Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti Taimikonhoito palkitsee tekijänsä s. 14–16 Sivut 4–5 Sivut 8–10 Sivut 20–21 Hyvä kysyntä puumarkkinoilla jatkuu Ensiharvennuksissa sanomista - pitääkö olla huolissaan? Metsä taskussa maailmalla 2 2023
2 PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Sanna Hakolahti 040 716 5200 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 11 000 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etela-savo KANNEN KUVA: Aleksi Mustonen Hinku Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti ilmestyy syyskuussa 2023. Jäsenlehti 2/2023 SISÄLLYSLUETTELO Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 3 6 7 12 13 17 18 22 28 30 34 PUHEENJOHTAJAN PALSTA JOHTAJAN PALSTA PALVELUT Pahan päivän varalta - Edunvalvontavaltuutus METSÄASIANTUNTIJA TESTAA Hommat menevät putkeen ISTUTTAJAN HUONEENTAULU Ota vinkit talteen! PALVELUT Metsänlannoituksella parempaan kasvuun YHTEISTYÖ Rantametsien hoidossa on paljon mahdollisuuksia AJANKOHTAISTA Helmi-ohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta EDUNVALVONTA Metsänomistajien puolustamisessa paljon pelissä vuonna 2023 METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSASI YHTEISTYÖ Savottajätkien perintö tuottaa hyvää metsäalalle ja alalla työskenteleville ihmisille PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apunasi. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi tilasta ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Soita omalle metsäasiantuntijallesi, sovi metsäkäynnistä! Oman metsäasiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/etela-savo/ yhteystiedot. Myös palvelunumeromme 015 357 4000 palvelee metsäasioissa.
3 Metsänomistamisen velvollisuudet ja oikeudet - omistamisen kokemukset Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Etelä-Savo PUHEENJOHTAJAN PALSTA Palaan aluksi metsänomistajuuteni ensimmäisiin vuosiin. Olin ostanut kotitilani vanhemmiltani ja siskoiltani. Muutama vuosi myöhemmin tapasin naapurikunnasta, Rantasalmelta, kotoisin olevan mieheni. Yllätys oli melkoinen, kun verotuskuntani muuttui Rantasalmeksi naimisiin menon yhteydessä, vaikka kotitilani, yritykseni ja metsäni sijaitsivat edelleen Sulkavalla. Ei sillä, maksoin veroni naapurikunnan kassaan ihan mielelläni, mutta se, että olin nainen loi tällaisen epäkohdan. Pidimme asiasta valtakunnallista ääntä, ja pääsin jopa Hesarin haastateltavaksi. Huomasin, kuinka vanhoillinen kotimaani olikaan, ja että uudistuksia tarvittiin. Nyt voisikin olla sopiva aika avata metsäverotuksen osittaista uudistusta. Pinta-alaverolla oli aikansa. Pääomaverotuksessa olisi korjattavaa. Henkilökohtaisesti en hyväksy sitä, että erilaiset rahastot eivät maksa veroja. Mennään metsään Metsälaki määrittelee metsäomistajan hakkuita, puunkorjuuta ja metsien uudistamista. Halutessaan metsää voi myös suojella vapaaehtoisesti. Puukauppa kannattaa aina kilpailuttaa, koska se tuo paremman puukauppatilin. Metsänomistajina meidän on huolehdittava, että hakkuista tehdään metsänkäyttöilmoitus. Tärkeimpänä velvollisuutenani pidän sitä, että uudistan metsäni mahdollisimman nopeasti ja saan uuden taimikon nopeasti hyvään kasvuun. Olen myös velvollinen huolehtimaan, että ensiharvennukset toteutetaan oikea-aikaisesti. Mhy:n toteuttamien lannoitushankkeiden kautta metsiin on saatu lisäkasvua ja samalla parannettu hiilensidontaa. Meille metsänomistajille on tarjolla puun alkuperäketjun hallintaan sertifiointijärjestelmiä, joilla metsiemme puuraaka-aineen kulkua voidaan seurata. Tämä sertifiointi on merkki yrityksille ja puumarkkinoille , että kannamme vastuuta ympäristöstämme. Mhy:n jäsenyyden myötä minun metsäni ovat PEFC-sertifioituja eikä siitä tarvitse maksaa erikseen. Metsätilojen ostojen myötä olen päässyt osakkaaksi myös moniin metsäteihin. Usealle tielle on jo tehty perusparannus ja osalle se on suunnitteilla, samoin kuin pienten siltojen kunnostus. Kaikki nämä turvaavat tulevaa puunhuoltoa ja huoltovarmuutta. Kesää kohti Tämän päivän metsänomistajina olemme monesti tulleet maalitetuiksi, kuitenkin itse tietäen, että hyvällä hoitorytmillä ja oikea-aikaisilla toimilla lisäämme metsiemme kasvua ja hiilensidontaa. Metsäkatoa aiheutetaan paljon enemmän rakentamalla valtateitä ja isoja asutuskeskuksia. Toivon, että meillä metsänomistajilla olisi itsellämme viimeinen sananvalta metsänomistamiseen. Omaisuuden suojan turvin meidän pitää pystyä nauttimaan metsänomistamisesta eikä metsiämme tulisi uhrata metsäkatoa tehneiden maiden hyväksi. Jokainen saa toteuttaa omanlaista metsänomistusta lakien puitteissa. Itse toivon, että myös jälkipolvi innostuisi tulevaisuudessa metsistä yhtenä omaisuuslajina, joista kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta. Tänä kesänä toivon, että otamme metsänomistajina kaikki rästiin jääneet taimikonhoidot ja varhaisperkaukset työn alle, joko itse tehden tai ostamalla työpanosta Mhy:n ammattitaitoisilta metsureilta. Eikä pidä unohtaa, että näihin töihin on tarjolla myös valtion tukia.
4 PUUKAUPPA Myyntimäärissä ja hinnoissa merkittäviä muutoksia Valtakunnallisesti viikkojen 1-13 myyntimäärät olivat 8,5 milj. m3. Puukauppa oli viime vuodesta edellä 2,5 milj. m3 (+ 40 %). Etelä-Savossa vastaavan aikajakson myyntimäärä yhteensä oli 868 000 m3 ja puukauppa oli viime vuotta edellä vain 13 %. On syytä huomioida, että vuoden takaiseen verrattuna erityisesti kuitupuun ostotarpeet ovat nyt aivan olennaisesti korkeammalla tasolla. Vuoden ensimmäisinä kuukausina tukkipuunkin hintataso on vahvistunut hienoisesti, mutta kuitupuun hintakäyrissä on ollut selvästi jyrkempi nousukulma. Jyrkin nousukulma oli kuitupuun hankintahinnoissa. Esimerkiksi koivukuidun hankintahinta oli Kymi-Savossa viikolla 11 keskimäärin 46,8 euroa/m3. Keskihinnan nousu vuoden alusta oli 3 euroa/m3. Yksittäisistä puutavaralajeista koivutukin hinta kärsii vieläkin kilpailun laimeudesta. Hintataso on kyllä vahvistunut, mutta kaikkia muita puutavaralajeja hitaammin. Usein sivupuutavaralajina oleva vanerikoivu jää helposti liiankin vähälle huomiolle puukaupoissa. Puumarkkinat eriytyneet vientimarkkinoiden kehityksestä Kolmen suurimman metsäyhtiömme yhteen laskettu liikevoitto viime vuonna oli 5,3 miljardia euroa. Tämän voi suhteuttaa esimerkiksi Suomen kaikkien omistajaryhmien bruttokantorahatuloihin, jotka olivat vuonna 2022 yhteensä 2,9 miljardia euroa. Sahatavaran hintakehitys on ollut laskeva jo useiden kuukausien ajan. Tuoreimmat indeksit osoittavat jo käännettä parempaan, erityisesti kuusen osalta. Massa- ja paperiteollisuudessa markkinatilanne on myös Hyvä kysyntä puumarkkinoilla jatkuu Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistaja Puumarkkinoiden sopeutuminen Venäjältä tapahtuneen puuntuonnin päättymiseen jatkuu edelleen. Kuitupuun kysyntä on erittäin vahvaa, mikä pitää puumarkkinat hyvässä vireessä myös tukkipuun osalta. Leimikoiden kilpailuttaminen on tuottanut hyvää tulosta puutavaralajien hintojen vahvistumisena.
