Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 3/2022 • 16.9.2022 Metsänomistajat Sivu 12 PEFC metsäsertifikaatin kriteeristö uudistuu 1.10.2022 Sivu 8 Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa hanke käynnistynyt Sivut 6 ja 16 Pekka Fincke eläkkeelle hallitsevana suunnistuksen suomenmestarina Luonnon oma hyönteishotelli
2 PUHEENJOHTAJANTERVEHDYS Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 3/2022 Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue on Haminan kaupungin sekä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kuntien muodostama alue kaakkoisimmassa Suomessa. Vastaava päätoimittaja: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Oma jäsen-, asiakas- ja sidosryhmärekisteri Painosmäärä: 3150 kpl Kannen iso kuva: Reima Huuhtanen Erikoista aikaa Sähkön hinta nousee harppauksin, apulanta on kallista, ja taimifirmakin meni nurin, mutta sellutehtaat tekevät kaikkien aikojen tulosta nyt kun inflaatio on hurjalla laukalla koko Euroopassa. Mutta mitä vielä, puun hinta ei noussutkaan, vai nousiko? Ainakin halkokauppiaat tekevätkin nyt tiliä ympäri Eurooppaa. Tämä yhtälö ei vaan tunnu toimivan puumarkkinoilla, jotain todella tarvitsisi tehdä suomalaisen metsänomistajan kannalta, ettei suurten yhtiöiden tarvitsisi tuoda ainakaan koivukuitua Virosta niin kalliiseen hintaan. Halvemmalla saisivat täältä, mutta eivät oikein näytä edes tahtovan. Mutta kun vaan tarpeeksi metsänhoitoyhdistyksen toimesta kilpailutetaan leimikoita, niin kyllä pitäisi tulla metsänomistajalle parempia kantohintoja. Eikä Brysselin herroille pidä antaa tuumakaan periksi metsäisissä päätöksissä. Jo edelliskesänä oli kuumaa ja kuivaa, mutta niin on ollut tänäkin kesänä. Ainakaan Haminan eteläosissa ei ole saatu riittävästi vettä hyvän kasvun saavuttamiseksi, koivutkin alkoivat pudottaa jälleen kerran kallioisimmilla alueilla lehtiä paljon normaalia aikaisemmin. Syyskuun alkupäivinä käytiin eteläistä Kymenlaaksoamyöten ihanmiinusasteilla. Pahasti näyttääkin siltä, että ilmastonmuutos etenee kovaa vauhtia ja tuskin kukaan osaa varmuudella ennustaa sen kaikkia kerrannaisvaikutuksia. Onneksi Ukrainan tilanne on kuitenkin pakottanut energiantuottajat nopeuttamaan uusiutuvaan energiaan siirtymistä, minkä ainakin pitäisi hidastaa ilmaston lämpenemistä, vaikka sen kokonaan torjumiseen ei enää taida olla mahdollisuuksiakaan. Pitkä kuuma kesä näyttää ainakin villiinnyttäneen kirjanpainajat täällä maan eteläosassa Vanhat kuusikot kannattanee kyllä pistää hyvissä ajoin tukkipuuksi, jotta ei hyviä järeitä kuusia mene turhaan energiapuuksi, vaikkakin nyt jos koskaan on kotimaiselle energiapuulle kysyntää, mutta myös harvennuspuu on tärkeää metsäteollisuudelle. Kuusettumisen aika loppuu vain, jos hirvikanta saadaan aisoihin. Viime talvena hirvet olivat tehneet talvilaiduntamisalueilla merkittävää tuhoa. Toivottavasti piakkoin alkava hirvenjahtikausi onnistuu. Maakaasukin sentään virtasi kylmän sodan aikaan ihan sopimusten mukaan, mutta nyt näyttää olevan vielä kylmääkin kovemmat ajat tulossa Eurooppaan. Suomeakin uhkaa painuminen taantumaan. Parempia aikoja odotellen, pistetään ainakin nyt ne raivaussahat pörisemään, ja hyödynnetään tarjolla olevat Kemera-tuet , eikä jätetä harvennusrästejä taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin. Syysterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja
3 Tutkitustikin metsä energisoi meitä kaikkia. Niin heitä, jotka halaavat runkoja, kuin myös meitä, jotka kaadamme ja pätkimme niitä. Mutta itse pidän jopa vielä merkittävämpänä tuota viimemainittua, koska se ei rajoitu pelkästään itse itsensä energisointiin vaan vapauttaa energiaa myös muille. Kun kokosin tähän metsänomistaja- ja sidosryhmälehteemme artikkeleita ajankohtaisista asioista, niin huomasin, että kaikkein ajankohtaisin aihe jäi tällä kertaa ilman erillistä juttua. Niin kauan kuin olen alalla toiminut, niin puheissa on ollut kuitupuun alhainen hinta ja monet ovat ennakoineetkin, että vielä nähdään päivä, jolloin energiapuun hinta asettaa perälaudan kuitupuun alennusmyynnille. Hyvät naiset ja herrat; minulla on nyt ilo ja kunnia ilmoittaa, että näin on vihdoin käynyt! Euroopan tapahtumat, jotka tähän ovat johtaneet, eivät kaikilta osin ole enempää iloisia kuin varsinkaan kunniakkaita, mutta kuitenkin nyt kuitupuun hinta on vihdoin noussut. Nyt metsätalouteen kannattaa investoida niin hankkien omistukseensa ja/tai hallintaansa metsää, hoitamalla metsää, kuin myös hakkaamalla metsää. Ja kaikki edellä luetellut toimenpiteet ovat paitsi taloudellisesti järkeviä, myös isänmaallisia ja ilmastoystävällisiä ympäristötekoja. Suomi on aina noussut vaikeista ajoista metsiensä voimalla. Niin on käyvä nytkin. Vuotta on vielä yli neljännes tähteellä, mutta uskallan jo nyt kiittää kaikkia metsänomistajista taas tästä kuluvasta vuodesta! Olette pitäneet meidät kaikki kiireisinä ja meillä on nyt hyvä draivi ja myös vahva usko tulevaan. Kiitokset koko henkilöstöllemme taas venymisellenne ja tietty erityiskiitos 41 v 5 kk mittaisen työuransa päättävälle Fincken Pekalle. Pitkästä työurasta haminalaisen yksityismetsätalouden hyväksi huolimatta, miestä jää kyllä selvästikin liikaa tähteeksi, kun eläköityessäänkin hän on vielä suunnistuksen pitkien matkojen ikäluokkansa suomenmestari. Onnea Pekka ja hyviä, ansaittuja eläkepäiviä, Pekka! Jarmo TOIMINNANJOHTAJANTERVEHDYS Energiaa metsästä! Metsänhoitoyhdistyksemme toimihenkilöiden työnkuviin on kuluneen kesän aikana tehty pientä hienosäätöä. Kaikki kiinteistövälitystoimeksiannot Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:lle on keväästä alkaen hoitanut, kesällä ylemmän kiinteistönvälittäjän (YKV) ammattitutkinnon suorittanut Markus Anttila. Hänen oma toimipaikkansa on Haminan päätoimistolla, mutta hän palvelee asiakkaitaan ajanvarauksella niin Taavetin, kuin Miehikkälän toimistoilla ja luonnollisesti tarvittaessa myös kotikäynnein, kun se nyt koronapandemian laannuttua endemiaksi on taas mahdollista. Kiinteistönvälittäjät (LKV:t) Reino Pietikäinen ja Jarmo Haimila tekevät ja vahvistelevat edelleen omilla toimipisteillään ja tarvittaessa kotikäynnein niin kauppa- lahja- ja vaihtokirjoja, sekä laativat perinnönjakosopimuksia, mutta kiinteistöjen välitystoimeksiannot hoitaa nykyisin siis Markus koko toimialueellamme. Muutoksen taustalla on Metsätilat.fi -ketjun valtakunnallinen päätös luopua osa-aikaisista välittäjistä ja keskittää välitystoimeksiannot päätoimisille välittäjille. Toinenmuutos on tapahtunut vaiheittain jo viime vuoden syksystä asti, eli Haminan eteläisemmän osan metsänomistajia palvelee nyt Fincken Pekan jälkeen metsätalousinsinööri Aino Kiri ja pohjoisemman osan metsänomistajia metsätalousinsinööri Auvo Heimola. Kaikkien toimihenkilöidemme toimialueet ja yhteystiedot ilmenevät totutusti tämän lehden keskiaukeamalta. Pieniä muutoksia työnkuviimme
