Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti Sivu 3 Sivu 12 Sivu 24 Kokopuun korjuukohteille on kysyntää Uudistettu lunastuslaki vahvistaa omaisuuden suojaa Mhy Etelä-Savo 10 vuotta 2 2025
2 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Sanna Hakolahti 040 716 5200 Maarit Jordan-Valtonen 044 555 0492 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 11 000 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etela-savo KANNEN KUVA: Kimmo Iso-Tuisku Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti ilmestyy keväällä 2026. Jäsenlehti 2/2025 Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi 4 PUUKAUPPA Puumarkkinoilla rauhallista 7 B LOGI Syksy tuo tullessaan haasteita näkyvyyteen 8 METSÄNOMISTAJA Marianne hakee tukea metsänhoitoyhdistyksestä 10 PALVELUT Metsävähennykseen tulee korotus vuoden 2026 alussa 14 HALLINTO Mhy Etelä-Savon hallitus - ketä he ovat? 18 LUONNONHOITO JA - SUOJELU Tilannekuva, rahoitusmahdollisuudet ja tulevaisuuden suunta 20 PALVELUT Hintakompassi 22 METSÄNOMISTAJA Metsässä hyvä -kurssi tarjoaa tietoa tulevalle metsänomistajalle 29 T ULEVAISUUDEN METSÄAMMATTILAINEN Työharjoittelusta hyvät opit tulevaisuuteen 30 T OIMIHENKILÖUUTISET Aura Heikura eläkkeelle 32 M ETSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSASI Oma Metsäasiantuntijasi turvaa metsäsi arvonkasvun. Hänen avullaan toteutuu arvojesi ja tavoitteidesi mukainen metsänhoito, puukaupat ja vaikkapa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Meille on tärkeää sinun ja metsiesi hyvinvointi. Ota yhteyttä! www.mhy.fi/etela-savo/yhteystiedot Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijana olen juuri Sinun metsäsi tuntija! Oma metsäasiantuntija on hyödyllisin ja arvokkain jäsenetusi!
3 Kokopuun korjuukohteille on kysyntää Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Mhy Etelä-Savon korjuupalvelulla on hyvä kysyntä kokopuun korjuukohteista. Kysynnän painopiste kohdistuu toimialueella Juvasta länteen päin. ”Kokopuun korjuukohteita kannattaa tarjota aktiivisesti. Kohteet ovat tyypillisesti sellaisia, että ne eivät mahdollista vielä varsinaista ensiharvennusta, mutta raivaussaha on jo käynyt pieneksi työvälineeksi kohteen kuntoon laittamiseksi. Paikalliset metsäasiantuntijamme suunnittelevat korjuun ja ammattitaitoiset yrittäjät suorittavat korjuun sopivalla konekalustolla. Laadukas korjuujälki takaa metsälle kasvun ja tuoton tulevaisuudessa” sanoo johtaja Petri Pajunen. ”Nuoren metsän kunnostus on yhdistelmä taimikonhoidossa raivaamatta jääneen aluspuuston poistoa ja kasvatettavan puuston harvennusta” tiivistää bioenergia-asiantuntija Kyösti Turkia Metsäkeskuksesta. Kokopuun korjuussa saadaan enemmän myytävää puuta ja siten lisätuloa energiapuumarkkinoilla. Energiapuun ostajat korostavat energiapuun kysynnän jatkuvan ESE-Energia Oy on merkittävä metsähakkeen käyttäjä Mikkelissä. ”ESE-Energia Oy säilyy merkittävänä puupolttoaineen käyttäjänä vielä pitkään, vaikka olemmekin investoineet sähkökattilaan ja puupolttoaineen käyttö tulee pienenemään tulevina vuosina. Turpeen käyttö pyritään minimoimaan ja kantojen käytöstä on luovuttu. Näiden korvaamiseksi tarvitaan runkopuuhakevarastoja. Pääpolttoaineellemme latvusmassahakkeelle ja pienkokopuuhakkeelle on kysyntää tulevinakin talvina. Ne ovat tärkeimpiä energiapuujakeita ja myös niiden kestävyysnäkökulma on paras”, sanoo tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Itä-Suomen Biomassa vastaa puunhankinnasta Savon Voiman laitoksille, kuten Pieksämäelle. Toimitusjohtaja Tommi Kauhanen näkee energiapuun tulevaisuuden samalla tavalla kuin Lahtinen: ”Kaukolämmön tarve – ja siten energiapuun käyttö – ei ole viime vuosina merkittävästi muuttunut. Suorastaan kuumentuneet puumarkkinat ovat etsineet uutta tasapainoa, mihin poikkeuksellisen lauha talvi on tuonut oman vaikutuksensa. Vaikka lämmöntuotantoon kehitetään jatkuvasti uusia polttoa korvaavia ratkaisuja, niin silloin kun lämpöä todella tarvitaan, polttoon perustuvalle tuotannolle ei ole toistaiseksi realistisia vaihtoehtoja. Näin ollen energiapuun käyttö ei ole loppumassa lähivuosina, eikä lähitulevaisuudessakaan”, toteaa Kauhanen. Kokopuun korjuu mahdollistaa kestävän ja vastuullisen energiatuotannon ”On tärkeää, että jokaisella puunkäyttäjällä on oma ekologinen lokeronsa. Energiayhtiöille vastuullinen polttoainehankinta tarkoittaa oman paikkansa tuntemista markkinassa. Kokopuun korjuu mahdollistaa kestävän ja vastuullisen energiantuotannon sekä tukee hyvää metsänhoitoa. Oikein valituilta kohteilta hyvin korjattu ja huolella varastoitu kokopuu kuuluu puupolttoaineista laadukkaimpien joukkoon ja sen avulla varmistetaan luotettava lämmöntuotanto talven kylmimpinä kausina. Samalla metsänomistaja saa tuottoisan vaihtoehdon nuoren metsän hoitoon”, Kauhanen sanoo. Metsien hoidossa riittää työnsarkaa Etelä-Savossa ”Metsien kaukokartoitukseen perustuen viivästyneitä varttuneen taimikon hoito- ja nuoren metsän kunnostuskohteita on Etelä-Savossa lähes 40 000 hehtaaria. Nuoren kasvatusmetsän kunnostuksella edistetään puuston järeytymistä ja vaikutetaan metsän hyvään taloudelliseen kehitykseen. Valinnat, joita tehdään nuoren kasvatusmetsän hoitovaiheessa, vaikuttavat metsässä vuosikymmeniä eteenpäin”, sanoo Kyösti Turkia kannustaen metsien hoitoon.