5 epävarma ja hintatasot ovat heikentyneet huippulukemistaan. Vaikka tuotteiden vientimarkkinoilla on ollut epävarmuutta, puumarkkinoiden kehitys on ollut vakaata, kysynnän ja tarjonnan ratkaistessa kehityssuunnan. Kumpi on parempi myyjän vai ostajan puukauppamalli? Metsänomistajalla on käytännössä valittavanaan kaksi vaihtoehtoista toimintamallia puukauppojen toteutukseen. Näitä voisi kuvata termeillä ”myyjän” ja ”ostajan” -puukauppamalli. Myyjän malli perustuu myyntierän huolelliseen ennakkovalmisteluun, leimikoiden kilpailuttamiseen, markkinoilta parhaan ostajavaihtoehdon valintaan ja yleensä myös metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Tällä toimintamallilla hän vaikuttaa ratkaisevasti myös puun yleiseen hintakehitykseen. ”Ostajan” -puukauppamalli perustuu luottamukseen, sitoutumiseen yhteen ostajaan, hintatakuisiin ja bonuksiin. Myyntiajankohdalle ei laiteta suurta painoarvoa ja hintatakuiden uskotaan hoitavan asian. Toimintamallissa ratkaisevaa on hintatakuiden laskenta, jonka kukin ostaja tekee itse, ilman läpinäkyvyyttä. Mielestäni kaikille osapuolille avoin malli olisi kytkeä hintamuutoksen laskenta suoraan Luonnonvarakeskuksen tilastoimiin keskihintojen muutoksiin. Olipa hintatakuut laskettu oikein tai ei, tämän mallin suurin heikkous on siinä, että kaikki mahdolliset jälkitilitykset perustuvat hintoja vahvistaneeseen kilpailutukseen, jonka ovat tehneet toiset puunmyyjät. Jos liian moni puunmyyjä lähtisi tähän toimintamalliin mukaan, jälkitilitykset voitaisiin unohtaa ja metsätalouden kannattavuus hintojen laskiessa heikkenisi merkittävästi. Puulle on kysyntää Erityinen kysyntä kohdistuu nyt kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisiin harvennushakkuukohteisiin. Myös päätehakkuilla on hyvä kysyntä. Omien metsien hakkuutarpeet ja -mahdollisuudet kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Metsät kasvavat ja varsinkin harvennushakkuun tarve yllättää monesti omistajankin. Myyntierät kannattaa suunnitella ja kilpailuttaa yhdessä metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten kanssa. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 100 000 200 000 300 000 Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,50 28,51 26,50 19,83 26,78 28,09 25,96 19,84 25,87 27,16 26,44 19,78 57,65 60,54 49,46 75,45 76,45 68,63 75,01 76,75 69,34 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 14 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 0 100 000 200 000 300 000 Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m3 Vuosi 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,50 28,51 26,50 19,83 26,78 28,09 25,96 19,84 25,87 27,16 26,44 19,78 57,65 60,54 49,46 75,45 76,45 68,63 75,01 76,75 69,34 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 14 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values
6 Lisäämme kilpailua puukaupassa metsänomistajan eduksi Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Mhy Etelä-Savon strategian yksi tavoite on lisätä kilpailua puukaupassa metsänomistajan eduksi. Toteutamme tätä tavoitetta puukaupan toimeksiantojen kautta. Palvelussa kilpailutetaan kaikki puunostajat parhaan puukauppakumppanin hakemisesta kyseiseen leimikkoon. Valvomme puunkorjuun maastossa, jonka tärkeyttä ei voi olla korostamatta. Toimeksiannolla tehty puukauppa on helppo, turvallinen ja vaivaton. Yhdeltäkään muulta keskeiseltä metsäalan toimijalta tätä palvelua ei löydy. Kotimaisen puun kysynnän ollessa ennätyksellisen korkealla tasolla kilpailutuksen rooli korostuu. Puukaupan toimintaympäristössä on tärkeää nähdä iso kuva. Isossa kuvassa kaikkien metsänomistajien yhteinen etu on mahdollisimman suuri kilpailutetun puun osuus. Jos puukaupat tehtäisiin ilman kilpailua samalle vakioostajalle, niin hinnat eivät kehittyisi markkinaehtoisesti. Pienille bonuksille tai muille vastaaville puun markkinahintaa hämärtäville kylkiäisille ei kannata antaa liikaa arvoa. Puukaupan kilpailua edistetään metsänomistajien hyödyksi myös korjuupalvelun toimituskauppojen kilpailutuksina. Toimituskaupat ovat yhteismyyntejä, joissa kilpailutetaan isoja puumääriä kerralla tietylle aikajaksolle. Toimituskaupoissa kuitu- ja energiapuun hinnat ovat vahvistuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi, joten nyt on hyvä hetki suunnata katseet harvennushakkuukohteisiin. Puunmyyntisuunnitelman laadinta on jäsenille maksuton, joten ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi sopiaksesi keväisestä metsäkäynnistä. Voimme olla metsänomistajina ylpeitä metsien hoitoon tehdystä työstä. 60 vuodessa Suomen metsien puumäärä on kasvanut 1500 miljoonasta kuutiosta 2500 miljoonaan kuutioon. Samaan aikaan metsistä on korjattu puuta 3500 miljoonaa kuutiota. Metsien vuotuinen kasvu on noussut 50 miljoonasta kuutiosta nykyiseen 105 miljoonaan kuutioon. Jotta kehityssuunta säilyy myönteisenä, niin taimikonhoitomääriä on tarpeen kasvattaa. Vahvistunut kuitupuun hinta toivottavasti osaltaan motivoi entistä laajempaa joukkoa metsänomistajia tekemään ja teettämään taimikonhoitoja. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla metsästä saa jopa 40 % enemmän tuloa. Taimikonhoito on satsaus myös tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun. Nuoren metsän hoitoon on saatavissa tukea 160 – 450 euroa hehtaarille. Lannoitteiden hinnat ovat laskeneet. Tänä vuonna toteutetaan jälleen myös typpilannoituksia muutaman välivuoden jälkeen. Kasvatuslannoitus on jälleen erittäin kannattava investointi. Kannattavuutta lisää osaltaan puun hintojen nousu. Kasvun lisäys on jopa 20 kuutiota hehtaarille. Nykyisillä puunhinnoilla vuotuinen tuotto on sopivilla kohteilla 10–15 prosenttia. Sovi lannoituksista metsäasiantuntijasi kanssa toukokuun loppuun mennessä. Metsänomistajien vaikuttamismahdollisuuksien vahvuus on laajassa jäsenkunnassa. Siksi sinun jäsenyytesi on tärkeä. Metsänomistajien omalle puolustusliitolle riittääkin runsaasti tehtävää kotimaassa ja kansainvälisesti. Viimeisin onnistuminen oli, että EU-parlamentissa esillä ollut vaatimus primäärisen metsäbiomassan rajoittamisesta jää kokonaan pois ja kaikki puuenergia luokitellaan uusiutuvaksi ilman rajoituksia jatkossakin. Suomalaisten metsien biomassa osana uusiutuvaa energiaa on tunnistettu ja ymmärretty EU-tasolla. Markkinat ohjaavat puun jalostuksen kannalta oikeisiin kohteisiin jatkossakin. Uusi kasvukausi on jälleen lähellä. Hoidetaan metsiä ja hyödynnetään metsän satoa puukauppoina tänäkin vuonna aktiivisesti. Ottakaa yhteyttä kaikissa metsäasioissa metsäasiantuntijoihimme.