4 PUUKAUPPA Ennennäkemätön kuitupuun kysyntä käynnistymässä Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK metsänomistajat Puunkäyttö selvästi ostomääriä suurempaa Lomakauden aikana puukauppamäärät vähenivät kuten edellisvuosinakin. Lomien jälkeen kauppa on käynnistynyt kysyntätarpeet huomioiden rauhallisesti. Elokuussa myynnit olivat Etelä-Savossa 400 000 m3 ja Kaakkois-Suomessa 210 000 m3. Puun tuonnin päättyminen Venäjältä alkaa vaikuttaa vasta nyt voimakkaammin. Korvattavana on vuotuista tuontipuuta yhteensä 9 milj. m3, josta koivukuitua 4,5 milj. m3 ja energia- sekä muita hakkeita 3,6 milj. m3. Kuitupuun käyttö metsäteollisuudessa on nyt selvästi suurempaa kuin ostomäärät. Lisäksi energiapuun kysyntä on kasvanut merkittävästi. Kaikki yhdessä merkitsevät erittäin vahvaa kuitupuun kysyntänäkymää tulevalle talvelle ja ensi vuodelle. Sahatavaran markkinanäkymä on epäselvempi. Kuten ennenkin syksyyn mentäessä kysyntä on heikompaa ja hinta on ollut laskusuunnassa. On kuitenkin huomattava, että sahatavaran hinnat ovat edelleen korkealla aiempiin vuosiin verrattuna. Kuitupuulla tehdään ennätyksellistä tulosta Metsäteollisuuden liikevoitot vuoden 2022 toiselta kvartaalilta ovat ennätyksellisiä. Stora Enso 505 milj. €, Metsä Group 330 milj. € ja UPMKymmene 387 milj. €. Kolmen suurimman yhtiön yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto ylitti jo reilusti miljardin euron rajan vain kolmen kuukauden aikajaksossa. Huimat tulokset tehdään pääosin kuitupuulla. Metsänomistajat ovat erittäin pettyneitä, ettei tämä näy mitenkään kotimaisen kuitupuun hinMetsäteollisuuden vahva puunkysyntätilanne jatkuu. Tammi-elokuun myyntimäärä Kaakkois-Suomessa oli 1,7 milj m3. Puukauppa oli 7 % jäljessä edellisvuoden myyntimääristä. Tukkipuun hintatasossa ei tapahtunut kesälomakauden aikana merkittäviä muutoksia. Kuitupuun hinnoittelu on herättänyt metsänomistajissa närkästystä ja vaikuttanut tarjontaa alentavasti.
5 Timo Leskinen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 50 000 100 000 150 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 20 40 60 80 100 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 21,9 20,6 20,7 15,9 24,4 23,1 21,0 16,1 23,0 21,4 21,4 15,7 55,0 52,7 45,1 33,5 76,7 75,7 63,3 42,7 75,9 73,8 64,9 42,1 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 34/2022 Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Kaakkois-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m³, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Myyntimäärät viikoittain Kaakkois-Suomi, m³ Vuosi 2021 2022 Kuitupuun kantohinnat, €/m³, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu 9 0 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 li i i l ji ll li i i l i li 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 li i i l ji ll i i i i i i i i i i i s i , , , , , , , , , , , , , lli : t t lli r . li l i l i li i i l i i lli lli li i l i l l i i i i i Vuosi i i i i i 3 6 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 50 000 100 000 150 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 20 40 60 80 100 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Ky i-Savo Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All äntytukki Kuusitukki Koivutukki äntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennu hakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 21,9 20,6 20,7 15,9 ,4 , , 16, , , , 15,7 , , , 33,5 , , , 42,7 , 73,8 6 , 42,1 t i t i- , ii / Lähde: etsäteollisuus ry. Lähde: etsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Ky i-Savo Valitse yynti ääräkaaviossa näytettävä etsäkeskusalue Kaakkois-Suo i Lähde: etsäteollisuus ry. Lähde: etsäteollisuus ry. Valitse näytettävä vuosi / vuodet ultiple values Koivutukki it i t t i i t i t, / ³, i- , t : t t t ti r t ii itt i i - i, ³ i 2021 2022 it t i t, / ³, i- , t : t t t Koivukuitupuu Kuusikuitupuu äntykuitupuu 8 21 24 7 3 1 50 000 100 000 150 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 00 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Ky i-Savo Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 1/2023 20 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutava l ji All äntytukki Kuusitukki Koivutukki äntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu iharvennus Harven u hakkuu Pystyhakkuut yhteensä i 21,9 20,6 20,7 15,9 ,4 16, 15,7 33,5 42,7 73,8 6 42,1 t i t i- , ii / Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Ky i-Savo Valitse yynti ääräkaaviossa näytettävä etsäkeskusalue Kaakkois-Suo i Lähde: etsäteollisuus ry. Lähde: etsäteollisuus ry. Valitse näytettävä vuosi / vuodet ultiple values Koivutukki Kuusitukki äntytukki i t i t, / ³, i- , t : t t t ti r t ii itt i i - i, ³ 2021 2022 it t i t, / ³, i- , t : t t t Koivukuitupuu i i i noittelussa. Närkästystä lisää se, että tuontipuusta ollaan valmiita maksamaan yli kaksinkertaisia hintoja. Metsänomistaja voi esittää oman hintapyynnön Kilpailulainsäädäntö kieltää jyrkästi etujärjestöiltä hintatavoitteiden asettamisen. Yksittäisellä puunmyyjällä tämä oikeus tietysti on ja tässä markkinatilanteessa sitä kannattaa myös käyttää. Jos metsänomistaja toteaa, että tarjoukset eivät tyydytä, hän voi esittää myös omat hintapyynnöt. Myös valtakirjalla kauppaa hoitavan asiamiehen voi ohjeistaa hintapyynnöstä. Hintapyyntöä määritellessä on luonnollisesti tunnettava hyvin vallitseva markkinatilanne. Harvennuskohteet markkinoille Vahva energia- ja kuitupuun kysyntä kannattaa nyt hyödyntää. Arvokkaamman tukkipuun tehokas tuottaminen edellyttää ajoissa tehtyjä harvennushakkuita. Nyt on oikea aika selvittää kaikki oman metsän harvennuskohteet ja laittaa metsät tuottavaan kuntoon. Kilpailuttaminen tärkeää - ostotarjousten erot suuria Myyntierien kilpailuttaminen on ensiarvoista. Ostajien väliset erot puun hinnoittelussa ovat poikkeuksellisen suuria. Erot tulevat esille vain tarjouksia vertailemalla. Tarjousten vertailussa on tärkeä huomioida yksikköhintojen lisäksi myös ostajien väliset erot tukkisaannoissa. Aiempien selvitysten mukaan tukkisaantojen erot ovat puolestaan suurimpia juuri harvennushakkuuleimikoissa. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset palvelevat mieluusti jäseniään puukauppojen valmistelussa ja kilpailutuksessa. Leimikoidenmarkkinointi kannattaa tehdä nyt erityisellä huolella.
