Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti Sivut 8–9 Sivu 18 Sivut 28–29 Kansanedustaja Vesa Kallio luottaa lähiammattilaiseen Metsäammattilaisilta turvallisuutta tilakauppaan Uusiutuvaa energiaa tuulesta ja auringosta 3 2023
2 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apunasi. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi tilasta ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija on juuri Sinun metsäsi tuntija! Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Löydä oma asiantuntijasi osoitteesta mhy.fi/etela-savo/ yhteystiedot SISÄLLYSLUETTELO PÄÄTOIMITTAJA: Petri Pajunen 040 776 6212 TOIMITUSKUNTA: Sanna Hakolahti 040 716 5200 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 11 000 KPL Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/etela-savo KANNEN KUVA: Akseli Muraja Seuraava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti ilmestyy helmikuussa 2024. Jäsenlehti 3/2023 Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Voit ilmoittaa niistä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000 3 4 7 11 13 16 21 22 32 34 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi PUHEENJOHTAJAN PALSTA PUUKAUPPA Puukaupan vauhti hidastui JOHTAJAN PALSTA PALVELUT Harmia hallintaoikeudesta? METSÄNHOITO Mitä uutta metka- metsätalouden kannustejärjestelmä tuo mukanaan? METSÄNOMISTAJA Mhy Etelä-Savon metsänomistajamatka Pohjois-Espanjaan AJANKOHTAISTA Harri Huupponen on valittu MHYP Oy:n toimitusjohtajaksi PALVELUT Metsäalalta ei kannata lähteä minnekään METSÄASIANTUNTIJAMME PALVELUKSESSASI AJANKOHTAISTA Metsä rokkaa Juvalla heinäkuussa 2024
3 Marsseja metsiemme puolesta Kaisa Ralli | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Etelä-Savo PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kesäkuun alussa sain olla mukana mielenilmauksessa Brysselissä Suomen MTK:n delegaatiossa. Mielenilmaus oli belgialaisten järjestämä ja tapahtui Euroopan parlamentin edessä. Mielenilmaus otti kantaa ennallistamisasetukseen, joka sellaisenaan olisi ollut varsin kohtuuton eri jäsenmaille. Mukana ilmauksessa oli tuottajia ja maanomistajia eri jäsenmaista. Omaan kylttiini valitsin tekstin: FOREST OWNERS ARE CLIMATE HEROES eli suomeksi ”Metsänomistajat ovat ilmastosankareita”. Kylttini teksti taisi olla muidenkin mielestä osuva, sillä sitä kuvattiin paljon niin tv- kuin lehtimedioihin. Asetus ei kaatunut heinäkuussa, ja nyt on etenemässä maltillisempi esitys. Toivottavasti tämä etenevä malli ei aiheuta maanomistajille kohtuuttomia kustannuksia eikä rajoitteita. Alkuperäisen asetuksen kotimaan miljardin lisähintalappua emme tarvitse, ja ne tuottajat maalla, jotka vielä rohkenevat investoida uusiin navetoihin, eivät voi puiden kaatamisen takia joutua maksumiehiksi. Toivon järjen voittavan ja kohtuuden kohtelevan eri jäsenmaita oikeudenmukaisesti. Viime vuoden metsävaltuuskunnan kokouksessa esitin metsämarssin uusintaa kotimaassa. Tämän vuoden syyskuussa järjestimme Juvalla päivän, johon kutsuttiin kaikki alueemme kansanedustajat sekä metsänomistajia maastokohteille. Vuonna 1950 järjestetyn ensimmäisen metsämarssin seurauksena reilut 70 vuotta myöhemmin saamme nauttia kotimaan metsien hyvän hoidon hedelmistä, sillä metsävaramme ovat huomattavasti lisääntyneet. Isäni muisteli, kuinka hänen oma isänsä kehotti koko perhettä lähtemään metsään tekemään tekoja metsien hyväksi. Metsämarssin maakuntakilpailussa aktiivisimman palkinnon silloin voittivat itäsavolaiset. Vuoden 2023 marssin tarkoitus oli, että yksityismetsänomistajat voisivat olla ylpeitä omistamistaan metsistä. Metsillä on meille monia erilaisia käyttötarkoituksia. Yksityisiä metsänomistajia on nykyisin n. 600 000, joista jokaisen kannattaa nostaa muidenkin tietoisuuteen metsiemme monipuolinen arvo. Metsistä on moneksi. Ne voivat olla eläketurva, pankki, sijoitus, perintö, lainanvakuus, harrastuskohde, rentoutuspaikka, maisema, marja- tai sienipaikka, suojelukohde, puunhalauspaikka, työleiri. Syksyn aikana minulla on vielä tarkoitus ulkoiluttaa Stihliä, arvioida mhy:n kilpailuttaman leimikon tarjouksia, istuttaa syyskuulla tulevia kuusentaimia ja käydä vähän kiikaroimassa hirvipasseissa. Ennen kaikkea aion saada myös tulevat metsänomistajat mukaan omiin marsseihini metsissä. Ja pitää muistaa pikaisesti hakea vielä kemeraehtojen mukaiset tuet tulevien taimikonhoitojen hyväksi.