7 PALVELUT Pahan päivän varalta – Edunvalvontavaltuutus Joskus elämä yllättää ikävällä tavalla ja vie toimintakyvyn. Pahan päivän varalle metsänomistajan kannattaa varautua ja turvata metsäomaisuutensa hoito haluamallaan tavalla. Tämä asia tulee huomioida myös edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa. Edunvalvontavaltuutus tehdään omaa hyvinvointia, omaisuuden hoitoa sekä läheisiä ajatellen. Edunvalvontavaltuutus vahvistetaan voimaan ainoastaan siinä tilanteessa, mikäli ”valtuuttaja tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi”. Tee hyvissä ajoin Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä hyvissä ajoin sen varalta, että oma toimintakyky yllättäen menetetään. Edunvalvontavaltakirjaa ei luonnollisesti tarvitse vahvistaa siinä tapauksessa, että pystyy säilyttämään toimintakykynsä koko elämänsä ajan. Valtakirjaan selkeä sisältö Edunvalvontavaltakirjasta tulee ilmetä ainakin valtuuttamistarkoitus sekä ne asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Edunvalvontavaltakirja on testamentin tavoin määrämuotoinen asiakirja, se tulee olla allekirjoitettu sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Todistajien tulee olla yhtä aikaa läsnä valtakirjaa allekirjoitettaessa. Todistajat todistavat allekirjoituksellaan, että valtuuttaja on ymmärtänyt edunvalvontavaltakirjan merkityksen. Edunvalvontavaltuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi valitaan yleensä henkilöt ja joihin luotetaan ja tiedetään että he pysyvät hoitamaan tarvittavat asiat. Nämä henkilöt löytyvät yleensä valtakirjan tekijän lähipiiristä. Yleinen käytäntö on valita ensisijaiseksi valtuutetuksi oma puoliso ja toissijaiseksi valtuutetuksi oma lapsi. Edunvalvontavaltakirjaan voi määrätä myös varavaltuutetun, tämä henkilö on syytä määrätä perheen ulkopuolelta. Varavaltuutettua tarvitaan, mikäli varsinainen valtuutettu on estynyt tai esteellinen hoitamaan tehtäväänsä. Valtakirja vahvistetaan tarvittaessa Edunvalvontavaltakirja ei tule voimaan allekirjoitushetkellä, vaan se vahvistetaan voimaan myöhemmin tarvittaessa. Valtakirja vahvistetaan hakemuksesta voimaan Digi- ja väestötietovirastossa, valtakirjan vahvistamista hakee tuleva valtuutettu. Pelkkä valtuutetun hakemus ei kuitenkaan riitä valtakirjan vahvistamiseen, hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, josta käy ilmi että valtakirjan laatijan toimintakyky on heikentynyt siten, että valtakirjan vahvistaminen on perusteltua. Edunvalvontavaltakirjaa kannattaa laatia useampia kappaleita ja ne kannattaa antaa valtuutettujen säilytettäväksi, jotta valtakirja on sitä tarvittaessa valtuutetun hallussa. Ota yhteyttä! Taina Kosonen erityisasiantuntija kaupanvahvistaja 040 776 6235 taina.kosonen@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsätilojen omistusjärjestelypalvelut Lahjakirjat Kauppakirjat Perunkirjoitukset Ositukset ja perinnönjaot Testamentit Edunvalvontavaltakirjat Lainhuudot Veroneuvonta
8 METSÄNHOITO Metsäkeskus selvitti viime vuoden lopulla ensiharvennusten korjuujälkeä Keski-Suomessa maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Erillisselvityksen tulos oli, että yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista, vaan puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä. Karu lopputulema herätti luonnollisesti vilkasta keskustelua, ja monet toimijat ovat sen jälkeen paneutuneet huolella aiheeseen. Vaikka keskustelua herättänyt selvitys tehtiinkin Keski-Suomessa, on Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossakin pohdittu asiaa, sanoo operaatiopäällikkö Mervi Seppänen. ”Näyttää siltä, että meillä ei ole suurta huolta korjuujäljistä. Korjuupalvelumme asiakkaat voivat olla rauhallisin mielin.” Ensiharvennusjälki parantumassa Metsäkeskus tarkastaa vuosittain rutiininomaisesti harvennushakkuiden puunkorjuujäljen laatua koko maassa. Viime vuonna tarkastettiin lähes 300 kohdetta, joista suurin osa oli ensiharvennuksia. Korjuujälki oli metsänhoitosuositusten mukaista 22 prosentissa kohteissa. Huomautettavaa löytyi 64 prosentilla ja virheellistä korjuujälki oli 14 prosentilla kohteista. Yleisin syy virheelliseen korjuujälkeen oli liian voimakas harvennus, mutta korjuu- tai maastovaurioita havaittiin tarkastuksissa vain vähän. Ensiharvennuksissa sanomista - pitääkö olla huolissaan? Teksti Matti Turtiainen | toimittaja | kuvat: Mhy Etelä-Savo Metsäkeskuksen viime vuoden lopulla julkaisema selvitys Keski-Suomen seudun ensiharvennuksista on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Harvennusjälkiin on kiinnitettävä huomiota, mutta huolissaan ei metsänomistajan tarvitse olla, sanovat metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat. Tapion julkaisemat, tutkimuksiin perustuvat, metsänhoidon suositukset ohjaavat kaikkea toimintaa metsässä. Suositusten mukaiset harvennukset pitävät huolen siitä, että metsä sitoo jatkossakin hiiltä ja tuottaa metsänomistajalle puukauppatuloja.