6 Istun Luumäen Kivijärvellä mökkirannassa ja katselen kun aallot liplattavat rantakalliota vasten. Kuinkahan kauan järvi on tässä ollut, olisiko jääkauden jälkeen syntynyt? Rantakallio on luultavastisyntynyt jo yli miljardi vuotta sitten, jota jääkaudet ovat hioneet. Käkkärämänty kasvaa kallion halkeamassa, siinä näkyy kolmen vuoden käpyjä, vanhimmista ovat jo siemenet varisseet, pienistä kävyn aluista siemenet varisevat vajaan kahden vuoden kuluttua. Näkymiä ja luontoa näkyy joka puolella, ajattelen, että on tämä luonto ihmeellistä, yhden sukupolven ja ihmisen aika on lyhyt maailmankaikkeudessa. Voisikohan ihmiskunta viettää senkin ajan rauhassa? Ei ilmeisesti tule tapahtumaan. Minun työurani on kuitenkin kestänyt yli 41 vuotta metsänhoitoyhdistyksessä ja ansiotyön osalta se päättyy syyskuun lopussa, nyt olen pitkällä kesälomalla. Tulin Vehkalahden mhy:lle töihin 1981 heti valmistuttuani Evon metsäopistosta. Alussa lähdettiin toiminnanjohtaja Oiva Rikkosen kanssa leimikon tekoon, kirves annettiin isännälle ja minulle. Oiva viittoili kädellä harvennusleimikolla meille, mihin puuhun leima lyödään. Siihen aikaan leimattiin kaikki poistettavat puut kirvesleimalla, menihän siinä päivätolkulla isoissa harvennuksissa, myös avohakkuissa leimattiin kaikki puut. Onneksi tätä tapaa ei kestänyt enää kauan, vaan alettiin rajaamaan leimikot nauhoilla, luotettiin kaatajaan puiden valinnassa. Puut mitattiin varastolla, joten talvet menivätkin pääosin valtakirjakauppojen mittauksilla. Minä otin ostajan mittaamat puut ylösottolomakkeelle, jonka jälkeen usein mentiin isännän kotiin laskemaan tulokset ja tekemään mittaustodistus. Emäntä oli tietysti laittanut kahvit ja pullat tai ruoat pöytään. Ihmettelen välillä, miksi nykyään on olevinaan kiireempää, vaikka on tietokoneet ja puun mittaukset hoitaa metsäkone, eikä taloissakaan enää vietetä aikaa papereita tekemässä. Uusia työmuotoja on tullut lisää, eikä tietokonekaan itsekseen töitä tee ja välillä uudet ohjelmistot aiheuttavat suurimman stressin. Metsien käsittelyssä on noussut puheisiin jatkuva kasvatus. Sitä voi kokeilla tietyillä kohteilla, kuten soilla ja kallioilla, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi siitä ei ole. Metsät ovat pääosin tasaikäisiä, joten niiden saattaminen eri-ikäisiksi vaatii kymmenien vuosien työn. Metsä pitää ensin hakata harvaksi, jotta sinne alkaa kehittymään taimiainesta, koska taimet vaativat valoa. Taimet kasvavat hyvin hitaasti ison metsän alla, eikä männyn ja koivun kasvattaminen valoa vaativina puulajeina ison puuston alla onnistu ollenkaan. Jos harvaan metsään lopulta syntyy taimia - voi olla syntymättäkin – niin uusi taimikkokin on kasvatettava harvana, jotta sinne saataisiin eri-ikäistä puustoa syntymään, kaksijaksoinen metsä ei riitä jatkuvuuteen. Sitten vanhimpia puita poistetaan vähitellen, jolloin syntyy harva ja aukkoinen metsä. Sinne syntyy uusia kuusentaimia, tai ainakin heinikko Ohi on – 41 v ja 5 kk
7 tai haavan vesaikko. Koko homma on mielestäni enemmän Herran hallussa. Kun puusto joudutaan kasvattamaan harvassa, on vaarana isojen puiden myrskytuhot ja hyönteistuhot ja kuusien kuivuminen pystyyn. On myöskin turha puhua, että metsä ei tarvitsisi edes taimikonhoitoa, kun voihan sinne syntyä vaikka pelkkä haavikko, jonka alle aikanaan alkaa syntyä kuusentaimia. Puiden korjuu kuitenkin vaikeutuu ja kustannukset kasvavat. Löytyykö siinä vaiheessa enää urakoitsijoitakaan riittävästi puun kaatoon? Todennäköisesti näiden eri-ikäismetsien hakkuiden jälkeen urakoitsijat vielä haukutaan, koska alla olevaa nuorta metsää tulee tuhoutumaan melkoisesti. Teoriassa kuitupuumittaisia puita ei enää paljon kaadettaisikaan, Mutta sahoja tuskin kuitenkaan lisättäisiin, vaan tukkipuuta vietäisiin nykyistä enemmän sellutehtaille. Mielestäni jatkuva kasvatus on lähinnä hieno teoria, jota kukin voi kokeilla ensin pienellä alueella, jos haluaa. Työ metsänhoitoyhdistyksessä vaatii paljon yhteydenottoja metsänomistajiin, yleensä patistamaan heitä hoitotöihin ja harvennushakkuisiin. Hoitotyöt metsänhoitoyhdistyksellä teetettynä maksavat moninkertaisesti itsensä myöhemmin takaisin, kulujen arvonlisäverot saa palautuksena takaisin, verottoman nettokulun saa verovähennyksiin ja lisäksi vielä valtion kemeraavustus on merkittävä kannustin. Luulenkin saaneeni kirkkaasti palkkakuluni katettua metsänomistajien saamilla lisätuloilla hyvän metsänhoidon ansiosta, tietysti näin toimivat muutkin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt. Olen kohdannut paljon ihmisiä, ja voinkin sanoa monia heistä jopa ystävikseni. Tämä on ollut työn parhaita puolia. Metsäammattilaiset toimivat omalla aikataululla itsenäisesti, kukaan ei määrää, mihinmenet milloinkin. Tietysti johto seuraa työtuloksia ja tuottoja. Työkavereita jään myös kaipaamaan. Nuorempien kanssa on mukava toimia, sitähän tuntee jopa itsekin nuortuvansa. Edellisen toiminnanjohtajan, Heikki Marjomaan jäädessä eläkkeelle seitsemisen vuotta sitten, sanoin - ehkä hieman huumorilla - että olen viettänyt hänen kanssaan enemmän aikaa kuin vaimoni seurassa. Muistelen lämmöllä myös edesmenneitä pitkäaikaisia työkavereitani, Siltasen Kalevia ja Tainijoen Voittoa. Pitkään olen tehnyt yhteistyötä myös Parkon Teron kanssa. Tero on ollut pitkään luottometsurini. Siinä tapahtuu, kun Tero tarttuu sahan kahvoihin! Kirin Aino jatkaa työtä minun entisellä alueellani, ottakaa häneen yhteyttä. Kestävyysurheilua olen harrastanut ikäni, suunnistus on jäänyt vähemmälle, mutta hiihto, pyöräily, melonta ovat vähän jalkaystävällisempiä lajeja, joita varmaan harrastan niin kauan kuin pystyn. Raivaussahatöitä teen mielikseni, mökkeilyä ja matkailua, lastenlasten (3) hoitoa, talon ja mökin kunnostusta, päiväunia, tv:n katselua. Meinasin vierailla myös lähes kaikissa Suomen kansallispuistoissa, kyllä luonnontilaisiakin metsiä pitää olla. Ehdinköhän kaikkea tehdäkään, eläkeläisillä kun on kuulemma aina kiire. Kiitoksia kuluneista vuosista ja vuosikymmenistä metsänomistajille, yhteistyökumppaneille, urakoitsijoille, metsureille ja työkavereille! Pekka p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 €
