Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 2 2024 Sivut 4-5 Sivut 6-7 Sivut 20-21 Puumarkkinoilla hyvä kysyntä Reinon taksvärkki tuli tehdyksi Kurittaako kirjanpainaja? Lue lisää s. 11
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 2 950 KPL Lehti luettavissa myös verkko-osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: MHYP Valtakunnallinen Metsänomistajat lehti ilmestyy helmikuussa 2025 Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon oma jäsenlehti ilmestyy toukokuussa 2025 Jäsenlehti 2/2024 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla puh. 040 589 0700. SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajan palsta 4-5 Syksyn puumarkkinat 6-7 Reinon jäähyväiset 8 Miehikkälän uudet metsäasiantuntijat 9 Metsäharjoittelija Essi Niskanen 10 Toiminnanjohtajan palsta 11 Asetu ehdolle! 12-13 Palveluksessanne 14-15 OmaMetsä omaksi 17 Osta metsätila – tai myy! 18 Pidetään alin tieverkko kunnossa 19 Mahtava sienivuosi! 20-21 Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa 22 Syyslukukauden metsänomistajakoulutukset Nyt on hyvä aika metsäkäynnille! Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista tavoitteista ja mieltä askarruttavista kysymyksistä oman metsäasiantuntijasi kanssa Saat tiedon metsäsi metsänhoidollisesti tärkeistä harvennuskohteista sekä päätehakkuumahdollisuuksista Saat maksuttoman puunmyyntisuunnitelman arviolaskelmineen Saat tiedon metsäsi ajankohtaisista hoitotyökohteista ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuuksista Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja sovi aika käynnille!
3 Ohjeistus hukassa Hukkajoella PUHEENJOHTAJAN PALSTA Lehdistöllä näyttää juttua piisaavan raakuista - annetaan niiden jo olla. Tosin vieläkin väännetään siitä, että tarkoittiko konekuski rintaliivejä, vai kameraliivejä, mutta tutkimusten ollessa kesken, ei ole syytä ottaa kantaa edes siihenkään. Ei pidä kuitenkaan unohtaa keskustelun perimmäistä sisältöä, että metsänomistaja on sen keskiössä ja maksaa periaatteessa tämänkin kohun mainehaitan seuraavien vuosien puukaupoissa, jos kukaan ei pidä metsänomistajan puolta. Ministeri Mykkänen jo järjestikin keskustelun suojakaistojen leventämisestä metsäteollisuuden kanssa, eikä metsänomistajia etujärjestöineen edes haluttu mukaan keskusteluun, vaikka juuri se kaikki toiminta meidän yksityismetsissämme tapahtuukin. Edunvalvontajärjestömme MTK:n rooli korostuu näissä keskusteluissa, sillä ilman MTK:ta yksityisen metsänomistajan olisi aika hankala taistella yksin metsäteollisuutta vastaan. Nytkään näissä Mykkäsen keskusteluissa ei puhuttu mistään korvauksista metsänomistajille, mutta menetyksethän kohdistuvat yksistään ja käytännössä yksityisiin metsänomistajiin, olipa sitten kyse siirtolinjoista tai raakkujen varjopaikoista. Jotain hyvääkin, nyt näyttää ainakin vielä kirjoitushetkellä, että tästä vuodesta on tulossa metsänomistajille ihan kelpo puukauppavuosi ainakin hintojen osalta. Teollisuudella riittää tasaista kysyntää hyvälle sertifioidulle kotimaiselle puulle. Eikä metsien harvennuksiakaan kannata enää jäädä varttumaan. Hyvin hoidetussa ja oikea aikaisesti harvennetussa metsässä puusto kasvaa eikä ole siten niin arka hyönteistuhoille tai muillekaan tuhoille. Metsänomistajien edunvalvonnassa ennallistaminen keskusteluttaa edelleen, avosoilla puun tuotantoa tuskin kannattaa enää edes yrittää. Metkahakemuksetkin, joita ennen kemeroiksi kutsuttiin ovat lähteneet hyvin käyntiin, joskin käsittelyaikojen hitaus metsäkeskuksessa hämmentää. Olettehan muistaneet hoitaa taimikkonne ja nuorten metsien hoitorästit kuntoon, jos ette niin olkaa yhteydessä metsäasiantuntijoihimme, tukia ei kannata heittää hukkaan, sillä myös energiapuuta tarvitaan. Hirvenmetsästäjille vielä toiveena, että käytättehän kaikki hirvenkaatoluvat kaakossa männyntaimikoiden syömisen välttämiseksi. Kiitokset vielä metsäneuvoja Reinolle pitkästä metsänomistajien eteen tehdystä rupeamasta Mhy Kaakossa. Syysterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja PS: Muistakaapa käyttää ääntänne syksyn Mhy- valtuustovaaleissa!