4 PUUKAUPPA Puumarkkinoilla rauhallista Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Lomakauden jälkeen Etelä-Savon puukauppa on edelleen käynnistymisvaiheessa. Elokuun kolmannen viikon myyntimäärä oli vain 48 000 m3. Määrässä oli yllättäen merkittävää laskua edellisviikkoon verrattuna. Alkuvuoden puukauppojen yhteismäärä elokuun alussa oli 2,8 milj. m3. Edellisvuoteen verrattuna määrä oli 5 % alempi. Vientimarkkinoita kuvaa epävarmuus. Massa- ja paperiteollisuuden käyntiasteet ovat tavallista alemmalla tasolla. Puunhinta laski hieman lomakaudella Puunmyyntimäärät supistuivat heinäkuussa kuten aina ennenkin kesälomien aikaan. Myös hintakehityksestä voi tunnistaa saman rytmin. Hiljaisimman kaupan aikaan heinäkuussa, hinnat ovat laskeneet lähes joka vuosi. Tämän jälkeen elokuu on ollut tyypillisesti aikaa, jolloin metsänomistajat ovat tarkkailleet puukaupan käynnistymistä. Sama on toistunut jälleen. Viime viikkojen myyntimäärät ovat olleet yllättävän alhaisia. Euroopan talouskasvun vaikutuksia odotetaan Massa- ja paperiteollisuuden käyntiasteet ovat laskusuunnassa. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannekyselyssä erityisesti paperiteollisuuden suhdannenäkymät olivat heikot. Useilla tuotantolaitoksilla on ollut tai on tulossa pidennettyjä loma- ja huoltoseisokkeja. Sahatavaran vientihinnat ovat edelleen kohtalaisen hyvällä tasolla, vaikka markkinoilla onkin epävarmuutta. Euroopassa talouskasvu on voimistunut, minkä odotetaan heijastuvan jossain vaiheessa myös rakentamiseen. Presidentti Trumpin tullien veivaus luo osaltaan epävarmuutta markkinaan. Keskeinen kysymys on se, onko heikko vientimarkkinakehitys nyt vain lyhytaikaista. Heikentyneestä markkinakehityksestä huolimatta kotimaisen tukin ja kuidun kysyntä on kohtalaisen hyvällä tasolla. Puumarkkinoiden toimintaympäristöstä hyviä ja huonoja uutisia Metsäyhtiö Stora Enso selvittää mahdollisen uuden sahan perustamista Imatran tehtaiden alueelle. Yhtiö on jättänyt Kimmo Iso-Tuisku
5 aluehallintovirastolle hakemuksen sahan ympäristölupaa ja toiminnan aloittamista varten. Tukinkäyttö olisi jopa 1,7 miljoonaa kuutiota, rakentaminen saattaa alkaa jo ensi vuonna. Sahalaitos olisi toteutuessaan Suomen suurin. UPM Kymmene suunnittelee Lappeenrannan Kaukaan tehtaiden aikakauslehtipaperia tuottavan paperikoneen (PK1) sulkemista. Poistuva paperin tuotantokapasiteetti olisi noin 300 000 tonnia vuodessa. UPM:n Kaukaan tehdasintegraatti, johon kuuluvat sellutehdas, saha, pienpolttoainelaitos ja tutkimustoiminta, jatkavat toimintaansa ennallaan. Sulkeminen koskee pelkästään paperituotantoa. UPM ei ole julkistanut tietoja sulkemisen vaikutuksista yhtiön puunkäyttöön. Se merkitsisi kuitenkin mekaanisen ja kemiallisen sellun jatkojalostuskapasiteetin vähenemistä. Paperin valmistuksessa käytetyn sellun tuotanto vastaa kuitupuun käyttöä suuruusluokassa 900 000 kuutiometriä vuodessa. Kilpailuta kaikki myyntierät Metsänomistajan menestys puukaupassa on meille ensiarvoisen tärkeää. Erittäin tärkeää on myös huolehtia metsätalouden kannattavuuskehityksestä. Nämä ovat ne syyt, miksi toistuvasti muistutamme jäseniämme leimikoiden kilpailuttamisen tärkeydestä. Puun hinta voi vahvistua ja parasta tarjousta pääsee valitsemaan ainoastaan kilpailuttamisen kautta. Jos toimintamalli tuntuu haasteelliselta, metsänhoitoyhdistys auttaa mielellään metsänomistajaa sekä kilpailuttamisessa, että kaikessa puukauppaan liittyvässä. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 100000 200000 300000 Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m3 Vuosi 2024 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 31,30 32,73 31,62 27,00 32,26 33,72 31,01 27,76 30,75 31,97 31,26 25,88 65,76 68,63 60,62 81,81 82,81 74,19 80,89 82,49 75,36 51,75 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 34 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 100000 200000 300000 Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m3 Vuosi 2024 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 31,30 32,73 31,62 27,00 32,26 33,72 31,01 27,76 30,75 31,97 31,26 25,88 65,76 68,63 60,62 81,81 82,81 74,19 80,89 82,49 75,36 51,75 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 34 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 100000 200000 300000 Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m3 Vuosi 2024 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 31,30 32,73 31,62 27,00 32,26 33,72 31,01 27,76 30,75 31,97 31,26 25,88 65,76 68,63 60,62 81,81 82,81 74,19 80,89 82,49 75,36 51,75 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 34 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2013 1/2015 1/2017 1/2019 1/2021 1/2023 1/2025 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Kymi-Savo, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 31,30 32,73 31,62 27,00 32,26 33,72 31,01 27,76 30,75 31,97 31,26 25,88 65,76 68,63 60,62 81,81 82,81 74,19 80,89 82,49 75,36 51,75 Kantohinnat Kymi-Savo, viikko 34 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Kymi-Savo Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu
6
7 BLOGI Syksy tuo tullessaan haasteita näkyvyyteen Päivät lyhenevät lyhenemistään ja kellojakin siirretään kohta tunti taaksepäin, eli illan hämärä tulee entistäkin aikaisemmin. Siksipä kirjoittelenkin seuraavat kappaleet näkyvyydestä, sillä vähenevästä valosta huolimatta jokaisen meistä tulisi tulla nähdyksi. Syksy on tuonut metsään ja metsäteille marjastajien ja ulkoilijoiden lisäksi myös metsästäjät. Oman turvallisuuden takia on hyvä käyttää näkyvää vaatetusta maastossa liikuttaessa. Koskaan kun ei tiedä, jos oma kulkureitti risteää metsästystilanteen kanssa. Valpas liikkuja huomaa mahdollisen metsästystilanteen tutkapannallisesta koirasta, iloisesta haukunnasta tai yllättävästä liikenneruuhkasta metsätiellä. Harmillisesti ulkoiluvarusteiden värit eivät yleensä erotu maastossa edukseen, vaan lisävarusteena niihin on hyvä lisätä huomioliivi tai vähintäänkin iloisen värinen päähine. Auton tuulilasille voi jättää omat yhteystietonsa, jolloin muut metsässä liikkuvat voivat ottaa sinuun tarvittaessa yhteyttä. Metsän syksyiset värit ja vähenevä päivänvalo eivät myöskään helpota vierailijan havaitsemista hakkuutyömaalla. Kun kuljettaja on keskittynyt työhönsä voi vierailijan näkeminen olla haastavaa. Vaaratilanteita syntyy, kun mennään liian lähelle konetta, eikä tunneta koneen työskentelytapoja. Heijastimet ja näkyvä Taina Kekkonen | metsäasiantuntija | Mhy Etelä-Savo vaatetus auttavat tässäkin asiassa, mutta paras varotoimi on ennakointi! Hakkuusopimuksen liitteenä on yleensä työmaan turvallisuusohjeet, jotka on syytä lukaista läpi. Hakkuutyömaan varastopaikalla on työmaataulu, jossa ovat varoetäisyydet ja tärkeimpänä tietona puhelinnumerot työkoneisiin. Kohteliasta on ilmoittaa puhelimella saapuvansa työmaalle, jolloin kuljettajat osaavat varautua vierailuun ja huomioida vierailijan. Turvallisin lähestymissuunta on koneen takaa jo tehdyn alueen puolelta. Metsänomistajille on huomioliivejä tarjolla Mhy:n toimistoilta. Oman kokemukseni mukaan kaikkein jännittävintä varsinkin hämärässä, mutta myös valoisassa on kohdata puuauto kapealla metsätiellä. Nämä 25 metriä pitkät teiden jättiläiset eivät nimittäin peruuta varsinkaan täydessä lastissa! Jalankulkijan tulee kuormaavan puuauton ohituksessa käyttää suurta varovaisuutta ja parasta onkin suorittaa ohitus reilusti metsän puolelta. Kuormaamisesta voi tippua oksia ja pahimmassa tapauksessa pölli päähän jos menee liian lähelle. Autoilijalle puuauton kohtaaminen voi olla ikimuistoinen, varsinkin jos omasta autosta ei löydy väistämiseen tarvittavaa pakkia ja peruutustaidot ovat ruosteessa. Onneksi puuautot jättävät teiden risteyksiin puhelinnumerolla varustetut kolmiot, joten voihan arveluttavassa tilanteessa soittaa puuautoon ja varmistaa turvallisen kohtaamisen. Näillä mietteillä ja vinkeillä toivottelenkin metsänomistajille ja muille luonnossa liikkujille hyvää syksyn jatkoa ja turvallista talven odotusta! Pysytään näkyvissä! Metsäpalvelumme sinulle Oletko hankkimassa metsää tai myymässä sitä? Pohditko metsärahalle sopivaa sijoituskohdetta tai mietitkö metsäomaisuutesi turvaamista? Tarjoamme metsänomistajan pankki- ja vakuutuspalvelut saman katon alta. Lue lisää: op.fi/metsa tai soita p. 010 2552 600 (puh. hinta: ppm/mpm)
8 METSÄNOMISTAJA Melkein tv:stä tuttu Marianne hakee tukea metsänhoitoyhdistyksestä Pieksämäkeläinen Marianne Häkkinen on nuori, mutta kokenut metsänomistaja. Aktiivisesti metsiään hoitava nainen tukee kuitenkin metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemukseen metsänhoidossa ja puukaupassa. Elokuinen sadekuuro pyyhkäisi onneksi ohi Pieksämäeltä ja Häkkilän tilalta, ja Marianne Häkkinen pääsee jatkaman tienvarsien raivausta. Raivaussaha on tuttu työkalu, sillä nyt 34-vuotias Marianne on jo kokenut metsänomistaja - hän lunasti tilan vanhemmiltaan jo 10 vuotta sitten. ”Minä otin tämän ja veljeni jatkoi toista tilaa”, Marianne sanoo. Perheen maa- ja metsätilojen jako kahdelle sisarukselle oli helppoa, sillä tilat olivat suunnilleen samankokoisia. ”Satakunta hehtaaria metsää ja jonkun verran peltoa on molemmilla tiloilla. Pojalla on karjaakin omalla tilallaan, mutta hänkin tekee paljon myös metsätöitä”, sanoo Mariannen isä Terho Häkkinen. Metsä on tärkeä osa monitoimitilaa Terho Häkkinen on monille ns. tuttu tv:stä, sillä hänet näkee vuosittain Nelosella esitettävässä Farmi Suomi -sarjassa. Terho Häkkinen näyttelee Farmi Suomen tilan pehtooria. Sarja kuvataan Marianne Häkkisen omistamalla Häkkilän tilalla, joten Mariannenkin voi katsoa olevan melkein tuttu tv:stä. Hän nimittäin asuu vakituisesti tv-sarjan kulisseina käytettävällä tilalla. Jutun tekohetkelläkin elokuun loppupuolella sarjan kuvaukset olivat käynnissä, joten tilan rakennuksia emme päässeet kuvaamaan. ”Ja kun sarjaa kuvataan, pitää minun tulla tänne tilan perimmäiseen nurkkaan raivaamaan, ettei sahan ääni häiritse”, Marianne sanoo. Häkkilän tilan pihapiiri kuitenkin palvelee myös muissa tapahtumissa kuin tv-sarjan kuvauksissa. Marianne kertoo, Teksti ja kuvat Matti Turtiainen
9 että tilalla järjestetään muun muassa häitä ja muita tapahtumia erityisesti kesäkaudella. ”Bussiporukoita käy pitkin kesää ja erilaisia tapahtumia järjestetään. Esimerkiksi kesäteatteria, Antiikkia ja löytöjä -tapahtuma ja Dekkari-festivaali. Farmi Suomi vie pari kuukautta kesäkaudella.” Metsätalous on iso osa Mariannen tilakokonaisuuden toimintaa, ja hän kertoo hoitavansa raivaussahatyöt pääasiassa itse. Hankintahakkuita hän sen sijaan ei tee. ”Raivaus on kivaa, mutta aika ei riitä kaikkeen, sillä työskentelen myös maatalouslomittajana.” Tavallista omatoimisempi metsänomistaja Marianne on käynyt sekä metsätalousyrittäjän että maatalousyrittäjän peruskoulutukset ja oppia on tullut myös kotitilalta vanhemmilta. Silti Marianne tukeutuu Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoon ja erityisesti omaan metsäasiantuntijaansa Marika Salmiseen. ”Esimerkiksi viime syksynä kiertelimme metsät harvennushakkuita suunnitellessa ja nyt hakkuut on tehty”, Marika Salminen sanoo. ”Ja puhetta oli, että nimenomaan tvsarjan kuvausten takia hakkuut pitää tehdä tiettyyn aikaan. Ja niin tehtiin.” Marika Salminen sanoo, että Marianne Häkkinen ei ole aivan tyypillinen metsänomistaja. ”Marianne on hyvin omatoiminen. Mutta apua hän hakee muun muassa puukauppaan ja metsäsuunnittelu on toki tärkeää aktiivisen metsänomistajankin tilalla.” Metsäasiantuntijalle aktiivinen metsänomistaja on hyvä keskustelukumppani. Omia näkemyksiä riittää, ja niitä voi sparrata asiantuntijan ja metsänomistajan kesken tarpeen mukaan. ”Suunnitelmia voidaan tehdä yhteistyössä, ja me voimme yhdistyksen puolelta olla tukena hakkuiden ja hoitotoimien suunnittelussa, Marika Salminen sanoo. Marianne Häkkinen sanoo, ettei hän tee esimerkiksi puukauppaa omatoimisesti lainkaan. ”On helpompaa, kun asiantuntijalta saa suoraan näkemyksen esimerkiksi hinnoista ja hakkuiden rajauksesta.” Marianne Häkkinen (oik.) ja Marika Salminen ovat tuttu työpari Häkkilän tilan met- sissä, jotka ovat osa hirvien talvehtimisaluetta. Männylle uudistaminen on haasteellista, ja Marianne sanookin jatkossa keskittyvänsä kuusen kasvatukseen. Marianne Häkkinen on aktiivinen metsänomistaja, joka hoitaa valtaosin itse metsänsä raivaussahatyöt. Tavoitteet metsänhoidolle ovat pääasiassa taloudelliset, mutta ympäristö- ja virkistysarvotkin ovat tärkeitä. ”Raivaan aika lailla lyhyeen kantoon, että pääsen hyvin menemään hevosilla metsässä”, hän sanoo Terho Häkkinen otti maatilan vastuut itselleen 18-vuotiaana ja luopui niistä 50-vuotiaana. Hyvälle työmiehelle löytyy aina tekemistä tyttären ja pojan maatiloilta. Puuhaa riittää myös torivalvojana ja tapahtumajärjestäjänä, Farmi Suomi -sarjan pehtoorina sekä muissakin produktioissa. Oma metsä- asiantuntija on juuri Sinun metsäsi tuntija. www.mhy.fi/etela-savo/yhteystiedot Ota yhteyttä!