8 Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanke Metsätuhot Kuriin Kaakkois-Suomessa, tuttavallisemmin MetuKKa, aloitti toimintansa tänä keväänä Kymenlaaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Hankkeen tavoitteena on ylläpitää Kaakkois-Suomen kuusimetsät terveinä ja kasvukuntoisina. Hankkeen toimenpiteissä pyritään vähentämään ja ehkäisemään laajojen kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen riskiä ja tuhojen leviämistä. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Ens immä i s inä toimenpi t e inä keväällä 2022 aloitettiin testaamaan kirjanpainajien kansalaisseurantaa. Vapaaehtoiseen kolmen vuoden kesäaikaiseen kirjanpainajaseurantaan tarttui 17 kiinnostunutta metsänomistajaa Kaakkois-Suomen alueelta. Kirjanpainajatuhojen konkreettisuus tuli vastaan monen metsänomistajan kohdalla viime vuotisen hellekesän jäljiltä. Tänä vuonna jatkunut hellekesä suosi toistamiseen kirjanpainajaa sekä muita kaarnakuoriaisia tarjoten seuraajille jännityksen lisäksi yksityiskohtaista tietoa oman metsän kirjanpainajakannasta. MetuKKa-hanke aikoo lisätä toiminnallaan kaikkien metsässä toimivien henkilöiden tuhotietoisuutta erityisesti kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen osalta. Tuhotietoisuutta lisätään tuholaisseurannan, koulutusten ja neuvonnan, tiedottamisen ja viestinnän avulla. Tietoisuuden lisäämisellä ja toimintatapojen muutoksilla vähennetään ja ehkäistään metsätuhoja ja metsätuhoriskejä parhaiten. Samalla kasvatetaan ja säilytetään hiilinieluja ja hiilivarastoja. Lopputuotteena MetuKKa-hanke pyrkii kokoamaan yhteisen kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen varautumisen yhteistoimintamallin, jota voidaan käyttää hyväksi koko Suomessa Kaakkois-Suomen pilotointivaiheen jälkeen. Yhteistoimintamalli pitää sisällään metsätuhojen kaikki vaiheet ennaltaehkäisystä valmiustilaan sekä tuhojen torjunnasta aina tuhoista toipumiseen. Keskeisessä roolissa yhteistoimintamallissa ja sen kehittämisessä ovat aktiivinen seuranta, viestintä ja kaikkien metsäalan toimijoiden yhteistyö. Metsätuhojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tarvitsemme muun muassa säännöllistä metsien terveydentilan tarkkailua, joita edesauttaa ajantasainen tieto ja helposti hyödynnettävät työkalut viestinnän tehostamisen ohella. Kun tuhoriski, alkava tuho tai jo tapahtunut tuho tulee kohdalle, tarvitaan yksityiskohtainen ja tilanteen mukaan nopeastikin käytettävä toimintaohje- tai toimintamalli, miten edetään. Näin puun arvo saataisiin säilymään ja tuhot pidettyä kurissa. Jos tuhoriskiin ei varauduta tai tuhoa huomata tarpeeksi ajoissa, puun arvoa menetetään ja tuhot laajenevat olosuhteista riippuen. Kirjanpainajatuhojen tapauksissa ennakointi- ja valmistautumisaikaa ilman puunarvon menetystä ja tuhojen leviämistä voi olla parhaimmillaan alkutalvesta seuraavaan kevääseen. Pahimmillaan, ja lyhimmillään, ennakointi- ja valmistautumisaikaa aikaa on vain kaksi viikkoa, kuten tämä ja viime kesä on osoittanut kirjanpainajatuhojen etenemisnopeudessa. Tuuli- ja lumituhot käynnistävät usein paikallisen hyönteistuhon keväällä, mutta kuivuudesta kärsivät puut ovat yhtälailla alttiita hyönteistuhoille ja voivat toimia hyönteistuhon aloituspaikkana, jos muita heikentyneitä puita ei ole saatavilla. Säännöllinen metsien tarkkailu on tuhojen ehkäisemisen kannalta erityisen tärkeää. Tarkkailun tuloksena saadut tuhohavainnot olisi myös saatava liikkumaan ja ennaltaehkäisevät tai torjuntaa vaativat toimenpiteet käyntiin sujuvasti ja nopeasti. Pidemmälle katsoessa ja ilmastonmuutoksen etenemistä seuratessa puulajivalinnoilla, hakkuiden ja uudistamisen tarkemmilla suunnitteluilla tulee olemaan myös keskeinen rooli kaikkien metsätuhojen ennaltaehkäisyssä. Metsäalan sujuvalla ja nopeasti toimivalla yhteistyöllä voidaan ehkäista ja torjua metsätuhoja. Tämän edellytys on kaikkien metsäalalla toimivien osapuolien osallistuminen tuhotalkoisiin. Eri osapuolien roolien selkeyttämisellä, käytettävissä olevilla resursseilla ja tuhotietoisuuden lisäämisellä päästään jo pitkälle ja siitä MetuKassa lähdetään liikkeelle. Suomessa on vielä aikaa varautua laajoihin KeskiEuroopan kaltaisiin kuivuuden aiheuttamiin metsätuhoihin, mutta miten kauan. Hellekesät vähäisine sademäärineen ovat antaneet vastausta kysymykseen kirjanpainajatuhohavaintojen lisääntyessä yhä pohjoisempana Suomessa. Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa Tiina Ylioja | Luonnonvarakeskus ja Juho Kokkonen | Suomen Metsäkeskus Korkea ikä altistaa kuusikot mm. kirjanpainajille.
