Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti Sivut 5–7 Sivut 8–9 Sivut 14–15 Uusia toimihenkilöitä palvelukseenne Puumarkkinoilla hyvä pöhinä! Metsänlannoituksella ilmakehän hiilidioksidista ainespuukuutioita 1 2024
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 3050 KPL Lehti luettavissa myös verkko-osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: Reima Huuhtasen selfie Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon oma jäsenlehti ilmestyy vasta syyskuussa, mutta toukokuussa ilmestyy valtakunnallinen Metsänomistajat -lehti Jäsenlehti 1/2024 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla puh. 040 589 0700. SISÄLTÖ Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! 3 Puheenjohtajan palsta 4 Toiminnanjohtajan palsta 5 Eero Niemi esittäytyy 6 Milla Seuri Luumäen toimistolta Haminaan 7 Aleksi Lantta esittäytyy 8 - 9 Sydäntalven puumarkkinat 10 - 11 Palveluksessanne 12 - 13 Katsaus vuoteen 2023 14 - 15 Lannoitus tehostaa kasvua ja hiilensidontaa 16 Metsänhoitoyhdistyksen palvelut 17 Ensimmäiset PEFC-sertifioinnin auditoinnit tehty 18 Lainsuojattomat luontokohteet
3 Uudet tuulet ja hiilensidonta PUHEENJOHTAJAN PALSTA Talvi tuli kerrankin aikaisin ja näyttää vielä kirjoitushetkelläkin, että talvikelit jatkuvat etelässä pitkälle maaliskuulle, joten talvileimikkojen varantojen uskoisi pienentyvän. Harvennuskelit ovat juuri parhaimmillaan, vaikka lumi tulikin syksyllä lähes roudattomaan maahan. Keskusjärjestömme MTK ennakoikin alkavasta vuodesta kuitenkin melko lupaavaa nimenomaan puunmyyjien osalta. Kotimainen puu on edelleen kysyttyä nykyisessäkin suhdanteessa juuri siksi, että edelleen omaa hyökkäyssotaansa käyvältä Venäjältä ei puuta tuoda. Kotimaisen teollisuuden puun tarve on kuitenkin yhä jatkuva. Seutukunnalla olemme saaneet kuitenkin huomata niin Sunilan sellutehtaan kuin myös Kotka Mills’in sahan hiljenneen. Raakapuun tarve ei ole kuitenkaan kokonaisuudessaan paljoa vähentynyt. Puuvirrat sen sijaan ovat hieman kääntyneet maan sisällä. Kun joulukuussa järjestimme metsäkeskuksen kanssa yhteistyössä hiilensidontaan liittyvän tupaillan metsänomistajille Haminassa, tupa oli jokseenkin täysi. Näyttää siis siltä, että asia kiinnostaa metsänomistajia. Myös tieteellisesti on havaittu, että metsälannoituksella metsän hiilensidonta voimistuu kenties parhaiten, siksi muistutankin jäseniämme yhdistyksemme tarjoamasta metsälannoituspalvelusta – jos asia yhtään kiinnostaa, niin nyt kannattaa kääntyä asiantuntijamme puoleen ja tilata lannoitus. Hyvin hoidetussa ja lannoitetussa metsässä puuston kasvu on varmasti ihan huipussaan. Ja onneksi loppuvuodesta tuli ihan tilastollista näyttöäkin siitä, että metsänomistajat ovat taas palanneet päätehakkuissa entistä järeämpiin keskiläpimittoihin. Sillä eihän metsää kannata taloudellisesti uudistaa niin sanotusti raakana, vaikka metsälaki sen ainakin toistaiseksi edelleen salliikin. Metsänomistajien edunvalvonnassa viime vuosi aiheutti paljon keskustelua niin ennallistamisen kuin tuulimyllyjen osalta, ja niihinkin liittyvä byrokratia tuskin vähenee jatkossakaan. Vaikkakin entiset kemera-tuet korvaantuvatkin kevään myötä Metka-tuiksi. Laki on jo voimassa, mutta vielä ei metsäkeskuksella ole tietojärjestelmä valmiina tukihakemusten vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Näillä tiedoin tukia päästään hakemaan jo maaliskuussa. Metkan pitäisi olla kemeraa helpompi tukimuoto, koska tukea haetaan vasta tehdyn työn jälkeen. Jos viime vuodesta jäi metsänomistajille jotain muutakin positiivista kuin puun korkea hinta, niin hirvikanta on laskenut historiallisesti tarkasteltuna kohtalaisen alhaiselle tasolle myös täällä kaakossa. Kiitokset vielä metsäneuvojille Auvo ja Pyry metsänomistajien eteen tehdystä työstä. Tervetuloa myös uudet toimihenkilöt, Aleksi ja Eero, sekä tervetulotoivotus Luumäen toimistolta osaksi Haminaan toimihenkilöstöä myös Millalle! Olkaa yhteydessä metsäasiantuntijoihimme - pidetään metsät kasvukunnossa. Kevätterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja
4 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Vaaleista vaaleihin Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko Winston Churchill tokaisi aikanaan, että ”Demokratia varmistaa sen, että kansa ei saa parempaa hallintoa kuin ansaitsisi.” Tuota taustaa vasten ainakin me suomalaiset lienemme ansainneet kuitenkin melko hyvin. Kun tätä palstaani naputtelen, niin Suomi on valinnut jo euroviisuedustajansa toukokuussa Ruotsin Malmössä pidettäviin ”laulukilpailuihin” sekä myös valtionpäämiehen ainakin seuraavaksi kuudeksi vuodeksi itsellemme. Nyt vaan joukolla peukuttamaan menestystä molemmille. Kaikkinensa maailmanlaajuisesti lienee alkanut vuosi yksi kaikkien aikojen vaalivuosi. Taisi olla jopa niin, että jos nekin vaalit lasketaan, joissa tulos on tiedossa jo etukäteen, niin lähemmäs puolet maapallon väestöstä pääsee vähintään kertaalleen ääntään käyttämään. Suomalaisilla perhemetsätalouden harjoittajilla on kuitenkin äänioikeus vähintään neljästi tänä vuonna. Eli vaikka presidentinvaaleissa on käynytkin jo kahdesti uurnilla, niin vielä voi äänensä antaa kesäkuun europarlamenttivaaleissa ja marraskuisissa metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleissa. Muita maailmalla tänä vuonna käytäviä vaaleja on mm. Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Noista toiset taitavat olla vähän niin kuin sopuvaalit, mutta toiset eivät niinkään. Toivottavasti tänä vuonna myös Metsänhoitoyhdistys Kaakon valtuustovaaleista tulisi ihan oikeat vaalit, eivätkä sopuvaalit kuten meille valitettavasti kävi neljä vuotta sitten. Vaalien ehdokasasettelulle on nyt ainakin riittävästi aikaa, eli ehdolle vaaleihin voi asettua peräti neljän kuukauden ajan, eli 3.6. - 2.10.2024. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä enemmän myös äänestäviä, joten rohkeasti vaan ehdolle jo heti ehdokasasettelun alettua. Enää ehdolle asettumiseen ei tarvitse edes suosittelijaa, eli kaikki vaalikelpoiset metsänomistajat tai metsää hallinnoivan oikeushenkilön edustajat ovat kelpoisia myös valtuustovaalimme ehdokkaiksi. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden on luonnollisesti myös oltava voimassa. Vuosi 2023 oli metsänhoitoyhdistyksellemme niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti edellistä parempi. Puukauppaa tosin käytiin hieman edellisvuotta vaisummin toimialueellamme, mutta vuoden keskihintataso jäi kuitenkin sen verran korkeammaksi, että metsänomistajajäsentemme kantorahatulot hienoisesti kasvoivat, eivät toki vuosi-inflaationkaan vertaa. Metsäenergian välitys kasvoi viime vuonna vahvasti ja metsänhoitoyhdistyksen oma puunkorjuupalvelu painottuukin nykyisellään hyvin vahvasti energiapuuhakkuisiin. Kolmen naapurimetsänhoitoyhdistyksen kanssa yhteisesti omistamamme ja hallinnoimamme kiinteistövälitysyhtiö, Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV ylsi myös kaikkien aikojen korkeimpaan liikevaihtoon, joten suuret kiitokset paitsi kaikille metsänomistajajäsenillemme, niin myös kaikille välitysyhtiömme asiakkaille ja luonnollisesti koko henkilöstöllemme, kaikille urakoitsijoillemme ja muillekin sidosryhmätahoille. Olette pitäneet meidät kiireisinä, joten uskon niin tapahtuvan tänä vuonnakin. Kaikesta muusta karmeudesta huolimatta suomalaisen perhemetsätalouden näkymät ovat edelleen valoisat, kuten puheenjohtajammekin jo omalla palstallaan totesi. Meillä on ollut myös henkilöstövaihdoksia viime aikoina tavanomaista enemmän ja tietenkin toimialan luonteenkin takia toiminta on pitkäjänteistä, ja kehittyneistä tietojärjestelmistä huolimatta on myös paljon asioita, jotka ovat vain ns. hiljaisen tiedon varassa. Mutta hienosti olette ottaneet uudet toimihenkilömme vastaan ja samoin he ovat myös napakasti tarttuneet viestikapulaan ja ottaneet hommaa haltuun. Kiitoksia siis niin lähteneille kuin saapuneille uurastajille. Työnne on ollut – ja on edelleen oleva – hyvin merkityksellistä! Seuraava Metsänomistajat Kaakko lehtemme ilmestyy poikkeuksellisesti vasta syyskuussa, koska toukokuussa koeponnistetaan ensimmäistä kertaa valtakunnallinen Mhy-lehti, joka korvaa tämän oman lehdykkämme. Aurinkoisia kevättalven päiviä kaikille!
5 TOIMIHENKILÖT Oma metsäurani alkoi jo kauan sitten perheeni omistamilla metsätiloilla. Isoisäni, metsäteknikko Pauli Naakka antoi minulle ensimmäiset metsäalan oppini. Metsätiloilla riitti tehtävää ja opittavaa taimien istutuksesta taimikoiden raivaukseen. Tästä sain myös innostuksen lähteä opiskelemaan metsäalalle. Metsäurani aikana olen ehtiyt tekemään monenlaisia töitä ja hankkimaan kaikenlaista kokemusta. Olen ehtinyt hankkimaan kaksi metsäalan tutkintoa. Ensimmäisen tutkintoni sain, kun valmistuin Evolta metsätalousinsinööriksi 2016. Viimeksi valmistuin Itä-Suomen yliopistosta maa- ja metsätieteiden maisteriksi (metsänhoitajaksi) 2022. Minulla on aina ollut moderni ja käytännön läheinen näkemys metsätaloudesta. Vaikka nykyisessä yhteiskunnassa halutaan katsoa asioita ääripäistä käsin, ovat asiat metsäasioissa harvoin yhtä mustavalkoisia. Uskon, että metsäalan moninaisista tavoitteista pystytään pitämään kiinni hyvällä suunnittelulla ja yhteisymmärryksellä. Isoisäni Pauli Naakka joutui usein työurallaan naureskelun kohteeksi moderneista näkemyksistään sekametsien kasvatuksessa. Aivan samalla tavalla minullekin naureskeltiin ollessani Afrikassa työharjoittelussa, kun julkesin esittää sekapuuston kasvattamista. Uudet ideat näyttävät kaikkialla tarvitsevan itämisaikaa. Vapaa-ajallani harrastan lenkkeilyä ja kuntosalilla treenaamista. Tällä hetkellä osallistun vuosittain kahdelle maratonille. Myös hyviä kirjoja tulee luettua. Aina ehtiessäni palaan Suomenniemelle tekemään tarvittavia taimikonhoitotöitä. Nyt aloitin Pyry Seppälän seuraajana Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsäasiantuntijana Miehikkälän itäosassa. Uudet tehtävät ja rajan läheisyys tuovat työhön omat haasteensa, jotka otan kuitenkin innolla vastaan. Tavoitat minut numerosta 050 574 7151 tai sähköpostitse eero.niemi@ mhy.fi. Isoisän jalanjäljissä metsään Eero Niemi | metsäasiantuntija MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu!