4 Hinku Aleksi Mustonen PUUKAUPPA Puukaupan vauhti hidastui Timo Leskinen | kenttäjohtaja | MTK Metsänomistajat Myyntimäärät laskivat kesäkaudella Valtakunnallinen metsäteollisuuden alkuvuoden ostomäärä elokuun lopussa oli 23,2 milj. m3. Määrä oli 15 % suurempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Etelä-Savossa oli myyty 2,8 milj. m3, mikä oli puolestaan edellisvuodesta jo 7 % jäljessä. Keväällä myynti oli vilkkainta, mutta jo kesä-heinäkuussa kauppamäärät olivat selvästi alhaisemmat. Viime viikkojen myynnit ovat olleet vain puolet edellisvuoden tasosta. Venäjän tuontipuun puuttuminen tasapainottaa puumarkkinaa Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan vuoden toisella neljänneksellä kaikkien tuoteryhmien tuotanto oli laskussa. Viime vuoteen verrattuna tuotannon muutokset olivat paperituotteilla -18 %, kartongeilla -22 %, sellulla -3 % ja sahatavaralla -6 %. Erityisesti massa- ja paperiteollisuuden tuotannon rajoitukset ovat merkinneet alempaa kuitupuun käyttöä. Tämä on näkynyt puumarkkinoilla sekä kysynnän, että hintatason hienoisena laskuna. Kotimaan puukaupan muutokset ovat kuitenkin olleet selvästi vaimeampia kuin muutokset vientimarkkinoilla. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä vaikuttaa edelleen kotimaisen puun kysyntää lisäävästi. Toinen merkittävä vaikutin on vahvana jatkunut energiapuun kysyntä. Suhdannevaihtelut kuuluvat metsäsektorille Nyt heikentyneessä suhdannetilanteessa on hyvä muistaa myös viime Metsäteollisuus on tunnetusti toimiala, johon kuuluvat suhdannevaihtelut. Vielä keväällä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennakoi metsäteollisuustuotteiden kysynnän hiipumista varsin maltillisesti. Vientimarkkinoiden muutokset ovat kuitenkin olleet ennakoitua voimakkaampia, mikä on heijastunut myös puumarkkinoille. mhy.fi
5 vuoden huippusuhdanne. Metsäteollisuus vahvisti taseitaan ennätyksellisellä voittojen määrällä. Kolmen suurimman metsäyhtiön yhteen laskettu liikevoitto viime vuodelta oli 5,3 miljardia euroa. Vahvoilla taseilla ohitetaan sujuvasti laskusuhdanne ennen seuraavaa suhdannehuippua. Pidemmällä aikavälillä puusta tehtävien tuotteiden kysyntänäkymät ovat edelleen hyvät. Nyt sopii toivoa, että metsäyhtiöillä riittää pitkäjänteisyyttä ja malttia tuotantolaitosten ja -kapasiteetin ylläpidossa haasteellisemman vaiheen yli. Stora Enson Sunilan sellutehtaan sulkeminen on harmillista. Vaikutukset puumarkkinoihin jäävät kuitenkin pieniksi venäläisen tuontipuun puuttuessa markkinoilta. On myös hyvä muistaa, että samaan aikaan kun vanhoja tuotantolaitoksia on suljettu, uutta ja tehokkuudeltaan omassa luokassa olevaa tuotantoa on tullut ja on tulossa tilalle. Oman metsänhoitoyhdistyksen palveluja kannattaa hyödyntää Aivan tuoreimmat viestit sellumarkkinoilta kertovat sellun hintojen nostosta ja varastojen supistumisesta. Joko kuiduttavan teollisuuden käänne on käsillä, sitä ei kukaan tiedä. Heikentyneessäkin vientimarkkinatilanteessa metsäteollisuudella on merkittäviä puunhankintatarpeita jo tulevalle talvikaudelle. Kysyntää kohdistuu sekä tukki- että kuitupuuhun, energiapuuta unohtamatta. Leimikoiden kilpailuttaminen muuttuneessa markkinatilanteessa on ensiarvoisen tärkeää. Ostotarjousten välillä on jälleen poikkeuksellisen suuria eroja. Omaa metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää puukauppojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huolellinen myyntierien kilpailuttaminen takaa parhaan lopputuloksen.