4 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Metsäteollisuuden markkinatilanne on kehittymässä hiljalleen parempaan suuntaan. Yleinen taloustilanne avaa mahdollisuuksia viennistä riippuvaiselle teollisuudelle. Koronlaskujen esteenä ei ole enää inflaatioluvut, joten tätä tullaan käyttämään talouden nousuvauhdin tukena. Ulkomaankaupan vientitilastot ovat yleisesti ottaen kääntyneet kauppataseelta ylijäämäiseksi. Metsäyhtiöiden osalta kokonaisviennin arvo nousi kesäkuussa yli 4 prosenttia, jossa kemiallisen metsäteollisuuden tuotteet, paperi ja pahvi yli 9 prosenttia ja paperimassa yli 4 prosenttia olivat vetureina. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti sen sijaan takkusi, sillä sahateollisuudessa ei ollut kasvua lainkaan ja vaneri ja -levyteollisuuden viennin arvo laski noin 10 prosenttia. Rakentamisen alakulo näyttäytyy heikoissa luvuissa. Toisaalta positiivisiakin yllättäjiä on, kun Kontiotuote ilmoitti suuren yhteensä 10 000 hirsitalotoimituksen esisopimuksesta. Jalostettujen puutuotteiden markkinoiden avautuminen heikommassa markkinatilanteessa onkin esimerkillistä. Metsäteollisuuden useammastakin tehdasyksiköstä on tullut ilmoituksia mahdollisista tuotannon rajoituksista. Vaikuttaakohan kemiallisen metsäteollisuuden osalta tilanteeseen Kiinasta alkanut sellun hintojen lasku? Toisaalta hintatasot ovat olleet kohtuullisen korkealla ja varastot alhaalla ainakin Euroopassa. Muissa tuotelajeissa, kuten kartongissa hinnan nousu on jatkunut. Myös yleisen kysynnän kasvun pitäisi toimia sellunkin osalta toiseen suuntaan. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantoseisokkien osalta tilanne on selkeä kysyntäongelma. Tämä saattaa vaikuttaa puumarkkinoihin painottuen harvennuksien kuitupuuleimikoihin. Vaikutukset voivat jäädä väliaikaisiksi, sillä puun kysyntä kokonaisuutena on kasvanut. Pitää myös muistaa, että tämän vuoden puista on ostamatta vielä kolmasosa, joka mahdollistaa perustaa vakaalle puukauppasyksylle. Puun hinnat ovat hieman tasaantuneet viime viikkoina. Vastuullisesti ja kestävästi hoidetun, tuotetun ja kilpailutetun puun pitää olla arvonsa mukaista, luontoarvonsa mukaista. Suomussalmen ympäristötuhon myötä metsätalouden toimijat ovat joutuneet suurennuslasin alle. Hukkajoen tapahtumia tutkitaan törkeinä luonnonsuojelurikoksina ja ne ovat täysin tuomittavia. Uutisoinnin myötä moni metsäalan toimiaja on kehittänyt palveluitaan entisestään. Metsänomistajajärjestönä MTK turvaa metsänomistajan etuja. Valtakirjakauppapalvelussa metsänomistaja antaa Metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan puukaupan edistämiseen kestävän metsätalouden mukaisesti. Ekologista kestävyyttä turvaa huolellinen leimikon suunnittelu, taloudellista kestävyyttä turvaa puukaupan kilpailutus ja sosiaalista kestävyyttä turvaa korjuun valvonta. Hyvät, pahat ja raakut – Luontoarvot osaksi puukauppojen kilpailutusta on vastuuteko Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Loppukesän puumarkkinat käynnistyivät heinäkuun jälkeen normaalisti, kunnes elokuussa Suomussalmen Hukkajoen metsätyömaalla havaittiin törkeä luonnonsuojelurikos. Tällöin jokihelmisimpukoita eli raakkuja sisältävää jokea ylitettiin lukuisia kertoja puunkorjuun yhteydessä. Vaikka media loi mielikuvaa hyvistä ja pahoista, metsänomistajan pitää pystyä luottamaan, että lainsäädäntöä, sertifikaatteja ja organisaatioiden ohjeistuksia noudatetaan. Reima Huuhtanen
5 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. All Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 33,54 35,26 33,98 27,05 34,18 35,40 33,53 27,75 33,19 34,35 33,65 27,39 67,83 70,83 61,57 47,10 83,15 84,11 76,26 60,82 82,06 83,63 76,48 57,80 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2024 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. All Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 33,54 35,26 33,98 27,05 34,18 35,40 33,53 27,75 33,19 34,35 33,65 27,39 67,83 70,83 61,57 47,10 83,15 84,11 76,26 60,82 82,06 83,63 76,48 57,80 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2024 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. All Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 33,54 35,26 33,98 27,05 34,18 35,40 33,53 27,75 33,19 34,35 33,65 27,39 67,83 70,83 61,57 47,10 83,15 84,11 76,26 60,82 82,06 83,63 76,48 57,80 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2024 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m3 Vuosi 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. All Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 33,54 35,26 33,98 27,05 34,18 35,40 33,53 27,75 33,19 34,35 33,65 27,39 67,83 70,83 61,57 47,10 83,15 84,11 76,26 60,82 82,06 83,63 76,48 57,80 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 36 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2024 Kalle Karttunen Lähiaikoina palvelu laajenee myös luontoarvojen kilpailuttamiseen osana valtakirjakauppaa. Metsänhoitoyhdistyksen avulla metsänomistaja voi varmistua siitä, että puukauppa etenee vastuullisesti metsänomistajan ja luonnon etujen mukaisesti. Kuukauden nosto: Luontoarvot tulevat osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta valtakirjakauppapalvelussa. Palvelussa ostajille annetaan mahdollisuus tarjota rahallista korvausta suojakaistoista ja osoittaa toimintansa vastuullisuutta käytännössä. Tämä on myös oikeudenmukaisuus kysymys ja luonnonhoidon kustannukset eivät jää vain metsänomistajan maksettavaksi. Toimintamalli on osa metsänhoitoyhdistysten kehittyviä puukauppapalveluita ja samalla myös askel kohti toimivia luontoarvomarkkinoita. Uutinen: https://www.mtk.fi/-/puukauppa-luontoarvot24 Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/ puumarkkinat
6 Tilinteon aika TOIMIHENKILÖT Syyskuun alkupuolen helteisiä kelejä ihmetellessäni ja kesälomapäiviä viettäessäni on ollut aikaa koota ajatuksia kuluneista lähes neljästä vuosikymmenestä, jolloin olen toiminut kaakkoisen Suomen metsähoitoyhdistysten palveluksessa. Työurani päättyy syyskuun lopussa, jonka jälkeen alkaa sitten eläkepäivät. Metsäalan opiskelut suoritin Kotkan puutalousopiston metsäosastolla juuri valmistuneessa Mussalon oppilaitoksessa. Opiskelu päättyi keväällä 1986 ja heti vapun jälkeen pääsin töihin Vehkalahden metsänhoitoyhdistykselle metsänhoidonneuvojaksi. Neljän ja puolen vuoden aikana tulivat tutuiksi monet Vehkalahden ja Haminan alueen metsänomistajat ja heidän metsänsä. Omat erityispiirteensä antoivat merenranta- ja saaristometsät. Vuoden 1990 lopulla Miehikkälän mhy:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Viljo Jääskeläinen jäi eläkkeelle ja minut valittiin jatkamaan hänen työtään joulukuun alusta alkaen. Muutimme asumaan Miehikkälään ja niin alkoi tutustuminen uuteen työympäristöön ja uusiin ihmisiin. Toiminnanjohtajan tehtävässä vastuulle tulivat hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja taloudenpitoon liittyvät asiat yhdessä hallituksen kanssa, kuitenkin aikaa riitti myös muihin työtehtäviin. Ja kun työkavereina olivat kokeneet toimihenkilöt Alpo Husu, Pekka Viljasuo ja Hannu Lavonen niin mhy:n toiminta jatkui pääosin tutuilla raiteillaan. Haminan, Miehikkälän ja Virolahden metsänhoitoyhdistysten toimintojen yhdistyminen tapahtui vuoden 1995 alussa ja toimintaa jatkoi Kaakon metsänhoitoyhdistys. Myöhemmin yhdistymiskehitys jatkui siten, että Luumäen mhy tuli mukaan ja syntyi nykymuotoinen Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry. Toimenkuvakseni muodostuivat perinteiset metsäneuvojan tehtävät. Työnkuvani laajeni vähitellen myös sukupolvenvaihdosneuvontaan ja kiinteistönvälitykseen niin että suoritin LKV-tutkinnon v. 2005 ja kaupanvahvistajana olen toiminut v. 2015 alkaen. Kiinteistönvälittäjänä toimin Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:n nimissä v. 2022 saakka. Työurani aikana minulla on ollut tilaisuus toimia hyvinkin vaihtelevissa tehtävissä. Kuitenkin tärkeimpänä olen pitänyt kaiken aikaa sitä, että olen saanut tehdä metsäneuvojan työtehtäviä. Metsissä liikkuminen ja ennen kaikkea metsänomistajien kanssa toimiminen ovat motivoineet Reino Pietikäinen 60-vuotissyntymäpäivän voi viettää näinkin.