6 TOIMIHENKILÖT Kevätaurinko lämmittää ja katseet ovat jo vahvasti tulevassa metsänviljelykaudessa, mutta tätä ennen on vielä hyvin aikaa suunnitella tulevia metsänhoitotoimenpiteitä. Oikea-aikaiset ja hyvin suunnitellut toimenpiteet luovat pohjan kannattavalle ja kestävälle metsätaloudelle. Hakkuusuunnitelmien lisäksi olisi tärkeää pohtia myös esimerkiksi taimikonhoitotarpeita sekä lannoituksen mahdollisuutta. Metsänhoitoyhdistys Kaakko toteuttaa kesällä 2024 metsälannoituksen yhteishankkeen. Yhteishanke on metsänomistajan kannalta helpoin tapa hyödyntää lannoituksen edut. Kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana. Metsänomistajalle tämä tarkoittaisi noin 10–20 prosentin vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille. Mikäli sinua askarruttaa jokin asia metsässäsi, ota yhteyttä minuun ja ratkaistaan asia. Metsäkäynti yhdessä metsänomistajan kanssa on erinomainen tilaisuus miettiä tulevia metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteitä. Minut tavoittaa puhelimitse numerosta 0400 419 500 ja sähköpostitse milla.seuri@mhy.fi. Haluan kiittää Luumäen läntisen alueen metsänomistajia yhteistyöstä ja toivottaa uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi Haminassa. Aleksi jatkaa nyt Luumäellä seuraajanani, joten onnea myös hänelle. Tapaamisiin metsäasioiden merkeissä! Milla Milla vaihtoi toimistoa ja vastuualuetta Aleksi Notkola Reima Huuhtanen Olen Milla Seuri, 23-vuotias metsänhoitaja Miehikkälästä. Siirryin tammikuun lopussa Luumäen läntiseltä alueelta Haminaan ja palvelen nyt metsänomistajia kaikissa metsäasioissa Haminan pohjoisella alueella.
7 TOIMIHENKILÖT Metsänhoitoyhdistys on tuttu parin vuoden takaa, jolloin olin toimihenkilöharjoittelussa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalla Savitaipaleen puolella. Harjoittelusta sain kattavan kokemuksen metsänhoitoyhdistyksessä työskentelemisestä. Viime vuonna työskentelin Luonnonvarakeskuksessa, valtakunnan metsien inventointihankkeessa tutkimusassistenttina. Tänä vuonna sain tilaisuuden päästä työskentelemään Kaakon metsänhoitoyhdistykselle ja näin ollen palvelen nyt metsänomistajia metsäasiantuntijana kaikissa asioissa Luumäen läntisellä alueella. Metsä on ollut minulle osa elämääni jo pienestä pojasta asti ja siellä tulee edelleenkin liikuttua päivittäin. Metsän kunnon tarkastelusta on tullut vapaa-aikanakin harrastus. Metsänhoitoa on myös tullut tehtyä omasta takaa. Raivaukset, istutukset ja taimikonhoidot saavat metsät kukoistamaan ja valmis työ on ilo silmälle. Pidän tärkeänä sitä, että metsä voi hyvin ja oikeat toimenpiteet metsässä on tehty. Vapaa-aikani kuluu tällä hetkellä suurimmaksi osaksi opinnäytetyötäni viimeistellessä. Talvisin harrastan moottorikelkkailua, pilkkimistä ja jääkiekkoa. Kesäisin vietän aikaani mm. mökillä kalastellen, tennistä pelaten ja liikkuen maastossa. Kitaran soittoa olen harrastanut lähes 15 vuotta, joten musisointikin alkaa pikkuhiljaa luonnistua. Täällä työskennellessä saan kokonaisvaltaista käsitystä metsäasioista ja tärkeää sekä hyödyllistä kokemusta metsäalan työstä. Asiakkaiden kanssa on aina ilo tutustua ja keskustella metsään liittyvistä asioista. Meillä metsänhoitoyhdistyksessä on ammattitaitoinen ja välittävä porukka, jotka auttavat ja neuvovat aina tarpeen tullen. Tavoitteenani täällä työskennellessä on olla aina metsänomistajien puolella ja saada heidän äänensä kuulumaan. On tärkeää huolehtia heidän eduistaan ja kuunnella heidän tarpeitaan sekä valvoa, että heidän vaatimuksensa täyttyvät. Pyrin aina vastaamaan metsänomistajille heidän mieltään askarruttaviin kysymyksiin, ja palvelen metsäasioissa aina asiantuntemukseni mukaan. Ota minuun yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä metsääsi koskevat toimenpiteet. Palveluksessanne: Aleksi Lantta puh. 0500 556 914 sähköposti aleksi.lantta@mhy.fi Hei, olen Aleksi Lantta Reima Huuhtanen Tervehdys! Olen Aleksi Lantta, 24-vuotias, aivan pian valmistuva metsätalousinsinööri. Opiskeluni olen suorittanut Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulussa. Itse olen Savitaipaleen Heituinlahdesta kotoisin.
