20 Ojituksilla taloudellista tuottoa Pehmeä sammal antaa myöden askelman alla, katse osuu hädin tuskin itseä korkeampaan mäntyyn. Tuttua vetisen suon maiskahdusta ei kuulu, kun kävelemme eteenpäin. Tällä hetkellä olemme karulla ojitetulla suolla, jonka kasvillisuus on mosaiikkimainen sekoitus suon sekä kangasmetsän lajistoa. Mikä on ollut tämän ja monien muiden soiden ojituksen tarkoituksena? Ensisijaisesti soiden ojittamisen lähtökohtana on ollut niiden muuttaminen viljelyskelpoisiksi ruoantuotantoa varten. Lisäksi soilta tarvittiin puuta sodanjälkeisen Suomen jälleenrakentamiseen ja nopeasti kehittyvän metsäteollisuuden tarpeisiin. Puun kysynnän kasvaessa keksittiin, että suoalueiden ojituksilla voitaisiin lisätä myös metsien kasvua. Pian käsin kaivuusta siirryttiin työtä vauhdittavaan koneellisesti toteutettavaan ojitukseen. Soissa nähtiin olevan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Ajateltiin, että pelkästään johtamalla vettä pois ojitettavalta alueelta, voidaan maaperä saada tuottavaan kuntoon. Ojitettuihin alueisiin lukeutui myös ravinteisuudeltaan karuja soita, joiden puuntuotoksellinen kyky on ollut jo lähtökohtaisesti erittäin huono. Vaikka aikaa kaivuusta on kulunut vuosikymmeniä, ei kaikille ojitusalueille ole kasvanut puuta nimeksikään. Soiden vaikutus ilmastoon Yhden merkittävän ilmastonmuutokseen vaikuttavan tekijän on havaittu liittyvän soiden ojitukseen. Ojituksien seurauksena suon laskeva vedenpinta helpottaa erilaisten happea vaativien hajottajabakteerien- ja sienten toimintaa. Hajottajat pääsevät käsiksi turpeeseen, joka hajoamisensa seurauksena vapauttaa ilmakehään runsaasti kasvien jo aiemmin ilmasta sitomaa hiilidioksidia. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu myös sitoo hiilidioksidia jopa enemmän kuin ehtii turpeen hajoamisen seurauksena muodostua. Ongelmalliseksi tämän tekee kuitenkin se, että puuhun sitoutunut hiili vapautuu jossain vaiheessa ilmakehään, esimerkiksi puun lahotessa tai sitä poltettaessa. Turve puolestaan kykenee pidättämään siihen sitoutuneen hiilen itsessään niin pitkään ennen kuin hapeton tila muuttuu hapelliseksi, esimerkiksi soilla veden pintaa laskemalla ojituksen kautta. Ojittamattomat luonnontilaiset suot eivät nekään ole täysin ongelmattomia. Hiilidioksidia 25-kertaa voimakkaampaa kasvihuonekaasua metaania muodostuu hapettomissa olosuhteissa kasvien vaillinaisen hajoamisen seurauksena. METSÄNHOITO Soiden ojituksista ennallistamiseen Meri-Kukka Karhu | projektineuvoja |Metsäkeskus Valtion metsään liittyvästä kokonaisrahoituksesta jopa puolet ohjattiin soiden ojitukseen 1960- ja 70- luvuilla. Tietämyksen lisäännyttyä ojituksiin alettiin suhtautua kriittisesti. Tukien ohjaamisen suunta onkin kokenut täyskäännöksen soiden ennallistamisen myötä. Entisen turvetuotantoalueen metsittäminen vaatii suunnittelua.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=