Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakaslehti Suurjakelu kaikille alueen metsänomistajille! Sivu 8 Sivu 24 Sivu 35 Ammattilaisen näkemys kiinnostaa Minusta kasvaa puu Mhy Etelä-Savo täyttää 10 vuotta 1 2025
2 3 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Sanna Hakolahti 040 716 5200 Maarit Jordan-Valtonen 044 555 0492 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 17 000 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etela-savo KANNEN KUVA: MHYP Oy Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti ilmestyy syyskuussa 2025. Asiakaslehti 1/2025 Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi 3 JOHTAJAN PALSTA 4 PUUKAUPPA Tasaista kysyntää puumarkkinoilla 6 PUHEENJOHTAJAN PALSTA 7 HALLINTO Mhy Etelä-Savon uusi valtuusto järjestäytyi Savonlinnassa 10 KORJUUPALVELU Metsäkäynnistä korjuupalvelun harvennuskohteeksi 12 PALVELUT Metsävähennys pähkinänkuoressa 14 METSÄNHOITO Taimikonhoidolla kestävyyttä muuttuvaan ilmastoon 19 METSÄNHOITO Sertifiointi – kirosana vai kunnia-asia? 20 L UONNONHOITO Vapaaehtoinen metsien suojelu ja luonnonhoito kiinnostaa 22 M ETSÄASIANTUNTIJA TESTAA 28 M ETSÄNOMISTAMINEN Tilanrajat näkyvissä 29 T APAHTUMAT 30 Y HTEISTYÖ Uutta vauhtia metsäteiden kunnostukseen ja kulotuksiin 32 METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSASI Nyt on hyvä aika metsäkäynnille! Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista tavoitteista ja mieltä askarruttavista kysymyksistä oman metsäasiantuntijasi kanssa Saat tiedon metsäsi metsänhoidollisesti tärkeistä harvennuskohteista sekä päätehakkuumahdollisuuksista Saat maksuttoman puunmyyntisuunnitelman arviolaskelmineen Saat tiedon metsäsi ajankohtaisista hoitotyökohteista ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuuksista Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja sovi aika käynnille! www.mhy.fi/etela-savo/yhteystiedot Tee elämäsi puukaupat Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Puukauppojen ajoittamisella ja kilpailuttamisella on valtava merkitys metsänomistajille sekä alue- ja kuntataloudelle. Puun hinta vaihteli pelkästään viime vuoden aikana 5-10 €/m3, joka tarkoittaa yhdessä keskimääräisessä 500 m3 harvennuskaupassa 3500 € ja 1000 m3 päätehakkuussa 7500 €. Tämän lisäksi puukaupan sopimusehdot ja runkojen katkonta eriarvoisiksi puutavaralajeiksi vaikuttavat puunmyyjän lopulliseen puukauppatiliin. Summat ovat siis poikkeuksellisen suuria, kun ne koskevat jokaista tehtyä puukauppaa. Etusijaa tai ohituskaistaa ei tule antaa kenellekään. Aina samalle ostajalle myymällä ei saa hinnanvaihtelun ja kilpailuttamisen tuomaa merkittävää hyötyä. Etelä-Savon alueellakin toimii lähes kymmenen puunostajaa. Tuoreimmissa maaliskuun puukauppatarjouksissa on havaittu jopa 10 euron eroja kuutiolle, joten puukaupan kilpailutukseen panostettu aika ja raha antavat todella hyvän tuoton. Puukaupan kilpailutus, tarjousvertailut ja korjuun valvonta sujuvat helposti ja turvallisesti oman metsäasiantuntijasi hoitamana. Kilpailutamme puukaupallesi parhaan markkinahinnan ja huolehdimme koko puukauppaprosessista. Sovi puunmyyntisuunnitelman laadinnasta oman metsäasiantuntijasi kanssa. Puukauppatulojen sijoituskohteena lannoitus on yksi erinomainen vaihtoehto. Saat enemmän ja arvokkaampaa puuta seuraavassa puunkorjuussa jopa 20 m3/ha. Puuston nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta. Satsauksesta nauttii myös seuraava sukupolvi. Metsänlannoitus on ilmastoteko taimikonhoidon tapaan. Lannoituksen tuoma kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa. Toteutamme ensi kesänä kasvatus- ja terveyslannoituksia koko toimialueella. Toukokuun alkuun mennessä tehdyt tilaukset ehtivät tämän vuoden toteutuksiin. Taimikonhoito on satsaus tulevaisuutesi metsään. Se on yksi tärkeimmistä metsäsi kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Taimikonhoidolla taimille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Taimikkona hyvin hoidettu metsä voi tuottaa jopa 40 % enemmän arvokasta tukkipuuta. Teet samalla ilmastoteon, sillä hoidettu ja vauhdilla kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton. Nyt on hyvä hetki pyytää metsäasiantuntijaltasi tarjous tulevan kesän taimikonhoidoista. OmaMetsä-palvelulla www.omametsa.fi on yli 60 000 käyttäjää. OmaMetsä on edelleen kaikille avoin ja ilmainen. Olemme lisänneet ominaisuuksia, joista osa on käytössä vain Metsänhoitoyhdistyksen jäsenillä. Uusimmassa OmaMetsäversiossa yhdistyksen jäsenyys tuo käyttäjälle aiempaa laajemman näkymän puumarkkinoiden aktiivisuuteen ja puun hintatietoihin. Hintatiedot perustuvat Metsänhoitoyhdistyksien kilpailuttamiin puukauppoihin. Omalla ”Puukauppasi mahdollisuudet” -sivulla näet arvion tuloista perustuen samankaltaisiin puukauppoihin alueella. Käy tutustumassa palveluun. Lisätietoja saat omalta metsäasiantuntijaltasi ja OmaMetsä-verkkosivuilta. Soita tai laita viestiä omalle metsäasiantuntijallesi sopiaksesi keväisestä metsäkäynnistä!
4 5 PUUKAUPPA Tasaista kysyntää puumarkkinoilla Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Vuonna 2024 Metsäteollisuus ry:n jäsenten ostama puumäärä Etelä-Savossa oli 4,7 miljoonaa kuutiometriä. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 24 %. Vuoden vaihteen jälkeen puukauppa on käynnistynyt vireästi. Tammi-helmikuun myyntimäärä Etelä-Savossa oli yhteensä 680 000 kuutiometriä. Määrä oli 10 % viime vuotta edellä. Puunhintakehitys on ollut vakaata. Painopiste kesäkorjuuleimikoissa Kysynnän painopiste on nyt kesäleimikoissa ja kaikkein kuuminta myytävää ovat kelirikon aikana korjattavissa olevat kohteet. Ostajien mielenkiinto kohdistuu sekä harvennus- että päätehakkuukohteisiin. Hyvän kysynnän ansiosta puun hintakehitys on ollut vakaata sekä tukki- että kuitupuutavaralajeilla. Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat Sahateollisuus odottaa, milloin rakentaminen alkaisi elpyä. Toistaiseksi tämän suuntaiset merkit ovat olleet vaatimattomia. Sahatavaran hintakehitys on kuitenkin ollut markkinoilla vakaata. Vuoden 2024 sahatavaran tuotantomäärä Suomessa oli 10,9 miljoonaa kuutiometriä. Se on viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sahateollisuus ry:n mukaan tuotantomäärät nousivat erityisesti vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Vuoden 2024 puolivälissä laskuun kääntynyt sellujen hintakehitys on palautunut nousujohteiseksi. Havusellun hintataso on pysynyt vahvana. Myös kartongin hinnat ovat viime viikkoina kääntyneet nousuun. Paperituotteiden hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2024 Suomen paperin tuotanto oli yhteensä 3 miljoonaa tonnia. Määrässä oli kasvua noin 4 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Kartongin tuotantomäärä, 3,7 miljoonaa tonnia, kasvoi noin 10 prosenttia vuonna 2024. Sellun tuotantomäärä oli lähes edellisvuoden tasolla, noin 7 miljoonaa tonnia. Yhdysvaltojen muuttunut kauppapolitiikka luo epävarmuutta myös metsäteollisuustuotteiden globaaleille