9 Tasaisin väliajoin saa mediasta lukea, että nyt on esimerkiksi asuntomarkkinoilla myyjän markkinat. Samaan aikaan yleinen keskustelu pyörii vuodesta toiseen sen ympärillä, että metsänomistajille ei puusta makseta riittävästi. Metsäjätit takovat huimia tuloksia lakoista huolimatta, mutta metsänomistajan taskuun jäävän rahan määrässä tämä ei yleensä juurikaan näy. Milloin päästään sanomaan, että puukaupoilla on nyt myyjän markkinat? Epävakaassa ja oikeuksia rikkovassa maailmantilanteessa vastuullisuus on teema, joka korostuu. Useat yritykset korostavat arvoissaan vastuullisuutta ja hyviä menettelytapoja. Lähtökohdan vastuulliselle yritystoiminnalle asettaa lainsäädäntö ja muu normisto. Monet vastuullisuuden käsitteen alle lukeutuvat asiat, kuten työelämään, kaupankäyntiin tai ympäristöön liittyvät kysymykset, kuuluvat Suomessa, kuten myös EU:ssa vahvasti lain tasoisen sääntelyn piiriin. Tästä huolimatta yritykset saavat varsin vapaasti määritellä mitä vastuullisuus niille tarkoittaa, ja miten se näkyy niiden käytännön toiminnassa. Mitä mieltä olette siitä, onko vastuullista toimintaa jakaa arvoketjun tuottama tulos siten, että vain pieni osa siitä jää alkutuottajan taskuun? Puumarkkinoilla, kuten muillakin vapailla markkinoilla tulee varjella vapaata kilpailua. Etujärjestöt eivät saa antaa hintasuosituksia, tai rajoittaa tarjontaa. Markkinoiden tulee antaa toimia vapaasti ja antaa kysynnän ja tarjonnan lain viitoittaa kaupankäyntiä. Suomen puumarkkinoille leimallinen piirre, jonka mukaan ostaja määrittää hinnan, on kuitenkin moneen muuhun markkinaan nähden erikoinen. Ei kauppiaskaan kysy asiakkaalta paljonko tämä haluaa tai suostuu leipäpussista kaupassa maksamaan, vaan kauppias asettaa hinnan ja asiakas joko maksaa sen tai jättää tuotteen ostamatta. Puumarkkinoilla on tällä hetkellä suuria hintaeroja eri ostajien välillä. Yritykset ovat panostaneet suoramarkkinointiin metsänomistajille, ja pyrkivät saamaan nopeita suoria kauppoja metsänomistajien kanssa ilman välikäsiä. Tässä markkinatilanteessa parasta oman edun valvontaa, jota metsänomistaja voi tehdä, on kilpailuttaa puukaupat joko itse tai asiantuntijan avulla ja etsiä näin leimikolleen paras ostaja. Tarjousten vertailussa auttaa etujärjestön tuottama ajantasainen markkinatieto. Myös Metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoiden avun puoleen kannattaa tässä asiassa kääntyä. Metsänomistajalla on käsissään puukaupan avaimet. Yksittäisen puukaupan osalta vapaus toimia haluamallaan tavalla on kilpailulainsäädännön rajoittamatta varsin laaja. On täysin mahdollista neuvotella hinnasta ja ehdoista vielä tarjousten saamisen jälkeenkin. Keskimääräistä huonompaan hintatasoon tai huonoihin ehtoihin ei kenenkään pidä suostua. Puumarkkinoilla vallitseva ostajan sanelukulttuuri tulisi ehdottomasti saada muuttumaan. Kysymys kuuluukin, että pitäisikö yrittää muuttaa puukauppa myyjän markkinaksi yksi puukauppa kerrallaan? Koska ei se ole tyhmä, joka pyytää… Ei se ole tyhmä, joka pyytää Laura Harjunpää | kenttäpäällikkö Moni voi pitää metsäsuunnittelijan työtä yksinäisenä puurtamisena, mutta kyllä metsässä on monenlaista seuraa. Nuo sammakot eivät ole tällä kertaa päässeet tämän lehden päätoimittajan suusta, vaan lähteneet vähän jaloittelemaan omasta kotiropakostaan. Kuvat Heli Tulla
10 Kukio Uolio Rääntiö Enskeri Västäri Houtere Kajasuo Lanskeri Mustamaa Ruissaari Majasaari Kuuttinki Hylksaari Paarmasuo Koivuluoto Majakartti Suntholmit Siik Ulko-Tammio Suuri-Vasko Pitkä-Kotka Rakin Kotka Suuri-Musta Harvajanniemi Hainus Karijärvi Valkjärvi Vallanjärvi Kannusjärvi Luotosenjärvi Onkamaanjä i Uolionselkä Jokela Notkola Salo-Turkia Riko Lelu Uski Rasi Kouki Salmi Purho Rakila Piispa Nopala Yläkäs Kaunaa Rongas Huoppi Ihamaa Yläpää Kitula Turkia Villilä Hailila Häppilä Petkele Kuusela Seppälä Sivatti Kolsila Töytäri Pohjola Kammusa Nippula Rantala Roimola Kantola Lankila Kuorsalo Tinkanen Vilniemi Holsveri Haavisto Kylänpää Paijärvi Maaskola Pakkanen Lapjärvi Valkonen Pyötsaari Sydänkylä Simonmäki Mäntlahti Länsikylä Reitkalli Suur-Uski Ahonkulma Vähä-Uski Joenpolvi Virokoski Järvenkylä Vehkajärvi Postinmäki Metsäkulma Ahosenmäki Luomanmäki Pitkäkoski Takasenpää Pitkäko Tillinmäki Koivuniemi Järvenkylä Kattilainen Ylä-P Kumminkorp Muuraskallio Mässelin Liikasenmäki Paavolanmäki Muurilanmäki Konkkerinmäki Ylä-Säkäjärvi Syrjäsenkulma Salo-Miehikkälä Vehkalahti HAMINA 4 5 6 3 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila@mhy.fi palvelen ti, ke ja to Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi Jenna Kallinen metsäasiantuntija 0500 556 914 jenna.kallinen@mhy.fi Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 2 1 3 Tiina Salminen metsäasiantuntija 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi 1 Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki Ulla Pakarinen Metsäjuristi Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. MHYP 040 720 3160/ Tiina Salminen sähköposti: ulla.pakarinen@mhy.fi
11 Santio Huovari kasaari Virojoki Virolahti Suurijärvi Väkevänjärvi Vaalimaanjoki Juurikko Metsä-Muuronen Hono Hovi Tilli Hellä Tylli Saari Hurppu Hanski Kotola Käyhkä Hauhia Kaitai Inkeli a Kurkela Mattila Vanuska Rantala Haapala Järvelä Kylmälä Taipale Pekkola Rännänen Vilkkilä Heikkilä Hurttala Saareksi Eerikkälä Tupakorpi Ukkosaari Pajulahti Säkäjärvi Ihalainen Laisniemi Pulakorpi Koivuniemi Lypsyniemi Santaniemi Pyterlahti Hämeenkylä Reinikkala Lavosenpää Saivikkala Tohmonmäki oski Mustalampi Ala-Pihlaja Pihlaja Kotosenmäki Kavalanmäki pi Ylä-Virojoki nmäki Niemisenmäki Joutsenkoski Virolahti Miehikkälä 7 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija Hamina, Luumäki, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV kaupanvahvistaja metsäasiantuntija, toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 Auvo Heimola metsäasiantuntija 0400 419 500 auvo.heimola@mhy.fi 5 Pyry Seppälä metsäasiantuntija 050 574 7151 pyry.seppala@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 6 7 3 2 Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä
12 PEFC standardi päivitetään viiden vuoden välein ja tämänhetkinen päivitys on järjestyksessään viides. Päivitysprosessi alkoi vuonna 2019 ja sen oletetaan valmistuvan lokakuussa 2022. PEFC standardi edistää kestävää kehitystä kokonaisvaltaisesti huolehtien ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Nyt valmistunut päivitys vahvistaa kokonaiskestävyyttä Suomenmetsissä ja vie eteenpäin PEFC standardia etenkin ekologisen kestävyyden osalta. Tämä on konkreettinen vastaus metsissä tapahtuvan luontokadon pysäyttämiseksi. Päivitetty standardi tulee lisäämään esimerkiksi säästö- ja lahopuun määrää, leventämään vesistöjen ja suoalueiden suojakaistoja sekä lisäämään poimintahakkuiden määrää ja sekapuustoisuutta Suomen metsissä. Tehdyn vaikutustenarvion mukaan standardilla tulee olemaan myös positiivisia ilmastovaikutuksia. Esimerkkejä konkreettisista muutoksista standardissa, etenkin ekologisten vaatimusten osalta: • Sästo- ja lahopuita koskeva vaatimus tiukkenee. Vaatimuksessa elavien ja kuolleiden sästopuiden vaatimukset eriytetty toisistaan. Hakkuissa pysyvasti jatettyjen sästopuiden lukumära on keskimärin vahintän 10 kappaletta ja kuolleiden puiden lukumära keskimärin vahintän 10 kappaletta hehtaarilla. Elavien sästopuiden minimilapimitta kasvaa 10 cm:sta 15 cm:iin. Kuolleiden puiden minimilapimitta on jatkossa 20 cm. Elavien sästopuiden vaadittavaa märä ei voida jatkossa tayttä olemassa olevilla kuolleilla puilla. Mikali kuollutta puuta ei ole edellytettya märä, sen muodostumista tulee edistä tekopokkeloilla. Muutoksen myota sästopuiden mära ja jareys kasvavat ja metsiin jatettavan sästopuumäran arvioidaan valtakunnallisesti kaksinkertaistuvan nykyisesta. Kuolleen puun märan nostaminen talousmetsissa on yksi tarkeimmista tavoitteista monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen. • Uuden standardin mukaisesti suojatiheikkoja ja sekapuustoisuutta tulee sailyttä metsankasittelyn kaikissa vaiheissa. Sekapuustoisuudella on useita monimuotoisuutta hyodyttavia vaikutuksia. Koska eri puulajeilla on erityisia seuralaislajeja, useamman puulajin kasvatus monipuolistaa metsikonmaaperan eliostö, lisää puiden runkojen tarjoamien pienelinympäristöjen määrää sekä PEFC uudet kriteerit Suomen PEFC metsäsertifiointivaatimusten vaatimukset päivittyvät. Metsäsertifiointi edistää maailman tärkeimmän maaekosysteemin, metsän ja siitä elävien ihmisten hyvinvointia. Kestävässä metsänhoidossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa – metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. PEFC:n vaikuttavuutta korostaa se, että PEFC-sertifioinnin piirissä on yli 90 % Suomen metsistä. Kaunis puro. Alan toimijat PEFC koulutuksessa. PEFC Suomi Jarmo Haimila
13 monipuolistaa metsikköön syntyvää kuollutta puustoa. Tiheikköjen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen parantaa suoja-, pesä- ja ravintopaikkojen tilannetta metsälinnuille ja nisäkkäille. • Suojakaistat soiden ja vesistöjen yhteydessä levenevät uudessa standardissa. Vesistöjen ja pienvesien sekä soita koskevien kriteeristövaatimuksien kautta avosoiden, ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähämerkityksellisten soiden sekä vesistöjen varsille jää jatkossa keskimäärin vähintään 10 metrin levyinen jatkuvapuustoinen vyöhyke, jolla ainoastaan poimintahakkuut ovat sallittuja. Jatkuvapeitteisyyden lisääminen talousmetsämaisemassa on nähty tärkeäksi metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Vesistöjen ja lähteiden varteen jätettävän suojakaistan leveyden muutos 5 metristä 10 metriin lisää kaistalla olevan puuston määrää kaikilla alueilla. • Ekologisten vaatimusten lisäksi PEFC-sertifiointi torjuu harmaata taloutta. PEFC-sertifioinnissa mukana olevien metsätalouden toimijoiden on esimerkiksi tarjouskilpailuun osallistuessaan osoitettava täyttävänsä tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet. Sopimusta ei tehdä yrityssaneerauksessa olevan tai sitä hakevan palveluntuottajan kanssa, elleivät tiedot, todistukset ja selvitykset osoita toteuttajan kykenevän täyttämään lain mukaiset velvoitteet. Päivitetyn standardin vaatimuksia aletaan jalkauttaa käytäntöön tänä syksynä. PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry järjestää yhdessä Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen (KMY) kanssa koulutusta metsäalan toimijoille tukemaan toimijoita uuden standardin vaatimusten käyttöönotossa. Koulutukset alkavat loppukesästä 2022 ja niiden aikana käsitellään uudistuneita PEFC-metsäsertifiointivaatimuksia ja niiden vaikutuksia metsätaloudentoimenpiteisiin paikallisessa toimintaympäristössä. Kunhan uusi standardi on hyväksytty tullaan vuoden 2023 auditoinnit eli tarkastukset toteuttamaan uudistuneen standardin vaatimusten pohjalta. PEFC uudet kriteerit -koulutus Jaalassa. Komea metsälehmus. Jarmo Haimila PEFC Suomi