10 Metsävähennykseen tulee korotus vuoden 2026 alussa Taina Kosonen | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Esimerkki 1. Jos saat vuonna 2026 puun myyntituloa 10 000 euroa, voit tehdä 7 500 euron määräisen metsävähennyksen. Verotettavaksi pääomatuloksi jää 2 500 euroa. Edellytyksenä on, että käyttämätöntä metsävähennysoikeutta on vähintään 7 500 euroa. Myös metsävähennyspohja eli metsävähennyksen enimmäismäärä nousee nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin metsäkiinteistöjen yhteenlasketusta hankintamenosta. Esimerkki 2. Omistat kaksi metsäkiinteistöä, joiden hankintahinta on ollut yhteensä 100 000 euroa. Nykyisin metsävähennyspohja on 60 % hankintahinnasta eli 60 000 euroa. Vuoden 2026 alusta lukien vähennyspohja nousee 75 prosenttiin eli 75 000 euroon. Muutokset tulevat voimaan verovuodesta 2026 alkaen, eli suuremman metsävähennyksen saa keväällä 2027 annettavassa vuoden 2026 metsäveroilmoituksessa. Uudistuksen tavoitteena on kannustaa metsänomistajia aktiiviseen metsätalouteen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Metsävähennykseen oikeutetut metsänomistajat Oikeus metsävähennyksen hyödyntämiseen on metsää omistavalla luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä sekä näiden muodostamilla verotusyhtymillä sekä yhteisetuuksilla kuten yhteismetsillä. Metsää omistavat osakeyhtiöt ja elinkeinoyhtymät eivät ole oikeutettuja metsävähennyksen käyttämiseen. Hyödynnä metsäasiantuntijan apu metsävähennyksen laskemisessa Oma metsäasiantuntijasi on apunasi myös veroasioissa. Hänen kanssaan voit varmistaa, onko sinulla oikeus vaatia metsävähennystä. MHY:n metsäasiantuntija laskee metsävähennyspohjan puolestasi ja auttaa sinua metsäveroilmoituksen täyttämisessä ja metsävähennyksen käyttämisessä. PALVELUT Eduskunta on kesäkuussa hyväksynyt hallituksen esityksen tuloverolain muutoksesta metsävähennykseen. Vuoden 2026 alusta lukien metsävähennys nousee 75 prosenttiin verovuoden metsätalouden pääomatuloista.
11 Kysymys Jos metsävähennystä hyödyntänyt henkilö kuolee, tuleeko metsien omistus säilyttää jakamattomalla kuolinpesällä, aina 10 vuoden aikajakso täyteen kiinteistön ostosta lukien, ennen pesän jakoa ja kiinteistön siirtoa rintaperilliselle, jotta luovutusvoittoverolta vältytään? Vastaus - Kuolinpesää ei tarvitse jättää jakamattomaksi 10 vuoden ajaksi. - Luovutusvoittoverotuksessa perintönä saadun omaisuuden osalta hankintahinnaksi muodostuu perintöverotuksessa vahvistettu verotusarvo (ei vainajan aikanaan maksama metsätilan ostohinta). - Jos kuolinpesä luovuttaa metsävähennysjärjestelmässä olevaa metsää vainajan kuoleman jälkeisinä verovuosina, lisätään luovutusvoittoon vain kuolinpesän käyttämää metsävähennystä ei vainajan elinaikana käyttämää metsävähennystä. - Vainajan kuolinvuoden aikana luovutetun metsän luovutusvoittoon lisätään vainajan elinaikana käytetty metsävähennys. Kysymys Joudutaanko perintövero kuitenkin maksamaan heti? Vastaus - Kyllä, perintövero maksetaan normaalisti. Perintöveropäätöksen käsittelyaika Verohallinnossa kestää keskimäärin 6-12 kuukautta. - Mikäli kyseessä on toimivan maatilan sukupolvenvaihdos ja kaikki huojennuksen edellytykset täyttyvät, voi perintöverolle saada jopa 10 vuoden maksuajan. Kysymys Voidaanko kuolinpesän muita varoja, esim. merkittävää pankkitilillä olevaa varallisuutta erottaa kuolinpesästä perintöverojen maksuun, samalla kun luovutusvoittoverosta vapautumista odotellaan? Vastaus - Kuolinpesän osakkaat voivat keskinäisellä sopimuksella maksaa osakkaiden perintöverot kuolinpesän rahavaroilla, kyse on tällöin osittaisesta perinnönjaosta, johon tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus. Kysymys Jos metsävähennystä hyödyntänyt henkilö haluaa myydä kaksi metsäkiinteistöään rintaperilliselle, lasketaanko 10 vuoden aika verovapaudelle ensimmäisen vai toisen kiinteistön ostohetkestä. Tilanne 1: metsävähennystä on laskennallisesti käytetty vain ensimmäisen kiinteistön osalta? Tilanne 2: m etsävähennystä on laskennallisesti käytetty molempien kiinteistöjen osalta? Tässä on huomat- tava, että tilanne voi olla se, että ensimmäinen kiinteistö on ostettu vaikkapa 20 vuotta sitten ja toinen 2 vuotta sitten. Vastaus - Luovutusvoittoverotuksessa 10 vuoden määräaika lasketaan jokaisen kiinteistön kohdalla erikseen. - Jos samalla kertaa luovutetaan useampia metsävähennyksen piirissä olleita metsätiloja, lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoon metsätilojen hankintamenojen suhteessa. - Käytettyä metsävähennystä ei lisätä luovutusvoittoon miltään osin, jos kyse on lähiomaiselle tehdystä verovapaasta luovutuksesta. Kysymys Ovatko metsäkiinteistöjen kauppoja vahvistavat henkilöt tietoisia luovutusvoittoverosta metsävähennyksen seurauksena? Ja tuntevatko he tämän 10 vuoden säännön rintaperillisille siirrettäessä? Vastaus - Kaupanvahvistajan tehtävään ei kuulu osapuolten veroneuvonta. Metsävähennyksen erityiskysymyksiä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsätilojen omistusjärjestelypalvelut • Lahjakirjat • Kauppakirjat • Perunkirjoitukset • Ositukset ja perinnönjaot Ota yhteyttä, suunnitellaan yhdessä! Taina Kosonen erityisasiantuntija kaupanvahvistaja 040 776 6235 taina.kosonen@mhy.fi • Jakosopimukset • Testamentit • Edunvalvontavaltakirjat • Lainhuudot • Veroneuvonta
12 EDUNVALVONTA • Sähköjohtojen, vesi- ja viemäröintiputkien sekä datakaapeleiden sijoittamis- ja puustonpoisto- sopimukset • Väylähankkeiden korvaussopimukset • Telemastojen vuokrasopimukset • Kuntien maakauppasopimukset • Kaavoitukseen tai luonnonsuojelulakiin perustuvan käytönrajoituksen korvaussopimukset Lunastuslain prosesseja ovat mm. Seppo Miettunen