markkinoille. Presidentti Trumpin poukkoileva päätöksenteko tulleja koskien tekee toimintaympäristöstä vaikeasti ennustettavan. Yhdysvaltojen osuus Suomen metsäteollisuuden viennistä on noin 9 %. Suorien markkinavaikutusten ohella tullimuutoksilla on myös välillisiä vaikutuksia. Ovatko ne Suomen viennin kannalta positiivisia vai negatiivisia jää nähtäväksi. Kotimaan keskustelu metsien käytöstä saatava oikeille raiteille Metsien merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on kiistaton ja metsien hyvästä kasvukunnosta on tärkeää huolehtia. Mitä suurempi on kasvu, sitä enemmän hiiltä sitoutuu. Metsien hyvä hoito ja kestävä hyödyntäminen luovat perustan kannattavalle metsätaloudelle ja samalla motivaation myös metsien kasvun lisäämiselle. Keskustelun painopistettä on syytä siirtää hakkuiden rajoittamisesta entistäkin painokkaammin fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen. Niissä talkoissa tarvitaan kasvavassa määrin puuta. Hakkuiden rajoittaminen hidastaisi pidemmällä aikavälillä metsien kasvua, hidastaisi fossiilista raaka-aineista luopumista sekä siirtäisi hakkuita muihin maihin. Kilpailutus paljastaa isot erot puun hinnoittelussa Puumarkkinoilla käydään merkittävää kilpailua ostokohteista ja tarjousten väliset erot voivat olla huomattavia. Moni voi yllättyä ensiharvennuskohteensa tarjousvertailua tehdessään. Tänäkin keväänä on tullut vastaan pystykauppatarjouksia, joissa ostajien väliset erot kuitupuutarjouksissa ovat yli 5 euroa/m3. Myyntierien kilpailutus kannattaa aina, samoin kannattaa metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten hyödyntäminen puukauppoja suunnitellessa ja tehdessä. Satu Bredenberg
6 7 Mhy Etelä- Savon uusi valtuustokausi alkanut Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja Mhy Etelä-Savo PUHEENJOHTAJAN PALSTA Metsänhoitoyhdistyksiin valittiin valtuustot vuoden 2024 lopulla. Mhy Etelä-Savossa pidettiin varsinaiset vaalit, toisin kuin monissa muissa yhdistyksissä, joissa pidettiin sopuvaalit. Saimme ehdokkaita 69, joista valtuustoon valittiin 45 valtuutettua. Lämmin kiitos vielä kaikille äänioikeutta käyttäneille ja vaaleihin ehdokkaiksi lähteneille. Viimeisimmän fuusion jälkeen sovittiin, että seuraavan valtuuston sekä hallituksen koko pienenee. Hallitustyöhön oli ehdolla 12 valtuutettua, joista seitsemän valittiin uuteen hallitukseen. Mhy Etelä-Savon hallituksen varsinaisilla jäsenillä on myös henkilökohtaiset varajäsenet. Tänä keväänä uusi valtuusto on jo päässyt osallistumaan hallituksen valintoihin sekä uuden strategian työstämiseen, joka etenee kevään aikana. Valtuutettujen rooli on mielestäni tärkeä Mhy:n viestinviejänä kentälle ja vastavuoroisesti terveisten tuojana metsänomistajilta hallintoon päin. Valtuutetut ovat yhdistyksen voimavara, jotka rakentavat jäseniä kuunnellen yhdessä Mhy Etelä-Savon tulevaisuutta. Mhy Etelä-Savon tulevalla vaalikaudella toivomme jäsenpidon jatkuvan edelleen vahvana ja uudet jäsenet toivotamme lämpimästi tervetulleiksi. Jäsenten toivotaan arvostavan mhy:n tarjoamaa palvelupakettia. Talossamme on monipuolista asiantuntijuutta sekä ammattitaitoinen henkilöstö ja urakoitsijat. Toivomme, että voimme kasvattaa arvonlisää alueemme metsänomistajille. Valtuusto on lähtenyt uuteen kauteen innokkaalla otteella. Toimintaympäristön muutokset haastavat metsäsektoria, mutta meidän metsänomistajien kannattaa edelleen hoitaa metsäomaisuuttamme hyvin. Hyvällä perustekemisellä metsämme on saatu hyvään kasvuun. Jalostettu taimiaines luo kasvua, jota voi vielä lisätä lannoittamalla. Myös esimerkiksi taimikonhoidossa jätetty riistatiheikkö antaa pienellä vaivalla ison tuen metsän monimuotoisuudelle. Kevään kynnyksellä on hyvä miettiä mitä hyvää hoitoa ja arvonlisää juuri sinun metsäsi kuviot kaipaisivat lähitulevaisuudessa. Ja muista kilpailuttaa puukauppasi. Nähdään kesän tapahtumissa. HALLINTO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon uusi valtuusto järjestäytyi Savonlinnassa Valtuuston järjestäytymiskokouksen aluksi pidetyn esittäytymiskierroksen myötä todettiin, että Mhy Etelä-Savon valtuusto edustaa laajasti ja monipuolisesti Mhy Etelä-Savon metsänomistajakuntaa. Valtuusto valitsi kokouksessaan vuosille 2025-2026 seitsemän jäsenisen hallituksen äänestämällä. Mhy Etelä-Savon hallitukseen kuuluvat (vas.) Taina Pietarinen, Ville Rouhiainen (varapj), Esa Martikainen, Mika Utriainen, Kari Turunen, Kaisa Ralli (pj) ja Jussi Laitinen. (Kuva alla) Hallituksen varajäseniksi valittiin Noora Ruuth, Ville Häkkinen, Mikko Jantunen, Voitto Heikkilä, Olli Pitkänen, Esa Karjalainen ja Jouko Frilander. MTK:n metsävaltuuskuntaan kokousedustajiksi vuodelle 2025 valtuusto valitsi Kaisa Rallin, Markku J Lamposen ja Kari Turusen. Varajäseniksi valittiin Noora Ruuth, Ville Rouhiainen ja Taina Pietarinen. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuusto v. 2025-2028 • Maritta Arokivi Lappeenranta • Jouko Frilander Pieksämäki • Heikki Fritz Savonlinna • Voitto Heikkilä Pertunmaa • Ville Häkkinen Mikkeli • Frans Jaatinen Juva • Mikko Jantunen Savonlinna • Esa Karjalainen Puumala • Kari Kekkonen Mikkeli • Olavi Kietäväinen Puumala • Antti Kokkonen Savonlinna • Jussi Kolehmainen Pieksämäki • Merja Kuuramaa Enonkoski • Arttu Laakso Joutsa • Jussi Laitinen Joutsa • Markku J Lamponen Mäntyharju • Ahti Lehtinen Pertunmaa • Heli Leväinen Pieksämäki • Pekka Liimatainen Juva • Vesa Lötjönen Savonlinna • Esa Martikainen Juva • Emmi Mattila Pertunmaa • Anu Myllys Pieksämäki • Eero Mällönen Joutsa • Tapio Nenonen Savonlinna • Marja Sisko Nousiainen Savonlinna • Paavo Nummela Joutsa • Olli Pekka Nykänen Rantasalmi • Matti Pasonen Hirvensalmi • Jouni Paunonen Juva • Anu Pehkonen Pieksämäki • Mikko Pesonen Enonkoski • Taina Pietarinen Kangasniemi • Timo Piispa Juva • Olli Pitkänen Rantasalmi • Tuomas Purhonen Enonkoski • Kaisa Ralli Sulkava • Ville Rouhiainen Mikkeli • Noora Ruuth Mikkeli • JanneSairanen Savonlinna • Katri Saksa Kangasniemi • JanneTarvainen Kuopio • Kari Turunen Enonkoski • Mika Utriainen Pieksämäki • Väinö Viljakainen Pieksämäki Toni Härkänen Petri Pajunen