9 Huomautettavien kohteiden määrä voi tuntua suurelta, mutta Metsäkeskuksen mukaan pienikin poikkeama voi johtaa kohteen päätymisen huomautettavien listalle. Kokonaisuutena korjuujälki parani hieman edellisvuodesta. Mervi Seppänen sanoo, että ensiharvennuksilla on muita harvennuksia suurempi riski korjuujäljen laadulle. Kohteet ovat erilaisia ja syitä harvennusjälkien vaihteluun on monia. ”Korjuun toteuttamisessa tulee haasteita, jos taimikonhoidon tai nuoren metsän hoidon toimenpiteet ovat jääneet rästiin. Tällöin on tehtävä paljon päätöksiä siitä, miten kuviota käsitellään, jotta saavutetaan hoitosuositusten mukainen lopputulos.” Suurentuneita korjuukoneita on myös arveltu syiksi harvennusjäljen huonontumiseen, mutta tätä Seppänen ei suoraan allekirjoita. ”Kun koneen kuljettaja on ammattitaitoinen, ei koneen koolla ole juurikaan merkitystä. Moto kuin moto menee kapeallakin ajouralla, mutta ajokone voi olla sitten toinen juttu erityisesti haastavammassa maastossa.” Ajourat avainasemassa Ajourien leveys onkin kuviolle jäävän liian vähäisen runkoluvuin ohella yksi tekijä, joka on noussut esiin harvennusjälkiä tarkasteltaessa. Korjuun valvontaan paneutunut MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo, että suurentunut konekoko on voinut vaikuttaa välillisesti hakkuujälkeen. ”Kalusto on suurentunut ja erityisesti raskaammat ajokoneet vaativat kantavampia teloja, jotka taas leventävät koneita. Myös kantikkaaksi muuttuneet isommat kuormatilat vaativat hieman leveämpiä ajouria ja ajouran reunapuiden korjuuvaurioiden välttämiseksi uraa saatetaan varmuuden vuoksi hieman leventää.” Leveä ajoura taas vaikuttaa palstalle jäävään runkolukuun, kun puusto lasketaan koko palstan pinta-alalle. ”Mitä pienempää puusto on, sen tiheämpää jäävän puuston pitäisi olla ajourien välissä”, Rintala sanoo nyrkkisääntönä. Metsänomistajia hän kehottaa miettimään, onko korjuuvaurioiden totaalinen välttäminen kuitenkaan tarpeellista. Liian leveät ajourattuovat metsänomistajalle ajan myötä enemmän rahallista tappiota kuin muutama kolhittu puu ajouran vieressä. ”Ehkä meidän on hyväksyttävä vähän enemmän kolhuja jäävissä puissa, jolloin ajourat pysyvät kapeampina.” Sopimuksiin huomiota Pauli Rintalan mukaan korjuujäljen heikkeneminen ensiharvennuksilla on ollut selvä trendi jo pidemmän aikaa, ja se näkyy selvästi valtakunnallisissa harvennusjäljen tarkastelun tuloksissa. Metsänomistajan kannalta on hyvä, että asiaan on nyt puututtu, hän sanoo. ”Pääviestinä metsänomistajille voi sanoa, että kaikki toimijat ovat nyt tarttuneet tähän asiaan tiukasti. Ensimmäinen korjausliike tapahtui, kun Keski-Suomen tulokset tulivat julki ja sen jälkeen omaa toimintaa on eri tahoilla alettu tarkastella entistä tarkemmin.” Puukauppa perustuu sopimukseen ja siihen pitäisi kuulua myös selvät maininnat hakkujäljestä jäävän puuston määrineen. Mikäli hakkuu menee pieleen, voi metsänomistajalla olla mahdollisuus hakea vahingonkorvausta. Mitä ottaa huomioon, kun harvennukset ovat ajankohtaisia omassa metsässä? 1. Metsänhakkuusopimusta tehdessä on tärkeä kiinnittää huomiota ehtoihin. Niissä tulee olla maininta jäävän puuston määrästä ja kriteereinä tulee käyttää metsänhoidon suosituksia. Näin mahdollisessa sopimusrikkomuksessa on mahdollista saada korvausta sopimukseen kuulumattomien puiden hakkuusta ja näillä puilla on kaksinkertainen hinta. 2. Korjuunvalvonnalla varmistetaan, että harvennukset tehdään sovitusti ja puutteisiin pystytään vaikuttamaan jo hakkuun aikana. Tärkeimpiä mitattavia asioita ovat ajourien tiheys ja leveys sekä jäljelle jäävän puuston runkoluku tai pohjapinta-ala 3. E nsiharvennuksen onnistuminen riippuu myös paljon metsikön laadusta. Ajallaan tehdyt taimikonhoidot ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Myös ennakkoraivaus vaikuttaa tutkitusti ensiharvennuksen laatuun helpottamalla korjuuyrittäjän työskentelyä. 4. Onnistuneen harvennuksen avaimet ovat toimivassa yhteistyössä. Avoin keskustelu metsänomistajan ja metsäalan ammattilaisten välillä on tärkeää. Toimivat puumarkkinat edellyttävät luottamusta – asioista sovitaan ja niistä pidetään kiinni. Tässä metsänomistajan rooli on tärkeä, sillä vain metsänomistaja tietää ja päättää, mitä metsissä tehdään. Meidän tehtävämme Metsänhoitoyhdistyksessä on auttaa metsänomistajia pääsemään omiin tavoitteisiinsa.
10 ”Kaikilla ostajilla ei ole mainintaa sopimusehdoissa metsänhoitosuositusten mukaisesta harvennusvoimakkuudesta. Silloin mahdollisen vahingonkorvauksen vaatiminen on vaikeaa”, sanoo Pauli Rintala. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa käytetään harvennusten minimitasona metsänhoitosuosituksia, mikä takaa onnistuneen harvennuksen ja riittävän jäävän puuston määrän kullakin kohteella. ”Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat käyvät katsomassa kohteet ennakkoon, Mervi Seppänen sanoo. ”Hakkuujälkeäkin on helpointa lähteä tarkastelemaan yhdistyksen ammattilaisen kanssa.” ”Metsäasiantuntijat valvovat korjuujälkeä maastokäynnein niin valtakirja- kuin korjuupalveluleimikoillakin. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänhoitoyhdistyksellä korjuun valvontaa tehdään mittavasti jo korjuun aikana”, Mervi Seppänen sanoo. Hänen mukaansa nyt heränneen korjuujälkikeskustelun myötä harvennusjäljen mittaustapoja yhtenäistetään metsänhoitoyhdistyksessä. ”Tällä tavoin varmistamme entistä paremmin sen, että asiantuntijamme ja kuljettajamme puhuvat samaa kieltä harvennusvoimakkuudesta ja sen seurannasta.” Kohteet vaihtelevat paljon Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Taina Kekkonen sanoo, että korjuun valvonta on rutiinia yhdistyksen korjuupalvelun kohteilla ja valtakirjalla tehtävissä puukaupoissa. ”Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että käydään palstalla. Yleensä käyn kohteella, kun työt on saatu kunnolla käyntiin ja harvennusjälki alkaa näkyä.” Kekkonen sanoo, että mikäli metsänomistaja on esittänyt toiveita korjuusta, on pidettävä huoli, että ne menevät koneen kuljettajalle tiedoksi. Kokenut metsäammattilainen pystyy nopeasti havainnoimaan ja tarvittaessa mittaamaan, onko hakkuujälki haluttua. Ensiharvennuksen toteuttaminen lähtee aina liikkeelle maastokäynnillä. Pelkän sähköisen metsävaratiedon pohjalta ei voi suunnitella kullekin palstalle sopivaa käsittelytapaa, Taina Kekkonen sanoo. ”Ensin pitää miettiä saadaanko kohteelta korjattua ainespuuta vai onko parempi tehdä energiapuuhakkuu. Maastokäynnillä selviää, onko esimerkiksi taimikonhoito jäänyt tekemättä kokonaan. Tämä vaikuttaa tavoiteltavaan runkolukuun ja tilanne voi vaihdella paljonkin eri palstoilla.” Taina Kekkonen sanoo, että lähtökohta hakkuulla on, että työtä tehdään metsänomistajalle. Ilmeisesti siinä on onnistuttukin, sillä palautetta tulee suomalaiseen tyyliin varsin vähän. ”Kun keskustelua herättelee tehtyjen töiden jälkeen, niin usein kuitenkin myhäillään tyytyväisenä. Todella harvoin on tullut vastaan negatiivista palautetta, eli jossakin olemme varmasti onnistuneetkin.” Korjuujälkeen vaikuttavat tekijäa harvennushakkuissa. Lähde: Metsäteho. Koneenkuljettaja voi seurata harvennusvoimakkuutta ajouralta käsin lukemalla puoliympyrän sisään jäävät puut ja vertaamalla tulosta keskiläpimittaan perustuvaan harvennusmalliin. Lähde: Metsäteho.
