi 7 Toiminnanjohtajan palsta 8 - 9 Miehikkälästä maailman merille 10 Hoitoa metsille ja ihmisille 11 Kemerasta Metkaan 12 - 13 Palveluksessanne 14 Tapahtumat verkossa 15 MhyP:lle uusi toimitusjohtaja 16 Metsänhoitoyhdistyksen palvelut 17 Metsäomaisuuden valuminen rahastoille hiipunut 18 - 19 Riski on tuoton kääntöpuoli 20 - 21 Maanmuokkausurakoitsija Hannu Heikkilä 22 Metsämarssi 2023
3 Metsässä on tekemisen aikaa PUHEENJOHTAJAN PALSTA Odotuksissakin oli hyvä puukauppavuosi ja sitä se on varmaan ollutkin, käviväthän puunhinnat kevään korvalla ihan ennätyskorkeuksissa, mutta myös loppuvuonna tarvitaan puuta. Metsäteollisuuden suhdanne on laskenut jyrkästi johtuen mm. rakennusalan kyntämisestä syvällä varsinkin kotimaassamme. Sellun heikko maailmanmarkkinatilanne koitui vanhan Sunilan tehtaan kohtaloksi, mikä on varmasti hetkellisesti iso isku koko Kaakkois-Suomelle. Mutta se on kuitenkin varmaa, että metsänomistajien puut tulevat kyllä kelpaamaan myös muille tehtaille, joten metsänomistaja voi nukkua edelleen rauhassa Sunilan sulkemisesta huolimatta. Ennusteiden mukaan, jos taloudessa ei näy nousua jo ensi vuoden puolella, niin kuitenkin viimeistään 2025 näyttäisi jo sitten paljon paremmalle. Joku mainitsikin, että jo tälläkin hetkellä terassilautaa saa nyt halvemmalla kuin korona-aikaan. Maailman meno alkaa olla aika lailla kriisistä toiseen siirtymistä – mitäköhän sieltä seuraavaksi tulee? Luin kirjoituksen, että Golf-virtakin saattaa pysähtyä jo 2025. Palaammeko sitten ilmastoasioissa kenties 1980-luvulle, jolloin talvet tuntuivat vielä talville. Onhan näissä säissä ollut viime aikoina ihmeteltävää. Viime vuosina on lämpötilat keskimäärin kohonneet, mutta kuitenkin lunta voi hetkessä kertyä metrin ihan tätä etelärannikkoa myöten. Kuivia ja lämpöisiä kesiä on ollut viime vuosina ihan peräkkäin, mutta tämän kesän lopulla on tullut vettä jopa liiaksikin, ettei esimerkiksi leikkuupuimureilla tunnu olevan asiaa kaikille pelloille eri puolella Suomea. Onneksi nyt loppukesästä kelit hieman viilenivät, sillä se myös rauhoitti kirjanpainajan lisääntymistä. Laitetaan kuusikot ajoissa nurin ja puu liikkeelle, sillä puulla on edelleen kysyntää ja itäraja lienee ainakin puuvirtojen osalta kiinni vielä pitkään. Puukaupan teossa edelleen on tärkeä muistaa, että kilpailuttakaa leimikkonne metsänhoitoyhdistyksellä, sillä juuri tällä hetkellä näyttää puun hinnoissa olevan huomattavia eroja eri ostajien välillä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä omaan asiantuntijaanne metsänhoitoyhdistyksessä, niin laitetaan metsät kasvukuntoon. Hyvät metsänomistajat; voitte seurata puukaupan hintatietoja mtk.fi -sivuilta ja muistakaapa hyödyntää myös koko Metsänomistajat -ketjun jäsenyytenne tarjoamat jäsenedut. Nyt lehden mennessä painoon on menossa parhaillaan valtakunnallinen Metsämarssi -viikko, johon sisältyy kaikenlaista metsäistä toimintaa. Jokainen metsänomistaja voi omalta osaltaan syksyn kuluessa suorittaa omaa metsämarssiaan esimerkiksi raivaamalla omassa metsässä. Ja kohtahan se hirven metsästys taas alkaa. Haluankin muistuttaa kaikkia teitä hirvijahtiin osallistuvia metsänomistajia, että pitäkääpä hirvikanta aisoissa, niin vältymme taimikoidemme syönniltä. Syysterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja
4 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hinnan merkitys on huomattavasti suurempi metsänomistajan kannattavuuteen kuin metsäteollisuusuudelle esimerkiksi sellun valmistuksessa. Metsänomistaja ei voi vaikuttaa sellun kysyntään tai sen maailmanmarkkinahinnan kehitykseen. Sellun hinta on alkuvuodesta laskenut johtuen heikommasta globaalista kysynnästä. Toisaalta tehtaiden kapasiteetin rajoitukset ovat vaikuttaneet nopeasti. Varastot ovat supistuneet ja hinnat ovat lähteneet uudelleen nousuun. Sellusta valmistetuille tuotteille on jatkossakin kysyntää. Taloudelliset laskusuhdanteet kuuluvat markkinatalouteen ja metsäsektoriin edelleen. Metsäsektorilta supistuu tuotantoa, mutta myös uutta kapasiteettia ollaan ottamassa käyttöön. Puun tarve kasvaa jatkossakin. Puun tarvetta lisää myös energiateollisuuden tarpeet. Energiapuusta onkin muodostunut aito puutavaralaji muiden joukkoon ja siitä maksetaan paikoin korkeampaa kantohintaa kuin kuitupuusta. Miten metsänomistaja voi vaikuttaa taloudelliseen tulokseensa? Metsänomistajuuden kannattavuuteen Metsänomistajien asema kestää suhdannevaihtelut Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Talouden suhdanteet vaihtelevat, mutta metsänomistajuus kestää. Suomalaiset yksityismetsänomistajat kattavat puunmyynneillään valtaosan metsäteollisuuden puuntarpeesta. Metsänomistajat ovat tottuneet suhdanteiden vaihteluihin, ulkopuolelta asetettaviin vaatimuksiin ja paineisiin. Totuus on, että puumarkkinat toimivat nykyisin täysin markkinaehtoisesti. Puumarkkinoille onkin tullut tervettä kilpailua ja monipuolisuutta. Puukaupat kannattaa kilpailuttaa ja ajoittaa oikein. Reima Huuhtanen
5 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50000 100000 150000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,33 27,78 26,97 20,58 26,44 27,75 26,10 20,42 25,72 26,82 26,31 20,79 59,09 62,14 51,48 38,47 72,70 73,29 68,59 51,01 72,04 73,07 68,84 51,85 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50000 100000 150000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,33 27,78 26,97 20,58 26,44 27,75 26,10 20,42 25,72 26,82 26,31 20,79 59,09 62,14 51,48 38,47 72,70 73,29 68,59 51,01 72,04 73,07 68,84 51,85 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50000 100000 150000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,33 27,78 26,97 20,58 26,44 27,75 26,10 20,42 25,72 26,82 26,31 20,79 59,09 62,14 51,48 38,47 72,70 73,29 68,59 51,01 72,04 73,07 68,84 51,85 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50000 100000 