8 9 METSÄNOMISTAJA Ammattilaisen näkemys kiinnostaa, vaikka metsäasiat ovatkin tuttuja – Oiva Kähärä hakee tietoa ja mielipiteitä monipuolisesti Mikkeliläinen Oiva Kähärä on tottunut ja osaava metsänomistaja, mutta ammattilaisen näkemys metsänhoidosta kiinnostaa silti. Metsäkierroksella Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Taina Kekkonen kertoi näkemyksiään Kähärän metsien hoidosta. Matti Turtiainen | Toimittaja Päivä on vuoden aikaan nähden kauneimmillaan, kun Oiva Kähärä ja Taina Kekkonen lähtevät kiertämään Kähärän perheen metsätilaa Mikkelin Kekkolankylässä. Oiva Kähärä on omatoiminen metsänomistaja ja hän tekee itse ja oman perheen avustamana metsien hoitotyöt. ”Hakkuita lukuun ottamatta”, Oiva Kähärä sanoo. Erityisen mielenkiinnon kohde on polttopuun teko, ja kesämökin vieressä olevasta varastosta löytyykin puuta kolmen vuoden tarpeisiin. Tällä kertaa ei kuitenkaan ole tarkoitus keskittyä erityisesti energiapuun hankintaan, vaan silmäillä metsää tulevien hakkuiden näkökulmasta. Erityisesti Kähärää huolettaa parin männikkökuvion terveystilanne. Parhaassa arvokasvussa olevia mäntyjä näyttää kuivuvan pystyyn, ja syynä on mitä todennäköisimmin se, mitä Oiva Kähärä ennakkoon arveleekin – tyvitervastauti. ”Siltä tämä näyttää”, vahvistaa Taina Kekkonen. ”Mutta en vielä heti uudistaisi tätä, sillä nämä näyttävät kuitenkin kasvavan hyvin.” Puunmyynti suunnitteilla Oiva Kähärä sanoo, että Taina Kekkosen kanssa metsässä on kävelty ja kierretty säännöllisen epäsäännöllisesti tekemässä puunmyyntisuunnitelmia ja kartoittamassa hoitotoimia. Oiva Kähärän metsät ovat hänen kotitilansa metsiä ja pinta-alaa löytyy vajaa 70 hehtaaria. ”Sopivasti, että tekemistä riittää eikä ole vapaa-ajan vietto-ongelmia”, hän naurahtaa. Hakkuita tehdään vuosittain, ja pääosin ne toteutetaan metsänhoidollisesta näkökulmasta. Metsän hoitoon kuuluvat myös uudistushakkuut, kun niiden aika on. ”Puuston nuorentaminen on ollut yksi tavoite”, Taina Kekkonen sanoo. Tavoitteet selvillä Metsänhoito on Oiva Kähärälle rutiinia, ja tavoitteet metsäomaisuuden hoidolle ovat selvät. ”Tavoite on jättää metsät seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin mitä ne olivat silloin, kun itse sain ne.” Ja hyvältä näyttää. Rehevät pohjat puskevat puuta mallikkaasti eikä vajaatuottoisia kuvioita satu kohdalle reilun tunnin kierroksen aikana. Tyvitervaskuvioiden ohella Oiva Kähärä hakee tällä kertaa näkemystä ja tukea kuusikoiden harvennusten ajoittamiseen. Puukauppaa hän sanoo tekevänsä pääasiassa suoraan yhtiöiden kanssa neuvotellen, mutta nyt kiinnostaa myös metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun hyödyntäminen. ”Harvennusleimikoiden osalta se voisi tulla nyt kyseeseen.” Oiva Kähärä pitää metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa keskustelua yhtenä tärkeänä perusteena yhdistyksen jäsenyydelle. ”On hyvä, että on joku asiantuntija, jonka kanssa voi jutella eikä päätöksiä tarvitse tehdä aivan yksin. Metsän hakkuissa tehdään kuitenkin aina tavallaan jotain lopullista”, hän sanoo. Taina Kekkonen muistuttaa myös markkinanäkemyksen ja -tietouden merkityksestä puukauppaa pohdittaessa. ”Voi olla, että puun ostajan näkemys on toisenlainen kuin metsänomistajan tai metsänhoitoyhdistyksen näkemys. Keskustelemme näistä eri näkökulmista Oivan kanssa.” Jälkikasvua mukana Mukana tämänkertaisella metsäkierroksella on myös hiihtäjänä tunnettu tytär, Jasmin Kähärä, joka on itse asiassa ensimmäistä kertaa tämän kaltaisella metsäkäynnillä. ”Tämä sattui sopivasti, kun olin kotona Mikkelissä käymässä pari päivää”, sanoo Jasmin. Ammattimaisesti harjoittelevan hiihtäjän arki kuluu pääasiassa Vuokatissa ja kilpailumatkoilla, mutta hiihtokauden ulkopuolella jää aikaa metsäasioihinkin perehtymiseen ”Istutuksissa olen keväisin ollut mukana. Se sattuu aikataulullisesti ihan sopivasti kilpailukauden päättymisen jälkeen ja ennen harjoittelukauden alkamista”, hän sanoo. Oiva Kähärä (kesk.) hymyilee, vaikka vuosi sitten syksyllä istutettu kuusen taimikko näyttääkin jurovan heinikon seassa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Taina Kekkonen suhtautuukin hieman varauksellisesti syysistutukseen. Kuusikon voi hyvin jo harventaa, mittailee Taina Kekkonen. Oiva ja Jasmin Kähärä ovat samaa mieltä, ja kuvio päätyneekin mukaan puunmyyntisuunnitelmaan. Kuvat:Matti Turtiainen Jasmin Kähärä on Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kumppani- urheilija, jonka päätavoite on vuoden 2026 talviolympialaiset Italiassa. Jasminin kuulumiset Alkukaudesta reissasin ja kilpailin paljon, mistä päällimmäisenä on jäänyt mieleen vuodenvaihteen Tour de Ski. Hiihdin kiertueen ensimmäistä kertaa loppuun ja saavutin siellä myös tähänastisesti parhaan mc-sijoitukseni (4.) perinteisen sprintissä. Tammikuussa kilpailin pari viikonloppua Sveitsissä ja Italiassa, minkä jälkeen palasin kotiin harjoittelemaan ja valmistautumaan Trondheimin MM-kilpailuihin. Päämatkani vapaan sprintti hiihdettiin heti kisojen alussa, ja pääsin hiihtämään myös skiathlonin sekä 10 kilometrin perinteisen väliaikalähtökilpailun. Vapaan sprintissä sijoitukseni oli 14.
10 11 Tilaa korjuupalvelu metsänhoitoyhdistykseltäsi: mhy.fi/puukauppa/puunkorjuu Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on hyvä vaihtoehto pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Siinä Metsänhoitoyhdistys ei osta puita itselleen vaan välittää puut ostajalle. Mhy.fi Metsässä hyvä Korjuupalvelu – vaihtoehto puukaupoille Metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen Paikalliset ammattitaitoiset yrittäjät Tukkipuun tarkka talteenotto Eri-ikäisrakenteisen metsän poimin- tahakkuut Korjuupalvelun vahvuudet Metsäkäynnistä korjuupalvelun harvennuskohteeksi KORJUUPALVELU Taina Kekkonen | metsäasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Metsäkäynnin pohjalta syntyi Kähärän metsään kaksi puunmyyntisuunnitelmaa, joista toinen oli männikön uudistushakkuu ja toinen oli ensiharvennusvoittoinen harvennusleimikko. Metsäkäynnin yhteydessä keskustelimme Mhy:n korjuupalvelun mahdollisuuksista harvennuskohteiden toteuttamiseen. Suoraan edellistä juttua lainaten Oiva totesikin tuolloin, että ”Harvennusleimikoiden osalta se voisi tulla nyt kyseeseen.” Metsäkäynnin yhteydessä puiden runkomuotoa katseltiin jo tarkoin ja yhdessä todettiin, että nuoressa rinnemaalla hieman tiheässä kasvaneessa koivikossa pitkä koivukuitu antaa tavanomaista kolmemetristä koivukuitua huomattavasti paremman saannon. Latvusta ja oksaa jää silti ravinteeksi ja maaperän suojaksi. Metsäkäynnillä keskustelimme myös hakkuujäljen merkityksestä ja korjuukaluston koosta. Ehkäpä Oivan mieleen jäivät vakuuttelut korjuujäljestä. ” Kyseiset yrittäjät ovat olleet omassa metsässänikin töissä, eikä ajokonekaan ole isoimmasta päästä ”. Puunmyyntisuunnitelman liitteeksi laitoin Mhy:n puunkorjuupalvelun tarjouksen harvennuksen toteuttamiseksi. Jokusen hetken asiaa mietittyään Oiva soitteli ja suunnitelmasta siirryttiin sopimusvaiheeseen parin yksityiskohdan tarkistamisen jälkeen. Sopimuksen teon hetkellä on hyvä varmistaa hintojen lisäksi mm. aikataulutoive, varastopaikat, kulkureitit ja muut huomioitavat seikat. Harvennuksen toteutus tapahtui sovitusti helmikuun puolivälissä. Hektisestä korjuutilanteesta huolimatta ennakkoilmoitus ehdittiin antaa metsänomistajalle juuri sopivalla hetkellä ja yrittäjä Ari Hänninen ja metsänomistaja ehtivät tavatakin leimikolla. Yhdessä miehet olivat todenneet, että ” tehdään niin kuin hyvä tulee, eikä oteta liikaa”. Harvennuksen jälki todettiin koneen poistuttua sovitun mukaiseksi ja muutkin sovitut asiat toteutuneiksi. Ehkäpä Mhy:n korjuupalvelu on myös jatkossa varteenotettava vaihtoehto Kähärän perheen metsissä. Taina Kekkonen Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 170 €, etusi 72 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen!