11 Minna Canthin katu 11 A 14, Kuopio Sähköposti: etunimi.sukunim@metsatilat.fi Järvi-Suomen Metsätilat LKV Henrik Roschier 040 480 7420 Pieksämäki Aura Heikura 0500 261 790 Juva (länsi) ja Kangasniemi Tommi Seppänen 040 150 4714 Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa, Puumala ja Sulkava (Ruottila, Ryhälä) Aki Parkkinen 040 553 3981 Enonkoski ja Savonlinna (itä) Jaana Nikkonen 044 742 2350 Juva (itä), Rantasalmi, Sulkava ja Savonlinna (länsi) Antti Tiihonen 040 5131 717 Mikkeli Paikallinen osaaminen, valtakunnalliset markkinat. Välityspalkkio 4,96% + asiakirjakulut tai sopimuksen mukaan. Minimipalkkio 2728 € (sis alv). Metsän hinnan luotettava arviointi Välitysliikkeissämme yhdistyvät metsäalan asiantuntemus, alueen paikallistuntemus ja vankka kokemus kiinteistöjen välittämisestä. Pyydä tilastasi arvio, niin määritämme sille hinnan. Paperityöt hoituvat helposti yhteistyönä Teemme kaupankäynnin sinulle mahdollisimman helpoksi. Hankimme tarvittavat asiakirjat myyntiä varten yhteistyössä ja hoidamme metsäsi kaupat alusta loppuun. Kokeneet metsänkävijät apunasi Olitpa ensi kertaa myymässä tai kokenut kaupantekijä, asian- tuntijamme vastaavat mielellään kaikkiin metsään, kaupantekoon ja vaikkapa verotukseen liittyviin kysymyksiisi. Laaja näkyvyys ja paras hinta kohteellesi Markkinoimme kohdettasi kanavissa, joissa ostajat liikkuvat. Laaja näkyvyys takaa kohteellesi parhaan hinnan. SUOMEN SUOSITUIN maaseutukiinteistöjen kauppapaikka www.metsatilat.fi Paras hinta metsällesi! Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan. Katso tällä hetkellä Etelä-Savossa myynnissä olevat kohteet osoitteessa www.metsatilat.fi
12 METSÄASIANTUNTIJA TESTAA Pottiputkia on erikokoisia, riippuen valmistajasta. Yleisimmin käytettävän putken koko on 55. Sillä sujahtavat maan poveen taimet pikkupaakusta keskipaakkuun saakka. Osa isopaakkutaimistakin menee putken läpi, kunhan paakkua kevyesti pienentää puristamalla. Pottiputkella istutus on fyysisesti kevyttä ja helpohkoa työtä, ja työhön kannattaa ottaa koko perhe mukaan. Säädöt kohdalleen ennen istutusta Ennen istutusta pottiputkesta kannattaa säätää polkuraudan sijainti, eli, mihin syvyyteen halutaan taimi istuttaa. Kun tämä on tehty, niin istuttaminen on helppoa. Istutustekniikka Muokatusta maastosta katsotaan paras istutuskohta, ja tämän jälkeen pottiputki polkaistaan istutuskohtaan. Tämän jälkeen pottiputken leuat avataan erillisellä polkimella. Taimi pudotetaan putkeen, putki nostetaan ylös ja putken ”leuat” suljetaan. Tämän jälkeen taimen istutuskohta tiivistetään jaloilla siten, että paakun päälle tulee riittävästi maa-ainesta. Tämän jälkeen etsitään seuraavalle taimelle uutta istutuskohtaa, ja näin homma jatkuu, kunnes kaikki taimet on istutettu. Taimivakassa taimien kuljetus on helppoa Puttiputken kaveriksi kannattaa hommata taimivakka, johon taimet asetellaan taimilaatikosta istutuksen ajaksi. Taimivakka säädetään siten, että osa taimivakan painosta tulee lantiolla, ja osa hartialle. Tällöin istutustyöstä ei tule liian raskasta. Istutuksessa ei kannata kiirehtiä, vaan kannattaa panostaa istutustyön laatuun. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota istutuspaikkoihin sekä siihen, että taimi tulee istutettua suoraan. Myös paakun kunnollinen tiivistäminen istutuskohtaan tulee tehdä kunnolla. Näin uusi puusukupolvi saa hyvän alun kasvuun lähdölle ja tuo tulevaisuudessa tuloa metsänomistajalle. Hommat menee putkeen Mhy:ltä taimet tilanneisiin, omatoimisiin istuttajiin olemme yhteydessä huhti-toukokuun aikana ja sovitaan taimitoimitusten ajankohta. Toimituksia tehdään pääsääntöisesti toukokesäkuussa ja työn hoitavat kuljetusyrittäjämme. Jos taimien istutus on sovittu Metsänhoitoyhdistyksen toteutettavaksi, hoidamme kaikki taimitoimitukseen, taimihuoltoon ja istutukseen liittyvät asiat. Kun istutustyö alkaa, ilmoitamme siitä sinulle. Jos taimitilauksiin tai -toimituksiin tulee kysymyksiä tai toiveita, ota yhteyttä ensisijaisesti omaan metsäasiantuntijaasi. Istutus soveltuu hyvin perheen pienimmillekin. Kevät on jälleen täällä ja metsänviljelykausi edessä – taimitoimitukset alkavat Tuote-esittelyssä tällä kerralla omatoimisen metsänomistajan yleisin työväline, pottiputki. Paakkutaimien istutus sujuu putken avulla mukavasti. Putken käyttö onnistuu junioreiltakin, ja samalla heille kehittyy tunneside omaan itse istuttamaansa metsään.