13 Uudistuksen myötä omaisuuden markkina-arvo määritetään jatkossa tavalla, joka johtaa korkeimpaan arvoon, ja tämän päälle määrätään 25 % korotus. Tämä vahvistaa maanomistajien neuvotteluasemaa kaikissa tilanteissa, joissa lunastusuhka on olemassa – kuten kaavoituksessa, sähkölinjojen sijoittamisessa ja muussa infrastruktuurin rakentamisessa. Lakimuutoksen lisäksi eduskunta edellyttää selvitystyön käynnistämistä sähkölinjojen lunastuskorvauksista. Tavoitteena on selvittää, miten liiketoiminnan tuotto voitaisiin ottaa huomioon maanomistajakorvauksissa. MTK on esittänyt tähän toteuttamiskelpoisia malleja ja osallistuu aktiivisesti tulevaan selvitystyöhön. Lain soveltaminen käytännössä Lunastuslain uudistus on tullut voimaan 1.8.2025 alkaen ja on siten sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa niissä vapaaehtoisissa sopimustilanteissa ja viranomaisprosesseissa, joissa viimesijainen korvauksenmääritys toteutetaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä ja Maanmittauslaitoksen toimituksessa. Puukauppa vai lunastuskorvaus Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää infrahankkeissa puustonpoistosopimuksiin ja niiden korvausperusteisiin. Metsänomistaja saa lunastettavan alueen puustosta tulon joko lunastuskorvauksena tai tekemällä puukaupan. Puukauppa voidaan tehdä yleensä hankintakauppana, kun lunastaja maksaa hakkuu- ja korjuukustannukset. Puukauppatulosta maksetaan normaali 30 % tai 34 % pääomavero. Jos metsänomistaja ei tee puukauppaa eikä ota puita itselleen, niin hän voi vaatia puuston arvon maksettavaksi lunastuskorvauksena. Tällöin kantohintoihin lisätään 25 % korotus ja verotus tapahtuu 6 % veroasteella. Lähes kaikissa tapauksissa lunastuskorvaus vaikuttaa olevan metsänomistajalle parempi vaihtoehto. Alla esimerkkilaskelma näistä vaihtoehdoista erilaisissa puustoissa. Etelä-Savossa paljon hankkeita meneillään - uusi laki voi tuoda paremmat korvaukset Mhy Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen pitää lakimuutosta tervetulleena: "Uudistus tuo kaivattua oikeudenmukaisuutta maanomistajille. Etelä-Savossa on paljon alueita, joihin kohdistuu lunastuspaineita, ja nyt meillä on paremmat edellytykset puolustaa maanomistajien etuja." MTK Etelä-Savon kenttäpäällikkö Heli Siitari, korostaa lain vaikutuksia käytännön neuvotteluihin: "Tämä muutos vahvistaa maanomistajien asemaa merkittävästi. Nyt maanomistajat ovat neuvotteluasemassa korvauksien suhteen, mikä on huomattava parannus aiempaan käytäntöön. On tärkeää, että korvaukset vastaavat omaisuuden todellista arvoa – se lisää luottamusta ja vähentää ristiriitoja." Etelä-Savon metsänomistajille uudistus merkitsee konkreettisesti reilumpia korvauksia ja vahvempaa asemaa neuvotteluissa. Metsänhoitoyhdistys kannustaa alueen maanomistajia tutustumaan lakimuutokseen ja sen vaikutuksiin omaan tilanteeseensa. Paikallinen metsänhoitoyhdistys ja MTK avustavat jäseniään lunastuskorvausasioissa. Jäsenmaksulle saa varmasti vastinetta erilaisissa sopimus- ja lunastustilanteissa. Uudistettu lunastuslaki vahvistaa omaisuudensuojaa – merkittävä edistysaskel Etelä-Savon maanomistajille Heli Siitari | kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo Eduskunta on hyväksynyt uuden lunastuslain, joka tuo merkittäviä parannuksia omaisuudensuojaan erityisesti maanomistajille. Lunastuslaki uudistui vihdoinkin – pääosin MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vaatimuksesta. Metsänhoitoyhdistys ja MTK pitävät lakimuutosta historiallisena edistysaskeleena, joka korjaa vuosikymmenten ajan vallinneita epäkohtia lunastusmenettelyissä. Lunastuksissa puuston poisto puukaupalla vai lunastamalla? Laatinut: kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK Metsänomistajat 26.6.2025 PUUKAUPPA Lunastaja maksaa korjuukustannukset ja maanomistaja tekee hankintakaupan Puukaupasta jää Tukki, €/m3 Kuitu, €/m3 Tukkiosuus, % Keskihinta, €/m3 Vero 30 % verojen jälkeen, €/m3 Hankintahinnat Ensiharvennus/NMH 80 50 0 50 15 35 6/2025 Keskimäärin 80 50 45 64 19 45 Päätehakkuu 80 50 75 73 22 51 LUNASTUS Puusto lunastetaan, jos maanomistaja on passiivinen, ei tavoiteta yms. Puustokorvaus Lisäarvo Lunastuksen Vero 6 % Tukki, €/m3 Kuitu, €/m3 Tukkiosuus, % Keskihinta, €/m3 korotus 25 % (HMO 80%) verojen jälkeen, €/m3 €/m3 Pystyhinnat Ensiharvennus/NMH 60 30 0 30 8 2 36 1 6/2025 Keskimäärin 84 34 45 57 14 4 67 22 Päätehakkuu 86 36 75 74 18 6 86 35 * Kaikki arvot ovat euroa/kuutio. Kyseessä on esimerkkilaskelma kuvitteellisin puun hinnoin. Metsänomistajan saama korvaus riippuu aina kohteesta ja puuston arvosta. * Myös maapohjan arvoa korotetaan + 25 %. Lunastuslaki koskee kaikkia korvauksia, jotka luetaan kohteen tai haitankorvauksiksi. Lunastuksissa puuston poisto puukaupalla vai lunastamalla? Laatinut: kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK Metsänomistajat 26.6.2025 PUUKAUPPA Lunastaja maksaa korjuukustannukset ja maanomistaja tekee hankintakaupan Puukaupasta jää Tukki, €/m3 Kuitu, €/m3 Tukkiosuus, % Keskihinta, €/m3 Vero 30 % verojen jälkeen, €/m3 Hankintahinnat Ensiharvennus/NMH 80 50 0 50 15 35 6/2025 Keskimäärin 80 50 45 64 19 45 Päätehakkuu 80 50 75 73 22 51 LUNASTUS Puusto lunastetaan, jos maanomistaja on passiivinen, ei tavoiteta yms. Puustokorvaus Lisäarvo Lunastuksen Vero 6 % Tukki, €/m3 Kuitu, €/m3 Tukkiosuus, % Keskihinta, €/m3 korotus 25 % (HMO 80%) verojen jälkeen, €/m3 €/m3 Pystyhinnat Ensiharvennus/NMH 60 30 0 30 8 2 36 1 6/2025 Keskimäärin 84 34 45 57 14 4 67 22 Päätehakkuu 86 36 75 74 18 6 86 35 * Kaikki arvot ovat euroa/kuutio. Kyseessä on esimerkkilaskelma kuvitteellisin puun hinnoin. Metsänomistajan saama korvaus riippuu aina kohteesta ja puuston arvosta. * Myös maapohjan arvoa korotetaan + 25 %. Lunastuslaki koskee kaikkia korvauksia, jotka luetaan kohteen tai haitankorvauksiksi. HMO = Hankintameno-olettamana. Lunastuskorvauksesta voi tehdä 80 % hankintameno-olettaman, jolloin vain 20 % jää verotettavaksi pääomatuloksi. Kun 20 % osuutta verotetaan 30 % pääomaverolla, niin siitä tulee kokonaisveroasteeksi 6%.