14 Ennakkoraivauksella kustannustehokkuutta ja parempaa laatua Ennakkoraivausta suositellaan tyypillisesti harvennuskohteisiin, joissa kasvatettavien puiden alla kasvaa tiheä kuusi- tai koivualikasvos. Sen pääasiallinen tehtävä on taata hakkuukoneen kuljettajalle parempi näkyvyys kaadettavien puiden osalta. Siten se helpottaa ja nopeuttaa korjuutyötä sekä takaa paremman korjuujäljen. Suunnitelmallisella ja järkevästi toteutetulla ennakkoraivauksella on mahdollista saavuttaa myös muita hyötyjä. Ennakkoraivauksessa poistetaan lähtökohtaisesti kaikki korjuussa näkyvyyttä haittaavat, ja rinnankorkeusläpimitaltaan alle 8 cm olevat puut. Hakkuussa kaadettavien puiden tyviltä poistetaan kaikki puusto noin metrin säteeltä rungosta. Lisäksi välialueilta poistetaan kaikki hakkuuta selvästi haittaavat yli metrin pituiset puut. Kaikkea pientä puuta ei kannata poistaa Leimikko, josta kaikki alikasvospuut ja pienet puut on raivattu pois, saattaa näyttää siistiltä ja siltä, että ennakkoraivaus on tehty huolellisesti. Kaikkea ei kuitenkaan kannata raivata kerralla pois. Ennakkoraivauksenkin voi tehdä liian puhtaasti, jolloin menetetään useita hyötyjä tulevaisuudessa. Pienten alikasvoskuusiryppäiden jättäminen ennakkoraivauskohteelle osoittaa metsurilta ammattitaitoa ja hyvää pelisilmää. Tällaiset alikasvokset tarjoavat hyviä suojapaikkoja riistalinnuille ja muille metsässä eläville lajeille. Järkevästi sijoiteltuna ne eivät haittaa tulevaa korjuuta, ja voivat toimia tulevaisuudessa jopa säästöpuuryhmänä. Lisäksi syksyllä voimaanastuva uudistettu PEFC kriteeristö edellyttää, että monimuotoisuutta ja metsälajistoa turvataan säilyttämällä sekapuustoisuutta ja tiheikköjä. Säästöpuita tulisi miettiä jo taimikonhoitovaiheessa Metsäsertifiointikriteerit edellyttävät säätöpuiden jättämistä kasvatus- ja uudistushakkuissa. Säästöpuuvaatimus tiukkenee nykyisestä uusissa syksyllä voimaanastuvissa PEFC kriteereissä. Uusien kriteerien mukaan säästöpuita tulee jättää aiempaa enemmän, yhteensä vähintään 20 kpl / ha siten, että puolet näistä on eläviä puita ja puolet kuollutta puuta. Säästöpuiden jättämistä edellytetään jatkossa myös energiapuun korjuussa. Toisinaan säästöpuiden valitseminen uudistushakkuukohteissa tuottaa päänvaivaa, jos kohde on puustoltaan hyvin homogeeninen ja tasalaatuinen. Esimerkiksi tasaikäisrakenteisessa kuusikossa säästöpuiden jättäminen saattaa tarkoittaa jopa kymmenen tukkipuukokoisen kuusen jättämistä pystyyn jokaista hakattua hehtaaria kohden. Tämä saattaa ymmärrettävästi närästää metsänomistajaa, koska leimikolle jätetyt säästöpuut pienentävät hakkuukertymää ja siten puukaupasta saatavia tuloja. Ennakkoraivauksen monet hyödyt Laura Harjunpää | MTK Metsänomistajat -linja Raivaamatta jätetty kataja ei häiritse tulevaa puunkorjuuta.
15 Pieniä alikasvoskuusia voi jättää raivaamatta. Ne toimivat hyvinä suoja- ja pesäpaikkoina mm. riistalinnuille. metsänhoitoyhd Metsänomistajan paras ystävä. Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista. Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu JÄSENETU Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro Edellä kuvatun tilanteen välttämiseksi on erittäin suositeltavaa pohtia tulevaisuuden säästöpuita jo taimikonhoitovaiheesta lähtien. Esimerkiksi ennakkoraivauksessa hyvän pelisilmän omaava metsuri osaa jättää raivaamatta sellaiset puut, joilla on hyvät edellytykset kasvaa tulevaisuuden säästöpuiksi. Näin vältytään ainespuun uhraamiselta säästöpuiksi tulevaisuuden uudistushakkuualalla. Metsänomistajan ei kannata lähteä paikkomaan metsurin työjälkeä Vaikka ennakkoraivaus näyttäisi metsänomistajan mielestä huolimattomasti tehdyltä, ei tämän kuitenkaan kannata tarttua raivaussahaan ja lähteä siistimää metsurin tekemää työjälkeä. Pahimmillaan metsänomistaja tulee näin toimimalla raivanneeksi pois tulevaisuuden säästöpuut sekä riistalinnuille suojaa antavat tiheiköt. Liian siistiä jälkeä tekemällä toimitaan paitsi vastoin PEFC sertifioinnin vaatimuksia, menetetäänmyös metsien monikäyttöhyötyjä, heikennetään eri lajien elinolosuhteita ja syödään tulevaisuuden ainespuukertymää.
16 Ihan toimialueemme rajalla, mutta juuri sen ulkopuolella ratkottiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna suunnistuksen Suomen mestaruuksia pitkillä matkoilla. Paikalliset suunnistusseurat Luumäen Rasti ja Ylämaan Pyrkijät järjestivät yhdessä Lappeenrannan Ylämaalla Ylijärven kylässä pienten seurojen mittakaavassa suuren suunnistustapahtuman. Ilmoittautuneita kilpailijoita oli reilu 1400 ja lisäksi metsään pääsi kuntosuunnistamaan. Kilpailu oli kaksipäiväinen. Lauantaina juostiin suurimassa osassa sarjoista karsinnat ja sunnuntain finaaleissa ratkottiin Suomen mestaruudet. Nuorimmat osallistujat olivat 15-vuotiaita ja vanhimmat yli 85. Ilma suosi tapahtumaa, sadetta ei saatu, mutta oli aika viileää elokuun lämpötiloihin verrattuna. Katsojat pääsivät sunnuntain finaalissa seuraamaan pääsarjojen kilpailua lähietäisyydeltä, kun heidän ratansa kulki kilpailukeskuksen kautta. Miesten pääsarjan voittajaksi suunnisti Helsingin Suunnistajien Olli Ojanaho ja naisten pääsarjan voiton vei Tampereen Pyrinnön Venla Harju. Palkintoina sarjojen parhaille jaettiin Ylämaan erikoisuuksista, graniitista ja spektroliitista valmistettuja tuotteita, kuten koruja ja lämpömittareita. Metsänhoitoyhdistys mukana suunnistuksen pitkän matkan Suomen mestaruuskilpailuissa Petri Tilli Naisten pääsarjan voittaja, Tampereen Pyrinnön Venla Harju väliaikarastilla. Voittajien on helppo hymyillä: Metsänhoitoyh metsäasiantuntija Pekka Fincke päättää työu tuksen pitkien matkojen ikäluokkansa suome
17 Kilpailukeskus rakentui talkoovoimin pellolle kilpailumaaston reunaan. Koko tapahtumaa oli järjestämässä ja viemässä läpi yli sadan talkoolaisen porukka. Noora Hirvikallio Naisten ja miesten pääsarjojen voittajat Venla Harju ja Olli Ojanaho. Noora Hirvikallio Noora Hirvikallio Noora Hirvikallio Miesten pääsarjan voittaja, Helsingin Suunnistajien Olli Ojanaho kilpailukeskuksen läpijuoksussa. hdistys Kaakon uransa suunnisenmestarina.