13 SYKSY KESÄ Istuttajan huoneentaulu +8°C 10 cm KEVÄT SYKSY KESÄ 1. Istutuskausi: Metsäpuun taimia voi istuttaa koko roudattoman ajan. Aloita istutus keväällä vasta, kun maa on sulanut ja lämmennyt vähintään +8°C:een. 2. Istutusjärjestys: Istuta keväällä ensin männyn taimet ja kookkaat koivun taimet. Kuusen taimia ja nk. pikkukoivuja voit istuttaa keväästä syksyyn, kunhan valitset kuhunkin ajankohtaan sopivat taimet ja sopivat kohteet. 3. Taimien tarkistus: Tarkista, että vastaanottamasi taimet ovat terveitä, hyväkuntoisia ja alkuperältään uudistusalalle sopivia. A) Pakkasvarastoidut taimet: tarkista, milloin taimet on otettu sulamaan. Jos taimet ovat jäässä, sulata ne ennen istutusta. Pakkasvarastoitua mäntyä voit istuttaa kesäkuun alkuun asti, muita puulajeja juhannukseen asti. B) Suljettu pakkaus, jossa sulia taimia: avaa pakkaukset vastaanoton yhteydessä, erityisen tärkeää avaaminen on kesä-elokuussa. 4. Taimien varastoiminen ennen istutusta: A) Varastoi taimet varjoisessa metsänreunassa, rakennuksen seinustalla tai katoksessa, jossa on kastelumahdollisuus. Älä vie etenkään avonaisissa pakkauksissa olevia taimia suoraan auringon paisteeseen tai pimeään kellariin. B) Varastoi taimia korkeintaan kaksi viikkoa, kesällä vain muutamia päiviä. C) KASTELE taimia säännöllisesti, kesällä päivittäin. Kerran kuivunut taimi ei enää toivu. 5. Istutus: +8°C 10 cm SYKSY KESÄ C 1.) Mätästys • Puulajista riippumatta aina keskelle kivennäismaapintaista mätästä. • Istutussyvyys vähintään 5 cm, puolet versosta kuitenkin maanpinnan yläpuolella. • Yhteen mättääseen yksi taimi. • Vain poikkeustapauksissa taimia voidaan istuttaa mätästetyllä kohteella laikkuihin riittävän tiheyden saamiseksi. C 2.) Laikutus • Vähintään 10 cm etäisyydelle laikun reunasta, mieluiten laikun keskelle kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Yhteen laikkuun yksi taimi. C 3.) Äestys • Vähintään 10 cm etäisyydelle äesvaon reunasta kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Taimien välinen etäisyys äesvaossa määräytyy äesvakojen etäisyyden ja tavoitetiheyden mukaan. D) Tiivistä maa taimen ympärillä kevyesti polkemalla. Lisää metsänhoidon tutkimustietoa käytännönläheisesti: luke.fi/kehityshyppy A) Istuta vain hyvin kasteltuja, hyvä kuntoisia taimia. Istutuskosteus on sopiva, kun kevyesti puristaen juuripaakusta tippuu vettä. B) Käsittele taimia aina käsineet kädessä. Useimmat taimet on käsitelty kemiallisesti tukkimiehentäin tuhoja vastaan, joten käytä esimerkiksi nitriilikumisia käsineitä. C) Istuta taimet aina muokattuun maahan. E) Tarkista istutustiheys ja -syvyys säännöllisesti työn edetessä. Ota vinkit talteen!
14 METSÄNHOITO Metsurin työssä ei ole kuin hyviä puolia, sanoo Mikko Oikari 29 työvuoden kokemuksella. ”Saa olla luonnossa, näkee oman työn jäljen ja saa työskennellä aika vapaasti”, hän hehkuttaa. ”Meinaan tehdä näitä töitä 70-vuotiaaksi eli vielä 22 vuotta.” Monesta metsänhoitoyhdistyksen mainoksestakin tuttu mies muutti perheineen reilut 10 vuotta sitten Karstulasta Kerimäelle ja aloitti metsurina silloisessa Itä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. ”Vaimoni suku on Kerimäeltä kotoisin. Halusin vähän vaihtelua ja muutimme tänne”, Oikari sanoo. Eniten raivaussahatyötä Suurin osa nykymetsurin työajasta kuluu raivaussahan kahvoissa. Ennakkoraivaukset ja taimikonhoidot työllistävät eniten ja lisäksi tehdään moottorisahahakkuita erikoisemmissa kohteissa. Joskus metsuria vielä kysytään harvennushakkuillekin, mutta se alkaa jo olla katoavaa kansanperinnettä. ”Viimeksi olin kaatamassa puita hautausmaalla. Välillä autetaan motoa isojen tai hankalissa väleissä olevien puiden kanssa”, Mikko Oikari sanoo. Taimikonhoitoa Oikari laskeskelee tekevänsä keskimäärin hehtaarin päivätahdilla. Työmaat löytyvät pääasiassa Savonlinnan itäpuolelta ja palstalle mennään, satoi tai paistoi. ”Pahimpaan helleaikaan olen tehnyt työt yöllä. Iltakymmeneltä sahaamaan ja pois aamukuudelta”, Oikari naurahtaa. Kipinän metsätöihin Mikko Oikari arvelee saaneensa verenperintönä, sillä maa- ja metsätyöt tulivat tutuiksi jo kotitilalla Karstulassa. Alun perin haaveissa ollut kokin koulutus unohtui, kun käynti Saarijärven metsäkoululla ennen yhteishakua muutti nuoren miehen mielen. ”Meninkin metsurilinjalle ja jäin alalle”, Oikari sanoo. Fysiikka kovilla Oikari sanoo olevansa tyytyväinen paitsi työn sisältöön myös palkkaukseen. Työt tehdään nykyisin pääosin urakkapalkalla ja kuukausiansioon voi itse sen kautta vaikuttaa. Fyysisesti metsurin työ on kuitenkin edelleen yksi raskaimmista. ”Paljon tietysti riippuu kohteesta. Raivauksella on helpompaa, kun ei tarvitse muuta kuin sahata, mutta järeämmässä taimikonhoidossa joutuu jo repimään ja vetämään puuta maahankin.” Voimaa ja kestävyyttä siis tarvitaan, ja niitä Oikari hankkii ja ylläpitää säännöllisellä kuntoilulla ja painoharjoittelulla. Palauttelua ja lihashuoltoakaan ei kannata unohtaa, sillä kova työ kuormittaa kehoa. ”Käyn monesti työpäivän päälle vielä kävelemässä tai pyöräilemässä. Hierojalla käyn 3 viikon välein.” Kysy apua, jos et itse ehdi Mikko Oikari näkisi mielellään enemmänkin ihmisvoimaa metsäMetsurin työ palkitsee tekijänsä Teksti Matti Turtiainen, toimittaja Metsästä löytyy töitä tekevälle, vakuuttaa Mikko Oikari. Omaa työuraansa metsänhoitoyhdistysten mainoksistakin tuttu metsuri aikoo jatkaa 70-vuotiaaksi saakka. Aleksi Mustonen, Hinku Aleksi Mustonen, Hinku
15 töissä. 1990-luvulta metsureiden määrä on romahtanut, ja metsänhoitorästit ovat sen myötä kasvaneet. Taimikonhoito on metsänhoitotoimista tärkein, ja Oikari kannustaa metsänomistajiakin töihin. ”Paras työkalu metsänomistajalle on raivaussaha, heti pottiputken jälkeen. Ja aina kannattaa sahata, kaikkea ei kuitenkaan ehdi tekemään parhaaseen aikaan eli silloin kun lehti on puussa. Ja jos ei itse ehdi töihin, niin metsänhoitoyhdistyksestä kannattaa kysyä apua”, hän toteaa. Oikari ihmettelee, että taimikonhoitoon kannustavia Kemera-tukia on jäänyt koko ajan käyttämättä. ”Taimikonhoitotyö ei lopu. Enemmän pitäisi tehdä”, hän sanoo. Vielä ennättää! Taimikonhoitoon ja varhaishoitoon on saatavilla kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli Kemera-tukea. Kemeratuki on uudistumassa vuoden lopussa ja tämän vuoden haku tulee olla tehtynä 1.10.2023 mennessä. Tilaamalla taimikonhoidon Metsänhoitoyhdistykseltä, saat oman metsäasiantuntijan hoitamaan kaiken tukien hakemiseen tarvittavan paperityön. Kemera-tuki kriteerit täyttävissä yli kolme metrisissä taimikoissa on 230,00€/hehtaari ja alle kolme metrisissä 160,00€/hehtaari. Tilaa taimikonhoito omalta metsäasiantuntijaltasi! Keskimäärin ammattimetsuri tekee päivässä 0,8 hehtaaria taimikon varhaisperkausta, 0,7 mäntytaimikon harvennusta tai 0,6 hehtaaria kuusitaimikon harvennusta. Työn etenemiseen vaikuttavat puulajin lisäksi puuston koko, aikaisemmin tehdyt tai tekemättömät hoitotyöt, kasvupaikan rehevyys, maastonmuodot sekä maanmuokkaustapa. Metsänkasvatuksessa oikein ajoitetut sekä hyvin suunnitellut ja toteutetut hoitotyöt helpottavat aina seuraavan vaiheen työn suorittamista. Aleksi Mustonen, Hinku Mikko Oikari on paitsi ammattimetsuri, myös metsänhoitoyhdistyksen mainoskasvo. Oma kuva on tullut vastaan mm. Lapin reissulla mainostaulussa. Tiesitkö?
