16 MAANKÄYTÖN EDUNVALVONTAA Kunnilla on lainsäädännön mahdollistama kaavoitusmonopoli ja käytännössä kunnilla on valta päättää haluavatko ne kunnan alueelle tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa. Myönteinen kanta tuuli- ja aurinkovoimaan voi olla myös ohjaava, eli minne on suotavaa rakentaa ja minne ei. Merkittävät ja isot hankkeet käsitellään myös maakuntakaavassa kunnallisen päätöksenteon lisäksi. Kuitenkin kunnan kielteinen suhtautuminen tuuli- ja aurinkovoimaan ei estä hankkeiden vaikutusten ulottumista kunnan alueelle. Näitä ovat mm. hankkeiden sähkölinjat, jotka vedetään tuotantoalueelta kantaverkkoon. Kunnan tulee valvoa kunnan sekä kunnan maanomistajien etuja. Kantaverkon ja liityntälinjan johtoalue muodostuu avoimesta johtoaukeasta (metsäkatoa) ja rajoitetun metsänkasvatuksen reunavyöhykkeestä, käytännössä tukkipuuta ei voi kasvattaa 10 metriä leveällä reunavyöhykkeellä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueilta vedetään kantaverkkoon vähintään 110kV -voimajohto, jonka johtoalue on leveydeltään n. 50metriä, mikä tarkoittaa metsäkatoa ja rajoitettua metsänkasvatusta yhteensä 5 ha/ linjakilometri. Liityntälinjat ovat pituudeltaan muutamista kilometreistä jopa useisiin kymmeniin kilometreihin. Tuuli- ja aurinkovoimahankeyhtiöillä ei ole velvoitteita tai kannusteita liityntälinjojen yhteisrakentamiseen, minkä seurauksena liityntälinjat voivat sijoittua rinnakkaisille pylväille eikä yhteispylväisiin tai pahimmassa tapauksessa täysin erilleen pirstoen metsätalousmaata entisestään. Tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen heijastuu myös kantaverkon vahvistamistarpeena. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vahvistamassa kantaverkkoa n. 3500 kilometrin verran vuoteen 2030 mennessä. Valitettava totuus on, että Fingrid vahvistaa kantaverkkoa ensisijaisesti leveys- eikä korkeussuunnassa. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa kuntien on syytä malttaa ja mahdollistaa maanomistajille neuvottelurauha alueiden vuokrasopimuksen ehdoista ja korvauksista. Mikään hanke ei etene, jos maanomistajat eivät ole sen takana, sillä voimalaa ei voi rakentaa ilman maanomistajan suostumusta. Kunta voi omilla toimillaan edistää maanomistajien asemaa päättämällä kaava-aloitteen käsittelyehdoksi pintaalallisen peittomääreen, eli mikä on allekirjoitettujen vuokrasopimuksien peitto suhteessa suunniteltuun hankekokoon. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus asettaa kaava-aloitteen hyväksymiseen ehtoja, joilla ohjata hankeyhtiötä kohdennettuun ja tehokkaaseen maankäyttöön sekä maanomistajien oikeudenmukaiseen kohteluun esim. sähkölinjarakentamisessa. Kiinteistöverotulot ovat kunnille selkeä motivaattori olla edistämässä tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kehitystä omilla alueillaan, mutta sen lisäksi on syytä nähdä myös muut taloudelliset vaikutukset, niin positiiviset kuin negatiiviset. Vaikka kiinteistövero vahvistaa kuntataloutta suoraan, niin välillisesti maanomistajien paremmilla sopimusehdoilla ja vuokratasoilla voi olla arvokkaampi merkitys kuntataloudelle. Siinä missä normaalimetsätalous vahvistaa metsänomistajan ostovoimaa, niin tuuli- ja aurinkovoiman vuokratuotot vahvistaMaanomistajamyönteinen energiamurros kunnan elinkeinoelämän vahvistajana Kasvanut tarve lisätä energiaomavaraisuutta ja paine luopua fossiilisesta energiantuotannosta on lisännyt uusiutuvan energian kysyntää. Tuulivoiman ohella yleistyvät myös aurinkovoimalat, mikä on lisännyt kuntien ja maakuntien kiinnostusta uusiutuvan energian mahdollisuuksiin kuntatalouden ja alueiden elinvoiman vahvistajana. Juho Ikonen | maankäytön asiantuntija | MTK Perinteiset metsätaitokilpailut! Pohjois-Vehkalahden Metsänystävät järjestävät Metsänhoitoyhdistys Kaakon avustamana perinteiset metsätaitokilpailut tiistai-iltana 20.6.2023 alkaen klo 17:30 Haminan Myllykylässä. Tarkemmat tiedot kilpailuista löytyvät ennen kilpailupäivää mm. metsänhoitoyhdistyksemme varsinaisilta nettisivuilta, sekä facebook-sivustoiltamme. Tervetuloa kisailemaan!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=