12 13 Ota yhteyttä, suunnitellaan yhdessä! Taina Kosonen erityisasiantuntija kaupanvahvistaja 040 776 6235 taina.kosonen@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsätilojen omistusjärjestelypalvelut Lahjakirjat Kauppakirjat Perunkirjoitukset Ositukset ja perinnönjaot Testamentit Edunvalvontavaltakirjat Lainhuudot Veroneuvonta Metsävähennys pähkinänkuoressa Taina Kosonen | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Metsävähennys on metsätalouden verotettavaa tuloa pienentävä laskennallinen verovähennys. Sen avulla metsäomistaja voi vähentää osan (60 % 02/2025) metsätilan hankintamenosta metsäverotuksessaan. Metsävähennyksen tarkoituksena on ollut kannustaa metsänomistajia hankkimaan lisää metsää ja myymään aktiivisesti puuta. Metsävähennyspohjan muodostuminen Metsävähennyspohjaa muodostuu metsämaan hankintamenosta. Hankintamenoon lasketaan mukaan metsämaan kauppahinta ja hankintaan liittyvät kulut. Hankintakuluja ovat mm. kauppakirjan laatimiskulu, kaupanvahvistajan palkkio, varainsiirtovero, lainhuudatuskulut ja ostajan osuus lohkomiskulujen osalta. Metsävähennykseen oikeuttaa se metsämaa, joka on hankittu vastikkeellisesti 1.1.1993 tai sen jälkeen. Metsävähennystä muodostuu myös vaihtokirjalla tehdyissä metsätilojen luovutuksissa. Myös perinnönjakosopimuksella syntyy metsävähennystä siltä osin, kun metsämaan lunastuksessa käytetään pesän ulkopuolisia varoja. Metsävähennyspohjan siirtyminen Jos metsävähennykseen oikeutettu metsä siirtyy lahjana tai perintönä, metsän mukana siirtyy myös se osuus metsävähennysoikeudesta, joka lahjoittajalla tai perinnönjättäjällä on jäänyt eläessään käyttämättä. Metsävähennykseen oikeutetut metsänomistajat Oikeus metsävähennyksen hyödyntämiseen on metsää omistavalla luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä sekä näiden muodostamilla verotusyhtymillä sekä yhteisetuuksilla kuten yhteismetsillä. Metsää omistavat osakeyhtiöt ja elinkeinoyhtymät eivät ole oikeutettuja metsävähennyksen käyttämiseen. PALVELUT Kysymys Jos metsävähennystä hyödyntänyt henkilö kuolee, tuleeko metsien omistus säilyttää jakamattomalla kuolinpesällä, aina 10 vuoden aikajakso täyteen kiinteistön ostosta lukien, ennen pesän jakoa ja kiinteistön siirtoa rintaperilliselle, jotta luovutusvoittoverolta vältytään? Vastaus Kuolinpesää ei tarvitse jättää jakamattomaksi 10 vuoden ajaksi. Luovutusvoittoverotuksessa perintönä saadun omaisuuden osalta hankintahinnaksi muodostuu perintöverotuksessa vahvistettu verotusarvo (ei vainajan aikanaan maksama metsätilan ostohinta). Jos kuolinpesä luovuttaa metsävähennysjärjestelmässä olevaa metsää vainajan kuoleman jälkeisinä verovuosina, lisätään luovutusvoittoon vain kuolinpesän käyttämää metsävähennystä ei vainajan elinaikana käyttämää metsävähennystä. Vainajan kuolinvuoden aikana luovutetun metsän luovutusvoittoon lisätään vainajan elinaikana käytetty metsävähennys. Kysymys Voidaanko kuolinpesän muita varoja, esim. merkittävää pankkitilillä olevaa varallisuutta erottaa kuolinpesästä perintöverojen maksuun, samalla kun luovutusvoittoverosta vapautumista odotellaan? Vastaus Kuolinpesän osakkaat voivat keskinäisellä sopimuksella maksaa osakkaiden perintöverot kuolinpesän rahavaroilla, kyse on tällöin osittaisesta perinnönjaosta, johon tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus. Kysymys Ovatko metsäkiinteistöjen kauppoja vahvistavat henkilöt tietoisia luovutusvoittoverosta metsävähennyksen seurauksena? Ja tuntevatko he tämän 10 vuoden säännön rintaperillisille siirrettäessä? Vastaus Kaupanvahvistajan tehtävään ei kuulu osapuolten veroneuvonta. Kysymys Jos metsävähennystä hyödyntänyt henkilö haluaa myydä kaksi metsäkiinteistöään rintaperilliselle, lasketaanko 10 vuoden aika verovapaudelle ensimmäisen vai toisen kiinteistön ostohetkestä. Tilanne 1: metsävähennystä on laskennallisesti käytetty vain ensimmäisen kiinteistön osalta? Tilanne 2: metsävähennystä on laskennallisesti käytetty molempien kiinteistöjen osalta? Tässä on huomattava, että tilanne voi olla se, että ensimmäinen kiinteistö on ostettu vaikkapa 20 vuotta sitten ja toinen 2 vuotta sitten. Vastaus Kuolinpesän osakkaat voivat keskinäisellä sopimuksella maksaa osakkaiden perintöverot kuolinpesän rahavaroilla, kyse on tällöin osittaisesta perinnönjaosta, johon tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus. Metsävähennyksen erityiskysymyksiä ja -vastauksia:
14 15 Juha Tuononen MHYP Juha Tuononen | metsänhoidon asiantuntija | Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO Varmista uudistamisen onnistuminen varhaishoidolla Varhaishoito on osa uudistamisen varmistamista, jossa huolehditaan uuden metsän perustamiseksi tehdystä investoinnista ja varmistetaan, että mahdollisimman moni halutuista taimista pääsee alkuvaiheen kilpailutilanteesta uuteen kasvuun. Mitä pienemmästä taimikosta on kyse, sitä säännöllisemmin kannattaa tilannetta seurata ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Taimikon varhaisvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat puustoon koko kiertoajan. Kylväen tai istuttaen perustettu taimikko on syytä tarkistaa heti ensimmäisen kasvukauden jälkeen ja tarkastella, onko uudistusalan taimettuminen onnistunut. Tarvittaessa tässä vaiheessa voidaan tehdä täydennysistutusta. Ensimmäisten vuosien aikana tarkkaillaan, haittaavatko heinät taimien kasvua. Tarvittaessa voidaan tehdä heinäntorjuntaa esimerkiksi tallaamalla heiniä taimien ympäriltä. Heinäntorjuntaa voi olla rehevillä kasvupaikoilla tarpeen tehdä useamman kerran saman kesän aikana. Syksyllä on hyvä varmistaa, ettei lakoontuva heinä kaadu taimien päälle. Taimikonhoidolla kestävyyttä muuttuvaan ilmastoon Kevät etenee ja lisääntyneen lämmön myötä luonnossa alkaa uusi kasvukausi. Pienissä taimikoissa heinät ovat talven jäljiltä lakoontuneita, mutta lämpötilan kohotessa uusi kasvillisuus nousee nopeasti. Vastaavasti luontainen lehtipuusto on vielä alkukeväällä lehdetön, mutta kevään etenemisen myötä näkymä muuttuu täysin, kun lehdet puhkeavat ja puusto lähtee uuteen kasvuun. Taimien jääminen heinien tai lehtipuuston alle kertoo taimikossa olevasta varhaishoidon tarpeesta. Perkaa oikeaan aikaan Taimikon varhaisperkaus tulee ajankohtaiseksi noin 4-6 vuoden ikäisissä taimikoissa. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien taimien kasvua haittaavaa lehtipuustoa ja vesakkoa. Puulajivalintoja tehtäessä tehdään samalla päätöksiä tulevan metsän suhteen. Sekametsän kasvatus on monesta syystä suositeltavaa. Sekametsäisyys pienentää tuhoriskejä ja samalla lehtipuusekoitus on arvokasta monimuotoisuudelle, maaperän ominaisuuksille ja virkistyskäytölle. Sekametsäisyyteen tähtääminen edellyttää tarkkuutta ja taitoa. Lehtipuuston täydellinen perkaus voi johtaa tilanteeseen, jossa uusi lehtipuusto ei enää ehdi jalostetun istutuskuusikon kasvuun mukaan. Lopputuloksena on yhden puulajin metsä. Sekametsää tavoiteltaessa tulisikin istutuskuusikkoon jättää jo varhaisperkausvaiheessa siemensyntyisiä, noin kuusen mittaisia lehtipuita. Näin tulevissa toimenpiteissä on mahdollisuus edelleen ylläpitää sekapuustoisuutta. Kerran perattu kuusen taimikko. Varhaishoidosta huolehtimalla kuusen taimet saavat hyvän alun kasvulleen. Mhy.fi Metsässä hyvä 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Tilaa taimikonhoito: soittamalla omalle metsäasiantuntijallesi www.mhy.fi/etela-savo/yhteystiedot Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Muista Metkatuki 200,-/ha