8 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puukauppa on alkanut aktivoitumaan alkuvuodesta, vaikka on jääty jälkeen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2023 alkuvuoden puukauppa oli ennätyksellisen vilkasta, mutta hyytyi loppuvuodesta. Uudesta aktivoitumisesta kertoo kuitenkin puun hintatasojen nouseminen ja puun ostajien markkinoinnillinen panostus. Puulle on kysyntää ja tarvetta. Puusta on myös kilpailua markkinoilla. Puukaupoille on tänä vuonnakin hyvä mahdollisuus onnistua. Metsänomistajaa hämmentää kuitenkin puun ostajien suorien yhteydenottojen lisääntyminen. Hämmennystä lisää myös metsäyhtiöiden laajat markkinointikampanjat. Näissä kannattaa muistaa, että niiden tarkoitus on yksinkertaisesti palvella vain yhtiöiden omia etuja, ei lähtökohtaisesti metsänomistajan etuja. Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu esimerkiksi takuuhintoihin, joiden ympärillä leijuu epämääräisyys niistä maksetuista korvauksista. Esimerkiksi viime vuonna alkuvuodesta tehdyissä puukaupoissa yksittäinen takuuhintakauppa ei välttämättä tuonut lisäkatetta puukauppaan, sillä hinnat nousivat kesään mennessä, mutta tippuivat loppuvuotta kohden. Huomattavasti tärkeämpää olisi ollut puukaupan ajoittaminen oikein ja puukauppojen kilpailuttaminen. Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu myös monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tämä on ehdottoman hyvä asia, että puukaupan yhteydessä voidaan saada korvamerkittyä korvausta monimuotoisuutta lisäävistä toimista. Tämän bonuksen, kuten monien muidenkin vastaavien bonusten, arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Luontoarvomarkkinoiden avaaminen on kuitenkin erittäin tervetullut lisä puumarkkinoille. Metsänomistajalähtöinen monimuotoisuuden lisääminen osaksi puukaupallisia toimia vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että monimuotoisuutta lisäävät toimet tulee osaksi yleisiä puukauppasopimuksia ja niiden korvaustasoa aletaan seuraamaan. Epävarmuus ja läpinäkymättömyys puukaupan käytänteissä sekä puukauppatapojen ja korvaustasojen lisääntyminen vahvistavat huomattavasti metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palveluiden tarvetta, merkitystä ja kysyntää. Metsänomistajalähtöisen puukaupan ajoittaminen, puukaupan kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen sekä puukauppasopimusten edunvalvonnan takaaminen avaavat metsänomistajille onnistuneimman puukauppatilin tänäkin vuonna. Kuukauden nosto: Luonnon monimuotoisuuden tiekartta valmistui – Tiekartan toimeenpanossa metsänomistajat keskiössä Tuottajalähtöinen (MTK ja SLC) luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin 1.2.2024. Tiekartta osoittaa suuntaa maa- ja metsätalouden kehiAvain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Puukauppaa suunnitellessa on hyvä tiedostaa onnistumisen reseptit. Yksittäisissä onnistuneissa puukaupoissa merkittävinä tekijöinä on puusta saatu korvaus sekä hyväksi koettu palvelulaatu. Markkinoihin voi itse vaikuttaa puukaupan ajoittamisella ja palvelussa voi turvautua metsänomistajalähtöiseen palveluun. Metsänomistajalähtöisyydellä on suuri merkitys, kun tavoitellaan metsänomistajan tavoitteiden mukaista onnistunutta puukauppaa. Metsänomistajille, jotka tavoittelevat monimuotoisuuden lisäämistä, pitää muodostaa läpinäkyvä seurattava markkina puukaupankin yhteydessä. Reima Huuhtanen
9 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Kalle Karttunen tykselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Se koostuu tutkimustiedosta sekä siihen perustuvista järjestöjen tavoitteista ja toimenpiteistä. Metsänomistajille se tarjoaa keinoja puuntuotannon yhteydessä toteutettaville monimuotoisuutta lisääville toimille. Puuntuotannon metsissä luonnonhoitotoimilla voidaan merkittävästi vaikuttaa metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin tulevan 30 vuoden kuluessa: lehtipuuston määrää voidaan lisätä tuntuvasti, kuolleen puun tilavuutta voidaan kasvattaa ja säästöpuiden lukumäärä voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta. Metsien lisäsuojelu on tehokkain, joskin samalla kallein keino lisätä metsien monimuotoisuutta edistäviä rakennepiirteitä. Tiekartan toimeenpanon onnistumisessa ratkaisevana tekijänä on luontoarvomarkkinoiden muodostuminen, jossa metsänomistajat ovatkin keskeisessä ominaisuudessa tuottaen luontopalveluita korvausta vastaan. https://www.mtk.fi/luonnon-monimuotoisuus Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/ puumarkkinat