6 Tilaa korjuupalvelu metsänhoitoyhdistykseltäsi: mhy.fi/puukauppa/puunkorjuu Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on hyvä vaihtoehto pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Siinä Metsänhoitoyhdistys ei osta puita itselleen vaan välittää puut ostajalle. Mhy.fi Metsässä hyvä Korjuupalvelu – vaihtoehto puukaupoille Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 Juva p. 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi Metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen Paikalliset ammattitaitoiset yrittäjät Tukkipuun tarkka talteenotto Eri-ikäisrakenteisen metsän poimin- tahakkuut Korjuupalvelun vahvuudet Paremmat jäsenedut MTK Hankinnoilta MTK Hankintojen valtakunnalliset jäsenedut Mhy-jäsenille. Etujen käyttö on helppoa ja vaivatonta. Hyödynnä jäsenedut ja säästä rahaa. Tee edullisempia hankintoja jo tänään: mtkhankinnat.fi Alennusta jo yli 30 yritykseltä Yhdessä saamme enemmän mtkhankinnat.fi
7 Turvallista puukauppaa valtakirjalla Petri Pajunen | johtaja | Mhy Etelä-Savo JOHTAJAN PALSTA Metsänomistaja voi menettää ilman suunnitelmaa tehdyssä puukaupassa merkittävän summan rahaa. Yksi yleisimmistä virheistä on, että puut myydään vanhalle tutulle ostajalle ilman kilpailutusta. Moni kilpailuttaa vakuutuksia, lainoja, sähkösopimuksia ja puhelinliittymiä. Miksi arvokasta puukauppaa ei kilpailutettaisi? Puun myynti ammattilaisen avulla eli valtakirjalla takaa, että puukauppasi kulkee parhaita mahdollisia polkuja. Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppa sopii uusille sekä kokeneille metsänomistajalle. Metsänomistajan kannattaa tiedostaa sen tarjoamat kattavat hyödyt. Puukaupan kilpailuttaminen on muutakin kuin kuutiohinnat Pelkkä kuutiohinta ei kerro sitä, kuinka hyvä puukauppatarjous on. Ostajat katkovat puun aina itselleen tarpeellisiin mittoihin. Olemme keränneet tätä tietoa ostajittain tietopankkiimme. Sen avulla tarjoukset saadaan parhaiten vertailtua keskenään. Tarjousten todellinen ero voi olla tuhansia euroja. Oman metsäasiantuntijasi avulla puukauppa onnistuu varmasti ja kannattavasti. Valtakirja antaa turvaa – päätös puukaupasta on aina sinun Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntijat kilpailuttavat 2000 - 2500 puukauppaa vuosittain. Puunmyynti valtakirjalla ei tarkoita päätäntävallan pois siirtymistä. Metsänomistaja päättää aina mitä myydään ja etenkin kenelle myydään. Meidän tehtävämme on olla tukena näissä päätöksissä ja kertoa eri vaihtoehdot. Meidän työmme on myös valvoa, että puukauppa sujuu sovitusti aina korjuun valvontaan saakka. Vaikuttavin ja tuottoisin tapa myydä puut Yksittäisen metsänomistajan päätökset vaikuttavat myös muihin. Sen lisäksi, että puukaupan kilpailuttaminen takaa sinulle markkinan parhaat hinnat, se myös ylläpitää koko alueen puukauppahintoja. Ilman kilpailua ei ole painetta maksaa korkeinta kuutiohintaa. Mitä suurempi kilpailutettujen puukauppojen osuus on, niin sitä merkittävämpi vaikutus sillä on puukaupan nousevaan keskihintatasoon. Puunostajat tavoittelevat suoria puukauppoja ja sopimuksia kilpailun välttämiseksi Erilaisten sopimusasiakkuuksien tavoitteena on antaa yhdelle ostajalle erityisasema puukauppaan, joka rapauttaa kilpailua puumarkkinoilla. Esimerkiksi puun menekkitakuu on heikko argumentti tilanteessa, jossa