7 lähtemään aina uutta työpäivää kohden. Metsänomistajakunta on vuosikymmenten aikana ehtinyt vaihtua huomattavasti, joillakin tiloilla on jopa kolmaskin sukupolvi ehtinyt tulla mukaan toimintaan. Niinpä henkilökohtaisen neuvonnan ja yhteydenpidon merkitys on edelleen suuri huolimatta lisääntyvästä tiedon tarjonnasta esimerkiksi kaukokartoitustietojen tai sosiaalisen median kautta. Metsäkäynti antaa kuitenkin paljon paremman käsityksen juuri sen oman metsän tilanteesta ja toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Miehikkälässä on perinteisesti ollut hyvin paljon omatoimisia metsänomistajia, jotka ovat tehneet hankintahakkuita ja metsänhoitotöitä. Metsien hoidon taso onkin mielestäni hyvä. Hankintahakkuiden tekijöitä on kuitenkin enää muutamia kymmeniä. Hoitotöihin osallistuu huomattavasti runsaampi osa metsänomistajista. Onkin erittäin tärkeää, että taimikoissa ja nuorissa metsissä tehdään hoito- ja hakkuutyöt oikea-aikaisesti, jotta ne kestävät elinvoimaisina ja vastustuskykyisinä mm. koko ajan etenevän ilmastonmuutoksenkin tuomia haasteita vastaan. Ja jos omat mahdollisuudet hoitotöiden toteuttamiseen ovat rajalliset niin työt kannattaa teettää vaikkapa toimeksiannolla metsänhoitoyhdistykselle. Työelämä on kuitenkin ollut vain osa elämänmenosta. Vapaa-ajan viettoon on Miehikkälässä ollut monenlaisia mahdollisuuksia. Harrastuksista voisi mainita kalastuksen, metsästyksen, marjastuksen, sienestyksen ja yhdistystoiminnan mm. reserviläis- ja veteraaniyhdistyksissä. Varsinkin toiminnan veteraanisukupolven ja veteraaniperinteen hyväksi olen kokenut antoisaksi ja merkitykselliseksi. Myös tutustuminen Suomen sotahistoriaan sekä Salpalinjaan ja sen salaisuuksiin on ollut tärkeä osa harrastuksia. Vapaa-ajan jatkossa lisääntyessä myös kotimaan matkailu tulee lisääntymään. Karavaanari on tien tukkona enemmän. Ja näkökulman muutos mhy:n toimihenkilöstä oman metsän hoitajaksi tulee tapahtumaan. Lähes neljän vuosikymmenen työuran päätteeksi haluan kiittää metsänomistajia, metsureita, urakoitsijoita, metsäpalveluyrittäjiä, yhteistyökumppaneita ja erityisesti työkavereita! Hyvää jatkoa tulevissa toimissanne! Mehtä-Reiska Reinon lähtijäiskahvit Metsänhoitoyhdistyksen Miehikkälän toimistolla (Keskustie 15 C) pidetään pannua kuumana Pietikäisen Reinon viimeisenä työpäivänä, eli maanantaina 30.9. klo 10 – 13. Tervetuloa kahvittelemaan ja saattelemaan Reinoa leppoisille eläkepäiville! Syksyn hirvenmetsästys lähestyy. Joskus verkkoon ui isompikin kala.
8 TOIMIHENKILÖT Vanhempainvapaat on tällä erää käytetty ja olen palannut töihin Luumäen sijaan Miehikkälän toimistolle täyttämään Reinon jättämiä suuria saappaita. Laskujeni mukaan tämä on kolmas esittely itsestäni tämän lehden sivuilla. Ensimmäisen kerran aloitettuani työt Luumäellä 2018, toisen kerran ensimmäisen vanhempainvapaan jälkeen ja nyt kolmannen kerran. Vastuualueitakin on ollut erilaisia; metsäsuunnitelmat, tila-arviot, energiapuukauppa, Luumäen läntisen puolen aluevastaava ja nyt uusimpana ja toivottavasti pitkäaikaisimpana ruutuna tämä vanha Reinon alue Miehikkälän läntisellä puolella. Alkujaan olen kotoisin Uusimaalta Pornaisista. Metsäalaa lähdin opiskelemaan mitään tietämättömänä melko kaupunkilaisena. En tiennyt alan työmahdollisuuksista yhtään mitään ennen kuin minusta tuli sisaruksineni metsänomistaja 10 vuotta sitten. Perusteelliseen luonteeseeni kuuluu ottaa asioista selvää ja pääsin opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakouluun (nykyään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK). Uuden ammatin lisäksi koulusta löytyi puoliso ”se Suoknuutin Mikon emäntä”. Suunnitelmieni vastaisesti muutin 5-tien itäpuolelle. Paljoa idemmäksi ei olisi enää päässyt. Talo on hankittu Suur-Miehikkälästä ja kaksi tytärtä saatu. Eläinrakkaana ihmisenä perheeseen kuuluu myös koirat ja hevoset, joiden lisäksi pidän valokuvaamisesta ja kirjoittamisesta. Luumäelle jäi paljon ihania asiakkaita, joita muistelen lämmöllä. Olen kuitenkin aivan varma, että solmimme niitä hyviä asiakassuhteita myös täällä Miehikkälässä. Nähdään metsän äärellä! Olen Jenni Seppä, 22-vuotias pian valmistuva metsätalousinsinööri. Opintoni olen suorittanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä. Kotoisin olen Haminan Turkialta. Nimeni saattaa olla entuudestaan tuttu, sillä suoritin kesällä 2022 harjoitteluni metsänhoitoyhdistyksen Haminan toimipisteellä. Tämän vuoden toukokuussa aloitin harjoitteluni ensin Luumäen toimistolla, jonka jälkeen hain Miehikkälän toimipisteelle avautunutta toimihenkilön paikkaa. Nykyisin palvelenkin metsänomistajia metsäasiantuntijana Miehikkälän itäisellä alueella. Maalta kotoisin olevana metsä on minulle tuttu elementti, ja vapaaaikaani vietänkin paljon syksyisin metsässä metsästyskoiraharrastuksen ja hirvijahdin parissa. Toimin hirvikoirakoetuomarina ja omistan isäni kanssa puoliksi 2,5-vuotiaan harmaa norjanhirvikoiran. Tällä hetkellä vapaa-aikani kuluu suurimmaksi