150000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 10 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,33 27,78 26,97 20,58 26,44 27,75 26,10 20,42 25,72 26,82 26,31 20,79 59,09 62,14 51,48 38,47 72,70 73,29 68,59 51,01 72,04 73,07 68,84 51,85 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Kalle Karttunen vaikuttaa hyvä ja oikea aikainen metsänhoito sekä puukaupan ajoitus ja kilpailuttaminen. Metsänhoidolla pidetään yllä terveitä taloudellisesti tuottoisia metsiä. Puukauppojen ajoittaminen hintahuippuihin voi olla hankalaa, mutta ne kannattaa kilpailuttaa suhdanteista riippumatta. Tällä hetkellä puun ostajien välillä on erittäin suuret erot, joten kilpailuttamisella saatava hyöty on merkittävä. Yhteen ostajaan sitoutumisen järkevyyttä kannattaa miettiä viimeistään, kun kilpailutuksella toinen ostaja maksaa huomattavasti korkeampia hintoja kuin mitä metsänomistaja saa sitoutumalla puukaupan mahdollisiin kylkiäisiin ja bonuksiin. Yhteen ostajaan sitoutuminen ei ole järkevää missään suhdanteessa. Oikeudenmukainen puun hinta pitää yllä hyvää metsänhoitoa pitkällä aikavälillä. Nyt onkin mahdollisuus metsänhoidollisiin hakkuisiin, kun pieniläpimittaiselle puulle on kysyntää. Hyvän metsänhoidon ja reilujen puukauppojen toteuttaminen on kaikkien osapuolien yhteinen etu. Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/ puumarkkinat
6 KOLUMNI Orpon hallituksen ohjelma metsänomistajan silmin Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y. Petteri Orpon (kok.) hallitus syntyi seitsenviikkoisen neuvottelun tuloksena vaalivoittajien kesken. Hallitusohjelma ja ministerivalinnat ovat saaneet oppositiolta ja medialta kovaa arvostelua. Vähemmän julkisuudessa olleet metsiin ja metsänomistamiseen liittyvät hallitusohjelman tekstikirjaukset ovat kuitenkin erinomaisia. MTK:n vaaliohjelman ja hallitusneuvottelutavoitteiden keskeiset kohdat löytyvät hallitusohjelmasta. Hallitusohjelman sivulla 126 oleva kirjaus on musiikkia metsänomistajan korville: ”Maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä. Suomalainen maa- ja metsätalous pohjautuu perhe- ja yksityisomistukseen sekä pitkäjänteiseen, ylisukupolviseen osaamiseen ja omaisuudesta huolehtimiseen.” Hallitusohjelmassa otetaan ilahduttavan selkeästi kantaa metsien hiilinielukysymykseen Metsäkirjaukset on ohjelmaan rakennettu joulukuussa ministeri Kurvisen (kesk) johdolla valmistellun Kansallisen metsästrategian pohjalta. Orpon hallitus lupaa toteuttaa sen kokonaisuudessaan. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus etujärjestön vahvasti lobbaaman metsäbiotalouden tiedepaneelin toiminnan vakiinnuttamisesta. Kerrotaan, että metsäpaneelin pj Antti Asikainen oli yksi eniten hallitusneuvotteluissa kuulluista asiantuntijoista. Lieneekö siinä syy, että hallitusohjelmassa otetaan ilahduttavan selkeästi kantaa metsien hiilinielukysymykseen. Metsien käyttöä ei rajoiteta. Hallitus lupaa jatkaa maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia, mutta tunnustaa tosiasian, että toimista huolimatta Suomi ei kuitenkaan tule saavuttamaan kaudelle 2021–2025 asetettuja hiilinielutavoitteita, koska myös laskentamenetelmät ovat muuttuneet ja Venäjän puuntuonti on loppunut. Luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan arvokkaimpiin kohteisiin Metsien suojelun luvataan jatkossakin perustuvan maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Metso- ja Helmiohjelmia luvataan jatkaa. Suojeluhehtaarien maksimoimisen sijasta on kirjattu, että luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Kaikessa metsiin liittyvässä päätöksenteossa luvataan huomioida alueelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset ulottuvuudet. Metsänomistajia paljon puhuttaneista kelvottoman heikoista lunastuskorvauksista erityisesti sähkönsiirtolinjojen osalta on kirjaus johtoalueiden lunastuskorvausten nostamisesta ja lunastuslain uudistamisesta. Metsävähennyksen nostaminen Metsänomistajajärjestön verotoiveista hallitusohjelmaan nousi metsävähennyksen nostaminen 60 prosentista 75 prosenttiin. Se helpottaa sukupolvenvaihdoksia ja vahvistaa perhemetsänomistajien ja yhteismetsien mahdollisuutta metsätilamarkkinoilla kilpailtaessa rahastoyhtiöitä ja instituutioita vastaan. Se, että keskeisenä hallitusneuvottelijana verotuspöydässä istui MTK:n metsäjohtokunnan jäsen (Mats Nylund), oli varmasti ratkaisevaa. Hallitusohjelman tekstien ja liitteenä olevien rahoitustaulukkojen kesken on ristiriitaa, josta oppositio muistutti aiheellisesti hallitusta. Metsävähennyksen noston osalta 20 miljoonan euron verovaikutus on kuitenkin huomioitu jo vuodelle 2024. Leikkauksiakin metsänomistajille on tiedossa Metsätalouden kannustinjärjestelmästä leikataan 15 miljoonaa. Se oli odotettuakin, kun viime vuosina rahaa on jäänyt käyttämättä. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi metsänhoitoon on kuitenkin panostettava, joten tulemme ajamaan lisäbudjetteja, jos määrärahat uhkaavat tulevina vuosina loppumaan. Pellonmetsitystuki poistuu ja metsäkeskukselta leikataan. Aluehallinnon uudistamiseen liittyvät kirjaukset ovat huolestuttavia, jos toteutus johtaa alueellisen päätösvallan kaventumiseen. Maaseudun kehittämisen määrärahojen puolittaminen tulee vaikuttamaan negatiivisesti myös metsätalouteen. Metsänomistajien kritiikki kohdistuu myös liikennemäärärahojen jakoon. Tunnin juna Turkuun on asiantuntijoiden mielestä kansantaloudellisesti kannattamaton, kun taas valtion alempiasteisen tieverkon 1,5 miljardin euron korjausvelan kiinnikurominen olisi puuhuollonkin kannalta välttämätöntä. Uuden hallituksen alku on ollut kompuroivaa, kun natsisympatioista syytetty elinkeinoministeri ei saanut luottamusäänestyksessä edes kaikkien ministerikollegoidensa luottamusta. Hyvien metsäkirjausten näkökulmasta olisi kuitenkin toivottavaa, että hallitus pääsisi toteuttamaan ohjelmaansa.
