7 AJANKOHTAISTA Laajan jäsenkyselymme mukaan vain noin 10 % metsänomistajista, jotka ovat havainneet vahinkoja omilla maillaan, ovat hyödyntäneet korvausjärjestelmää. Moni on tyytymätön nykyiseen korvausjärjestelmään. Korvausjärjestelmä kaipaakin uudistamista ja järjestö tekee taustatyötä uudistuksen käynnistämisesi. Korvausten hakeminen on kuitenkin tärkeää myös hirvikannan hallintaa koskevan suunnittelun ja vaikuttamisen kannalta. Riistahallinto arvioi hirvien metsävahinkopainetta pelkästään haettujen vahingonkorvausten määrän perusteella. Järjestönä tuomme säännöllisesti esille Luonnonvarakeskuksen tuottamat valtakunnan metsien inventoinnin tulokset todellisesta vahinkotilanteesta, mutta tämän tiedon hyödyntäminen esim. kuntatasolla ei ole mahdollista aineiston pienuuden vuoksi. Korvatuista kohteista muodostuva tarkempi vahinkotieto auttaa myös paikallisten tihentymien tunnistamisessa ja kaatolupien suuntaamisessa. Hirvivahingoista puhuttaessa toimiva hirvikannan hallinta on tietysti ykkösasia ja tavoitteena on, että vahinkokorvauksia tarvitsee hakea mahdollisimman vähän. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä hirvikantojen hallinnassa. Maanomistajien kannattaa olla yhteydessä paikalliseen ”hirviporukkaan” varsinkin jos hirvitihentymiä esiintyy. Monilla alueilla maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimiikin hienosti ja siellä missä on haasteita yhteydenpitoon kannattaa panostaa jatkossa erityisesti. • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko? Seppo Miettunen Nyt on aika tarkistaa taimikoiden tila – Onko hoitotarvetta? Sattuiko hirvivahinko? Lumien sulamisen jälkeen nyt on erinomainen ajankohta tarkistaa taimikoiden tila. Mahdollisten hirvivahinkojen kannalta vaaravyöhykkeessä ovat mänty- ja koivuvaltaiset taimikot. Merkittävämmän hirvivahingon sattuessa korvauksia kannattaisi hakea aina. Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus arvioivat tarvittaessa vahingon suuruutta ja avustavat korvaushakemusten teossa. Timo Leskinen | MTK Metsänomistajat
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=