leimikoista kilpaillaan vahvasti eri ostajien kesken. Kuitupuun läpimittamuutosten vaikutus kertymään ja puukauppatuloihin Stora Enso ja Metsä Group ilmoittivat elokuussa laskevansa kuitupuun latvaläpimittoja. Läpimittavaatimuksen alentuminen lisää hieman hakkuukertymää. Metsänomistajien näkökulmasta taloudellisesti vielä tärkeämpää on kiinnittää huomiota leimikoiden kilpailuttamiseen ja kuitupuun hintatasoon. Energiapuun vahva kysyntä lisää kilpailua pieniläpimittaisesta puusta, joka on tärkeä asia. Hakkuukertymän lisäys ensiharvennuksilla on 2-3 m3/ha ja järeämpien metsien harvennuksilla 1-2 m3/ha. Uudistushakkuilla hyöty jää kuution hehtaarille. Taloudellisesti merkitys on 30 - 70 euroa hehtaarille harvennuskohteissa eli noin euron kuutiolle. Joillakin metsäyhtiöillä on ollut hakkuusopimuksensa ehdoissa määritettynä ns. minimirunko eli pienin puu, joka hakataan. Osalla yhtiöistä kuitupuut hakataan määrämittaisena, jolloin metsään saattaa jäädä minimilatvaläpimittaa selvästikin paksumpia latvoja. Puukauppa kannattaa aina aloittaa yhdenotolla omaan metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan. Pidetään metsänomistajina yhdessä huolta puukaupan kilpailusta.
8 METSÄNOMISTAJA Joka kirvestä säästää, se metsiään vihaa, sanoo kansanedustaja ja metsänomistaja Vesa Kallio metsätilaansa Kangasniemen Ruokomäen kylällä kiertäessään. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Jari Kurki nyökkää hyväksyvästi. Kokemus on opettanut, että metsä kasvaa parhaiten, kun hakkuut tekee ajallaan – niin hoito- kuin uudistushakkuutkin. Kallio ja Kurki ovat pitkästä aikaa yhtä aikaa metsäkierroksella. Metsänhoito onnistuu nimittäin mainiosti puhelimen ja sähköpostinkin välityksellä, Kallio naurahtaa. ”Ollaankohan me oltu kertaakaan ennen tätä yhtä aikaa täällä metsässä”, Jari Kurki pohtii. Työ vei muualle Vesa Kallion metsänomistajuus muuttui ns. etämetsänomistajuudeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun kotitilan pellot ja rakennukset myytin joitakin vuosia sitten. Työ MTK Etelä-Savon toiminnanjohtajana oli vienyt miestä ensin Mikkeliin, avioelämä Savonlinnaan ja lopulta Mikkelin Anttolaan. Matkaa metsätilalle on alun toistasataa kilometriä, joten yhteistyökumppania tarvitaan metsänhoitoon. Sellainen on löytynyt metsänhoitoyhdistyksen Kangasniemen toimistolta. ”Lähtökohtaisesti minulla on aina ollut luottamus yhdistyksen toimintaan ja vaikuttihan toki sekin, että velipoika oli yhdistyksen toiminnanjohtajana”, Kallio sanoo. Nuoruudessaan Kallio kertoo tehneensä paljonkin metsätöitä. Raivaussaha ja istutusputki ovat tuttuja työkaluja ja viimeisin suoritus oli muutaman vuoden takainen kuusen taimikon istutus. ”Päivässä laitoin 1750 tainta maahan. Sitten olinkin kolme päivää aika kipeänä”, Kallio naurahtaa. Nyt metsätyöt sen sijaan jäävät jo toisille tekijöille. ”Minä tein sen verran näitä hommia nuorempana, että kiintiö on täysi. Nyt on metsänhoitoyhdistyksen vuoro.” Uhkia riittää, mutta myös mahdollisuuksia Kierros 31 hehtaarin metsätilalla antaa hyvän kuvan tehokkaasta metsänhoidosta. Keskimääräistä rehevämmät maapohjat puskevat vastustamattomasti puuta ja kun hakkuut ja hoitotoimet on tehty ajallaan, voi omistaja lähinnä seurata katseella puun kasvua. ”Eikä puupelloistakaan voi puhua, sillä kasvillisuutta ja