10 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siik Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäko Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-P Kumminkorp Muuraskallio Mässelin Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö (opintovapaalla) Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 3 Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi 2 Aleksi Lantta metsäasiantuntija 0500 556 914 aleksi.lantta@mhy.fi (Jennan sijainen) 1 3 1 Jenna Kallinen metsäasiantuntija (vanhempainvapaalla)
11 Santio Huovari kasaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli a Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki oski Mustalampi Ala-Pihlaja Pihlaja Kotosenmäki Kavalanmäki pi Ylä-Virojoki nmäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Milla Seuri metsäasiantuntija 0400 419 500 milla.seuri@mhy.fi Eero Niemi metsäasiantuntija 050 574 7151 eero.niemi@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 6 7 3 Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 2 5
12 METSÄTALOUS Puukauppa hiipui edellisvuodesta Vuoden 2023 osalta puukauppa lähti alkuvuodesta vilkkaasti liikkeelle ja jatkui hyvällä tasolla aina kesään saakka. Loppuvuotta kohden puukaupassa kuitenkin tapahtui selvää hidastumista ja kauppa kävi edellisvuosiin verrattuna verkkaisesti. Kuitu- ja energiapuuleimikoille oli kysyntää myös loppuvuonna ja etenkin kuitupuun hinta nousi viime vuonna merkittävästi. Koko vuoden tasolla puukauppaa tehtiin yli 5 % edellisvuotta vähemmän, mutta kohonneet korjuu- ja kuljetuskustannukset sekä kohonnut puun hintataso kasvattivat metsätalouden alueellista kokonaisrahavirtaa vuoden 2022 tasoon nähden. Näin siitä huolimatta, että puuta myytiin edellisvuotta vähemmän. Yksityismetsien puukaupat vähenivät, mutta aluetalouteen tuli hyvin rahaa Kaakkois-Suomessa myytiin puuta yhteensä vajaat 4,2 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2023. Tämä on yli 5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsien osuus puukaupoista väheni lähes 9 %, kun taas yhtiöiden ja muiden yhteisöjen metsistä myyntimäärät kasvoivat prosentuaalisesti suunnilleen saman verran. 64 % yksityismailta myydystä puusta tuli uudistuskypsien metsien hakkuista ja 35 % harvennusleimikoista (ml. ensiharvennuskohteet). Metsät tuottivat kunta- ja aluetalouteen kokonaisuudessaan n. 330,4 milj.€ rahavirran vuonna 2023. Yhteiskunnan panostus metsänhoitoon ja luonnonsuojeluun kasvoi edellisvuodesta Valtion KEMERA-tuet yksityismetsien hoitoon olivat Kaakkois-Suomen alueelle hieman yli 1,8 milj.€. Tässä on selvää kasvua edellisvuoteen nähden (vrt. vajaa 1,5 milj. € vuonna 2022). Lisäksi luonnonsuojeluun käytettiin vuonna 2023 huimat 6,1 miljoonaa euroa korvauksina metsien ja soiden vapaaehtoisesta suojelusta. Näistä METSO-ohjelman kautta maksettiin reilut 5,5 milj.€ ja Helmi-ohjelmasta 0,6 milj.€. Lisäksi luonnonhoitoon kohdennettuja varoja maksettiin alueelle 0,7 milj.€. Kaakkois-Suomessa saatiin viime vuonna suojelun piiriin yhteensä 785 hehtaaria, joista 584 hehtaaria Metso-ohjelman mukaisina metsiensuojelualueina ja 201 hehtaaria Helmiohjelman mukaisena soidensuojeluna. Näkymät vuodelle 2024 Energia-asiat puhuttavat varmasti myös vuonna 2024 ja katseet kohdistuvat kansallisten turvallisuuskysymysten lisäksi huoltovarmuuskysymyksiin ja niiden myötä myös metsiin. Puukauppojen kilpailutusta ja katkonnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa, sillä ostajakohtaiset erot hintatasossa ovat tunnetusti suuria ja energiamarkkinoiden tilanne lisännee painetta ohjata myös puuraaka-ainetta energiateollisuuden käyttöön. Lisäksi on syytä muistuttaa taimikonhoidon tärkeydestä edelleen. Panostus taimikonhoitoon on panostus metsän hyvinvointiin ja hyvään kasvuun tulevaisuudessa. KEMERA-tuet korvaavien Metka-tukien haku avautuu 1.3.2024. Kaakkois-Suomen metsävuosi 2023 Reima Huuhtanen