7 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Pidetään pyörät pyörimässä Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko Mikä on joskus noussut ylös, on joskus tuleva alas. Suomalainen metsäteollisuus on elänyt melko pitkän pätkän lähihistoriaamme aika hyvässä myötätuulessa, ja puun teollisuuskäyttö kasvoi muutamaa yksittäistä välivuotta huomioon ottamatta aina toissa vuoteen asti, mutta muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa on seurannaisvaikutuksineen johtanut myös metsäteollisuustuotteiden laaja-alaiseen kysynnän hiipumiseen niin meillä kuin muuallakin. Kuitenkin historiaan peilaten matalasuhdanteen jälkeen tulee aina korkeasuhdanne, ja ainakin toistaiseksi uusi korkeasuhdanne on useimmiten vienyt tuotantoa aina vähän korkeammalle, kuin edellinen huippu on ollutkaan. Mennyt ei tietenkään ole tae tulevasta. Loistavakaan tulevaisuus ei ole koskaan takana tai sivuilla, vaan aina edessä, vaikka emme sitä siltikään näe. Kaakkois-Suomi on maailman mittakaavassakin yksi maailman metsäteollisuuden tiivein keskittymä. Täällä eletään metsästä ja siksi tietty keväinen uutinen Inkeroisten paperikoneen sulkemisesta jo vähän ravisteli, ja sitten uutinen Sunilan ”ikiaikaisen” sellutehtaan sulkemisesta jo suorastaan järkyttikin eritoten. Kymenlaaksossa kun hekään, ketkä eivät ole uskoneet edes Jumalaan, ovat kuitenkin ”uskoneet aina Gutzettiin”. Mutta niin pahasti kuin nuo tehtaiden alasajot suurta joukkoa lähitienoon asukkaita koskettavatkin, niin metsästä ja sen tuotteiden jalostuksesta täällä tullaan jatkossakin elämään. Toivotaan, että Kaakkois-Suomeen, jota itärajan sulkeutuminen on koetellut muutoinkin kaltoin, saadaan merkittäviä tukitoimenpiteitä paitsi kansallisista varoista, myös Euroopan Yhteisöltä. Mitään kulmakuntaa EU:n alueella ei Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ole taloudellisesti taannuttanut kuin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntia. Kaakkois-Suomen - ja laajemmin tietty koko itäisen Suomen - säilyttäminen asuttuna ja taloudellisestikin toimeliaana, on koko maan ja myös koko läntisen maailman kannalta tärkeää. Tämä on jo laajasti tunnustettu, mutta konkreettisia toimia vielä odotellaan. Tämän lehtemme puumarkkinakatsaus on tällä kertaa otsikoitu ”Metsänomistajien asema kestää suhdannevaihtelut”. Se on tietty voimakas, mutta myös voimaannuttava lausahdus. Kaakkoissuomalaisten yksityismetsänomistajien puille riittää kysyntää lähellä ja kaukaa, mutta toivottavasti jatkossakin puuvirrat jäävät hyödynnettäviksi tänne kotiseudullemme, tällä talousalueella mahdollisimman pitkälle jalostettavien lopputuotteiden raaka-aineeksi. Tämä on tämän vuoden kolmas ja viimeinen Metsänomistajat Kaakko -lehti, mutta seuratkaa meitä nettisivujemme ja facebook-sivujemme kautta. Ja ellette ole vielä kirjautuneet sähköisten uutiskirjeidemme tilaajiksi, niin kaikki kellä on mahdollisuus, kirjautukaa nettisivuillamme sen saajaksi. Palvelemme metsänomistajajäseniämme kasvokkain nyt ja aina, mutta sähköisiä kanavia kannattaa silti aina silloin käyttää, kun se on itsellennekin vaivattomin tapa hoitaa asia. Kannattaa siis myös kirjautua OmaMetsä -palvelun käyttäjäksi; kysy vaikka metsänhoitoyhdistyksemme omalta metsäasiantuntijaltasi! Kaikista maailman murheista huolimatta mahdollisimman iloista syksyä kaikille!
8 TOIMIHENKILÖT Alkuvuonna sain puhelun Martti Kolkalta, joka oli yksi opettajistani Kotkan puutalousoppilaitoksen metsäosastolla lähes 40 vuotta sitten. Hän toimi pitkään opettajana Evon metsäopistolla ja on nykyään eläkkeellä. Martti Kolkka on erittäin innostunut perinnerakentamisesta, erityisesti puutavaran käytöstä erilaisiin rakennuksiin ja rakenteisiin. Näihin kuuluvat myös purjelaivat. Kolkan puhelu koskikin suuria lehtikuusia, joita hän oli etsimässä purjelaivaan olennaisesti kuuluviksi mastopuiksi. Keskustelun aikana selvisi, että mitkä tahansa lehtikuuset eivät mastopuiksi kelpaisi, nimittäin mastopuuaihioiden piti olla noin 24 metriä pitkiä ja latvapaksuudeltaan reilusti yli 30 senttimetriä. Välittömästi tuli mieleeni Miehikkälän Purhossa Vironkoskella sijaitsevalla metsätilalla oleva lehtikuusikko. Tilan omistavat Raimo ja Margit Ahtiainen. Heidän kanssaan on useamman kerran koetettu löytää käyttötarkoitusta järeille yli 100-vuotiaille lehtikuusille. Sahapuuksi niitä on muutamia kymmeniä runkoja mennytkin, mutta hieman liian järeitä nuo rungot ovat siihen tarkoitukseen. Ja niin sitten sovittiin metsänomistajien ja Martti Kolkan kanssa, että lehtikuusten sopivuus mastopuiksi tarkistetaan. Kolkka kävi laivanvarustamon edustajien kanssa Vironkoskella ja käynnin jälkeen voitiin todeta, että kuunari ANNY VON HAMBURG saa uudet mastot Ahtiaisten lehtikuusista. Metsän ammattilaiset töissä Lehtikuuset kasvoivat ylispuina varttuneen kuusikon päällä. Niinpä pitkäoksaisten lehtikuusten kaato piti tehdä kiipeilykaatona, jotta kuusikko säilyisi ehjempänä eivätkä lehtikuusirungotkaan vaurioituisi. Tämän kiipeilyosuuden suoritti metsuri ja arboristi Liisa Puustinen (Lissu Puu Tmi). Hän karsi rungot kiivetessään ylöspäin ja katkaisi Teksti: Reino Pietikäinen Kuvat: Severi Pöhö, Reino Pietikäinen Miehikkälästä maailman merille Raimo Ahtiainen ja mastopuuaihiot. Lissu puussa.