18 Minä olen Jenni Seppä ja iältäni olen 20-vuotias. Olen kotoisin Turkialta. Opiskelen metsätalousinsinööriksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä. Kolmas opiskeluvuoteni alkaa syyskuussa. Harrastanmetsästystä ja neulomista. Metsästyskoiraharrastus vie syksyisin eniten aikaani, sillä käyn hirvijahdissa ja toimin myös hirvikoirakoetuomarina. Lisäksi osaomistan puolivuotiaan harmaa norjanhirvikoiran. Elokuussa aloitin harjoittelunMetsänhoitoyhdistys Kaakossa. Harjoittelujaksoni kesti neljä viikkoa. Harjoittelun aikana olen päässyt kokeilemaan erilaisia metsäasiantuntijoiden työtehtäviä. Maastossa nauhoitin leimikoita yksin ja pääsin myös avustamaan metsäsuunnitelman ja metsäarvion tekemisessä. Harjoittelu oli opettavaista ja pystyin hyödyntämään koulussa opiskeltuja asioita työelämässä. Opin uusia taitoja, sekä sain hyvää kokemusta alan työtehtävistä. Harjoittelun aikana näin konkreettisesti, kuinka paljon metsätalouden koulutus voi jakautua moniin eri työtehtäviin. Tulevaisuudelta toivon, että valmistuttuani löydän koulutusta vastaavalta alalta työpaikan. Metsäalan tulevaisuus vaihtelee vuosittain eri säädöksien vuoksi ja tämän takia metsäalan vaikuttajien pitää tuoda mielipiteensä esille, että metsätaloudella on arvoa ja toimintaedellytykset vielä tulevaisuudessakin. Seppä jo syntyessään - kesäkisällinä metsänhoitoyhdistyksessä Jenni Seppä | metsätalousinsinööriopiskelija | XAMK Salpalinja otetaan huomioon puunmyyntisuunnitelmien laadinnassa ja hakkuiden toteutuksessa. Kuvassa Luumäeltä Katosperänmäen ja Elkiänjärven väliseltä alueelta teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka tuli hakkuussa hienosti metsän sisältä näkyviin. Heli Tulla Reima Huuhtanen
19 Turvallinen metsän ammattilainen välittää Metsätiloja myytävänä: Mäntyharju, Jäniskylä, metsätila 8,17 ha. Hp. 32.000 € / tarjous 22.9.2022 mennessä / Vesakoivu Miehikkälä, Muurikkala, määräala n. 14,3 ha. Taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää Hp. 30.000 € / tarjous 26.9.2022 mennessä / Anttila Savitaipale, Heituinlahti, metsätila 13,6 ha. Tuohikotintien laidassa Hp. 25.000 € / tarjous 29.9.2022 mennesä / Vesakoivu Miehikkälä, Kylmälä, määräala n. 20,0 ha. Taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää Hp. 71.000 € / tarjous 3.10.2022 mennessä / Anttila Savitaipale,Rantala, määräala metsätilasta noin 18,7 ha / tarjous 7.10.mennessä / Vesakoivu Lappeenranta, Pohjola, metsätila 3,85 ha. Hp. 12.000 € / tarjous 10.10.2022 mennessä / Jääskeläinen Mäntyharju, Kinni, määräala metsätilasta 135,5 ha. Hp. 380.000 € / tarjous 10.10.2022 mennesä / Vesakoivu Lappeenranta, Mustola, metsätila 22,6 ha. Hyvä sijainti ja tieyhteydet. Hp. 105.000 € / tarjous 12.10.2022 mennessä / Jääskeläinen Imatra, Jäppilänniemi, määräala metsätilasta ja talouskeskuksen rakennukset, pinta-ala yhteensä n. 34,6 ha. Määräala rajoittuu Immalajärven rantaan jossa rantasauna. Hp. 230.000 € / tarjous 17.10.2022 mennessä / Jääskeläinen Taipalsaari, Karhunpää, määräala metsätilasta n. 27,9 ha. Metsät valtaosin kasvatusmetsiä. Hp. 115.000 € / tarjous 19.10.2022 mennessä / Jääskeläinen Parikkala, Mikkolanniemi, metsätila 9,0 ha. Tilalla rakennuksia. Hp. 40.000 € / tarjous 20.10.2022 mennessä / Jääskeläinen Hamina, Turkia, 6,47 ha. Pieni metsätila, jolla lisäksi saunamökki. Hp. 105 000 € / tarjous / Anttila Mäntyharju, Mynttilä, metsätila 7,4 ha. Hp. 25.000 € / tarjous / Vesakoivu Muut kohteet: Hamina, Kolsila, 1,41 ha. Kahden tilan kokonaisuus, jossa saunamökki. Hp. 38 000 € / tarjous/ Anttila Luumäki, Metsola, määräala n. 0,6 ha. Kaksi vierekkäistä loma-asunnon rakennuspaikkaa Luumäen Kännätsalon Salonpäässä, Kivijärven rannalla. Hp. 80 000 € / tarjous/ Anttila Miehikkälä, Muurikkala, n. 6,38 ha. Määräalan ja kiinteistön muodostama metsäkokonaisuus, jossa lisäksi loma-asunnon rakennuspaikka Kavalanjärven rannalla. Hp. 30 000 € / tarjous / Anttila Tarkemmin ja lisää kohteita: metsatilat.fi Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue: Hamina, Luumäki ja Miehikkälä Markus Anttila, ylempi kiinteistönvälittäjä (YKV), kaupanvahvistaja puh. 0400 925 348 markus.anttila@metsatilat.fi Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Jarmo Haimila, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0500 556 913 jarmo.haimila@metsatilat.fi Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Reino Pietikäinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 505 984 reino.pietikainen@metsatilat.fi Keskustie 15 C, 49700 MIEHIKKÄLÄ Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toimialue: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari Erkki Jääskeläinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 154 353 erkki.jaaskelainen@metsatilat.fi Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI ja Lavolankatu 10, 53600 LAPPEENRANTA Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toimialue: Iitti, Kouvola, Kotka, Pyhtää ja Loviisa Jani Sadinsalo, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 346 3057 jani.sadinsalo@metsatilat.fi Valtatie 12, 46900 INKEROINEN Esa Viitarinne, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja, vastaava hoitaja puh. 044 703 2517 esa.viitarinne@metsatilat.fi Kustaa III tie 9, 45370 VALKEALA Metsänhoitoyhdistys MäntySaimaan toimialue: Mikkeli, Mäntyharju ja Savitaipale Seppo Vesakoivu, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 3240 467 seppo.vesakoivu@metsatilat.fi Kievarintie 7 B, 54800 SAVITAIPALE ~~ Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu Poiminta kohtei Salo, Uskelanjoen ja Pertteli loivia rinnepeltoja. Jokivartta erikoisviljelyä ajatellen. Tarjo Rauno Hakala, p. 0400 124 8
Tunnetko metsäsi mahdollisuudet? Minkä arvoinen metsäsi on nyt? Entä miten tuotto kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana? OP Metsä kertoo metsäomaisuutesi arvon ja auttaa sinua tekemään varallisuuttasi koskevia päätöksiä. Kokeile palveluamme osoitteessa op-metsa.fi Paikalliset kumppanisi metsäasioissa: OP Kymenlaakso, OP Luumäki ja OP Miehikkälä
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=