14 HALLINTO Petri Pajunen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen jäsenet tekevät työtä metsänomistajien eteen Valtuusto on Metsänhoitoyhdistyksen korkein päättävä elin. Neljän vuoden välein pidettävillä valtuustovaaleilla valitaan jäsenistöstä edustajat metsänhoitoyhdistysten hallintoon. Uusin vaalein valittu Mhy Etelä-Savon valtuusto aloitti vuoden 2025 alussa. Metsänhoitoyhdistysten valtuustot kehittävät jäsenille tarjottavia palveluja ja tuovat heidän äänensä kuuluviin. Valtuusto päättää yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista, kuten palveluvalikoiman laajuudesta, jäsenmaksusta ja taloudenpidosta. Se toimii myös linkkinä jäsenten ja yhdistyksen johdon välillä. Mhy Etelä-Savon valtuusto valitsi tammikuisessa järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan 7-jäsenisen hallituksen. Millaisia metsänomistajia he ovat ja miten he näkevät Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon tulevaisuuden? 1. Kuka olen? 2. Millainen metsänomistaja olen? 3. Mhy nyt ja tulevaisuudessa? Kaisa Ralli Hallituksen jäsenet kertovat: Kuvassa oikealta hallituksen jäsenet vuosille 2025-2026 Taina Pietarinen, Ville Rouhiainen (varapj), Esa Martikainen, Mika Utriainen, Kari Turunen, Kaisa Ralli (pj) ja Jussi Laitinen. 1. Kuka olen? Olen Kaisa Ralli. Toimin yrittäjänä maa- ja metsätaloudessa sekä matkailussa. Tuotan myös taloushallinnon palveluita. Metsäni sijaitsevat Sulkavalla ja Puumalassa. Harrastuksiani ovat syksyisin hirvenmetsästys sekä liikunta. Sydäntä lähellä on vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin. 2. Millainen metsänomistaja olen? Päädyin metsänomistajaksi ostettuani koti- tilani vanhemmiltani. Sen jälkeen olen hankkinut metsämaita läheltä kotitilaamme sekä itse että mieheni Jannen kanssa. Osassa kohteista on ollut paljon istuttamatonta alaa sekä taimikonhoitotarpeita. Arvostan metsässäni oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä ja harvennushakkuita. Metsien taloudellinen merkitys on tärkeä, koska se on osa tilamme elinkeinorakennetta. Matkailuelinkeinon myötä erityisesti ranta-alueiden maisema-arvot korostuvat. Harrastusteni liittyessä läheisesti metsään ja luontoon metsäluonnon merkitys virkistykselle on minulle tärkeää. 3. Mhy nyt ja tulevaisuudessa? Metsänhoitoyhdistys on ainoa toimija, joka on aidosti metsänomistajan puolella. Teollisuus toimii siten, että sen puuhuolto tulee aina ensin turvattua. Metsänhoitoyhdistykset pitävät omalta osaltaan huolta arvokkaasta metsäomaisuudestamme, joka on paljon muutakin kuin se juuri nyt myynnissä oleva leimikko. Hyvällä ja oikea-aikaisella tekemisellä metsänomistajan omaisuus karttuu ja rinnalla kulkee metsänhoitoyhdistyksen osaava ammattilainen. Tulevaisuuden mhy on juuri sinun metsäsi osaavin kumppani, joka toteuttaa juuri sinun toivomiasi valintoja metsäsi hoidossa. Jokainen metsänomistaja valitsee itse arvopohjat, millaisin hoitotoimenpitein haluaa metsiään hoitaa. Sinun tulevaisuuden metsäsi paras osaaminen löytyy läheltä. Tulevaisuuden metsänhoitoyhdistys on aina lähin metsäsi turvaaja.
15 Esa Martikainen Ville Rouhiainen 1. K uka olen? Olen Ville Rouhiainen, metsänomistaja, yrittäjä ja pienen poikavauvan tuore isä. Metsätalouden lisäksi pyöritän vaativan tason lastensuojeluyritystä Mikkelissä. Harrastan metsänhoitoa, kaikenlaista luonnossa liikkumista, metsästystä ja mökkeilyä. 2. Millainen metsänomistaja olen? Päädyin metsänomistajaksi sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2012, jonka jälkeen metsä vei mennessään ja opiskelin mm. metsämestarin erikoisammattitutkinnon. Metsänomistajana olen aktiivinen. Seuraan metsäni tilannetta ja pidän suunnitelmat ja hoitotoimet ajan tasalla. Metsäni sijaitsevat Juvalla. Metsässäni arvostan sen historiaa, taloudellista turvaa, luontoarvoja ja monia mahdollisuuksia. Voisin sanoa, että elän ja hengitän metsästä kaikin mahdollisin tavoin ja metsä luo minulle vakautta ja turvaa. 3. M hy nyt ja tulevaisuudessa? Metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa pidän erittäin tärkeänä edunvalvontaa. Metsänhoitoyhdistys on meidän metsänomistajien oma yhdistys, jonka tehtävä on ajaa metsänomistajien etua täältä Etelä-Savosta aina valtio- ja EU-tason kabinetteihin saakka. Isona yhdistyksenä ääntämme myös kuunnellaan. Mhy:n toiminnassa metsänomistajan edunvalvontaa ovat esimerkiksi puukaupan laadukas kilpailutus, hyvät palvelut sekä osaavan henkilöstön sitouttaminen. Minulle tärkeä asia on aina ollut myös nuoret metsänomistajat ja sukupolvien jatkumo metsäasioissa. Aion edistää asioita hallituksessa aktiivisella ja eteenpäin vievällä sosiaalisella otteella. Vuonna 2030 näen metsänhoitoyhdistyksen tärkeänä ja vahvana tekijänä metsäsektorilla. Tulevaisuuden MHY osaa edelleen huomioida sekä metsätalouden historian, että tulevaisuuden muutokset ja palvelee jäseniään laadukkaasti maailman myllerryksessä. Jussi Laitinen 1. K uka olen? Olen Jussi Laitinen, 52-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä. Asuinpaikkani ja metsieni sijaintikunta on Joutsa. Harrastuksiani ovat metsästys, hirvikoirat, pyöräily ja hiihto. 2. M illainen metsänomistaja olen? Tulin metsänomistajaksi parikymppisenä, kotitilani sukupolvenvaihdoskaupan kautta. Metsä luo itselleni ja perheelleni paitsi työtä sekä taloudellista turvaa, se myös edistää henkistä ja fyysistä terveyttä. Meille tärkein työkalu omatoimisessa metsänhoidossa on raivaussaha. Parhaillaankin poikani raivaavat erästä kohdetta, aivan tässä kotimme vieressä. Mhy:n palveluista käytössä ovat puunmyyntisuunnitelmat, metsän uudistamisen palvelut, korjuupalvelu ja metsätaloussuunnitelman ylläpito. Suuri osa taimikonhoitotöistäkin hoituu yhdistyksen kautta. Hyödynnän myös oman alueen metsäneuvojan tietämystä. Hänen kanssaan voi keskustella mistä tahansa metsään liittyvästä saaden apua ja neuvoja. Aktiivisena metsänomistajana seuraan tiiviisti metsiin liittyvää keskustelua ja uutisointia, seisoen kuitenkin tukevasti jalat maassa hätkähtämättä kaikista metsiin kohdistuvista uutisista. 