16 17 METSÄNHOITO Tule mukaan mahdollistajaksi! Lue lisää: www.mmsaatio.fi Metsä tutuksi tuleville sukupolville Tee taimikonhoidossa pitkälle kantavia ratkaisuja Taimikonharvennus tulee kyseeseen puulajista ja uudistamistavasta riippuen 3-7 metrin ja 10-15 ikävuoden vaiheessa. Taimikonharvennuksessa puusto harvennetaan sopivaan kasvatustiheyteen ja valittuun, kasvupaikan mukaiseen puulajisuhteeseen. Valintoja tehtäessä on hyvä arvioida omien metsien riskikohteet ja tilanteen kehittyminen seuraavan 50 vuoden aikana. Juurikäävän leviämisriskiä voidaan pienentää toteuttamalla myös havupuuvaltaiset taimikonhoidot lämpötilan ollessa nollan alapuolella tai käsittelemällä kannot torjunta-aineella. Tämän päivän taimet kasvavat meillä lämpenevään ilmastoon. Kasvupaikan mukaiset puulajivalinnat, oikeaaikaiset taimikonhoitotoimenpiteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen antavat hyvät lähtökohdat tulevaisuuteen. Taimikon ja nuoren metsän hoitoon on saatavilla metkatukea ja sitä kannattaa hyödyntää. Tuen myöntämisen kannalta ei ole väliä, kuka metsänhoitotyöt tekee. Voit tehdä ne itse tai teettää metsäalan ammattilaisella. Uudistaminen Varhaisperkaus Taimikonharvennus 0–2 vuotta Noin 5 vuotta 10–15 vuotta 0–0,5 metriä 1 metri 3–7 metriä Puuston ikä Puuston pituus AJANKOHTAISTA Metsänomistaja, oletko jo ottanut käyttöösi OmaMetsän? Käy tutustumassa www.omametsa.fi OmaMetsässä voit Tarkastella metsäomaisuuttasi Nähdä puustosi tulevaisuuden arvokasvun Seurata metsäsi terveyttä ja myrskytuhoja satelliittihavaintoihin ja tekoälyyn perustuen Saada etukäteistietoa nuoren metsän hoitotarpeista Saada ajankohtaista tietoa puun myyntihinnoista Luoda omia karttamerkintöjä Lähettää viestejä omalle metsäasiantuntijallesi Tilata palveluita • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko? Seppo Miettunen
18 19 Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Teemu Pylkkänen 0400 754 254 Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa Henrik Tuomiharju 040 716 2775 Mikkeli Jaakko Ryynänen 0400 203 469 Juva, Puumala, Sulkava ja Rantasalmi Jukka Halttunen 050 026 1720 Pieksämäki ja Kangasniemi Heikki Mononen 044 555 0484 Enonkoski ja Savonlinna Metsäsuunnitelma on metsänomistajan käsikirja metsien hoitoon. Metsäsuunnitelmasta saat tiedot puustosta, metsänhoitotarpeista, arvokkaista elinympäristöistä sekä mahdollisuuksistasi puun myyntiin. Sen avulla metsäomaisuuden hoidon suunnittelu helpottuu ja työt tulee toteutettua ajallaan. Metsäsuunnitelma on myös aina mukanasi OmaMetsässä omametsä.fi. Metsäsuunnittelijamme laatiivat suunnitelman sinun metsäsi lähtökohdista, omien tavoitteidesi mukaisesti. Tilaa metsäsuunnitelma omalta metsäasiantuntijaltasi tai ota yhteyttä suoraan metsävara-asiantuntijoihimme. Metsäsuunnittelun ja metsäarvioiden erityisasiantuntijamme Hyvin suunniteltu on metsässä tehty! Sertifiointi on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta mikäli metsät ovat sertifioituja, tulee niissä toimia sertifioinnin vaatimusten mukaisesti. Sertifiointivaatimusten vakava tai toistuva rikkominen voi johtaa jopa sertifioinnista erottamiseen. Metsänomistajan metsät ovat sertifioinnin piirissä, mikäli metsänomistaja on esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai ilmoittautunut itse KMY:n rekisteriin. Myös eri metsäyhtiöiden kanssa puukauppoja tehdessä metsätilat usein liitetään sertifiointiin. Vaatimukset otettava huomioon Säästöpuut, tekopökkelöt, rantojen suojakaistat, suoluonnon suojavyöhykkeet, arvokkaat elinympäristöt ja monet muut asiat ovat jo arkipäiväistyneet metsänkäsittelyssä. Valitettavan usein kuitenkin tulee vastaan tilanteita, joissa metsänomistajalla tunne astuu peliin ja esimerkiksi tuulen kaatamat säästöpuut korjataan polttopuuksi, sillä eihän niitä voi lahoamaankaan jättää. Jotta sertifioinnin vaatimukset täyttyvät, niin metsä ei kuitenkaan saisi olla liian ”siisti”. Lahopuullakin on metsässä oma tärkeä roolinsa. Sertifiointi sitoo Toisinaan metsänomistajat ajattelevat, että sertifioinnin vaatimuksista ei tarvitse välittää, kun työn tekee itse tai teettää sen itse, eli ostaa palvelun suoraan esimerkiksi hakkuukoneyrittäjältä. Jos metsä on sertifioitu, ei edellä kuvatuissakaan tilanteissa saa jättää noudattamatta sertifioinnin vaatimuksia. Sertifioiduissa metsissä tehtävät työt tulee tilata sertifiointiin sitoutuneelta yrittäjältä ja ne on tehtävä sertifiointivaatimusten mukaan. Työ on toteutettava sertifioinnin vaatimusten mukaan myös silloin, kun työn toteuttaja on metsänomistaja itse. Lisäksi metsänomistajan on muistettava tehdä metsänkäyttöilmoitus myös omaehtoisista hakkuista. Arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen Sertifiointi mm. kieltää heikentämästä arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteitä. Mistä metsänomistaja sitten saa apua esimerkiksi elinympäristöjen tunnistamiseen? Metsään.fi -palvelusta on nähtävissä aiemmin kartoitetut elinympäristöt ja metsien käsittelyssä huomioitavat kohteet. Muita hyviä palveluita ovat mm. Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsä-palvelu ja eri yhtiöiden tarjoamat sovellukset. Mikäli tilalla on olemassa ajantasainen metsätaloussuunnitelma, on siihen merkitty huomioitavat kohteet. Lisäksi metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen saa varmuudella Metsäkeskukselta paluupostia, jos käsiteltävän alueen lähellä on arvokkaita kohteita, jotka tulee ottaa huomioon. Jotta metsätalouden nykymuotoinen harjoittaminen olisi jatkossakin mahdollista, jokaisen metsänomistajan tulisi tehdä pieniä tekoja ja noudattaa myös omissa toimissaan sertifioinnin vaatimuksia. Sertifiointi – kirosana vai kunnia-asia? Metsäammattilaiset ovat verrattain hyvin tietoisia sertifioinnin vaatimuksista, mutta entäpä metsänomistajat? Sertifioinnilla on maassamme jo pitkät perinteet, mutta kriteeristö on vuosien saatossa muuttunut useamman kerran. Ei siis ole ihme, jos metsänomistaja kokee vaatimukset vieraaksi tai tulee unohtaneeksi, mitä metsässä saa ja ei saa tehdä. Hyvin toteutettuna sertifiointi ei ole kirosana vaan osa normaalia arkipäiväistä toimintaa. Se on kunnia-asia ja konkreettinen osoitus kestävästi ja läpinäkyvästi toteutetusta metsätaloudesta. Itäinen metsäsertifiointitoimikunta METSÄNHOITO
20 21 LUONNONHOITO Vapaaehtoinen metsien suojelu ja luonnonhoito kiinnostaa metsänomistajia Miia Suhonen | luonnonhoidon erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Aloitin syksyllä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon luonnonhoidon erikoisasiantuntijana, ja on ollut ilahduttavaa, kuinka paljon luonnonhoidon asiat kiinnostavat metsänomistajia. Mhy:n metsäasiantuntijat ja alueen metsänomistajat ovat vinkanneet hienoista kohteista, joista ensimmäiset määräaikaisen tai pysyvän suojelun suojelupäätökset ovat jo tulleet voimaan ja metsänomistajat saaneet korvaukset. Kiitos kaikille hienosti alkaneesta yhteistyöstä luonnonhoidon asioiden parissa! Kohteet kartoitetaan maastokäynnillä Useimmiten kohteet löytyvät metsänomistajan ja metsäasiantuntijan maastokäynnillä, jolloin havaitaan tavallisesta talousmetsästä poikkeavia luontoarvoja. Osa kohteista on sellaisia, että metsänomistaja on jo itse säästänyt kohdetta, tai alue sijaitsee korjuuteknisesti niin haastavassa paikassa, että kohteella ei ole käyty sitten pokasaha-aikojen, jos silloinkaan. Myös metsäkeskuksen jo valmiiksi määrittämien metsälain 10§ kohteiden suojeluun on saatavissa korvauksia, jos kuvion puuston arvo ylittää omavastuun. Suojeluun sopivilla kohteilla on usein iäkästä puustoa, lahopuuta, vanhoja palokantoja, monipuolista puulajistoa, kerroksellisuutta tai rehevyyden tuomaa monipuolista kasvillisuutta. Luonnontilaiset pienvedet lähiympäristöineen ovat myös hyviä kohteita, vesiensuojelunkin kannalta. Kohteella täytyy olla jotain talousmetsästä poikkeavia piirteitä. Nuoret kasvatusmetsät tai juuri harvennetut varttuneet tasaikäisrakenteiset metsät eivät kohteiksi sovellu. Suojeluun määräaikaisella ympäristötuella Pinta-alaltaan pienempien