10 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Kohti parempia päiviä Jarmo Haimila | toiminnanjohtaja | Mhy Kaakko Kansantaloutemme ei ole juurikaan kasvanut sitten vuoden 2007. Viimeistään nyt pitäisi kaikkien meidän ymmärtää, että kasvua tarvitaan. Nollakasvu ei ole kasvua vaan kuihtumista. Velkaantuminen ei taitu ilman kasvua. Tiedän, ettei noiden itsestäänselvyyksien listaaminen innosta ketään, mutta kun tuntuu, ettei vieläkään noita peruspilareitakaan ole saatu juntattua riittävän syvälle kansalliseen mielenmaisemaamme. Myös maailman pelastaminen ilmastokatastrofilta edellyttää kasvua. Esimerkiksi vetytalous vaatii niin valtavaa investointiohjelmaa, ettei se voi toteutua ilman taloudellista kasvua ja vahvaa näkymää kasvun jatkumisesta myös pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitaan lisää tuotantoa vähemmällä luonnonvarojen käytöllä. Toimialueemme metsät - mukaan lukien muutkin kuin yksityismetsät - ovat kasvaneet viime vapun jälkeen aika lailla tasan 1 milj. m3 uutta hiilinielua. Alueen metsistä hakataan teollisuus- ja energiapuuta vuosittain 800 – 900 m3, mutta luonnollisesti muutakin luonnollista poistumaa on, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että kokonaispoistuma ylittäisi kasvun. Siitä huolimatta realiteetti lienee kuitenkin se, että emme voi jatkossa pitää vuosittaista hakkuumäärää aivan nykyisellä tasolla. Paineet metsien lisäsuojeluun ovat niin suuret, että todennäköisin hakkuumäärien kehitys pidemmässä juoksussa on hiuksenhienosti laskeva, vaikka puun kysyntä säilynee vahvana myös tulevaisuudessa. Voi kuitenkin olla, että Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden puun tarve tulee jonkin verran laskemaan yksinkertaisesti siitä syystä, että lähialueen puut eivät riitä. Myös puun energiakäyttö tulee alenemaan ts. palaamaan tämän Venäjän hyökkäyssodan jälkeen syntyneen, hetkellisen energiakriisin aikaa edeltäneelle tasolleen. Mutta puun käytön muutokset ovat – jos maailma muutoin pysyy raiteillaan – olemaan varsin loivia. Kaakkoissuomalaisten perhemetsien puulle on oleva kysyntää vielä pitkään. Puun hinta on kehittynyt hyvin kuluvan vuoden aikana, joten metsätalouden tulo tullee kantorahakertymänä nousemaan uutteen ennätykseensä. Puun kysyntä on edelleen vahvaa, joten suosittelen kaikille puukauppoja suunnitteleville tarttumista luuriin ja sopimaan oman aluevastuullisen metsäasiantuntijamme kanssa puunmyyntisuunnitelman laatimisesta, eli kansankielellä leimikon teosta. Kuten tämän lehden keskiaukeamaltakin huomaatte, niin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöstön sukupolvenvaihdos on edennyt vauhdilla viime aikoina. Meillä on nykyisellään enemmän alle 30-vuotiaita, kuin meitä yli 50-vuotiaita toimihenkilöitä, joten keski-ikäkin on alle 40 vuotta. Pietikäisen Reinon hieno ja merkityksellinen ura päättyy nyt syyskuun lopussa, mutta työn jälki näkyy vielä pitkään miehikkäläläisissä metsissä! Kiitos Reino ja leppeitä eläkepäiviä! Jarmo
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=