puustoa on melko laaja kirjo”, Kallio sanoo. Kansanedustaja luottaa lähiammattilaiseen Teksti ja kuvat | Matti Turtiainen Etämetsänomistus alkaa olla tyypillisin metsän omistusmuoto. Kansanedustaja Vesa Kallio ei enää asu metsäntilansa sijaintipaikkakunnalla, joten lähiammattilaiselle on tarvetta. Kun luottamus pelaa, hoituvat asiat matkankin päästä. Vesa Kallio (oik.) luottaa metsäammattilaisen näkemyksiin. Metsänhoitoyhdistyksen Jari Kurki on luottomies Kangasniemen Ruokomäen kylällä sijaitsevan metsätilan hoidossa.
9 Tuoreena kansanedustajana Vesa Kalliolla on harvinaisen hyvä näköalapaikka metsätalouden tulevaisuuteen. Ennen syyskuussa alkanutta istuntokautta Kallio on ehtinyt kiertämään maakuntaa ja saanut tuntumaa paitsi metsänomistajiin myös metsäteollisuuteen. ”Näkemys siitä, mitä kaikkea puusta on mahdollista tehdä ja tehdäänkin jo, on laajentunut entisestään. Mikä voisi olla sen parempi materiaali kuin uusiutuva puu.” Puun käyttöä toisaalta halutaan lisätä, ja sen hyvät puolet tunnustetaan, mutta julkinen keskustelu käy toiseenkin suuntaan. ”Puuta pitäisi käyttää enemmän, mutta sitä ei saisi kaataa”, Kallio ihmettelee. Vaikka keskustalainen kansanedustaja kuuluukin oppositioon, jakaa Kallio hallitusohjelmalle kehuja metsäasioista. Kirjaukset omistajuuden ja puun käytön puolesta ovat hyviä ja mukailevat kansallista metsästrategiaa. Sen sijaan EU:n puolelta Kallio odottaa vielä lunta tupaan, vaikka kosolti Suomesta kritiikkiä kerännyt komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans jättääkin tehtävänsä. ”Sen varaan ei voi kuitenkaan laskea. Meidän on Suomessa itse pidettävä huolta siitä, että puuta voidaan käyttää.” Mukana järki ja tunteet Metsäasiat koskettavat isoa osaa suomalaisista ja se kävi ilmi viime kevään vaalikiertueellakin, Kallio sanoo. ”Metsä oli ylivoimaisesti isoin keskustelun aihe niissä tilaisuuksissa, missä keväällä kävin.” Metsien käsittelyssä on kuitenkin otettava entistä enemmän huomioon mm. ympäristönhoito. Silti metsiä on voitava hyödyntää taloudellisestikin, Kallio muistuttaa. ”Metsänomistajien tavoitteet voivat olla erilaisia, mutta meidän on silti oltava yhtenäisiä, ettei meiltä viedä näitä oikeuksia metsien käyttöön. Käytetään metsiä, mutta käytetään niitä kestävästi.” Politikan puhumisen jälkeen matka metsässä jatkuu. Hoitorästejä saa hakemalla hakea, mutta lähelle päästään, kun Jari Kurki silmäilee tiheää taimikkoa. ”Tässä on sinun kiireellisin kohteesi, mutta ei tälläkään vielä mahdoton hätä ole.” Selväksi parin tunnin aikana käy, että metsän omistamiseen liittyy järjen lisäksi myös paljon tunteita. Liki joka kuviolta Vesa Kallio kertoo tarinan istutuksesta, taimikonhoidosta tai muusta siihen liittyvästä tapahtumasta. Muistoja riittää ja kiintymys omaan metsään tulee selväksi. ”Tuo koivikko tuossa pellon reunassa on minun istuttamani kuusikon hakkuun jälkeen. Se on nyt kahdesti harvennettu. Äiti aikoinaan sanoi, että olisipa tuossa pellon reunassa joskus koivikko. No nyt siinä on”, Kallio toteaa tyytyväisenä. Vanhat työkalut kotitilalta, kirves ja vesuri, ovat edelleen käyttökelpoisia. Taimikonhoidossa turvataan kuitenkin nykyaikaisiin menetelmiin, Vesa Kallio toteaa. Vesa Kallio ja Jari Kurki ovat harvoin yhdessä metsässä. Toimenpiteet suunnitellaan kuitenkin yhdessä vuosittain.