suojelukohteiden rahoitus on helpointa Metka-tuen määräaikaisen ympäristötuen kautta. Määräaikaisessa suojelussa sopimus tehdään 10 vuodeksi kerrallaan ja korvaus maksetaan sopimuskauden alussa. Ympäristötuki on veroalaista tukea. Korvaus määräytyy kohteen Luonnonhoito- ja vesiensuojeluhankkeet • Ympäristötuen valmistelu (Metka) kohteen tunnistaminen, tuen valmistelu ja hakuprosessi • METSO-ohjelma: pysyvä suojelu • HELMI-ohjelma: luonnonhoito ja ennallistaminen • Luontoarvojen kartoitus ja luontolaatukartoitukset • Suometsien hoitohankkeet (Metka) • Vesiensuojeluhankkeet Miia Suhonen luonnonhoidon erityisasiantuntija 0400 839 675 miia.suhonen@mhy.fi puuston, pinta-alan ja mahdollisen kannustinkorvauksen kautta, useimmiten korvaustaso asettuu 10-15e/m3 välille. Korvaus lasketaan kaikesta puutavarasta, niin lepistä kuin tukkipuistakin. Jos kohteella lahopuuta paljon, maksetaan kannustinkorvausta. Tukea haetaan metsäkeskuksesta, joka maksaa metsänomistajan suojelutuen päälle ympäristötuen valmistelukorvausta, jonka mhy sitten laskuttaa, kun tukipäätös ja korvaus maksettu metsänomistajalle. Useimmissa tapauksissa valmistelutuki riittää kattamaan mhy:n kulut, jolloin suojeluhankkeen teettäminen on metsänomistajalle ilmaista. Metsäkeskuksella on ollut Metkatuen maksatuksen käynnistysvaikeuksia, jonka takia useampi jo syksyllä haettu suojelusopimus odottaa vielä päätöstä, tukivaroja on kyllä tarjolla hyvin, viime vuoden käyttämättä jääneet ympäristötukirahat siirtyivät tälle vuodelle, tämän vuoden rahoituksen lisäksi. Metka-tuen kautta on rahoitusta tarjolla myös luonnonhoidon hankkeisiin, eli esimerkiksi soiden ennallistamiseen tai lehtojen kunnostamiseen. Metsänhoitoyhdistys aloittaa yhteistyökumppanin kanssa ennallistamishankkeiden suunnittelun tänä vuonna. Metso-suojeluohjelman rahoitus ollut vähissä Paljon on tarjottu kohteita myös pysyvään suojeluun, joka toteutetaan ELY-keskuksen kautta. Harmittavasti pysyvän Metso-suojeluohjelman rahat ovat olleet vähissä on useamman vuoden. Nykyinen Metso-kausi päättyy -25 vuoden loppuun, ja uusi Metso-ohjelmakausi alkaa -26, mutta rahoituksen tasosta tai suojelukriteerien mahdollisista muutoksista ei ole vielä tehty päätöksiä. Toivottavasti rahoitusta löytyy lisää, koska pysyvään suojeluun tarjotaan jatkuvasti lisää hienoja kohteita, jotka usein jäävät roikkumaan ilman päätöstä pitemmäksikin aikaa. Uusi toimenkuva luonnonhoidon asiantuntijana on ollut todella mielenkiintoinen ja on ollut mukava auttaa metsänomistajia vapaaehtoisen suojelun asioiden parissa. Ota yhteyttä, jos metsätilallasi on joku alue minkä suojeluarvoja haluaisit selvittää, mennään maastoon keväällä! Monimetsä-Hanke Miia Suhonen Merja Kuuramaa
22 23 Stihl – ammattimaiseen sahaukseen Stihl ms 261 moottorisaha on täysiverinen ammattisaha, joka soveltuu hyvin myös omatoimiselle hankintahakkuita tekevälle metsänomistajalle. Testin saha on varustettu 50cm3 moottorilla, lämpökahvoilla sekä sähköisellä kaasuttimen lämmityksellä. Sahassa oli lisäksi M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä, joka toimi erinomaisesti. Stihlillä sahattiin satunnaisesti noin 30 tankillista, ja tuntui, että sahan kierrosherkkyys ja teho kasvoivat testin loppua kohden. Lämpökahvat toivat märillä ja kylmillä keleillä hakkuutyöhön mukavuutta. Kahvanlämmitin piti kädet mukavan lämpöisenä, vaikka hanskat olisivatkin vähän kastuneet. Tästä sahasta jäi positiivinen kuva ja sitä voi lämpimästi suositella hankintahakkaajalle. Puhtia riittää isompienkin puiden kaatoon. Sahan hinta on hieman alle 900€, riippuen toki ostopaikasta. Laadukkaista materiaaleista valmistetulle sahalle voi povata pitkää ikää ja paljon sahattavia kuutioita. Einhell – edullinen markettisaha Toinen testaamamme saha löytyi marketin hyllyltä edulliseen 59 euron hintaan. Saha on Einhell GH-PC 1535 TC. Saha oli pakattu tyylikkäästi kuvitettuun pahvipakkaukseen. Sahan mukana tuli pieni työkalusetti, jonka sisältö osoittautuikin tarpeelliseksi testin aikana. Voiko näin edullisesti saada toimivan moottorisahan? Kyllä ja ei. Luonnollisestikaan tällaisella hinnalla ei saa ammattisahaa, mutta jonkinlaisen sahan kuitenkin. Hinta ja laatu kulkevat yleensä käsi kädessä. Einhellin moottorisaha käynnistyi hyvin, ja moottori oli yllättävän pirteä. Saha oli kuitenkin rakenteeltaan heikko ja se ei kestänyt kasassa edes testin loppuun saakka. Muovinen teräketjun pikakiristin löystyi vähän väliä, ja teräketju pomppi laipalta pois. Hentoisesta muovista valmistettu käynnistinkoppa antautui testin lopussa. Hauras muovi murtui, ja testi jouduttiin lopettamaan. Tätä sahaa ei hyvällä tahdollakaan voi suositella hankintahakkaajalle. Tai ylipäänsä kenellekään. METSÄASIANTUNTIJA TESTAA Moottorisahatesti: Stihl vastaan Einhell Moottorisaha on mökkiläisen välttämätön työkalu, joka kannattaa valita aina käyttötarkoituksen mukaan. Useimmissa tapauksissa riittää edullisempi ja kevyempi 30-40 -kuutioinen moottorisaha, jonka käyttömukavuus on harrastajan käsissä parempi kuin ammattilaiskäyttöön tarkoitetun raskaamman 50-kuutioisen. Tällä kertaa testissä oli kaksi hintahaitarin ääripäitä edustavaa sahaa, Stihl ms261 C-M VW ja Einhell GH-PC 1535 TC. Stihl ms261 C-M VW Tekniset tiedot: Moottorin tilavuus: 50,2cm³ (M-Tronic) Teho:3kW Einhell GH-PC 1535 TC. Tekniset tiedot: Moottorin tilavuus: 41cm3 Teho: 1,5kw
24 25 Rantasalmen kunnassa innostuttiin asiasta ja kumppaniksi löytyi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, joka muokkasi istutusalueen ja välitti koivun taimet kohteelle. Istuttajat puolestaan valitsi Apulannan organisaatio, ja kutsun talkoisiin sai sadoista hakeneista vain muutama kymmenen onnekasta. Ensimmäiset taimet maahan Monelle fanille tapahtuma oli ensimmäinen kosketus metsän uudistamiseen, niin myös Varkaudesta paikalle tulleille Ninni ja Enni Immoselle, äidille ja tyttärelle. ”Kun on yhdistelmä luontoa ja Apulantaa, niin ei voi olla parempaa”, Ninni Immonen totesi. ”Oli kiva, että saatiin tämä tempaus nyt Savoon.” Ninni kertoi nauttivansa suuresti luonnosta ja luonnossa oleilusta, mutta metsän kasvattamisesta hänellä ei ennen tätä ollut kokemusta. Apulanta sen sijaan on ollut tuttu ja läheinen jo nuoruudesta asti. ”Apulannan musiikki on kulkenut mukanani sieltä teini-iästä saakka. Enni on oikeastaan äidin vanavedessä tutustumassa tähän asiaan.” Taimia pariskunta aikoi istuttaa niin paljon kuin niitä riittäisi ja alun pienten alkuhankaluuksien jälkeen istutus alkoikin sujua. Ninni piti hienona ajatuksena sitä, että metsää istutetaan seuraavaa sukupolvea ajatellen ja yhdessä tehden. ”Jotain kestävää toivon tästä tulevan, niin että metsää ensin vaalitaan ja hoidetaan, ja tuotto käytetään hyvin.” Minusta kasvaa puu – Apulanta-metsä istutettiin Rantasalmelle Apulanta-yhtyeen ideoima Minusta kasvaa puu -projekti perusti jo toisen Apulanta -metsän keväällä 2024 Rantasalmelle. Rantasalmen kunnan metsään istutettiin parituhatta koivun taimea bändin fanien talkoovoimin. Apulannan toiveena projektille on monimuotoinen metsä, joka tarjoaa tulevaisuudessa myös virkistystä puun tuotannon ohella. Istutusputkien napsahtelu täydensi aurinkoisen toukokuun päivän tunnelmaa, kun Rantasalmen kunnan metsäalueelle istutettiin koivun taimia. Urakasta huolehtivat Apulanta-yhtyeen fanit, joita oli tullut paikalle ympäri maan. Parin tuhannen koivun taimen istuttaminen ei vienyt kuin vajaat kaksi tuntia, ja talvella uudistushakattu alue oli jälleen valmiina puskemaan uutta puuta. Apulannan Toni Wirtanen ja Sipe Santapukki olivat itse mukana talkoissa. ”Koko idea lähti oikeastaan liikkeelle Olympiastadionin konsertista, kun jaoimme yleisölle 300 000 koivun siementä. Ajattelimme, että noin ison konsertin järjestäminen aiheuttaa päästöjä, joita