osaksi opinnäytetyöni parissa. Metsänhoitoyhdistyksessä minut on otettu hyvin vastaan ja perehdytys metsäasiantuntijan työhön on ollut kattavaa. Täällä työskennellessäni saankin erittäin hyödyllistä kokemusta metsäalan monipuolisista töistä. Haluan auttaa metsänomistajia kaikissa metsään liittyvissä asioissa ja etenkin metsäkäynnit yhdessä metsänomistajan kanssa antavat molemmille laaja-alaista näkemystä metsänhoitotarpeista. Metsäkäynnit ovat myös yksi tärkeä keino pitää yllä vuorovaikutusta metsänomistajan kanssa. Minut tavoittaa puhelimitse: 050-5747151 ja sähköpostilla jenni.seppa@mhy.fi Tavataan metsäasioiden merkeissä! Jenni Uusia vanhoja tuulia Hei, olen Jenni Seppä Antti Ruotsalo Kuvassa Jenna ja Aili, joka on rodultaan schapendoes. Aili oli tässä ensimmäisessä näyttelyssään näyttelyn kolmanneksi kaunein pentu.
9 HARJOITTELUSSA Olen Essi Niskanen, nyt toisen vuoden metsätalousinsinööriopiskelija Mikkelistä. Suoritin kuluneena kesänä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisen harjoitteluni Metsänhoitoyhdistys Kaakolla, Miehikkälän toimipisteellä. Olen lähtöisin Virolahdelta, joten tuntui luontevalta hakeutua harjoitteluun kotikulmille. Oli mahtavaa, kun harjoittelupaikka luvattiin jo syksyn aikana, eikä tarvinnut jännittää kevääseen asti, onko paikkaa vai ei. Ensimmäiseen perusharjoitteluun kuului suorittavia töitä, mutta sainkin mahdollisuuden päästä kokeilemaan myös muita eri tehtäviä, jotka kuuluvat metsäasiantuntijan työtehtäviin. Viitisen viikkoa harjoittelustani olin istuttamassa, ja vaikka hieman kauhulla sitä odotinkin, ei se loppujen lopuksi ollut yhtään niin paha, mihin Essi harjoitteli tulevaksi metsäasiantuntijaksi olin varautunut mielessäni. Kuumat ilmat toki toivat omat haasteensa, mutta aikaisin aamulla kun lähti liikenteeseen, niin pääsi jo ennen kuuminta iltapäivää työmaalta kotiin. Lisäksi pääsin nauhoittamaan leimikoita, ja niiden parissa meni sitten pari viimeistä viikkoa. Kuljin myös muutamaan otteeseen asiantuntijoiden kanssa asiakkaiden kohteilla arvioimassa esimerkiksi kirjanpainaja- ja myrskytuhoja sekä metsien hoitotarvetta. Kokonaisuudessaan harjoittelusta jäi hyvä mielikuva; monipuoliset työtehtävät, auttavainen työyhteisö ja joustava työaika ovat asioita, joita arvostan. Metsänhoitoyhdistys pysyy varmasti mielessäni myös tulevien harjoitteluiden suhteen. Kaikki lähtee siemenestä SUOMEN PARASTA PALVELUA POHJAN TAIMI KASVATTAA, ISTUTTAA JA HOITAA METSÄSI www.pohjantaimi.fi
10 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Kohti parempia päiviä Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko Kansantaloutemme ei ole juurikaan kasvanut sitten vuoden 2007. Viimeistään nyt pitäisi kaikkien meidän ymmärtää, että kasvua tarvitaan. Nollakasvu ei ole kasvua vaan kuihtumista. Velkaantuminen ei taitu ilman kasvua. Tiedän, ettei noiden itsestäänselvyyksien listaaminen innosta ketään, mutta kun tuntuu, ettei vieläkään noita peruspilareitakaan ole saatu juntattua riittävän syvälle kansalliseen mielenmaisemaamme. Myös maailman pelastaminen ilmastokatastrofilta edellyttää kasvua. Esimerkiksi vetytalous vaatii niin valtavaa investointiohjelmaa, ettei se voi toteutua ilman taloudellista kasvua ja vahvaa näkymää kasvun jatkumisesta myös pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitaan lisää tuotantoa vähemmällä luonnonvarojen käytöllä. Toimialueemme metsät - mukaan lukien muutkin kuin yksityismetsät - ovat kasvaneet viime vapun jälkeen aika lailla tasan 1 milj. m3 uutta hiilinielua. Alueen metsistä hakataan teollisuus- ja energiapuuta vuosittain 800 – 900 m3, mutta luonnollisesti muutakin luonnollista poistumaa on, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että kokonaispoistuma ylittäisi kasvun. Siitä huolimatta realiteetti lienee kuitenkin se, että emme voi jatkossa pitää vuosittaista hakkuumäärää aivan nykyisellä tasolla. Paineet metsien lisäsuojeluun ovat niin suuret, että todennäköisin hakkuumäärien kehitys pidemmässä juoksussa on hiuksenhienosti laskeva, vaikka puun kysyntä säilynee vahvana myös tulevaisuudessa. Voi kuitenkin olla, että Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden puun tarve tulee jonkin verran laskemaan yksinkertaisesti siitä syystä, että lähialueen puut eivät riitä. Myös puun energiakäyttö tulee alenemaan ts. palaamaan tämän Venäjän hyökkäyssodan jälkeen syntyneen, hetkellisen energiakriisin aikaa edeltäneelle tasolleen. Mutta puun käytön muutokset ovat – jos maailma muutoin pysyy raiteillaan – olemaan varsin loivia. Kaakkoissuomalaisten perhemetsien puulle on oleva kysyntää vielä pitkään. Puun hinta on kehittynyt hyvin kuluvan vuoden aikana, joten metsätalouden tulo tullee kantorahakertymänä nousemaan uutteen ennätykseensä. Puun kysyntä on edelleen vahvaa, joten suosittelen kaikille puukauppoja suunnitteleville tarttumista luuriin ja sopimaan oman aluevastuullisen metsäasiantuntijamme kanssa puunmyyntisuunnitelman laatimisesta, eli kansankielellä leimikon teosta. Kuten tämän lehden keskiaukeamaltakin huomaatte, niin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöstön sukupolvenvaihdos on edennyt vauhdilla viime aikoina. Meillä on nykyisellään enemmän alle 30-vuotiaita, kuin meitä yli 50-vuotiaita toimihenkilöitä, joten keski-ikäkin on alle 40 vuotta. Pietikäisen Reinon hieno ja merkityksellinen ura päättyy nyt syyskuun lopussa, mutta työn jälki näkyy vielä pitkään miehikkäläläisissä metsissä! Kiitos Reino ja leppeitä eläkepäiviä! Jarmo