10 METSÄASIANTUNTIJA TESTAA Kunnossa olevat hampaat ovat kaiken a ja o, niin sahalla, kuin sahurillakin. Tällä kertaa keskitymme moottorisahan hampaiden huoltoon, ja testissä on Stihlin valmistama 2-in-1 viilanohjain. Kyseistä viilanohjainta saa monista pienkoneita myyvistä liikkeistä hintahaitarilla noin 35-40euroa. Kyseisessä viilanohjaimessa on normaali pyöröviila, sekä lattaviila asemoituna siten, että leikkuuhampaan viilauksen yhteydessä myös purupiikki alenee. Mitä eroa on leikkuuhampaalla ja purupiikillä? Leikkuuhammas nimensä mukaisesti leikkaa puusta lastun irti ja purupiikin tehtävänä on säätää lastun paksuutta. Viilanohjaimessa pyöröviila ja lattaviila on asemoitu optimaalisesti. Viilauksen jälkeen leikkaava hammas leikkaa puuta sopivan määrän, ei haukkaa liikaa eikä liian vähän. Useat ammattimetsurit viilaavat ketjunsa ilman viilanohjainta, jolloin terän purevuutta saadaan tehostettua purupiikkiä madaltamalla. Samalla sahan takapotkuherkkyys kasvaa, ja hallittavuus hankaloituu. Lisäksi sahan kuormitus kasvaa. Liiallista purupiikin alentamista kannattaa tämän vuoksi välttää. Valitse oikeanlainen ohjain Stihlin viilanohjaimia on saatavana eri ketjujaon mukaisesti. Viilanohjaimessa on selkeät merkinnät viilaussuunnasta ja viilanohjaimen metalliosiin on merkattu oikea viilauskulma, jotta leikkuuhammas saadaan teräväksi. Tukevat kahvat helpottivat viilausprosessin suorittamista. Käytännön kokemukset Testasin viilanohjainta noin kahden vuoden ajanjaksolla, ja laite toimi hyvin. Merkillepantavaa oli se, että hampaat tulivat kuntoon pääsääntöisesti yhdellä pyyhkäisyllä, kun aiemmin pyyhkäisyjä tarvittiin useampia. Lisäksi purupiikin ”automaattinen” madaltuminen tuntui lisäävän sahan purevuutta. Teräketjukin tuntui kestävän mututuntumalla pidempään, kun ketju tuli kerralla viilattua oikeaan kulmaan. Viilanohjaimen sekä pyörö- että lattaviilat ovat vaihdettavia, joten se lisää työvälineen käyttöikää. Parin vuoden käytön perusteella voin suositella kyseistä työvälinettä moottorisahalla sahaaville metsänomistajille sekä ammattilaisille. Hammashuoltoa esyhteismetsa.fi Huoletonta metsänomistamista ja varmaa, riskitöntä tuottoa. Tasanen tuotto ja varmuus Helppous ja riskittömyys Vapaa ja riippumaton MIKSI ETELÄSAVON YHTEISMETSÄ? Yhteismetsä kiinnostaa entistä isompaa joukkoa metsänomistajia. ”
11 Ota yhteyttä! Taina Kosonen erityisasiantuntija kaupanvahvistaja 040 776 6235 taina.kosonen@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsätilojen omistusjärjestelypalvelut Lahjakirjat Kauppakirjat Perunkirjoitukset Ositukset ja perinnönjaot Testamentit Edunvalvontavaltakirjat Lainhuudot Veroneuvonta Hallintaoikeuden haltijan oikeuden ja velvollisuudet metsän osalta Hallintaoikeuden haltija on metsätalouden harjoittaja, joka hallintaoikeutensa nojalla saa nauttia omaisuuden tuoton eli vallitsevan käsityksen mukaan hakata metsää sen vuotuisen kasvun verran, jollei muuta ole sovittu. Hallintaoikeuden haltijalla on myös vastuu hakkuun jälkeisestä metsän uudistamisesta ja hoitotöistä. Hallintaoikeuden haltija on verovelvollinen ja oikeutettu tekemään samat vähennykset kuin omistaja