3. M hy nyt ja tulevaisuudessa? Metsänhoitoyhdistyksellä on vahva rooli metsänomistajien etujen valvojana ja vahvistajana. Mhy työllistää lukuisan joukon ihmisiä, jotka tekevät ansiokasta työtä kestävän metsätalouden puolesta, metsänomistajan omia toiveita kuunnellen. Suomi elää metsästä nyt ja myös tulevaisuudessa. Mhy on hyvin tilanteen tasalla, mutta tarvittaessa täytyy olla valmis myös kehittymään. 1. Kuka olen? Olen Esa Martikainen, maanviljelijä EteläJuvan Koikkalan kylältä. Myös metsäni ovat Juvalla. Kesäisin harrastan metsänomistajien metsätaitokilpailuja. Menneenä talvena uskaltauduin mukaan myös metsäammattilaisten talvikisoihin. Oma metsäosaamiseni on lisääntynyt metsätaitoilun myötä. Rohkaisenkin kaikkia metsänomistajia lajin pariin. Aina oppii jotakin uutta. Harrastan luonnossa liikkumisen lisäksi lentopalloa ja hiihtoa. 2. Millainen metsänomistaja olen? Päädyin metsänomistajaksi sukupolvenvaihdoksen kautta v. 1989. Lypsykarjasta luopumisen jälkeen keskityn hoitamaan taimikoita ja syksyisin tekemään pieniä hankintakauppoja perinteisesti moottorisahalla. Kannustan metsänomistajia hoitamaan taimikot hyvään kasvukuntoon joko itse hoitaen tai sitten Mhy:n avustamana. Näin saadaan paljon puhutut hiilinielut kasvuun. On ilo katsoa hyvin hoidettua metsää. 3. Mhy nyt tulevaisuudessa? Metsänhoitoyhdistys on aina metsänomistajan puolella. Omalta metsäasiantuntijalta saa apua ja neuvoja kaikissa omaan metsään liittyvissä asioissa.Uskon että vuonna 2030 metsänhoitoyhdistys on edelleen vahva yksityismetsänomistajan puolustaja. Meidän metsänomistajien ei pidä jäädä yksistään kolmen suuren puunostajan varaan.
16 Kari Turunen 1. K uka olen? Olen Kari Turunen, metsäyrittäjä Enonkoskelta. Metsäni ovat Enonkoskella ja Savonlinnassa. 2. Millainen metsänomistaja olen? Metsätöitä olen tehnyt lapsesta saakka kotitilan metsissä ja olikin luontevaa lähteä metsäalalle. Vuonna 1990 meillä luovuttiin karjasta ja keskityttiin entistäkin enemmän metsätalouteen tilan päätuotantosuuntana. Työssäni arvostan luonnossa työskentelyä ja saa nähdä oman työnsä tuloksia metsien kasvua seuraten. Metsät meillä pyritään kasvattamaan täysitiheinä ja hyödyntämään rehevien kasvupohjien tuotto mahdollisimman hyvin. Oma korjuukalusto mahdollistaa oikea- aikaiset harvennukset ja saa tehdä mieleisensä työjäljen metsiin. 3. Mhy nyt ja tulevaisuudessa? Tärkein Mhy:n tehtävä on metsänomistajien käytännön edunvalvonta metsäasioissa jäseniensä hyväksi jatkossakin. Vahvoilla metsänhoito-opeilla ja neuvonnalla on saatu Suomen puusto viime vuosikymmenien aikaan runsaaseen kasvuun. Nykyinen kasvu on saavutettu määrätietoisella neuvonnalla metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoiden toimesta. Hiilikauppaa ja hiilensidontaa pidän joutavana vouhotuksena metsänomistajille. Hyvä metsänhoito pitää metsät kasvavina ja luonnostaan se sitoo hiiltä metsiin. Tärkeitä tavoitteita on turvata metsien entisenlainen käyttö ja vaikuttaa puunkäytön hyväksyttävyyteen jatkossakin. Metsänhoitoyhdistys on jatkossakin tärkeä kumppani metsänomistajille. Neuvonnan tarve vain lisääntyy entisestään, kun metsätiloja siirtyy seuraaville sukupolville. Näillä ajatuksilla. Taina Pietarinen 1. Kuka olen? Olen Taina Pietarinen, kotihoidon perushoitaja. Työpisteeni sijaitsee Etelä-Savossa Kangasniemellä. Harrastuksiani ovat metsänraivausten lisäksi kahvakuulailu, nyrkkeily ja hölkkäily. 2. Millainen metsänomistaja olen? Metsänomistajaksi päädyin isäni kuoltua ja sukupolvenvaihdosten myötä jatkan kotipaikallani. Mhy:n toimistolle astelin 14 vuotta sitten, kun en oikein tiennyt mitä metsän kanssa tehdä. Yhdistyksen kautta olenkin tähän päivään asti hoitanut kaikki metsänhoidolliset asiat. Ei ole tullut eteen sellaista asiaa, jota en naismetsänomistajana olisi kehdannut kysyä mhy:stä. Metsää täytyy hoitaa yhtä lailla kuin ihmisiä. Ajallaan tehdyn taimikonhoidot antavat hyvän kasvuympäristön, mutta vaatii metsänomistajan sitoutumista niiden hoitamiseen. Hyvin hoidettua metsää on mielekästä katsella. Olen erittäin innokas metsän raivaaja. Toivottavasti voisin omalla esimerkilläni innostaa monia metsänomistajia ja varsinkin naisia tarttumaan rohkeasti toimeen. Kun perustyön tekee ajallaan, on siitä hyötyä sille seuraavalle sukupolvellekin sitten. 3. Mhy nyt ja tulevaisuudessa? Mitä mhy-toiminta on viiden vuoden päästä? Siihen kun osaisi vastata viisaasti. Ehkä etämetsänomistajia on entistä enemmän? Jos ja kun, niin silloinhan on myös enemmän tarvetta mhy:n tarjoamille palveluille. Mika Utriainen 1. Kuka olen? Olen Mika Utriainen, metsätalousyrittäjä, Pieksämäen Jäppilästä. Metsäni sijaitsevat Pieksämäellä ja Leppävirralla. Harrastan moottoriurheilua (ralli), metsästystä, vapaaehtoistoimintaa sekä luonnossa liikkumista. 2. Millainen metsänomistaja olen? Kotitilallani metsä on ollut aina merkittävä tulonlähde. Jo nuorena metsäpuoli kiinnosti enemmän kuin maatalous ja olikin luontevaa suunnata metsäalan koulutukseen ja sitä kautta tilanjatkajaksi. Metsät antavat tänä päivänä minulle leivän ja rauhan. 3. Mhy nyt ja tulevaisuudessa? MHY on etujeni valvoja ja oikeellisen tiedon tuottaja metsilleni. Hallitustyössäni pyrin saavuttamaan paremmin tiedottavan ja läpinäkyvän, puolueettoman tiedon tuottajan roolin. Vuonna 2030 Mhy Etelä-Savo on näkyvämpi ja tunnetumpi metsäalan asiantuntijaorganisaatio alueellamme. HALLITUS