11 VAALIT www.mhy.fi/kaakko/vaalit Metsiemme monipuoliset talous-, virkistys- ja hiilinieluvaikutukset tarvitsevat asiantuntevaa huolenpitoa voidakseen tarjota parhaat eväät parempaan huomiseen. Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa pääset vaikuttamaan yhdistyksen palvelutarjontaan ja kilpailukykyyn sekä isossa kuvassa kansallisomaisuutemme hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Sinun näkemykselläsi ja avullasi metsänhoitoyhdistys voi edistää metsänhoitoa alueellasi parhaalla mahdollisella tavalla ja näin pitää huolta arvokkaasta omaisuudestamme. Valtuuston jäsenyyden myötä sinulle avautuu myös mahdollisuus edetä valtakunnan tason elimiin metsäasioiden päätöksenteossa. Hae suomalaisen metsän näköalapaikalle 2.10. mennessä Vaikuttava paikka. Nyt on paikka vaikuttaa. Metsätietämyksesi kasvaa Olet päättämässä toiminnasta Tutustut muihin metsänomistajiin Miksi alkaa mhy:n luottamushenkilöksi? Valtuutetun toimessa saat syventävää tietoa metsistä ja metsäalasta, olet mukana kehittämässä yhdistyksesi toimintaa ja palveluja sekä pääset mukaan metsäkeskusteluun muiden vaikuttajien kanssa – osaksi metsäalan verkostoa, jolla on valtakunnallista merkitystä. Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit 2024 Ehdolle voi asettua kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Täytä esitietolomake, jonka löydät mhy:n vaalisivuilta tai ilmoittaudu ehdokkaaksi kirjallisesti oman metsänhoitoyhdistyksesi vaalitoimikunnalle. Jos olet jäsenenä useammassa yhdistyksessä, voit valita yhdistyksen, jonka ehdokkaaksi haluat. Ehdokasasettelu Äänestys Tulos vahvistetaan 3.6.–2.10. 6.-27.11. 5.12. Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit 6.–27.11.2024 Kuka voi asettua ehdolle? • Mhy Kaakon jäsen • Metsätila pitää olla ollut omistuksessa 1.1.2024 • Yhteisomistukseen kuuluva osakas voi asettua ehdolle, jos yhteisomistus on Mhy-jäsen • Ehdokkaan pitää olla 18 vuotta täyttänyt, kun äänestysaika alkaa 6.11.2024 Miten? Ehdolle voit asettua täyttämällä sähköisen esitietolomakkeen, jonka löydät Mhy Kaakon vaalisivuilta www.mhy.fi/kaakko/vaalit. Otamme sen jälkeen sinuun yhteyttä ja saat linkin Editan palveluun, jossa voit täydentää ehdokasprofiilisi. Ehdokaslomakkeen täyttöä varten tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät esimerkiksi jäsenlaskusi mukana tulleesta jäsenkortista. Jos olet jäsenenä useammassa yhdistyksessä, voit valita yhdistyksen, jonka ehdokkaaksi haluat. Pääset myöhemmin täydentämään profiiliasi ja lisäämään vaaleissa käytettävän ehdokaskuvasi. Voit vaihtoehtoisesti asettua ehdolle myös ottamalla yhteyttä vaalitoimikunnan sihteeriin Jarmo Haimila p. 0500 556 913 tai jarmo.haimila@ mhy.fi
12 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siika Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäkosk Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-Pih Kumminkorpi Muuraskallio Mässelinm Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi 2 Aleksi Lantta metsäasiantuntija 0500 556 914 aleksi.lantta@mhy.fi 1 3 1
13 Santio Huovari asaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki ki Mustalampi Ala-Pihlaja hlaja Kotosenmäki Kavalanmäki Ylä-Virojoki mäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä 3 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Milla Seuri metsäasiantuntija 0400 419 500 milla.seuri@mhy.fi Jenni Seppä metsäasiantuntija 050 574 7151 jenni.seppa@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija metsäsuunnittelija ja -arvioitsija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 2 Jenna Kallinen metsäasiantuntija 050 592 8051 jenna.kallinen@mhy.fi 5 6 7
14 Aloita rekisteröitymällä osoitteessa omametsa.fi OmaMetsä on metsänomistajien verkkopalvelu, jossa hallitset metsäomaisuuttasi kätevästi vaikka omalta kotisohvaltasi. OmaMetsästä löydät metsäsi ajantasaiset tiedot, mm. • puuston määrästä • arvion puuston arvosta • peruskartan ja metsätilan ilmakuvan • metsänhoidon suositukset • puun hintatiedot • myrsky- ja hyönteistuhohavainnot OmaMetsässä voit • lähettää viestejä omalle metsäasiantuntijalle • pyytää tarjousta metsänhoitopalveluista • käynnistää puukaupan • tutustua Metsänhoitoyhdistyksen palveluihin • tehdä omia karttamerkintöjä OmaMetsässä voit nähdä sijaintisi kartalla ja tehdä omia karttamerkintöjä vaikka hyvästä sienipaikasta tai tehdystä metsätyöstä. Voit liittää mukaan myös tekstiä ja kuvaa. EgenSkog finns också på svenska. OmaMetsä taskuun ja