16 Taimikon perustaminen maanmuokkauksineen ja istutustöineen on yksi metsän elinkierron kalleimmista investoinneista. Taimikon varhaishoidolla varmistat, ettei alkupanoksesi uuden metsän kasvussa mene hukkaan. Nuoren taimikon uhkia ovat kasvua heikentävät ja ravinteista kilpailevat heinät, lehtipuuvesakko ja pensaat. Taimikon varhaishoito vauhdittaa taimien kasvua ja estää kasvuvaurioiden syntymistä. – Heinäys ja varhaisperkaus ovat metsänhoidon toimenpiteitä, joita metsänomistaja voi tehdä hyvin itsekin, huomauttaa metsäasiantuntija Vesa Laukkanen. Metsäkäynnin yhteydessä voidaan yhdessä katsoa käytännön työn toteutusta sekä raivaussahan käyttöä, hän jatkaa. – Kokeile varhaisperkausta jollakin pienellä kuviolla, Laukkanen rohkaisee. Jos aika tai voimat eivät riitä tai työ ei syystä tai toisesta suju, meiltä metsänhoitoyhdistyksestä saa apuvoimia työn suorittamiseen! Metsäasiantuntija Vesa Laukkanen ja metsuri Mikko Oikari muistuttavat, että oikea-aikainen taimikonhoito on tuottavan metsänkasvatuksen kannalta kaiken a ja o. Ilpo Aalto Mhy.fi Metsässä hyvä Raivataan tilaa metsäsi arvon kasvulle Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit. Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/etela-savo/taimikonhoito tai soittamalla 015 357 4000. Varhaisperkauksella hyvään kasvukuntoon
17 PALVELUT Typpilannoitteiden hinnat laskivat Vuonna 2022 lannoitteiden hintojen nousu oli haasteena lannoitushankkeiden toteutuksessa. Typpilannoitteiden hinnat laskivat tänä vuonna helmi-maaliskuun vaihteessa. Suhteessa puun hintaan lannoittamisen kustannukset alkavat jälleen olla järkevällä tasolla. Investoinnin saa nopeasti takaisin Tyypillisesti metsänhoitoon tehtyjen investointien satoa joutuu odottamaan jopa seuraavaan sukupolveen asti. Lannoitukseen investointi sen sijaan näkyy lannoittajan omissa metsätuloissa jo seuraavassa puunkorjuussa. Puuston nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta – ja samalla näistä saatavia tuloja. Kertalannoituksella saatava lisäkasvu on keskimäärin hehtaaria kohti noin 15-20 m3, joka syntyy 7-8 vuoden aikana lannoittamisen jälkeen. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään kasvamaan korkoa Kangasmaiden kasvatuslannoitus on metsänomistajalle tuottoisin sijoitus, mitä voi harvennuksesta saatavilla tuloilla tehdä. Lannoitus lisää puun määrää metsätilalla ja tilan arvo kasvaa, mikä hyödyttää myös seuraavaa sukupolvea. Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä Metsän lannoitus on myös ilmastoteko. Lannoituksen tuoma kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Terveyslannoituksilla ravinnehäiriöt kuriin Terveyslannoituksilla tarkoitetaan yleisimmin turvemaiden tuhkalannoituksia ja kivennäismaiden boorilannoituksia. Paksuturpeisilla turvemailla typpeä on sitoutunut turvekerrokseen reilusti, mutta puusto kärsii usein fosforin ja kaliumin, sekä mahdollisesti boorin puutoksista. Lannoittamalla tällaisia kohteita, voidaan odottaa 2 - 4 m3 vuosittaisia lisäkasvuja jopa yli 20 vuoden ajan. Boorilla ja tuhkalla tehtäviin terveyslannoituksiin on saatavilla kemera-tukea 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Metsänlannoituksilla parempaan kasvuun Vielä ehdit mukaan kesän lannoituksiin! • Autamme sinua sopivan lannoituskohteen ja lannoitteen valinnassa. • Suunnittelemme ja hoidamme lannoitukset keskitetysti. • Kasvatus- ja terveyslannoituksia (tuhka) toteutetaan toimialueellamme lentolevityksenä. • Boorilannoituksia voidaan toteuttaa pienialaisesti reppuruiskulla nestemäisillä lannoitteilla. • Huolehdimme myös, että ympäristöasiat huomioidaan. Lannoitushankkeen vähimmäispinta-ala on helikopterilevityksessä kymmenen hehtaaria. Hankkeeseen voidaan koota usean metsänomistajan lannoitettavat kuviot. Kysy lisää ja tilaa lannoitus omalta metsäasiantuntijaltasi toukokuun loppuun mennessä. Metsänlannoitukset ovat jälleen palanneet tuottaviksi puunkasvatuksen investoinneiksi. Sijoittaminen metsiin niin metsätilojen kaupan, kuin metsänlannoitustenkin osalta on koettu turvalliseksi viime vuosina. Kasvatuslannoituksella saadaan merkittävä kasvunlisäys, nopeutetaan kuitupuun siirtymistä tukiksi ja saadaan järeämpää sahatukkia. Samalla ilmasto kiittää puuston kasvun myötä tehostuneen hiilinielun osalta. Lähes kaikilla hoidetuilla metsätiloilla löytyy sopivia lannoituskohteita. Petri Jykylä
18 Usein rantametsät ovat talousmetsäkäytössä. Kun hakkuu- ja hoitotöitä suunnitellaan vesistön läheisyydessä, tulee vesiensuojelu huomioida muun muassa riittävän leveällä vaihtelevan levyisellä suojakaistalla ja välttää maanpinnan rikkoutumista vesistön läheisyydessä. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida kohteelle sopivin hakkuutapa, maanmuokkausmenetelmä ja mahdollinen uudistusmenetelmä sekä toimenpiteiden ajankohta. Suunnittelun apuvälineiksi on tarjolla useita paikkatietoaineistoja, joiden avulla varmistetaan toimenpiteelle paras ja taloudellisin toteutus sekä laadukas lopputulos. Tuhoriskit ja turvemaakohteet haasteina rantametsien hoidossa Rantametsiin kohdistuvia tuhoriskejä voi minimoida kasvattamalla metsä sekapuustoisena aina, kun se on mahdollista. Hoito- ja hakkuutyöt tulee tehdä ajallaan suositusten mukaan, silloin puusto kasvaa yhä paremmin ja terveempänä. Rantametsien hoidon haasteet korostuvat silloin, kun ollaan turvemaan rantametsäkohteella. Turvemaan rantametsiin suositellaan jatkuvaa kasvatusta vesiensuojelun, hiilensidonnan ja korjuun kantavuushaasteiden vuoksi. Huomioi maisema ja