17 Jäsentä ei jätetä Katso kaikki jäsenedut: www.mhy.fi/etela-savo/jasenedut tai käytä koodia Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suomalaista metsänomistajayhteisöä ja tuet maailman parasta metsien hoitoa. Olemme ainoa metsänomistajien oikeuksia aidosti puolustava taho. Jäsenenä takaamme sinulle • Edullisemmat jäsenhinnat metsäpalveluissa • Oma metsäasiantuntija • Edunvalvonta kotipitäjässä ja Brysselissä • Ilmainen puunmyyntisuunnitelma • Metsien PEFC-sertifiointi • OmaMetsä-verkkopalvelu • Mhy viestintä ja asiakaslehdet • Koulutukset, webinaarit ja jäsentapahtumat Mikä on edunvalvontamaksu ja mihin sitä käytetään? Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet MTK:n jäseniä ja maksaneet jäsenmaksun yhdistyskohtaisesti. Järjestöuudistus erotti nyt yhdistyksen jäsenmaksun ja edunvalvontamaksun. Mhy-jäsenmaksulla ja edunvalvontamaksulla puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä ei muilta metsäpalvelujen tarjoajilta saa. Teemme metsänomistajien hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoiden koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissa. Lue lisää metsäsi hyväksi tehtävästä työstä www.mhy.fi/edunvalvonta ? yli 30 jäsenetukumppania, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita jäsenetuhintaan Edunvalvonta maakunnassa ja EU:ssa MTK ja metsänhoitoyhdistykset ajavat metsänomistajan etuja koti- maassa ja Brysselissä, jossa metsien käytöstä keskustellaan. Kotimaassa edunvalvontaa on esimerkiksi osallistuminen maankäyttöön vaikuttavien lakien valmisteluun. Oma metsäasiantuntija Paikalliset metsät tunteva oma metsäasiantuntija on luottokumppanisi oman metsäsi hoidossa, johon voit aina olla yhteydessä jos jokin mietityttää metsässäsi. Ylivertainen asiantuntija puukaupassa Meillä on maan kattavimmat puu- kauppatilastot ja puun hintatiedot. Suosittelemme puukauppaa valtakirjalla, jolloin kilpailutamme ja valvomme puukauppasi. OmaMetsän jäsensisällöt OmaMetsä-palvelussa näet alueesi puumarkkinan aktiivisuuden ja puun tarkemmat hintatiedot. Jäsenenä saat mm.
18 Luonnonhoito ja luonnonsuojelu – tilannekuva, rahoitusmahdollisuudet ja tulevaisuuden suunta LUONNONHOITO Luonnonhoito ja metsien suojelu kiinnostavat yhä enemmän sekä metsänomistajia että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöitä. Ajankohtainen tilanne tarjoaa sekä vanhoja että uusia mahdollisuuksia, haasteita, mutta myös uusia ratkaisuja rahoitukseen. Metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelma METSO jatkaa vahvana METSO-ohjelma on edelleen erittäin suosittu. Metsänomistajat tarjoavat vapaaehtoisesti suojeluun enemmän kohteita kuin mitä voidaan pysyvästi suojella, ja tästä syystä ELY-keskuksissa on muodostunut jopa useiden vuosien mittaisia jonoja. Tästä huolimatta kannattaa edelleen tarjota suojeluun erityisesti vanhoja metsiä ja runsaslahopuustoisia kohteita, sillä rahoitusta näille arvokkaille kohteille löytyy usein myös ruuhka-aikana. METSO-ohjelman uusi kausi käynnistyy vuoden 2026 alussa. Tavoitesuojelupinta-alaa on nostettu, ja Etelä-Suomessa ohjelma säilyy pääpiirteissään samanlaisena kuin aiemmin. Uutta on se, että myös Pohjois-Suomi on nyt mukana ohjelmassa. METSO-budjettia vuodelle 2026 odotetaan valtiolta, ja toiveena on, että ohjelma saa riittävät resurssit tavoitteidensa toteuttamiseen. Ympäristötuki tarjoaa joustavuutta Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös muiden arvokkaiden luontokohteiden suojeluun. VuoHeli Siitari | kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat Heli Siitari
19 delle 2025 ympäristötukea on vielä hyvin saatavilla, joten sitä kannattaa nyt hakea. Ympäristötuki tarkoittaa alueen määräaikaista, 10 vuoden suojelua. Kohteet ovat pinta-alaltaan pienempiä kuin METSOohjelmassa, mutta poikkeuksiakin löytyy: ympäristötukea on myönnetty jopa lähes 100 hehtaarin kokoisille alueille. METSOohjelmassa suojelun hehtaariraja on tyypillisesti 4 ha, mutta myös tätä pienempiä kohteita on hyväksytty – myös Etelä-Savossa. Ympäristötuki voi olla hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun pysyvään suojeluun ei ole mahdollisuutta tai kun halutaan kokeilla suojelua kevyemmällä sitoutumisella. Metsänhoitoyhdistykset auttavat mielellään sopivien kohteiden tunnistamisessa ja hakemusten valmistelussa. Luonnonarvokauppa ja ennallistaminen – uusia mahdollisuuksia metsänomistajille Luonnonarvokauppa voi tuoda maanomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia. Uusi luonnonsuojelulaki mahdollistaa jo nyt yrityksille vapaaehtoisen ekologisen kompensaation, jossa esimerkiksi yritys voi hyvittää aiheuttamaansa luontohaittaa tukemalla maanomistajan toteuttamaa luonnonhoitoa tai pysyvää suojelua, ja maksamalla tästä maanomistajalle korvauksen. Myös muunlainen luontoarvokauppa, kuten maisemakauppa, on mahdollista maanomistajan ja ostajan välisellä sopimuksella. Luonnonarvokaupan edistämiseksi MTK:ssa on juuri käynnistynyt hanke, jossa pilotoidaan käytänteitä metsänhoitoyhdistyksiin. Lisäksi on käynnissä toinen ennallistamiseen liittyvä pilottihanke, jossa ennallistetaan soita ja rakennetaan kosteikkoja. Näihin toimiin voi tietyin ehdoin saada myös esimerkiksi Metkaluonnonhoitotukea. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys on mukana tässä hankkeessa. Metka-luonnonhoitotukea on tarjolla myös esimerkiksi metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen sekä metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen. Tukiprosentti on jopa 100%. Kiinnostuneet maanomistajat voivat olla yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseensä. Katse tulevaan Luonnonhoidon näkymät ovat myönteiset: kiinnostus luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kasvaa, ja rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla. Metsänomistajilla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa ja osallistua luonnon suojeluun – joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Myös talousmetsien aktiivisella luonnonhoidolla on suuri merkitys monimuotoisuuden edistämisessä, ja se voi myös säästää metsänhoitokuluissa. • Ympäristötuen valmistelu (Metka) kohteen tunnistaminen, tuen valmistelu ja hakuprosessi • METSO-ohjelma: pysyvä suojelu • HELMI-ohjelma: luonnonhoito ja ennallistaminen • Luontoarvojen kartoitus ja luontolaatukartoitukset • Suometsien hoitohankkeet (Metka) • Vesiensuojeluhankkeet Miia Suhonen luonnonhoidon erityisasiantuntija 0400 839 675 miia.suhonen@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon luonnonhoitopalvelut Aleksi Mustonen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=