omaan metsään OmaMetsä on metsänhoitoyhdistysten tarjoama sähköinen palvelukanava, jossa metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan helposti ja pitää yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Sitä käyttää jo lähes 50 000 metsänomistajaa. Ota käyttöön ja hyödynnä! Ohjeet kartta- tasojen päälle laittamiseen Seuraa metsäsi terveyttä ja myrskytuhoja Satelliittihavainnot karttatasoista löydät nuoren metsän hoitotarpeet, myrkytuhot ja terveysriskikartat. Näiden avulla pystyt seuraamaan metsässäsi tapahtuvia muutoksia ennen kuin ne ovat edes ihmissilmin havaittavissa. Tilaa metsänhoitotyöt Hoitotoimenpiteiden tilaaminen käy helposti ja varmasti oman metsäasiantuntijasi avustuksella. www.mhy.fi/omametsa/ ohjeita-omametsaan
15 Suunnittele seuraava puukauppasi OmaMetsässä näet kaikki metsällesi suositellut toimenpiteet, myös puukauppamahdollisuudet, kuten hakkuut ja harvennukset. Näet myös arvion kunkin toimenpiteen puukauppatulosta. Ammattilaisemme hoitavat halutessasi puukaupan kokonaan puolestasi tai palvelu räätälöidään tarpeidesi mukaiseksi, jolloin autamme sinua niissä asioissa, joissa tarvitset asiantuntijan tukea. Luo omia karttamerkintöjä Metsäsi muistikirja taskussasi: merkitse muistiin parhaimmat sieni- ja marjapaikat tai kipeästi raivausta kaipaava kuvio. Mobiililaitteella otat paikkatietoon liitettyjä valokuvia ja tallennat kuvia vaikkapa taimikon kasvun seuraamista helpottamaan. Samoin muistiin jäävät kätevästi myös mahdolliset metsätuhojen paikat. Matti Meikäläinen Pyydä tarjouksia ja allekirjoita sopimuksia Asiointi-valikosta näet kaikki metsällesi ehdotetut hoitotoimenpiteet ja keskustelet niiden toteutuksesta metsäasiantuntijasi kanssa. Pyydä tarjous haluamistasi metsänhoitotöistä tai puukauppapalveluista. Metsäasiantuntija tekee sinulle tarjouksen, jonka voit hyväksyä tai hylätä palvelussa. Hyväksymisen jälkeen sopimuksen sähköinen allekirjoittaminen onnistuu helposti ja nopeasti useammankin allekirjoittajan kesken.
16 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Pahaenteisestä päivästä (perjantai 13.) huolimatta näinkin hauskaa oli toimihenkilöpalaverinlounastauolla Haminan Kerholla. Vakikaartin lisäksi mukana oli (eturivissä toinen vasemmalta) Juho Jussila, joka hälytetään aina hätiin, kun arviot ja metsäsuunnitelmat alkavat ruuhkautua. Kovan luokan ammattilainen hänkin.
17 Vuosi 2024 alkoi metsätilamarkkinoilla verrattain hiljaisesti. Talvella myynnissä olleiden metsätilojen määrä oli selvästi edellisiä vuosia alhaisempi, ja myös tarjouksia jätettiin keskimäärin vähemmän kohdetta kohden. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa metsätilamarkkinoilla vedettiin happea talvi kuukaudet. Korkea korkotaso ja runsasluminen talvi vaikuttivat sekä ostajien että myyjien aktiivisuuteen, mikä johti kaupanteon hidastumiseen. Kevään edetessä markkinoilla nähtiin kuitenkin käänne parempaan. Sekä myytävien metsätilojen määrä että niiden kysyntä alkoivat elpyä. Kesäkuussa kauppamäärät Metsätilat. fi-ketjussa olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin yksittäisen kuukauden aikana mittaushistoriassamme. Kaakkois-Suomessakin kesäkuu on ollut kuluvan vuoden vilkkain kaupMetsätilamarkkinoilla on taas vilkasta Esa Viitarinne | toimitusjohtaja | Metsätilat.fi Palvelut Oy Kesäkuussa 2024 tehtiin ennätysmäärä metsätilakauppoja Metsätilat.fi-ketjun välityksellä. Alkuvuoden hiljaiselon jälkeen markkinat ovat elpyneet, tämä on nähtävissä myös Kaakkois- Suomessa. PALVELUT pakuukausi, vaikkakin kauppoja on tehty melko tasaisesti läpi vuoden. Korkojen lasku on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä markkinoiden elpymisen taustalla. Kun korot alkoivat laskea, metsäsijoittaminen muuttui jälleen houkuttelevaksi sekä yksityisille että institutionaalisille sijoittajille. Tämä näkyy myös metsärahastojen aktivoitumisena ostorintamalla. Tammikuussa 2024 metsärahastojen osuus Metsätilat.fi-ketjun välittämien kauppojen hinnoista oli vain 8 prosenttia, kun taas heinäkuussa tämä osuus nousi 41,7 prosenttiin. Kaakkois-Suomessa tänä vuonna metsärahastojen osuus on ollut 39 %:a kauppahinnoista, joka on selkeästi edellisiä vuosia matalampi. Yksityiset ostajat ovat kuitenkin edelleen suurin ostajaryhmä, sekä kauppamäärillä että kauppahinnoilla mitattuna. Vaikka puun markkinahinta on ollut tänä vuonna ennätyskorkealla, metsätilojen markkinahinnat ovat koko maan tilastoissa pysyneet maltillisempina, ja paikoin jopa laskeneet. Kaakkois-Suomessa tehtyjen tilakauppojen keskihinnat ovat samalla tasolla kuin vuonna 2023. Kesälomakauden jälkeen metsätilojen tarjonta on pysynyt hyvällä tasolla. Korot jatkavat edelleen laskuaan, mikä tukee kysyntää myös syksyllä. Kaikki edellytykset ovat olemassa sille, että syksystä 2024 tulee vilkas metsätilamarkkinoilla. Metsäsijoittamisen suosio ei näytä laantuvan, ja niin yksityiset sijoittajat kuin metsärahastotkin ovat valmiina hyödyntämään markkinoiden suotuisat olosuhteet.