9 TOIMIHENKILÖT latvaosat pois. Karsittujen mastopuuaihioiden kaatamisen Lissu suoritti metsuriyrittäjä Severi Pöhön (Seven Kaato ja Karsinta) kanssa. Pitkien mastopuiden kuljettaminen kuusikon seasta autotien varteen oli vaativa tehtävä. Siihen pyydettiin Eero Metsämuuronen, joka tela-alustaisen kaivinkoneen kanssa hinasi mastopuut n. 500 metrin matkalta varastopaikalle. Mastopuiden pituus oli 24 metriä/ kpl, tilavuus 4,6 m3/kpl ja painoa n. 4000 kg/kpl. ANNY VON HAMBURG Mastopuut tarvitaan ANNY VON HAMBURG-nimisen rautarunkoisen kuunarin mastoiksi. Laiva on telakalla Maarianhaminassa, jossa se kunnostetaan ja samalla asennetaan myös uudet mastot. Laiva on rakennettu v. 1914 Saksassa. Alus toimi aluksi ANNY-nimisenä rahtipurjelaivana. Laivan ollessa Pietarissa alkoi I maailmansota ja ANNY internoitiin Tsaarin laivaston käyttöön Laatokalle asuntolaivaksi. Vuonna 1924 laiva luovutettiin takaisin Saksaan, jolloin se sai ensimmäisen apumoottorin ja nimenä oli HANNA. Alus toimi rahtiliikenteessä Itämerellä ja Pohjanmerellä. Nimeksi vaihtui KURT BOTH ja purjeet sekä mastot poistettiin. Vuonna 1954 alus pidennettiin 8 metrillä jotta lastitila suurenisi. Vuonna 1957 laiva myytiin Ruotsiin ja nimeksi tuli RINGÖ. Alus jatkoi toimintaa suomalaisomistuksessa Porvoossa vuodesta 1962 alkaen. Se kuljetti hiekkaa Vessön saaresta Helsinkiin. RINGÖ myytiin takaisin Ruotsiin vuonna 1979. Laivalla syttyi tulipalo korjaustöiden aikana ja lähes kaikki sisätilat tuhoutuivat. Eräs laivahistorioitsija tunnisti palaneen aluksen vanhaksi ANNYksi ja välitti vanhan rungon saksalaiselle laivanvarustajalle. Kahden vuoden ajan kestäneessä miljoonaluokan peruskorjauksessa alus lyhennettiin alkuperäiseen mittaansa, teräslevyjä vaihdettiin, tiikkikansi asennettiin ja rakennettiin viisi luksusluokan hyttiä ja salonki. Kone, ilmastointi ja generaattorit uusittiin sekä asennettiin evaporaattori, jolla tehtiin merivedestä juomakelpoista. Vuonna 1982 laiva aloitti liikennöinnin ANNYnimisenä jahtina täsmälleen alkuperäiseksi entisöitynä. Nimi muutettiin ANNY VON HAMBURG-muotoon vuonna 1985, matka jatkui Englannin lipun alla. Sittemmin alus purjehti myös Antigua & Barbudan, Portugalin ja Saksan lipun alla. Laiva rapistui vähitellen ja saksalainen omistaja laittoi sen myyntiin. Niinpä suomalainen omistajaryhmä osti laivan ja siirsi sen telakalle Ahvenanmaalle. Tarkoituksena on, että ANNY VON HAMBURG osallistuu Tall Ships Race -tapahtumaan ensi vuonna entistä ehompana. ANNY VON HAMBURG entisöitynä 1980-luvulla.
10 METSÄNHOITO Ajan Virolahden Haaviston kylän läpi. Kohta pitäisi näkyä Hellän Kaisan auto. Kaisa on raivannut meillä kesän ja kesätyö jatkuu opintojen ohella vielä, kun on hyviä raivauskelejä. Kaisan autoa ei näy tien varressa. Eipä tietenkään. Kun saha on kannettava palstalle, ajetaan auto mahdollisimman lähelle työmaata. Raivaussahan ääni johdattaa minut Kaisan luo. Hän on aamusta asti tehnyt ennakkoraivausta nuoressa metsässä. Alue on iso, joten hän voi jatkaa työmaata, kun ei ole opiskelemassa. Tuleva lääkäri osaa hoitaa metsääkin. Metsänhoitoyhdistyksen metsurina Kaisa on tykännyt siitä, että metsätyö on hyvää vaihtelua opinnoille. Hän nauttii myös ulkona tekemisestä ja sitähän metsätyö parhaimmillaan on: ulkona tekemistä. Virolahden metsissä Kaisa on tottunut liikkumaan jo pienestä pitäen, sillä metsätyö on tullut tutuksi jo kotona. Kaisa raivaa nuorta männikköä rivakasti ja kertoo, että sahaa tankillisen loppuun, kunnes pitää evästauon ja tämän jälkeen jatkaa raivausta vielä iltapäivän. Kiitän Kaisaa haastattelusta ja ajattelen, että metsät ovat hyvässä hoidossa myös tulevaisuudessa, kun meiltä löytyy tällaisia tekijöitä. Myös metsänomistajat ovat ilahtuneet, kun Kaisa on tullut metsätöihin. Metsätöistä vaihtelua lääketieteen opinnoille MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! Teksti ja kuva: Heli Tulla
11 METSÄNHOITO Metsäkeskukselle kemera-hakemuksia voi tehdä vielä 1.10.2023 asti. Kemera-tuen mukaista taimikon ja nuoren metsän hoitoa on vielä mahdollista toteuttaa vuoden ajan ja terveyslannoituksia aina 31.3.2026 asti kemera-hakemuksen hyväksymisestä. Metka-tukea voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, pienpuun keruuseen, terveyslannoituksiin, metsätieverkoston ylläpitoon, sekä määräaikaiseen suojeluun ja metsäluonnon hoitoon. Suometsien ojien kunnostamiseen ei enää jatkossa myönnetä tukea, mutta maanomistajat voivat hakea tukea suometsien hoitosuunnitelmien laatimiseen ja erilaisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Uutena tuettavana työnmuotona metkaan on tullut kulotus. Puuntuotannon tukiin on hallitusohjelman mukaan tulossa noin 15 miljoonan euron vuosittaiset leikkaukset. Tämä heijastuu myös tulevan metkatukijärjestelmän tukitasoihin. Painetta on leikata erityisesti taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon sekä pienpuun keruun tukia verrattuna aiemmin esitettyihin ja julkisuudessakin kerroittuihin tukitasoihin. Tarkemmat tukiehdot ja tukisummat