13 METSÄTALOUS Hakkuumäärät perustuvat Metsäkeskuksen hakkuuaikomustilastoon. Kantorahatulot on laskettu Luonnonvarakeskuksen kantohintatilastojen pohjalta. Puun hinnat: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun kauppa Kemera-tuet ja luonnonhoito: Metsäkeskus METSO- ja Helmi-ohjelma: ELY-keskus Kaakkois-Suomen metsävuosi 2023 Puukaupat, yksityismetsät 3,3 milj.m3 167,3 milj.€ Puukaupat, muut 0,9 milj.m3 44,7 milj.€ Hakkuu ja korjuu 63,8 milj.€ Kuljetus 46 milj.€ Kemera-tuet 1,8 milj.€ Luonnonhoito 0,7 milj.€ METSO-ohjelma 5,5 milj.€ Helmi-ohjelma 0,6 milj.€ Yhteensä 330,4 milj.€ Muistathan tehdä vuoden 2023 metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen OmaVerossa. Metsänhoitoyhdistys auttaa tarvittaessa. Reima Huuhtanen
14 METSÄNLANNOITUS Kangasmaiden kasvatuslannoitus on metsänomistajalle tuottoisin takaisin metsään tehtävä sijoitus, mitä voi puukauppa- tai muilla tuloillaan tehdä. Lannoitteiden hintojen nousu oli 2022 vuoden haasteena lannoitushankkeiden toteutuksessa. Lannoitteiden hintojen laskun myötä metsänlannoituksien tuotto-odotus on palannut aiempien vuosien tasolle. Samaan aikaan tuotto-odotuksen toisen komponentin, eli puun hintojen suunta on ollut ylöspäin, jota myöten tuotto-odotus muodostuu nykyoletuksilla erittäin hyväksi. Lehden levikkialueella kertalannoituksella saatava lisäkasvu on keskimäärin hehtaaria kohti noin 15–20 m3, joka syntyy 7–8 vuoden aikana lannoittamisen jälkeen. Nykyisillä puun hinnoilla voi metsänomistaja odottaa todella hyvää tuottoa lannoituksille. Valtaosa kesän lannoituskohteista toteutetaan helikopterilla, mutta myös metsäkonepohjainen maalevitys on vaihtoehtona mäntyvaltaisille kivennäismaakohteille. Helikopterilannoitukset ovat parhaimmillaan muutaman tilan yhteishankkeina, mutta valtaosa metsänomistajista saa helikopterilannoituksen minimikoon (10 ha) täyteen myös omilta mailtaan. Terveyslannoituksilla ravinne- häiriöt kuriin, enemmän METKA-tukea tarjolla Terveyslannoituksia käsitetään nykyään yleisimmin turvemaiden tuhkalannoituksia ja kivennäismaiden boorilannoituksia. Paksuturpeisilla turvemailla typpeä on sitoutunut turvekerrokseen reilusti, mutta puusto kärsii usein fosforin ja kaliumin, sekä mahdollisesti boorin puutoksista. Lannoittamalla tällaisia kohteita, voidaan odottaa 2–4 m3 vuosittaisia lisäkasvuja jopa yli 20 vuoden ajan. Tuhkalannoituksia voidaan toteuttaa puunkorjuun yhteydessä maalevityksenä ja muina aikoina helikopterilla, boorilannoituksia toteutetaan helikopterin lisäksi myös reppuruiskulla nestemäisillä lannoitteilla. Uusi METKA-tuki nostaa terveyslannoituksien tukitasoja, ollen boorilannoitusten osalta 170 €/ha ja tuhkalannoitusten osalta 270 €/ha. Metsänlannoitusmäärät takaisin kasvuun Metsänlannoitukset ovat palanneet erittäin tuottaviksi puunkasvatuksen investoinneiksi vuoden 2022 typpilannoitteiden hintapiikin jälkeen. Lannoitteiden hinnat laskivat merkittävästi vuoden 2023 keväällä, jonka jälkeen hinnat ovat vakiintuneet. Kasvatuslannoituksella saadaan merkittävä kasvunlisäys, nopeutetaan kuitupuun siirtymistä tukiksi ja saadaan järeämpää sahatukkia. Samalla ilmasto kiittää puuston kasvun myötä tehostuneen hiilinielun osalta. Lähes kaikilla hoidetuilla metsätiloilla löytyy sopivia lannoituskohteita. Haluaisitko kangasmaan männikkösi lustot lihoamaan? Kasvatuslannoituksella laitetaan tukin kasvatuksessa tehovaihe päälle ja vauhditetaan arvokasvua kuidusta tukiksi. L tarkoittaa kuvassa lannoitusajankohtaa. Teksti ja kuvat Forest Vital Oy
15 Kasvatuslannoitteiden hintataso on tullut alaspäin ja lannoitusten kannattavuus on jälleen hyvällä tasolla. Uusi METKA-tuki nostaa terveyslannoitusten tukitasoja → tuhka- ja boorilannoitusten tuki paranee ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja sovi tulevista lisäkasvuista hyvissä ajoin. Vuoden 2024 metsänlannoitusten OSTOAIKA ON NYT! Näyttääkö turvemaan puustosi latvukset tältä? Neulaskertojen määrän vähyys johtuu fosforin puutteesta, joka korjataan tuhkalannoituksella. Vielä ehdit mukaan kesän lannoituksiin Kesän lannoituskohteiden suunnittelu on paraikaa täydessä käynnissä ja talvella onkin paras aika istua alas metsäasiantuntijasi kanssa lannoituskohteiden suunnittelun osalta. Kannattaakin ottaa heti yhteyttä paikalliseen metsäneuvojaasi ja tehdä lannoitussuunnitelmat valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen kevään tuloa. Lisätietoja lannoituksesta ja hinnoista tarjoavat alueneuvojanne.