voidaan kompensoida puita istuttamalla”, Toni sanoo. ”Jos vaikka 30 000 niistä jaetuista siemenistä kylvettiin kasvamaan, on se jo jonkunlainen saavutus.” Meistä kasvaa metsä Idea jalostui Minusta kasvaa puu -hankkeeksi ja ensimmäinen Apulanta-metsä istutettiin vuonna 2023 Heinolaan. Tuolloin mukana oli rantasalmelainen Jenna Roponen ja Rantasalmen kunnan nuorten työpajan porukka. Jenna toi tapahtumasta viestiä työnantajalleen Rantasalmen kunnalle. ”Toni heitti idean, että olisiko Rantasalmi seuraava? Miljoona puuta välitavoitteena Kestävä ja monimuotoinen metsätalous oli mielessä Apulannan Tonilla ja Sipelläkin. ”Tämähän on sadan vuoden projekti. Kun nyt istutetaan, niin sitten on hieno metsä sadan vuoden päästä. Tai ainakin sitten, kun omat lapset ovat eläkkeellä”, Toni Wirtanen sanoi. Sipe Santapukin mukaan tavoitteena on saada Apulanta-metsiä istutettua ympäri Suomen kaikkien ihailtaviksi. ”Ne ovat konkreettisia, kauniita kädenjälkiä tällaisista yhteisistä päivistä.” Sipe sanoo suhteensa metsään olevan hyvin läheinen. ”Metsä on minulle kirkko, voimapaikka ja henkisen latautumisen pyhättö. Heinolan kotini on keskellä metsää järven rannalla, ja siitä lähtee suojellut metsät heti kotipihalta.” Apulannan tavoitteena on saada maahan miljoona puuta. Se tuntuisi hyvältä määrältä ja tähän saakka faneille on jaettu jo muutama satatuhatta koivun siementä ja istuttamalla on alkuun laitettu muutama tuhat puuta. ”Mutta ei me muutamaan sataan tuhanteen lopeteta. Se on vain hyvä välitavoite”, Sipe tuumaili. Metsänhoidolle Apulannan tavoitteena on, ettei istutettavia metsiä hoidettaisi ns. puupeltoina vaan pyrittäisiin lisäämään luonnon monimuotoisuutta. ”Sehän ei ole välttämättä meidän asiamme, mutta me voimme laittaa puut maahan. Nämä puut sitovat hiiltä ja tuottavat happea ainakin 60 vuotta ja toivomme kyllä tänne mahdollisimman monimuotoista metsää ja luontoa”, Toni summasi. Teini-iästä Apulantaa fanittanut Ninni Immonen (kesk.) otti tyttärensä Ennin mukaan istutustalkoisiin. Metsänhoitoyhdistys EteläSavon metsäasiantuntija Jani Pulkkinen opasti kaksikolle istutustyön perusteet. Apulannan Sipe Santapukki (vas.) ja Toni Wirtanen (oik.) toivat fanijoukkonsa Rantasalmelle istuttamaan toisen Apulanta-metsän. Minusta kasvaa puu -projektin Rantasalmen kohdetta olivat ideoimassa myös Jenna Roponen ja Santtu Tallqvist. Sanna Hakolahti Sanna Hakolahti Matti Turtiainen Matti Turtiainen METSÄNUUDISTAMINEN Vinkit istutukseen ✓ Tarkista ennen istutusta, että taimet ovat terveitä ja hyväkuntoisia. ✓ Varastoi taimet varjoisessa paikassa. Avaa suljetut pakkaukset. ✓ Kastele taimia. Istutuskosteus on hyvä, kun kevyesti puristaen taimen juuripaakusta tippuu vettä. ✓ Istuta taimet aina muokattuun maahan joko keskelle mätästä tai laikkua. Tiivistä. ✓ Työn edetessä tarkkaile istutustiheyttä ja -syvyyttä. Älä istuta liian pintaan.
26 27 Mikä on Metsänhoitoyhdistys? Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä hallinnoimia yhdistyksiä ja etujärjestöjä. Olemme metsänomistajien tukena ja turvana niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin EU-tasollakin. Teemme työtä sen eteen, että metsänomistamiseen on Suomessa mahdollisimman hyvät edellytykset. Haluamme tehdä parhaamme suomalaisen kestävän metsätalouden eteen ja varmistaa, että metsänomistajuus kannattaa nyt ja tulevaisuudessa. Tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita palveluita ympäri Suomen ja edistämme kestävää metsänhoitoa. Työ suomalaisen kansallisaarteen parissa on tehnyt meistä kunnianhimoisia, mutta nöyriä. Sydämemme sykkii metsälle. Hoidamme sitä kuin omaamme – kuten olemme tehneet jo yli sata vuotta. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo. Tarjoamme metsänomistajille monipuoliset puukaupan, metsänhoidon, luonnonhoidon sekä metsätilan omistusjärjestelyihin liittyvät palvelut. Voit kääntyä puoleemme kaikissa metsäasioissa. Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 JUVA p. 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi Mikä on Metsänhoitoyhdistys? Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä hallinnoimia yhdistyksiä ja etujärjestöjä. Olemme metsänomistajien tukena ja turvana niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin EU-tasollakin. Teemme työtä sen eteen, että metsänomistamiseen on Suomessa mahdollisimman hyvät edellytykset. Haluamme tehdä parhaamme suomalaisen kestävän metsätalouden eteen ja varmistaa, että metsänomistajuus kannattaa nyt ja tulevaisuudessa. Tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita palveluita ympäri Suomen ja edistämme kestävää metsänhoitoa. Työ suomalaisen kansallisaarteen parissa on tehnyt meistä kunnianhimoisia, mutta nöyriä. Sydämemme sykkii metsälle. Hoidamme sitä kuin omaamme – kuten olemme tehneet jo yli sata vuotta. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo. Tarjoamme metsänomistajille monipuoliset puukaupan, metsänhoidon, luonnonhoidon sekä metsätilan omistusjärjestelyihin liittyvät palvelut. Voit kääntyä puoleemme kaikissa metsäasioissa. Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 JUVA p. 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys - avain metsänomistajan menestykseen Metsänomistajana olet arvokkaiden asioiden äärellä, käsissäsi on pala suomalaista maata. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys avaa sinulle ovet asiantuntevaan tukeen ja monipuolisiin etuihin, jotka tekevät metsänomistamisesta sujuvaa ja kannattavaa. Jäsenedut käyttöösi - hyötyä ja turvaa metsänomistajalle Henkilökohtainen metsäasiantuntija tukenasi Jäsenenä saat käyttöösi oman metsäasiantuntijan. Hän auttaa sinua tekemään oikeaaikaisia ja tuottavia päätöksiä metsänhoidossa sekä puukaupassa luonnon monimuotoisuus sekä ympäristöarvot huomioiden. Ajantasaiset puumarkkinatiedot ja kilpailutusapu Metsäammattilaisemme auttavat sinua kilpailuttamaan puukaupat, jotta saat leimikostasi parhaan mahdollisen hinnan. Tarjoamme jäsenillemme kattavat puukauppatilastot ja hintatiedot, joiden avulla on helppo seurata markkinoiden kehitystä. Rahanarvoiset jäsenedut Jäsenenä pääset hyödyntämään monia etuja, kuten alennuksia metsänhoitopalveluista ja yhteistyökumppaneiden tarjoamista tuotteista. Koulutusta ja verkostoitumista Järjestämme jäsenillemme koulutusja asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten puukauppaa, metsäverotusta ja metsänhoitoa. Vaikuttamista ja edunvalvontaa Yhdessä olemme vahvempia. Mhy ja MTK ajavat metsänomistajien etuja paikallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla, varmistaen että metsänomistajan ääni kuuluu päätöksenteossa. PEFC-metsäsertifiointi Jäsenenä metsäsi kuuluvat PEFC-sertifiointiin. Metsäsertifiointi osoittaa, että metsien hoito ja käyttö määritellyllä metsäalueella on kestävän metsänhoidon vaatimusten mukaista. OmaMetsä - sähköinen palvelu metsänomistajalle Jäsenenä saat käyttöösi laajemman kattauksen OmaMetsä-palvelusta, jonka avulla voit hallinnoida metsäomaisuuttasi sähköisesti. OmaMetsä palvelusta löydät metsäsi tiedot ja oman metsäasiantuntijasi yhteystiedot sekä paljon vain jäsenille näkyviä markkinatietoja. Palvelun kautta voit myös olla suoraan yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi. Lisäksi saat kaikki MTK Hankintojen edut käyttöösi! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Jäsenmaksut 2025 * Jos metsänomistajan kaikki metsätilat ovat saman y-tunnuksen alla MTK-edunvalvontamaksu peritään vain kerran. * Jos metsänomistajalla on metsän lisäksi peltoa/eläinyksiköitä, maatalouden edunvalvontamaksu määräytyy niiden mukaan. Lue lisää maatalouden edunvalvontamaksun perusteista mtk.fi/jasenmaksuperusteet Metsähehtaari 0,0-19,9 20,00-49,9 50,00-99,9 100,00-199,9 yli 200 Kannatusjäsen Mhyjäsenmaksu € 56,00 96,00 136,00 216,00 296,00 20,00 Edunvalvontamaksu €* 27,00 27,00 27,00 27,00 27,00 Yhteensä € 83,00 123,00 163,00 243,00 323,00 Jäsenenä pääset hyödyntämään monia etuja, kuten alennuksia metsänhoitopalveluista ja yhteistyökumppaneiden tarjoamista tuotteista. Koulutusta ja verkostoitumista Järjestämme jäsenillemme koulutusja asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten puukauppaa, metsäverotusta ja metsänhoitoa. Metsänhoitoyhdistys E Jäsenmaksut * Jos metsänomistajan kaikki metsätilat ovat saman y-tunnukse * Jos metsänomistajalla on metsän lisäksi peltoa/eläinyksiköitä, Lue lisää maatalouden edunvalvontamaksun perusteista mtk. Metsähehtaari 0,0-19,9 20,00-49,9 50,00-99,9 100,00-199,9 yli 200 Kannatusjäsen Mhyjäsenmaksu € 56,00 96,00 136,00 216,00 296,00 20,00 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys - avain metsänomistajan menestykseen Metsänomistajana olet arvokkaiden asioiden äärellä, käsissäsi on pala suomalaista maata. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys avaa sinulle ovet asiantuntevaan tukeen ja monipuolisiin etuihin, jotka tekevät metsänomistamisesta sujuvaa ja kannattavaa. Jäsenedut käyttöösi - hyötyä ja turvaa metsänomistajalle Henkilökohtainen metsäasiantuntija tukenasi Jäsenenä saat käyttöösi oman metsäasiantuntijan. Hän auttaa sinua tekemään oikeaaikaisia ja tuottavia päätöksiä metsänhoidossa sekä puukaupassa luonnon monimuotoisuus sekä ympäristöarvot huomioiden. Ajantasaiset puumarkkinatiedot ja kilpailutusapu Metsäammattilaisemme auttavat sinua kilpailuttamaan puukaupat, jotta saat leimikostasi parhaan mahdollisen hinnan. Tarjoamme jäsenillemme kattavat puukauppatilastot ja hintatiedot, joiden avulla on helppo seurata markkinoiden kehitystä. Rahanarvoiset jäsenedut Jäsenenä pääset hyödyntämään monia etuja, kuten alennuksia metsänhoitopalveluista ja yhteistyökumppaneiden tarjoamista tuotteista. Koulutusta ja verkostoitumista Järjestämme jäsenillemme koulutusja asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten puukauppaa, metsäverotusta ja metsänhoitoa. Vaikuttamista ja edunvalvontaa Yhdessä olemme vahvempia. Mhy ja MTK ajavat metsänomistajien etuja paikallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla, varmistaen että metsänomistajan ääni kuuluu päätöksenteossa. PEFC-metsäsertifiointi Jäsenenä metsäsi kuuluvat PEFC-sertifiointiin. Metsäsertifiointi osoittaa, että metsien hoito ja käyttö määritellyllä metsäalueella on kestävän metsänhoidon vaatimusten mukaista. OmaMetsä - sähköinen palvelu metsänomistajalle Jäsenenä saat käyttöösi laajemman kattauksen OmaMetsä-palvelusta, jonka avulla voit hallinnoida metsäomaisuuttasi sähköisesti. OmaMetsä palvelusta löydät metsäsi tiedot ja oman metsäasiantuntijasi yhteystiedot sekä paljon vain jäsenille näkyviä markkinatietoja. Palvelun kautta voit myös olla suoraan yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi. Lisäksi saat kaikki MTK Hankintojen edut käyttöösi! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Jäsenmaksut 2025 * Jos metsänomistajan kaikki metsätilat ovat saman y-tunnuksen alla MTK-edunvalvontamaksu peritään vain kerran. * Jos metsänomistajalla on metsän lisäksi peltoa/eläinyksiköitä, maatalouden edunvalvontamaksu määräytyy niiden mukaan. Lue lisää maatalouden edunvalvontamaksun perusteista mtk.fi/jasenmaksuperusteet Metsähehtaari 0,0-19,9 20,00-49,9 50,00-99,9 100,00-199,9 yli 200 Kannatusjäsen Mhyjäsenmaksu € 56,00 96,00 136,00 216,00 296,00 20,00 Edunvalvontamaksu €* 27,00 27,00 27,00 27,00 Yhteensä € 83,00 123,00 163,00 243,00 323,00 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys - avain metsänomistajan menestykseen Metsänomistajana olet arvokkaiden asioiden äärellä, käsissäsi on pala suomalaista maata. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys avaa sinulle ovet asiantuntevaan tukeen ja monipuolisiin etuihin, jotka tekevät metsänomistamisesta sujuvaa ja kannattavaa. Jäsenedut käyttöösi - hyötyä ja turvaa metsänomistajalle Henkilökohtainen metsäasiantuntija tukenasi Jäsenenä saat käyttöösi oman metsäasiantuntijan. Hän auttaa sinua tekemään oikeaaikaisia ja tuottavia päätöksiä metsänhoidossa sekä puukaupassa luonnon monimuotoisuus sekä ympäristöarvot huomioiden. Ajantasaiset puumarkkinatiedot ja kilpailutusapu Metsäammattilaisemme auttavat sinua kilpailuttamaan puukaupat, jotta saat leimikostasi parhaan mahdollisen hinnan. Tarjoamme jäsenillemme kattavat puukauppatilastot ja hintatiedot, joiden avulla on helppo seurata markkinoiden kehitystä. Rahanarvoiset jäsenedut Jäsenenä pääset hyödyntämään monia etuja, kuten alennuksia metsänhoitopalveluista ja yhteistyökumppaneiden tarjoamista tuotteista. Vaikuttamista ja edunvalvontaa Yhdessä olemme vahvempia. Mhy ja MTK ajavat metsänomistajien etuja paikallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla, varmistaen että metsänomistajan ääni kuuluu päätöksenteossa. PEFC-metsäsertifiointi Jäsenenä metsäsi kuuluvat PEFC-sertifiointiin. Metsäsertifiointi osoittaa, että metsien hoito ja käyttö määritellyllä metsäalueella on kestävän metsänhoidon vaatimusten mukaista. OmaMetsä - sähköinen palvelu metsänomistajalle Jäsenenä saat käyttöösi laajemman kattauksen OmaMetsä-palvelusta, jonka avulla voit hallinnoida metsäomaisuuttasi sähköisesti. OmaMetsä palvelusta löydät metsäsi tiedot ja oman metsäasiantuntijasi yhteystiedot sekä paljon vain jäsenille näkyviä markkinatietoja. Palvelun kautta voit myös olla suoraan yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen - avain metsänomistajan menesty Metsänomistajana olet arvokkaiden asioiden äärellä, käsissäsi on pala suomalaist Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys avaa sinulle ovet asiantuntevaan tukeen ja mon etuihin, jotka tekevät metsänomistamisesta sujuvaa ja kannattavaa. Jäsenedut käyttöösi - hyötyä ja turvaa metsänomistajalle Henkilökohtainen metsäasiantuntija tukenasi Jäsenenä saat käyttöösi oman metsäasiantuntijan. Hän auttaa sinua tekemään oikeaaikaisia ja tuottavia päätöksiä metsänhoidossa sekä puukaupassa luonnon monimuotoisuus sekä ympäristöarvot huomioiden. Ajantasaiset puumarkkinatiedot ja kilpailutusapu Metsäammattilaisemme auttavat sinua kilpailuttamaan puukaupat, jotta saat leimikostasi parhaan mahdollisen hinnan. Tarjoamme jäsenillemme kattavat puukauppatilastot ja hintatiedot, joiden avulla on helppo seurata markkinoiden kehitystä. Rahanarvoiset jäsenedut Jäsenenä pääset hyödyntämään monia etuja, kuten alennuksia metsänhoitopalveluista ja yhteistyökumppaneiden tarjoamista tuotteista. Koulutusta ja verkostoitumista Järjestämme jäsenillemme koulutusja asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten puukauppaa, metsäverotusta ja metsänhoitoa. Vaikuttamista ja edunvalvontaa Yhdessä olemme vahvempia. Mhy ja MTK ajavat metsänomistajien etuja paikallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla, varmistaen e metsänomistajan ääni kuuluu päätöksenteos PEFC-metsäsertifiointi Jäsenenä metsäsi kuuluvat PEFC-sertifiointii Metsäsertifiointi osoittaa, että metsien hoito ja käyttö määritellyllä metsäalueella on kestävä metsänhoidon vaatimusten mukaista. OmaMetsä - sähköinen palvelu metsänomistajalle Jäsenenä saat käyttöösi laajemman kattauksen OmaMetsä-palvelusta, jonka avulla voit hallinnoida metsäomaisuuttasi sähköises OmaMetsä palvelusta löydät metsäsi tiedot ja asiantuntijasi yhteystiedot sekä paljon vain jä markkinatietoja. Palvelun kautta voit myös oll yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi. Lisäksi saat kaikki MTK Hankint edut käyttöösi! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Jäsenmaksut 2025 Metsähehtaari 0,0-19,9 Mhyjäsenmaksu € 56,00 Edunvalvontamaksu €* 27,00 Yhteensä € 83,00
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=