määritelevä asetus vahvistettaneen loppuvuodesta. Tukien haku helpottuu, sillä metkassa ennakkosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon osalta, vaan metka-tukea haetaan töiden toteuttamisen jälkeen. Muista työlajeista on edelleen tehtävä ennakkosuunnitelma. Metsänomistajan kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi nuoren metsän hoidon tuki muuttuu mahdollisesti jonkin verran: tukea saa vain alle 12 metriselle metsälle. Nyt kannattaa siis hyödyntää vielä päättyvä kemeratuki esimerkiksi energiapuu- ja ensiharvennushakkuissa, koska nykyisessä kemera-tuessa pituusrajoitteita jäävälle puustolla ei ole. Lisää tietoa saat paikalliselta metsäasiantuntijaltasi ja Metsäkeskuksen nettisivuilta. Mitä uutta metka - metsätalouden kannustejärjestelmä tuo mukanaan? Teksti | MHYP, Lea Jylhä MTK Metka-lain voimaantulo Uutta metka-kannustejärjestelmää koskeva laki vahvistettiin 19.1.2023. Lain voimaantulo edellyttää kuitenkin vielä Euroopan komission hyväksynnän. Hyväksyntäkäsittelyn arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 loppusyksyyn mennessä. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan 1.1.2024 ja on voimassa vuoden 2029 loppuun. Komission käsittelyssä voi tulla esille seikkoja, joiden perusteella Suomen on vielä tehtävä muutoksia metkalakiin. Voimaantulon ajankohdasta säädetäänkin vasta komission hyväksynnän jälkeen valtioneuvoston asetuksella. Todennäköisesti asetus vahvistetaan loppuvuonna 2023. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös eri työlajien tarkemmista tukiehdoista ja myönnettävien tukien suuruudesta. Kemera-tuki on tukenut jo vuosia suomalaista yksityismetsätaloutta niin raivaussahatöissä kuin terveyslannoituksissa, mutta vuoden 2023 lopussa kemera-tuki tulee päätökseen. Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, eli metka, astuu voimaan 1.1.2024. Lähde: Metsäkeskus Hinku Aleksi Mustonen
12 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siik Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäko Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-P Kumminkorp Muuraskallio Mässelin Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö (opintovapaalla) Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 3 Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi 2 Milla Seuri metsäasiantuntija 0500 556 914 milla.seuri@mhy.fi (Jennan sijainen) 1 3 1 Jenna Kallinen metsäasiantuntija (vanhempainvapaalla)
13 Santio Huovari kasaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli a Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki oski Mustalampi Ala-Pihlaja Pihlaja Kotosenmäki Kavalanmäki pi Ylä-Virojoki nmäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Auvo Heimola metsäasiantuntija 0400 419 500 auvo.heimola@mhy.fi 5 Pyry Seppälä metsäasiantuntija 050 574 7151 pyry.seppala@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 6 7 3 Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 2
14 Webinaarit metsänomistajille syksyllä 2023 Webinaarit ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen maksuton jäsenetu. Tervetuloa kuulolle! Edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta - millaisia vaihtoehtoja on läheisen metsäasioiden hoitoon? Aika: 25.9.2023 klo 14.30–16.00 Käsittelemme metsänomistajan edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Kuinka toimintakyvyn mahdolliseen heikentymiseen voidaan varautua ja miten edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa asioita toisen puolesta. Miten edetään puukaupan teossa tai sovitaan metsien hoidosta, kun metsänomistajalla on edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu? Metsätalouden tuet muuttuvat kemerasta metkaan - mitä uutta on tulossa? Aika: 19.10.2023 klo 17.00–19.00 Metsänomistajille tuttu kemera-tuki päättyy vuodenvaihteessa ja uusi metsätalouden kannustejärjestelmä metka otetaan käyttöön. Mitä metsätalouden työlajeja jatkossa tuetaan, kuinka paljon ja mitkä ovat tuensaamisen ehdot? Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä ja mitä on hyvä ottaa huomioon jo nyt? Marraskuun Metsät ja ilmasto -webinaarit: Osa 1: Metsänomistaja ilmastonmuutoksen hillitsijänä Aika: 1.11.2023 klo 17.00–18.30 Syvennymme metsien rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja käymme läpi toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutosta voidaan metsissä hillitä. Kuulemme myös, mitä suomalaiset metsänomistajat näistä toimenpiteistä ajattelevat. Osa 2: Vapaaehtoiset hiilimarkkinat Aika: 15.11.2023 klo 17.00–18.30 Mitä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla tarkoitetaan? Mitä ne tarkoittavat metsänomistajan näkökulmasta? Lisäksi syvennymme vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden nykytilaan ja pelisääntöihin. Metsätilan omistajavaihdos / SPV -webinaari Aika: 28.11.2023, klo 18.00–20.00 Onko metsätilan sukupolvenvaihdos tai omistajavaihdos ajankohtainen? Nyt kannattaa tulla kuulolle! Metsätilan sukupolven- ja omistajavaihdoswebinaarissa perehdymme parhaisiin ja verotuksellisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin siirtää varoja seuraavalle toiminnan jatkajalle. Ajankohtaiskatsaus – Metsänomistajat-webinaari Aika: 14.12.2023, klo 17.00–19.00 Metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu valtavasti erilaisia paineita ja odotuksia. Mitä metsänomistajan kannalta merkittävää on tällä hetkellä menossa ja mitä on tulossa? Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ilmoittaudu verkkoluennoille vaikka heti osoitteessa: www.mhy.fi/kaakko/tapahtumat Webinaareihin ilmoittautuneille lähetetään sähköpostiin linkki pari päivää ennen webinaarin ajankohtaa, jota klikkaamalla webinaaria pääsee seuraamaan. Hyödynnä jäsenetusi ja tule tapaamaan meitä etäyhteydellä! Tapahtumakalenteri Webinaarit Klikkaa itsesi Metsänomistajat-webinaareihin
15 AJANKOHTAISTA Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu Harri Huupponen 1.1.2024 alkaen. Toimitusjohtajan valinnasta päätti 23.8.2023 MHYP Oy:n hallitus. Yhtiön nykyinen toimitusjohtajan Jouni Tiaisen vastaa yhtiön toiminnasta tilikauden 2023 loppuun saakka ja jää pois yhtiön palveluksesta maaliskuussa 2024. Harri Huupposella on pitkäaikainen käytännön kokemus koko metsänhoitoyhdistysketjun toiminnasta. Hän on työskennellyt Mhy-kentässä eri rooleissa metsurista johto- ja asiantuntijatehtäviin. Hän astui ketjun palvelukseen vuonna 1993. Koulutukseltaan Huupponen on metsätalousinsinööri AMK, LKV, AKA (maa- ja metsätalous) ja HHJ. Huupponen siirtyy toimitusjohtajaksi MHYP:n kehittämispäällikön tehtävästä. ”Mhy-ketju on merkittävä, ketterästi kehittyvä ja vankka maaseudun toimija, joka toimii metsänomistajien parhaaksi uudistuvalla palvelurepertuaarilla. Kehitystä jatketaan varmoin askelin tiivistämällä yhteistyötä ja varmistamalla monikanavaiset, laadukkaat palvelut ja hyvä asiakaskokemus. Se onnistuu, sillä meillä on todella ammattitaitoinen ja motivoitunut lähes tuhannen toimihenkilön orkesteri. Olen ollut Mhy-kentässä metsänhoitomaksun aikaan töissä ja silloin metsänhoitoyhdistyksistä oltiin ärhäkästi jotain mieltä. Tulemme tekemään yhdessä kentän porukan kanssa töitä sen eteen, että meistä ollaan jatkossakin vahvasti jotain mieltä – positiivista mieltä. Emme ole hajuton ja mauton seuraaja vaan aktiivinen toimija ”, Harri Huupponen toteaa ketjun tulevaisuudesta. MHYP Oy on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n omistama palveluyhtiö, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa keskusyhteisöpalveluja omistajilleen. MHYP Oy:ssä työskentelee 25 asiantuntijaa erilaisissa kehittämis- ja taloushallintotehtävissä. Harri Huupponen on valittu MHYP Oy:n toimitusjohtajaksi Harri Huupponen on tullut tutuksi eteläsavolaisille metsänomistajille vuosien varrella.Työura alkoi Mhy Rantasalmessa eri toimenkuvissa, jonka jälkeen työt jatkuivat toiminnanjohtajana Mhy Itä-Savossa. Ennen siirtymistään MHYP:n palvelukseen (v.2020) Huupponen toimi Mhy Etelä-Savon asiakkuuspäällikkönä. Tekoälyllä tietoa metsätuhoista – metsänomistajille uusi palvelu Metsänhoitoyhdistykset ottavat käyttöön tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan perustuvan palvelun, joka tunnistaa metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia metsässä. Palvelu lisätään uusina karttatasoina yhdistysten toiminnanohjausjärjestelmä LeafPointiin. Metsien terveys -aineisto on saatavilla kesä-heinäkuun vaihteessa ja myrskytuhot elokuussa. Aineistot kattavat koko Suomen. Metsien terveys -karttataso näyttää hyönteistuhoista kärsivät metsät ja myös riskikohteet, joissa puut eivät vielä ole kuolleet, mutta riski tälle on korkea. Uudet karttatasot auttavat metsäasiantuntijoita havainnoimaan metsätuhoja ja kohdentamaan metsänhoitotoimenpiteitä oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Myrsky- ja hyönteistuhokohteiden nopealla korjuulla voidaan vähentää puuston arvon menetystä ja vähentää tuhojen laajentumista tai tuhon seurausvaikutuksia. Näin palvelu auttaa metsänhoitoyhdistyksiä turvaamaan metsänomistajien metsien elinvoimaisuutta. Satelliittidataa hyödyntämällä aineistot päivittyvät useita kertoja kesässä. Uusi palvelu tuodaan myös metsänomistajien käyttöön Metsänhoitoyhdistysten sähköiseen asiointipalveluun OmaMetsään syksyn aikana. Palvelun avulla myös metsänomistajat pysyvät kartalla omien metsiensä kunnosta. – Haluamme tarjota asiakkaillemme maailman älykkäimpiä metsäjärjestelmiä. Tämä palvelu on yksi esimerkki siitä, että uudella teknologialla voidaan tehostaa asiakkaidemme liiketoimintaprosesseja. Emme tuo vain lisää tietoa sovelluksiin, vaan kartoitamme missä päätöksissä tieto on arvokasta ja miten prosesseja voidaan automatisoida tiedon avulla, kertoo Bitcomp Oy:n myyntijohtaja Jani Heikkilä. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n kehityspäällikkö Juha Laitinen kertoo, että metsänomistajat saavat nyt entistä helpommin tiedon tuhoista. Jatkossa aiemmin huomaamatta jääneet pienet tuhot havaitaan paremmin ja isoissa tuhoissa voidaan työt keskittää oikeisiin kohteisiin.