18 AJANKOHTAISTA Valtion Metka- tuki metsäteiden perusparan- nukseen Metsäteiden perusparannukseen voidaan myöntää metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) mukaista tukea. Yksityistien perusparannuksen tuen määrä on yhteishankkeissa ja yhteismetsien toteuttamissa hankkeissa 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yhden maanomistajan kiinteistöllä toteutettavan yksityistien perusparannuksen tuki on 6 000 euroa kilometriä kohden. Jos tiehankkeiden yhteydessä rakennetaan tai korjataan silta, voi tukeen saada korotusta. Perusparannetun ja uuden rakennetun tien pitää täyttää tietyt kantavuusvaatimukset. Tämän vaatimuksen täyttääkseen on perusparannettavalla tiellä tehtävä painopudotusmittaukset, jolla kantavuudet saadaan määritettyä. Teppo Oksanen | Metsänparannusasiantuntija ja -arvioitsija | MHY Pikkukylien pikkumarkkinat Osallistuimme tänä vuonnakin 29.6. Suur-Miehikkälän suurtapahtumaan, eli Pikkukylien Pikkumarkkinoille. Metsäasiantuntijoista tavattavissa olivat Marjaana Hellä, Reino Pietikäinen ja Teppo Oksanen ja sekä samalla osastolla myös Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n kiinteistönvälittäjä Markus Anttila. Päivän aikana teltalla vierailijoita oli runsaasti ja keskustelu kävi vilkkaana helteisestä säästä huolimatta. Keskustelujen lomassa saattoi osallistua kilpailuun, jossa arvuuteltiin, kuinka monta käpyä oli lasipurkissa. Oikea vastaus oli 212 kpl. Teppo Oksanen
19 AJANKOHTAISTA Metsän antimet parhaimmillaan On se aika vuodesta, kun Suomen luonto antaa parastaan innokkaalle keräilijälle. Puolukkaa löytyy läpi Suomen ja sienikausikin on jo hyvässä käynnissä. Löytyisikö metsästä sinulle jotakin uutta kerättävää perinteisten edellä mainittujen luonnonantimien lisäksi? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Mitä jos menisit marja- tai sieniretkelle omalle metsätilalle? Keräilyn lomassa voit samalla käydä läpi metsäsi metsänhoidollisen tilan ja varmistaa ettei tilallesi ole osunut hyönteis- tai myrskytuhoja. Metsässä samoillessa voit keräilyn ohella käydä läpi oheisen listan ja tehdä tarvittaessa itsellesi muistiinpanoja ja keskustella niiden perusteella oman metsäasiantuntijasi kanssa. Voit tehdä muistiinpanoja OmaMetsä -palveluun omien karttamerkintöjen avulla. Voit myös pyytää asiantuntijan mukaan maastoon, tosin silloin marjojen ja sienten keräily jää seuraavaan kertaan.Ota mukaan älylaite, jolla voit seurata OmaMetsän avulla kartasta missä päin metsätilaa liikut ja tarkastella samalla oman metsätilasi kuviotietoja Satu Bredenberg Jenny Alho | Markkinointikoordinaattori | Metasänhoitoyhdistysten Palvelu Oy Marjastajan ja sienestäjän muistilista • Opiskele etukäteen muutama helposti tunnistettava laji, joita voit kerätä. Voit myös opetella tunnistamaan jonkin itsellesi uuden villiyrtin tai sienen ja kerätä sitä tuttujen lajien lisäksi. Jos et ole täysin varma voiko lajia syödä, jätä se metsään kasvamaan. • Suunnittele reitti etukäteen. Minne voit jättää auton? Missä olisi sopiva evästauon paikka? Muista jokaisenoikeudet ja kunnioittavat käytöstavat myös metsässä liikkuessa. • Suunnista metsässä kaikille ilmaisen OmaMetsäpalvelun avulla. OmaMetsään voit tehdä omia karttamerkintöjä ja tallentaa hyvät marja- ja sienipaikat itsellesi tulevia vuosia varten. • Ota mukaan tarpeeksi iso sanko tai kori. Taskussa on hyvä olla muutama lisämuovipussi varmuuden vuoksi. • Eväät tekee retken! Muista siis napata mukaan sopivaa syötävää. Huolehdi mukaan myös riittävästi juotavaa. • Varaa mukaan säänmukainen vaatetus, joka suojaa ötököiltä sekä mukavat maastoon sopivat jalkineet. Keräilyn ohella: • Tarkista taimikoiden kunto ja taimien kasvuolosuhteet. Onko tarvetta raivaukselle? Eihän hirvieläimet ole tehneet tuhojaan? • Käy läpi tilan metsätiet ja niiden kunto. Onko painaumia? Tarvitsisiko tienvarret raivausta? • Pidä silmät auki hyönteis- ja myrskytuhojen varalta. Muista ettei yksittäinen hyönteishavainto tai muutama tuulenkaato välttämättä aiheuta toimenpiteitä. Tällaisetkin havainnot on kuitenkin hyvä kirjata ylös, jotta niiden mahdollista kehittymistä voidaan seurata ja tarvittaessa pystytään reagoimaan ajoissa ja ennaltaehkäisemään laaja-alaiset tuhot. • Muista, että myös naapuritilan puolella tehdyt toimenpiteet vaikuttavat sinun metsätilaasi. Silmäile siis myös naapuritiloja samalla. Metsätuhot eivät katso tilarajoja ja naapuritilalle tehty avohakkuu voi vaikuttaa reunametsiin laaja-alaisesti. • Jos huomasit maastossa liikkuessasi jotakin poikkeavaa, kannattaa ottaa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan.