moni- muotoisuus rantametsien hoidossa Maisemallisesti rantametsillä on suuri merkitys sekä lähimaisemaan että kaukomaisemaan. Merkittävimmät muutokset maisemaan syntyvät avohakkuiden jälkeen. Leimikon muodolla on suuri merkitys maisemavaikutukseen. Rajaamalla leimikko korkeuskäyrien suuntaisesti ja pyöreän muotoiseksi saadaan esimerkiksi aukko sulautumaan maastoon Rantametsien hoidossa on paljon mahdollisuuksia Johanna Virtanen | projektipäällikkö | Monipuolisuutta rantametsien käsittelyyn Etelä-Savossa-hanke | Vaihtelevan levyiset suojakaistat rantametsiin -hanke | Suomen metsäkeskus Etelä-Savossa rantaviivaa on noin 30 000 km. Metsämaakunnan metsänomistamisen erityispiirteisiin liittyykin suuri määrä rantametsiä. Rantametsien hoidossa metsänomistajalla on pohdittavana useita asioita mm. metsätalouden, maiseman, monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Rantametsän toimenpiteet vaikuttavat aina maisemaan. Tällä kohteella harvennushakkuussa maisema huomioitiin erityisesti. YHTEISTYÖ
19 paremmin. Säästöpuut ja suojakaistat vähentävät maisemavaikutusta, joten niiden sijoittelu ja rajaaminen kannattaa suunnitella huolella. Rantametsässä suojelu voi olla vaihtoehto Rantametsässä tiivistyvät metsän monimuotoisuusarvot. Elinolosuhteet kosteuden, lämmön, valon ja varjon vaihteluineen tarjoavat elinympäristön useille kasveille ja eliöille. Rantametsistä voi löytyä myös suojeluun soveltuvia kohteita. Jyrkät, kallioiset rannat ovat usein korjuun kannalta haastavia. Myös tasaisempien rantojen käsittely voi olla haastavaa esimerkiksi maaperän kosteuden vuoksi. Vesiensuojelun tehostamiseksi sekä maisema ja virkistysarvojen säilyttämiseksi rantametsän jättäminen metsätalouskäytön ulkopuolelle voi olla kokonaisvaikutukset huomioiden paras ratkaisu. Metsänomistajan tavoitteet ovat metsänhoidon lähtökohtana Mitä mahdollisuuksia metsänomistajalla on rantametsien hoidossa, jos suojelu ei ole vaihtoehto? Metsänhoidon kohdekohtaisella suunnittelulla voidaan huomioida metsänomistajan tavoitteet. Metsänhoidon suositukset ja sertifiointijärjestelmä antavat hyvän pohjan suunnittelulle. Jos tavoitteena on virkistyskäytön mahdollistaminen, maiseman huomioiminen hakkuissa sekä lähivesien suojelu kiintoaine- ja ravinnekuormitukselta, voidaan ne huomioida metsänhoidon suunnittelulla. Ratkaisu voi löytyä pidennetystä kiertoajasta, harvennustiheyden vaihtelusta harvennushakkuissa sekä jatkuvasta kasvatuksesta. Kohdekohtainen leimikon suunnittelu on tärkeää, jotta kohteelle tehdään juuri sille kohteelle sopivat ja oikea-aikaiset metsänhoidon toimenpiteet. Ammattilaisia, joilla on tarvittava taustatieto käytettävissä, kannattaa käyttää apuna metsänhoitotöitä suunniteltaessa. Uusi laskentatyökalu käyttöön Suomen metsäkeskuksen Vaihtelevan levyiset suojakaistat rantametsiin -hankkeessa on tuotettu suojakaista -laskentatyökalu, jolla voidaan laskea metsänomistajalle vaihtoehtoisia suojakaistarajauksia. Työkalu ehdottaa leveämpää rajausta eroosioriskikohteille. Työkalu on kaikkien vapaasti käytettävissä QGSI paikkatietojärjestelmässä. Rantaleimikossa säästöpuut suositellaan aina rajaamaan suojakaistan yhteyteen. Tällöin yhdistyvät monet hyödyt mm. monimuotoisuuden, vesiensuojelun, maiseman sekä talouden näkökulmasta. Riittävä ja vaihtelevan levyinen suojakaista varmistaa vesiensuojelua ja lisää monimuotoisuus ja maisema-arvojen säilymistä. Johanna Virtanen Johanna Virtanen Suomen metsäkeskus
20 METSÄNOMISTAJA Metsänomistaja Juho Luumi on ollut kymmenisen vuotta. Neljä vuotta sitten hänen metsätilansa liitettiin vanhempien metsätilaan ja muodostettiin yhteismetsä. Päätös yhteismetsään liittymisestä tehtiin tulevaisuus silmällä pitäen, sillä metsä on helpompi tulevaisuudessa jakaa sisarusten kanssa. ”Metsänomistaminen on minulle jotenkin itsestään selvää, maalaispoika kun olen. Minulle on tärkeää, että suvun metsä pysyy jatkossakin yhtenäisenä,” Luumi perustelee. OmaMetsä on metsänomistajan tietopankki OmaMetsän käyttäjäksi Luumi rekisteröityi heti kun palvelu lanseerattiin pari vuotta sitten. ”Sieltä näen helposti metsätilan tiedot, hoitosuositukset ja kuviotiedot olinpa missä tahansa. Metsäsuunnitelmaa käyn siellä myös useasti tarkastelemassa”, Luumi kertoo. Varsinkin paikallinen puun hintakehitys ja markkinatilanne kiinnostavat häntä. Vastuuhenkilönä yhteismetsän asioissa toimii Luumin isä. ”Olen ulkoistanut itseni”, hän naurahtaa. Omaan metsäasiantuntijaan voisi matkoilta pitää yhteyttä OmaMetsän kautta. Vanhempi polvi luottaa vielä perinteisiin yhteydenpitotapoihin. ”Sähköisen palvelun käyttö on ollut hieman hankalaa isälleni, hän ei ole aktiivinen käyttäjä. Nämä digitaaliset palvelut ovat haasteellisia, kun käyttöliittymässä on paljon tietoa. Näppäimet pitäisi olla tosi suuret, jotta käyttö onnistuisi”, Juho Luumi kertoo. Yhteismetsässä metsänhoitotyöt tilataan välillä paikalliselta Metsänhoitoyhdistykseltä, välillä tehdään itse. Hän itse on kulkenut pienestä pitäen isänsä kanssa metsätöissä. Taimikonhoito ja harvennukset on yleensä tehty itse, ja tietysti polttopuut. Juho Luumi seuraa niin OmaMetsästä kuin mediastakin paikallista puun hintakehitystä ja puumarkkinoita. Metsä taskussa maailmalla Teksti ja kuvat Satu Bredenberg | viestintäasiantuntija | Metsänomistajien Palvelutoimisto MHYP Juho Luumi lentää työn perässä ympäri maailmaa. OmaMetsä-palvelun avulla hän pysyy kärryillä suvun metsien hoidosta olipa olinpaikka sitten Helsinki tai Berliini.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=