16 Puukauppapalvelut Puunmyyntisuunnitelman laadinta Valtakirjakauppa Puunkorjuun, katkonnan ja puutavaran mittauksen valvonta Ennakkoraivaus Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Koulutus ja neuvonta Henkilökohtainen neuvonta ja opastus Metsänomistajien koulutus Metsätyönäytökset Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsäpalvelut Metsänuudistaminen Muokkaus Taimet ja istutus Siemenet ja kylvö Taimikon ja nuoren metsän hoito Lannoitus Metsätiet Suometsien hoito Hiilipalvelut Arviointipalvelut Metsäsuunnitelman laadinta ja päivitys OmaMetsä-verkkopalvelu Metsäarviot Metsätuhojen arviointi Omistuksenvaihdospalvelut Kiinteistönvälitys Metsätilojen sukupolvenvaihdokset Kauppa- ja lahjakirjat Perikunta yhtymäksi Metsäveropalvelut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi • mhy.fi/etela-savo Metsänomistajan palvelusopimus Kokonaisvaltainen palvelu metsäasioiden hoidossa Sertifiointi ja luonto Metsien PEFC-sertifiointi METSO- ja luontohankkeet Täyden palvelun METSÄTALO Täyden palvelun METSÄTALO Metsänhoitoyhdistys Kaakko • 0500 556 913 kaakko@mhy.fi • mhy.fi/kaakko * * Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimesta *
17 Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Metsärahastojen osuus oli vielä 57 %. Metsänostajat eivät odota pikavoittoja - Vapaa metsäkiinteistömarkkina on 2000-luvulla seurannut jonkun verran puumarkkinaa. Tilastoinnistamme löytyy vuosia, mm. 2009 ja 2016, jolloin puun hinta notkahti, joissa voi havaita metsähehtaarin hinnan hienoista laskua edellisvuoteen verrattuna. Sen jälkeen on taas palattu nousu-uralle, Huupponen summaa ja jatkaa: - Metsän ostajat osaavat katsoa pidemmän ajan syklillä asioita ja parantuneeseen metsän kasvuun, puumarkkinan kilpailuun ja palvelujen saatavuuteen luotetaan. Lyhyellä tähtäimellä kaikkea kaupankäyntiä jarruttaa korkojen nousu, mutta metsä ei tule menettämään merkitystään kaupankäynnin kohteena. Suomi on vakaa, sopimuksia kunnioittava metsämahti tulevaisuudessakin. Mikä on Metsätilat.fi Metsätilat.fi on Suomen johtava metsäkiinteistöjen välitysketju. Teemme vuosittain n. 2000–2300 kiinteistökauppaa. Välityspalvelumme on suunnattu maaseudun kohteisiin ja palvelemme aidosti koko Suomessa. Lähes kaikilla välittäjillämme on metsäalan koulutus ja LKV-tutkinto. Joukossamme on myös AKA-arvioijia, jotka pystyvät tekemään vaativia arviointitehtäviä. Koulutamme välittäjiämme jatkuvasti ja seuraamme markkinaa aktiivisesti. Olemme arvostettu toimija: asiakkaamme ovat antaneet meille NPS-arvosanaksi 9+ (asteikko 0-10, jatkuva mittaus). Puolivuotiskatsaus Metsätilat.fi -kohteisiin Metsätilat.fi -kauppa numeroina ajalta 1.1.-31.7.2023 METSÄNOMISTAMINEN Yksityiset metsänostajat ovat aktivoituneet metsätilamarkkinoilla Metsätilojen kauppa on jo usean vuoden ajan vakiintunut hyvälle tasolle. Metsästä sijoituskohteena ollaan kiinnostuneita ja kohteet ympäri Suomen saavat tasaisesti tarjouksia. Julkisuudessa on myös keskusteltu paljon metsärahastojen ja muiden sijoitusyhtiöiden tulemisesta metsätilakauppamarkkinoille. Näyttää siltä, että rahastojen osuus voitetuista kaupoista on taittumassa ja yksityiset ostajat ovat palanneet markkinoille. Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen tutki Metsätilat.fi:n kautta tehtyjä kiinteistökauppoja vuodelta 2023 ja havaitsi, että ainakin Metsätilat.fi kohteiden ostajaprofiilit ovat muuttuneet. Metsärahastojen tai vastaavien osuus on pienentynyt vuodesta 2022. Vuoden 2023 1–7 kuukausien osalta ostajat jakaantuvat seuraavasti: Yksityiset metsänostajat ovat aktivoituneet metsätilamarkkinoilla Metsätilojen kauppa on jo usean vuoden ajan vakiintunut hyvälle tasolle. Metsästä sijoitus kiinnostuneita ja kohteet ympäri Suomen saavat tasaisesti tarjouksia. Julkisuudessa on myö paljon metsärahastojen ja muiden sijoitusyhtiöiden tulemisesta metsätilakauppamarkkinoi että rahastojen osuus voitetuista kaupoista on taittumassa ja yksityiset ostajat ovat palann Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen tutki Metsätilat.fi:n kautta teh kiinteistökauppoja vuodelta 2023 ja havaitsi, että ainakin Metsätilat.fi kohteiden ostajapro muuttuneet. Metsärahastojen tai vastaavien osuus on pienentynyt vuodesta 2022. Vuoden kuukausien osalta ostajat jakaantuvat seuraavasti: Lähde: Metsätilat.fi Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Metsärahastojen osuus oli vielä 57 %. Metsänostajat eivät odota pikavoittoja - Vapaa metsäkiinteistömarkkina on 2000-luvulla seurannut jonkun verran puumarkkinaa. Tilastoinnistamme löytyy vuosia, mm. 2009 ja 2016, jolloin puun hinta notkahti, joissa voi h metsähehtaarin hinnan hienoista laskua edellisvuoteen verrattuna. Sen jälkeen on taas pal uralle, Huupponen summaa ja jatkaa: - Metsän ostajat osaavat katsoa pidemmän ajan sykl parantuneeseen metsän kasvuun, puumarkkinan kilpailuun ja palvelujen saatavuuteen luo tähtäimellä kaikkea kaupankäyntiä jarruttaa korkojen nousu, mutta metsä ei tule menettäm merkitystään kaupankäynnin kohteena. Suomi on vakaa, sopimuksia kunnioittava metsäma tulevaisuudessakin. Mikä on Metsätilat.fi Lähde: Metsätilat.fi AKA-arvioijia, jotka pystyvät tekemään vaativia arviointitehtäviä. Koulutamme välittäjiäm seuraamme markkinaa aktiivisesti. Olemme arvostettu toimija: asiakkaamme ovat antan arvosanaksi 9+ (asteikko 0-10, jatkuva mittaus). Puolivuotiskatsaus Metsätilat.fi -kohteisiin Metsätilat.fi -kauppa numeroina ajalta 1.1.-31.7.2023 Ostajaprofiilien osuudet metsätilamarkkinoilla Yksityisten yhtiöt 9,2 % Yhteismetsät 0,1 % Metsärahastot ja vastaavat 45,9 % Yksityiset 44,8 %
18 Riski on tuoton kääntöpuoli Teksti Martti Linna Kuva Noora Hirvikallio Metsäomaisuuttaan taloudellisesti ajatteleva omistaja odottaa tilaltaan rahallista tuottoa. Aina kaikki ei mene niin kuin odotetaan, mutta verrattuna moneen muuhun sijoituskohteeseen metsätila on edelleen vähäriskinen omaisuuserä. METSÄNOMISTAMINEN