16 Puukauppapalvelut Puunmyyntisuunnitelman laadinta Valtakirjakauppa Puunkorjuun, katkonnan ja puutavaran mittauksen valvonta Ennakkoraivaus Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Koulutus ja neuvonta Henkilökohtainen neuvonta ja opastus Metsänomistajien koulutus Metsätyönäytökset Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsäpalvelut Metsänuudistaminen Muokkaus Taimet ja istutus Siemenet ja kylvö Taimikon ja nuoren metsän hoito Lannoitus Metsätiet Suometsien hoito Hiilipalvelut Arviointipalvelut Metsäsuunnitelman laadinta ja päivitys OmaMetsä-verkkopalvelu Metsäarviot Metsätuhojen arviointi Omistuksenvaihdospalvelut Kiinteistönvälitys Metsätilojen sukupolvenvaihdokset Kauppa- ja lahjakirjat Perikunta yhtymäksi Metsäveropalvelut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi • mhy.fi/etela-savo Metsänomistajan palvelusopimus Kokonaisvaltainen palvelu metsäasioiden hoidossa Sertifiointi ja luonto Metsien PEFC-sertifiointi METSO- ja luontohankkeet Täyden palvelun METSÄTALO Täyden palvelun METSÄTALO Metsänhoitoyhdistys Kaakko • 0500 556 913 kaakko@mhy.fi • mhy.fi/kaakko * * Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimesta *
17 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Kaikki lähtee siemenestä Auditoinneissa tarkastettiin 17 organisaatiota ja 72 maastokohdetta Uudistuneet PEFC-sertifioinnin vaatimukset otettiin käyttöön noin vuosi sitten. Uudet vaatimukset toivat mukanaan tiukennuksia useisiin ekologisiin kriteereihin. Tiukentuneista kriteereistä mainittakoon esimerkiksi vesistöjen ja pienvesien suojakaistoja ja säästöpuiden jättämistä koskevat vaatimukset. Sertifioinnin vaatimusten toteutumista arvioidaan vuosittain riippumattoman sertifiointiyrityksen tekemillä auditoinneilla. Vuoden 2023 auditointi suoritettiin itäisellä alueella kesäkuussa ja siinä tarkastettiin yhteensä 17 organisaatiota ja 72 erilaista maastokohdetta. Lisäksi osana auditointeja pyydettiin lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä, kuten ELY-keskuksilta ja Aluehallintovirastoilta. Uudet vaatimukset otettu hyvin käyttöön, mutta tekopökkelöitä jäi uupumaan Metsätalouden toimijat ovat ottaneet uudet PEFC-vaatimukset yleisesti ottaen hyvin käyttöön ja järjestäneet uusista vaatimuksista kattavasti koulutusta. Myös metsänomistajien suuntaan on viestitty aktiivisesti. Työjälkeä koskevia laaduntarkistuksia on tehty kattavasti, mikä lisää tulosten luotettavuutta. Myös korjattavaa löytyi. Poikkeamia itäiselle sertifiointialueelle saatiin auditointien perusteella 6 lievää ja 2 vakavaa. Poikkeamien taustalla vaikuttivat mm. puutteellinen vesistön suojakaista, suojeluarvojen ja / tai arvokkaiden elinympäristöjen heikennykset, puutteet metsätuholain noudattamisessa, puutteet työntekijöiden osaamisen varmistamisessa ja muutenkin puutteet työlainsäädännön noudattamisessa. Lisäksi erityisesti tekopökkelöt ja tiheiköt loistivat poissaolollaan. Poikkeamiin reagoidaan korjaavilla toimenpiteillä Valtakunnallinen työryhmä on laatinut poikkeamiin korjaavat toimenpiteet, jotka myös auditoija on hyväksynyt. On tärkeää, että toimijat tarkastelevat ja tarvittaessa korjaavat toimintaansa toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Myös sertifioinnissa mukana olevien metsänomistajien on tärkeää tuntea sertifioinnin vaatimukset. Vaatimukset koskevat myös metsänomistajia heidän itse metsissään suorittamien toimenpiteiden osalta. Esimerkiksi metsänomistajan tekemä säästöpuiden poisto tai puiden poisto vesistön suojakaistalta johtaa koko sertifiointialuetta koskevaan poikkeamaan samalla tavalla kuin urakoitsijoille sattuneet virheet. Kestävän Metsätalouden Yhdistys järjestää helmikuussa kaksi webinaaria korjaavista toimenpiteistä. Webinaaritallenteet tulevat yhdistyksen verkkosivuille (www.kestavametsa.fi) ja ovat siellä kaikkien vapaasti katsottavissa. Ensimmäinen vuosi takana uusilla PEFC vaatimuksilla - kuinka pärjäsimme? Laura Harjunpää | juristi | MTK Metsänomistajat Heli Tulla
18 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Lait asettavat luontokohteille vaatimuksia, joiden tulee toteutua, jotta niiden katsotaan kuuluvan lakien suojan piiriin. Esimerkiksi metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään olevan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Lisäksi niiden tulee erottua ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Mikäli edellä luetellut kriteerit eivät täyty, ei kohde enää ole lain turvaama elinympäristö. Tällaisten kohteiden käsittelylle tulee kuitenkin vaatimuksia mm. PEFC-sertifioinnista. PEFC-sertifiointi edellyttää, että myös luonnontilansa menettänyt luontokohde tulee huomioida metsänkäsittelyssä. Elinympäristöt, joiden luonnontilaisuus tai luonnontilaisuuden kaltaisuus on menetetty, tulee huomioida sertifioinnin vaatimusten mukaan metsänkäsittelyssä siitäkin huolimatta, että viranomainen (esim. Metsäkeskus) on todennut, ettei lainmukaisia esteitä tai vaatimuksia metsänkäsittelylle ole. Hyvä esimerkki sertifioinnin suojaamasta kohteesta on puro, jonka välitön lähiympäristö ei enää ole luonnontilainen tai sen kaltainen. Purouoman varteen tulee PEFC-sertifioidussa metsässä jättää suojakaista, jota koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko purouoma luonnontilainen, vai ihmisen muuttama. Luontokohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää muistaa sertifioinnin vaatimukset tilanteissa, joissa elinympäristö ei enää täytä lakivaatimuksia. Niin kutsuttujen lakikohteiden lisäksi PEFC-sertifiointi sisältää koko joukon erilaisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden osalta edellytetään niiden biologisten monimuotoisuutta luonnehtivien ominaispiirteiden säilyttämistä metsätalouden toimenpiteissä. Tällaisia sertifioinnin suojaamia kohteita ovat supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet, ojittamattomat korvet, ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet, lehtipuuvaltaiset lehdot, puustoltaan vanhat metsät sekä luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat. ”Luontokohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää muistaa sertifioinnin vaatimukset tilanteissa, joissa elinympäristö ei enää täytä lakivaatimuksia.” Lainsuojattomat luontokohteet Laura Harjunpää | juristi | MTK Metsänomistajat Metsien hoitoa ja käyttöä koskevien lakien ja asetusten joukko on suuri. Metsälaki ja sen 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt lienevät tuttuja lähes kaikille. Lisää metsäympäristöä ja siellä toimimista koskevaa sääntelyä löytyy useista muistakin laeista, mm. vesilaista ja luonnonsuojelulaista. SUOMEN PARASTA PALVELUA POHJAN TAIMI KASVATTAA, ISTUTTAA JA HOITAA METSÄSI www.pohjantaimi.fi Heli Tulla
19 Turvallinen metsän ammattilainen välittää Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV c/o Mhy Salometsä, Turuntie 22, Salo | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Rauno Hakala 0400 124 832 LKV, AKA, kaupanvahvistaja~~ Antti Rantanen 040 529 0668 LKV, kaupanvahvistaja Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella. Metsätilat-ketju on Suomen kymmenen suurimman kiinteistönvälitystoimijan joukossa. Teimme viime vuonna 2200 kiinteistökauppaa ja Länsi-Suomessakin reilusti yli 600 kauppaa. Tunnemme markkinat ja meidät tunnetaan. Osaamme ja haluamme palvella! Me välitämme alueellasi ~Poiminta kohteistamme Salo, Uskelanjoen ja Perttelintien varressa peltotila 19,7 ha, josta 16,44 ha loivia rinnepeltoja. Jokivartta 870 metriä, hyvät kasteluedellytykset erikoisviljelyä ajatellen. Tarjoukset 29.9. Rauno Hakala, p. 0400 124 832 Kaikki kohteemme ja lisätietoja palveluistamme: www.metsatilat.fi Tilavahti valvoo Rekisteröidy kotisivuillamme ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. www.metsatilat.fi • Lahjakirjat • Kauppakirjat • Perunkirjoitukset • Ositukset ja perinnönjaot • Testamentit • Edunvalvontavaltakirjat • Lainhuudot • Neuvot ja palvelut veroasioiden hoitoon Muut metsätilojen omistusjärjestelyt Jarmo Haimila kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV, kaupanvahvistaja 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Reino Pietikäinen kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Metsätiloja myytävänä: Kouvola, Rämälä, metsätila n. 11,1 ha. Taimikkovaltainen hyvällä sijainnilla oleva metsätila. Hp. 43.000 € / tarjous viimeistään 25.2.2024 / Laari Kouvola, Jokela, metsätila n. 20,5 ha. Rajoittuu Heinolantiehen, kulku Miehontien kautta. Hoidettuja taimikoita ja kasvatusmetsää. Hp. 90.000 € / tarjous viimeistään 3.3.2024 / Sadinsalo Kouvola, Jaala, metsätila n. 8,2ha. Aurantolantien varressa oleva metsäpalsta. Hyväkasvuista kangasmaata. Hp. 52.000 € / tarjous viimeistään 10.3.2024 / Laari Lappeenranta, Sirkjärvi, määräala n. 19,3 ha. Pääosin varttunutta kasvatusmetsää Karhusuontien varressa. Hp. 185.000 € / tarjous viimeistään 11.3.2024 / Jääskeläinen Lappeenranta, Korvenkanta ja Korvenkylä, maa- ja metsätilat Kallio ja Rauta-Aho pinta-ala yhteensä n. 7,4 ha. Peltoa 2,77 ha ja metsää n. 4,6 ha. Hp. 28.000 € / tarjous viimeistään 11.3.2024 / Jääskeläinen Ruokolahti, Immalanjärvi, metsätilat Visala ja Palovuori pinta-ala yhteensä noin 15,8 ha. Kohteella maa-aineksen ottoalue, josta voimassa vuokrasopimus. Hp. 87.000 € / tarjous viimeistään 11.3.2024 / Jääskeläinen Tarkemmin ja lisää kohteita: metsatilat.fi Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue: Hamina, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti Markus Anttila, ylempi kiinteistönvälittäjä (YKV) kaupanvahvistaja, puh. 0400 925 348, markus.anttila@metsatilat.fi Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Metsänhoitoyhdistys EteläKarjalan toimialue: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari Erkki Jääskeläinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja, puh. 0400 154 353, erkki.jaaskelainen@metsatilat.fi Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI ja Lavolankatu 10, 53600 LAPPEENRANTA Mhy Kymenlaakson toimialue: Iitti, Kouvola, Kotka, Loviisa ja Pyhtää Jani Sadinsalo, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja, vastaava hoitaja, toimitusjohtaja puh. 050 346 3057, jani.sadinsalo@metsatilat.fi Valtatie 12, 46900 INKEROINEN Antti Laari, kiinteistönvälittäjä (LKV), puh. 044 737 0631, antti.laari@metsatilat.fi Valtatie 12, 46900 INKEROINEN Metsänhoitoyhdistys MäntySaimaan toimialue: Mikkeli, Mäntyharju ja Savitaipale Seppo Vesakoivu, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 3240 467, seppo.vesakoivu@metsatilat.fi, Kievarintie 7 B, 54800 SAVITAIPALE
Metsäpalvelumme sinulle Tarjoamme metsänomistajan kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut saman katon alta. Oletko hankkimassa metsää tai myymässä sitä? Pohditko metsärahalle sopivaa sijoituskohdetta tai mietitkö metsäomaisuutesi turvaamista? Olet sitten metsänomistajana uusi tai konkari, meiltä saat tarpeitasi vastaavat palvelut. Paikalliset kumppanisi metsäasioissa: OP Kymenlaakso, OP Luumäki ja OP Länsi-Kymi K fi atso lisätietoja osoitteesta op. /metsa Palvelun tarjoaa oma osuuspankkisi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=