6 AJANKOHTAISTA Tommi Viitala 33 vuotta Metsätalousinsinööri- opiskelija Hamina, Vilniemi Kuten monet muutkin elämän osaalueet, metsäalakin elää tällä hetkellä jonkinlaista murros aikaa. Ilmastoasiat, maailman ja kotimaan poliittiset tilanteet ja monet muut seikat tulevat vaikuttamaan myös Suomen metsien käyttöön ja hoitoon. Tästä syystä uskon vakaasti, että tarve metsänomistajan etuja ajaville, koulutetuille ja suomen luontoa arvostaville metsäasiantuntijoille on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Henkilökohtaisesti haluan olla vahvasti mukana auttamassa metsänomistajia pitämään parasta mahdollista huolta metsistään, sekä olla mukana ajamassa metsänomistajien etua kaikin mahdollisin keinoin. Mielestäni on erityisen tärkeää, että metsänomistajalla säilyy oikeus tehdä itse omaa metsäänsä koskevat päätökset. Oli metsänomistajan tavoite sitten maksimoida taloudellinen hyöty metsistään tai suojella ja luoda luontoarvoiltaan mahdollisimman rikas metsä, on tärkeää, että se päätös on metsänomistajan tehtävissä. Minun ja muiden metsäalan asiantuntijoiden tehtävä on huolehtia siitä, että metsänomistajalla on tarvittavat tiedot tehdäkseen itselleen parhaat ratkaisut, sekä pitää huolta siitä, että valtiontasolla päätöksen teossa huomioidaan suomen metsänomistajien intressit. Nähdään toimistolla, metsässä tai golfkentällä ja hyvää kesää! - Tommi Viitala Olen Tommi Viitala, metsätalousinsinööriopiskelija Haminasta. Aloitin MHY harjoittelijana Kaakon palveluksessa 1.4.2025. Asun Haminassa Vilniemellä vaimoni ja kahden lapseni kanssa. Metsäharjoittelija Tommi Viitala Maanomistajien paineet hirvikannan alentamiseen liittyvät välittömien vahinkojen lisäksi ilmaston muutoksesta aiheutuviin metsätalouden haasteisiin. Kesien kuivuuden lisääntyminen vaikuttaa varsinkin kuusen menestymiseen ja terveyteen. Kuivuudesta kärsivä kuusi on altis kaarnakuoriaisten aiheuttamille tuhoille. Ensimmäisinä ovat vaarassa liian karulle maaperälle istutetut kuuset. Hirvivahinkoriskin vuoksi kuusta on jouduttu istuttamaan liian karuilla männyn kasvupaikoille. Nyt ilmaston muutoksen muutokseen liittyvien uhkien vuoksi metsänomistajat joutuvat lisäämään uudistamisen puulajeina mäntyä sekä rauduskoivua. Rauduskoivu on tunnetusti kaikkein herkin puulaji hirvivahingoille. Keväällä 2024 Kaakkois-Suomen riistaneuvosto asetti hirvikantatavoitteeksi 2,7-3,2 hirveä /1000 ha. Tavoitetaso on sama kuin edellisellä komivuotiskaudella. Päätös tavoitetason pitämisestä ennallaan oli linjakas. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä tavoitteellisessa hirvikannan hallinnassa. Luonnonvarakeskuksen kantaarvion mukaan viime metsästyskauden 2024/25 päätteeksi Metsänhoitoyhdistys Kaakon alueella hirvikanta jäi tavoitetasoja korkeammalle. Hirvitiheydet olivat Kaakkois-Suomi 1- alueella 3,9 ja Kaakkois-Suomi 3 -alueella 3,8 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Nämä hirvitalousaluekohtaiset keskimääräiset tiheysluvut merkitsevät sitä, että monilla alueilla paikallisesti hirvikanta on vieläkin korkeampi. On erittäin tärkeää, että ensi syksynä Kaakon alueella hirvikannan tasoa lasketaan tavoitteiden mukaisesti. Tämä on tärkeä metsänomistajien ja metsästäjien yhteistyön paikka. Hirvikannan leikkaaminen Kaakossa tärkeää Talvella 2024 MTK kartoitti maanomistajien näkemykset nykyisestä hirvikannasta kaikissa Suomen maakunnissa ja hirvitalousalueilla. Koko Kaakkois-Suomessa metsänomistajien enemmistön viesti on, että hirvikannat ovat liian korkealla. Timo Leskinen | MTK Metsänomistajat
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=