19 Kansantaloudellisen metsäekonomian emeritusprofessori Jari Kuuluvainen on seurannut pitkään suomalaista yksityismetsätaloutta. Hän jakaa siihen kohdistuvat riskit kahteen ryhmään. ”Toiset riskit voivat toteutua hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta, kun metsää ostetaan ja tehdään uudistustöitä, voivat riskit toteutua vasta seuraavien sukupolvien aikana. Tällaisiin pitkän aikavälin riskeihin ei voi varautua muuten kuin hajauttamalla sijoituksiaan.” Metsänkasvatuksessa hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi pyrkimistä mahdollisimman monipuoliseen puulaji- ja ikärakenteeseen. Jos olosuhteet sen mahdollistavat, kannattaa hajauttamiseen pyrkiä Kuuluvaisen mielestä myös metsänkäsittelymenetelmissä. Joillakin kuvioilla voi harjoittaa perinteistä kiertoaikataloutta, toisilla jatkuvaa kasvatusta. ”Luonto asettaa omistajalle riskejä, jotka voivat tapahtua lyhyelläkin aikavälillä”, Kuuluvainen sanoo. ”Metsävakuutus on edullinen keino suojautua esimerkiksi yhä yleisemmiksi käyviltä myrsky- ja hyönteistuhoilta.” Metsien vakuuttamisen merkitystä korostaa myös metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP Ryhmästä. Vakuutusmaksuja voi pienentää huomattavasti suurentamalla omavastuuta, eli ottamalla isomman osan pienempien vahinkojen kustannuksista omalle kontolleen. ”Perinteisesti metsää on pidetty vähäriskisenä sijoituskohteena. En usko, että siinä tapahtuu muutosta lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksesta johtuvat riskit ovat kiistatta nousussa, mutta niihin pystyy reagoimaan ja niitä voi hallita. Suomessa on maailman paras metsävaratieto, uskon että mahdollisia riski- ja tuhokohteita tunnistetaan jatkossa entistä paremmin kaukokartoituksen avulla.” Kortejärven mukaan metsätilojen hinta on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut enemmän kuin puun kantohinta, koska vaihtoehtoisia tuottavia sijoituskohteita on ollut vähän tarjolla. Kun korkotaso eli rahan hinta on samaan aikaan pysynyt matalana, ovat sijoittajat tyytyneet matalaan tuottoon. Se on nostanut metsän arvostustasoja. ”En ole huomannut viimeaikaisen korkotason nousun näkyvän metsätilamarkkinoilla. Velkavetoinen metsäsijoittaminen on meillä todella pieni ilmiö. Voi olla, että rahastojen ja instituutioiden metsäsijoituksilleen asettama tuottovaatimus nousee. Silloin metsien arvostustaso laskee. Sellaisesta ei kuitenkaan näy vielä merkkejä”, Kortejärvi arvioi. Metsäomaisuuden hoito kannattaa Jari Kuuluvainen kehottaa tarkastelemaan metsäomaisuuttaan yhtenä sijoituskohteena muiden joukossa. Yritysriskin suuruus, eli se miten metsäsijoitukselle käy suhdanteiden muutoksissa riippuu puun hinnasta, kustannusten kehittymisestä ja pääomamarkkinoiden korkokehityksestä. Tulevaisuuteen tiiraileville Kuuluvaisella on lohdullista kerrottavaa: suuret muutokset ovat takavuosinakin olleet harvinaisia. ”Jos investoi 1950-luvulla metsäänsä oletuksella, että kantohinnat ja metsänhoidon kustannukset pysyvät tulevaisuudessa reaalisesti samalla tasolla, niin ne perusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkaansa näihin päiviin saakka. Riski on ollut yllättävänkin pieni. Metsäomaisuutensa tuottoa on voinut parantaa huomattavasti hyödyntämällä kantohintojen hintapiikkejä.” Ammattimaisten ostajien tulo metsätilamarkkinoille on tarkoittanut sitä, että taimikoillekin on muodostunut markkinahinta. Hyvin perustettu ja hoidettu nuori metsä on nyt omaisuuserä, jolla on kysyntää. Siihen käytetty raha mene ei hukkaan. Metsänomistajan puistaan saama hinta määräytyy metsäteollisuuden lopputuotteiden maailmanmarkkinoilla. Vaikka suhdanteet vaihtelevat, tulevaisuus lupaa hyvää, arvioi Petri Kortejärvi. ”Venäjän lankku ja vaneri ovat pitkään pois Euroopan markkinoilta. Suomessa on tehty merkittäviä investointeja sekä kuiduttavaan että sahateollisuuteen. Sahapuolella yritysten taseet ovat hyvässä kunnossa, ne kestävät heikkenevääkin markkinaa. Kuusisahatavara on modernin puurakentamisen perusraaka-aine. Sen saatavuus heikkenee Keski-Euroopassa, kun siellä kaadetaan ja sahataan nyt hyönteistuhokuusikoita.” Megatrendit suosivat puuta Kortejärvi muistuttaa, ettei meillä ole viime aikoina juurikaan suljettu suuria metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. Iso ansionsa siihen on halvalla energialla. Vetytalous ja hiilidioksidin talteenotto saattavat avata metsäteollisuudelle uusia ansaintamahdollisuuksia, ovathan sellutehtaat suuria biogeenisen hiilen lähteitä. ”Globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, elintason nousu ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu jatkuvat. Ne lisäävät suomalaisten tuotteiden kysyntää maailmalla. On tosiasia, että puusta alkaa olla globaalisti niukkuutta.” Jari Kuuluvainen ei usko suomalaisessa metsäteollisuudessa tapahtuvan lähiaikoina sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat yksittäisen metsänomistajan tulonmuodostukseen. Toiselta puolen, metsänomistajarakenteen muutos ei näytä vähentävän puun tarjontaa raakapuumarkkinoilla. ”1980-luvun julkisuudessa esitettiin, että kaupunkilaismetsänomistajat pihtaavat puuta eivätkä myy. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että metsätilanomistajat myivät sitä saman verran kuin maanviljelijät. Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että palkansaajat ovat kaikkein aktiivisimpia puunmyyjiä.” Metsänomistaja: oman metsäsi kuntoa voit tarkastella kätevästi metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palvelussa, johon tullaan syksyllä lisäämään Metsien terveys -karttataso. Se havainnoi ja raportoi myrsky- ja hyönteistuhoista ennen varsinaista luonnossa todettua havainnointia. Ota OmaMetsä käyttöön osoitteessa omametsa.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=