20 METSÄTUHOT Kurittaako kirjanpainaja? Henna Höglund I projektiasiantuntija I Metsäkeskus Menneet kesät ovat olleet kuusikoille kuumuuden ja kuivuuden vuoksi haasteellisia. Samalla olosuhteet ovat suosineet kaarnakuoriaisia, joista kirjanpainaja on kuusikoiden merkittävin tuhohyönteinen. Lisääntyneet hyönteistuhot muistuttavat, että metsätuhoriskien huomiointi kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa on yhä tiiviimmin niin metsänomistajien kuin metsäammattilaisten arkea. Kirjanpainajien kuivattamat kuuset ovat tulleet maisemaan jäädäkseen Noin puolen senttimetrin mittainen kirjanpainaja on metsälajistoomme kuuluva kaarnakuoriainen, joka runsastuessaan voi aiheuttaa metsänomistajalle merkittäviä taloudellisia tappioita. Kirjanpainajat hakeutuvat heikentyneisiin, varttuneisiin kuusiin, mutta voivat joukkovoimallaan nujertaa myös elinvoimaisten kuusten puolustuksen. Tyypillisesti kirjanpainajat ovat löytäneet kaipaamansa heikentyneet kuuset lisääntymispaikakseen tuulenkaadoista ja hakkuuaukkojen reunamilta. Harmaantuneet kirjanpainajan kuivattamat pystypuut ovat aiempaa yleisempi näky kuusikoiden kärsiessä kuivuudesta. Kuolleet puut herättävät usein huolta tuhon mahdollisesta jatkumisesta. Kirjanpainajan elinkiertoon tutustuminen ja kuusikoiden kasvukuntoon panostaminen sekä metsiköiden tarkkailu auttavat varautumaan tulevaisuuden hyönteistuhoriskeihin. Tilannetietoa feromonipyydyksistä ja metsänkäyttöilmoituksilta Valtakunnalliset seurannat ja avoimet aineistot auttavat paikallisen kirjanpainajatilanteen tarkkailussa. Myös kaukokartoitukseen ja satelliittikuviin perustuvaa tietoa hyödynnetään jatkuvasti enemmän. Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa feromoniseurannassa havaintopisteitä on muutamia maakunnittain. Feromonipyydyksistä saadaan tietoa, milloin ja kuinka paljon kirjanpainajia on liikkeellä paikallisella tasolla. Valtakunnallisen seurannan rinnalla Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on kerätty kokemuksia metsänomistajien vapaaehtoisesta kansalaisseurannasta. Feromonipyydyksiä on myös yksityiskäytössä. Omaa seurantapaikkaa Kuolleet puut erottuvat maisemassa. Ne eivät lisää hyönteistuhoriskiä. Teppo Oksanen
21 1 2 3 6 4 5 5 mm Kuolleet puut lahopuujatkumoa > ei tuhoriskiä 1 2 3 6 4 5 5 mm pitävän metsänomistajan kannattaa muistaa, ettei pyydyksillä ole merkittävää kirjanpainajakantaa vähentävää vaikutusta vaan ne toimivat paikallisessa kannanseurannassa. Hyönteistuhojen vuoksi tehdyistä hakkuista saadaan tietoa metsänkäyttöilmoituksilta. Vuosien 2022 ja 2023 ilmoitettiin hakkuuaikomuksista hyönteistuhojen vuoksi koko maassa noin 4000 hehtaarilla. Mhy Kaakon alueelle hyönteistuhohakkuita on ilmoitettu vuonna 2022 275 hehtaaria ja vuonna 2023 327 hehtaaria, mutta kuluvana vuonna toistaiseksi ilmoituksia on tähän mennessä kertynyt vain 152 hehtaarin osalta. Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä ilmoituksia hyönteistuhohakkuista oli tehty noin 2100 hehtaarille. Etelä-Savossa ilmoituksia oli tullut 97 hehtaarille. Lähialueen metsänkäyttöilmoitusten tarkastelu avoimesta aineistosta on osa oman kiinteistön metsätuhoriskin hallintaa. Hakkuiden jälkeen kannattaa tarkkailla tuulenkaatoja ja hakkuualan reunalla olevia metsiä. Metsätuhotietoisuus ajan tasalle Kirjanpainajatuhot kuusikossa ovat esimerkki haasteista, jotka arkipäiväistyvät. Hyönteistuhojen taustalla myös kuusia jäytävä juurikääpä on huomattava, sillä se osaltaan heikentää puita ja altistaa niitä myrskytuhoille. Tutustu kirjanpainajan ja juurikääpien tunnistamiseen ja torjuntaan tarkemmin Metsäkeskuksen avoimilla verkkokursseilla www.metsakeskus.fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat/verkkokoulutukset. Pdf-muotoiset oppaat löydät hakusanoin Kirjanpainaja kuusikossa sekä Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta. HUOMIOI HYÖNTEISTUHOT •Tarkkaile metsien kasvukuntoa •Valitse kasvupaikoille sopivat puulajit •Muista, etteivät jo kuolleet puut lisää metsätuhoriskiä •Ota metsäammattilaiset avuksi metsätuhoriskien huomiointiin Feromonipyydykset pystytetään muodostelmaksi hakkuualueen reunaan, eli sinne missä kirjanpainajat luontaisestikin liikkuvat. Virheellisesti metsikön sisään sijoitettu pyydys saattaa auttaa kirjanpainajia löytämään kuusikkoon. Artikkeli on kirjoitettu osana Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät - hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Kirjanpainajien iskeytyminen puuhun näkyy vähitellen. Kuorensa pudottaneista puista kirjanpainajat ovat jo lähteneet. Graafi: Luonnonvarakeskus & Metsäkeskus Henna Höglund
22 TAPAHTUMAT MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu! www.mhy.fi/kaakko/tapahtumat Metsätuhot ja niiden tunnistaminen sekä torjunta - Metsänomistajat -webinaari to 3.10.2024 klo 17 - 19 Metsätuhot aiheuttavat metsänomistajille vuosittain miljoonien menetykset. Webinaarissa käydään asiantuntijan johdolla läpi merkittävimmät tuhonaiheuttajat ja miten tuhoja voidaan torjua. Syksyn Webinaarit – Klikkaa itsesi kuulolle! Vesiensuojelu käytännön metsätaloudessa - Metsänomistajat-webinaari to 24.10.2024 klo 17 - 18.30 Vesien hyvää tilaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteitä tehdessä. Webinaari antaa sinulle perustiedot vesiensuojelusta ja sen merkityksestä sekä ohjeet, miten huomioit vedet käytännössä. Metsätilan omistajanvaihdos -webinaari to 7.11.2024 klo 18 - 20 Metsätilan sukupolven- ja omistajavaihdoswebinaarissa perehdytään parhaisiin ja verotuksellisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin siirtää varoja seuraavalle toiminnan jatkajalle. Käydään myös läpi tyypilliset omistajanvaihdoksiin liittyvät sudenkuopat. Tilaisuuden asiantuntijana toimii MTK:n verojohtaja, juristi Timo Sipilä. Uudistuneet metsänhoitosuositukset - Metsänomistajat -webinaari to 14.11.2024 klo 17 - 19 Käydään asiantuntijoiden johdolla läpi, mitä suosituksista löytyy ja miten ne ovat uudistuneet. Webinaari antaa metsänomistajalle valmiudet hyödyntää metsänhoitosuosituksia omassa metsien käytössään. Metsäpolitiikan ajankohtaiskatsaus - Metsänomistajat -webinaari to 12.12.2024 klo 17 - 19 Metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu valtavasti erilaisia paineita ja odotuksia niin EU:sta, kotimaasta kuin markkinoiltakin. Mitä metsänomistajan kannalta merkittävää on tällä hetkellä menossa ja mitä on tulossa? MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola avaa teemoja.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=