olisi, pois lukien metsävähennys. Omistajalla ei puolestaan ole oikeutta tehdä hakkuita eikä muutoinkaan käyttää metsää taloudellisesti. Hänen roolinsa on odottaa ja katsoa sivusta, kunnes hallintaoikeus päättyy. Mikäli omistaja luovuttaa tilan edelleen, hallintaoikeuden haltijan oikeudet sitovat myös seuraavaa omistajaa. Mikäli aikanaan tehdyssä metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on pidätetty hallintaoikeus vain lahjaveron tai kauppahinnan alentamiseksi, voidaan myöhemmin tullakin toisiin ajatuksiin. Kun aikaa kuluu, voi tilan omistajalle tulla halu tai tarve toimia omistamassaan metsässä. Siinä vaiheessa huomataankin hallintaoikeuden pidättämisen aiheuttamat rajoitukset. Hallintaoikeudesta voi myös luopua Hallintaoikeuden haltija voi luopua pidättämästään hallintaoikeudesta. Hallintaoikeuden voi joko lahjoittaa tai myydä omistajalle. Luopuminen tulee tehdä kirjallisesti, mutta kaupanvahvistajaa ei tarvita, koska hallintaoikeus ei ole kiinteää omaisuutta. Mikäli hallintaoikeuden haltija luopuu hallintaoikeudestaan ilman vastiketta eli lahjoittaa hallintaoikeutensa, kannattaa omistajan varautua veroseuraamuksiin. Hallintaoikeudesta luopuminen verotetaan omaisuuden omistajan saamana lahjana. Omistajan eli lahjansaajan tulee tehdä lahjaveroilmoitus ja ilmoittaa että hallintaoikeuden haltija on luopunut hallintaoikeudesta. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa luopumishetkestä. Lahjan arvo lasketaan sen mukaan, mikä on hallintaoikeuden arvo silloin, kun hallintaoikeuden haltija luopuu siitä. Lahjavero lasketaan siis luopumispäivän mukaisen arvon mukaan, vaikka hallintaoikeudelle olisi alun perin määritelty eri arvo. Hallintaoikeuden arvoon vaikuttavat omaisuuden käypä arvo, omaisuuden laskennallinen vuosituotto sekä hallintaoikeudesta luopuvan ikä luopumishetkellä. Metsän tuotoksi katsotaan viisi (5) prosenttia metsän arvosta, jos muuta ei osoiteta. Hallintaoikeuden pidättäminen määräajaksi Mikäli hallintaoikeus halutaan lahjakirjalla tehtävän metsätilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä pidättää, on elinikäisen hallintaoikeuden sijaan suositeltavampaa pidättää se määräajaksi, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Tämän tyyppinen hallintaoikeus alentaa lahjansaajan maksamaa lahjaveroa, mutta ei jää rasittamaan omistajan oikeuksia määräämättömäksi ajaksi. PALVELUT Harmia hallintaoikeudesta? Hallintaoikeus omaisuuteen kuuluu lähtökohtaisesti omaisuuden omistajalle, mutta voi tietyissä tilanteissa olla eri henkilöllä kuin omistusoikeus. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtävässä omistusjärjestelytilanteessa tila voidaan luovuttaa perilliselle niin, että metsätilan hallinta- ja omistusoikeus erotetaan toisistaan. Taina Kosonen | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo
12 Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Teemu Pylkkänen 0400 754 254 Hirvensalmi, Joutsa, Kangasniemi ja Pertunmaa Henrik Tuomiharju 040 716 2775 Mikkeli ja Kangasniemi Jaakko Ryynänen 0400 203 469 Juva, Mikkeli, Hannu Tiusanen 040 480 23 60 Pieksämäki Heikki Mononen 044 555 0484 Enonkoski ja Savonlinna Hyvin suunniteltu on metsässä tehty! Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. • Suunnitelma tehdään sinun toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan • Metsäomaisuuden hoidon suunnittelu helpottuu • Metsänhoitotyöt tulee tehtyä ajallaan • Sähköinen metsäsuunnitelma OmaMetsässä. Metsäsi tiedot kulkevat aina mukanasi! • Metsäsuunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa • Tilaa suunnitelma metsäsuunnitelutiimiltä tai omalta metsäasiantuntijaltasi Metsäsuunnittelu, metsäarviot, metsäluonnonhoitohankkeet, metsien suojelu (Metso), elinympäristöjen hoito Puumala, Sulkava ja Rantasalmi
13 METSÄNHOITO Metsäkeskukselle kemera-hakemuksia voi tehdä vielä 1.10.2023 asti. Kemera-tuen mukaista taimikon ja nuoren metsän hoitoa on vielä mahdollista toteuttaa vuoden ajan ja terveyslannoituksia aina 31.3.2026 asti kemera-hakemuksen hyväksymisestä. Metka-tukea voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, pienpuun keruuseen, terveyslannoituksiin, metsätieverkoston ylläpitoon, sekä määräaikaiseen suojeluun ja metsäluonnon hoitoon. Suometsien ojien kunnostamiseen ei enää jatkossa myönnetä tukea, mutta maanomistajat voivat hakea tukea suometsien hoitosuunnitelmien laatimiseen ja erilaisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Uutena tuettavana työnmuotona metkaan on tullut kulotus. Puuntuotannon tukiin on hallitusohjelman mukaan tulossa noin 15 miljoonan euron vuosittaiset leikkaukset. Tämä heijastuu myös tulevan metkatukijärjestelmän tukitasoihin. Painetta on leikata erityisesti taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon sekä pienpuun keruun tukia verrattuna aiemmin esitettyihin ja julkisuudessakin kerroittuihin tukitasoihin. Tarkemmat tukiehdot ja tukisummat määritelevä asetus vahvistettaneen loppuvuodesta. Tukien haku helpottuu, sillä metkassa ennakkosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon osalta, vaan metka-tukea haetaan töiden toteuttamisen jälkeen. Muista työlajeista on edelleen tehtävä ennakkosuunnitelma. Metsänomistajan kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi nuoren metsän hoidon tuki muuttuu mahdollisesti jonkin verran: tukea saa vain alle 12 metriselle metsälle. Nyt kannattaa siis hyödyntää vielä päättyvä kemeratuki esimerkiksi energiapuu- ja ensiharvennushakkuissa, koska nykyisessä kemera-tuessa pituusrajoitteita jäävälle puustolla ei ole. Lisää tietoa saat paikalliselta metsäasiantuntijaltasi ja Metsäkeskuksen nettisivuilta. Mitä uutta metka - metsätalouden kannustejärjestelmä tuo mukanaan? Teksti | MHYP, Lea Jylhä MTK Metka-lain voimaantulo Uutta metka-kannustejärjestelmää koskeva laki vahvistettiin 19.1.2023. Lain voimaantulo edellyttää kuitenkin vielä Euroopan komission hyväksynnän. Hyväksyntäkäsittelyn arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 loppusyksyyn mennessä. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan 1.1.2024 ja on voimassa vuoden 2029 loppuun. Komission käsittelyssä voi tulla esille seikkoja, joiden perusteella Suomen on vielä tehtävä muutoksia metkalakiin. Voimaantulon ajankohdasta säädetäänkin vasta komission hyväksynnän jälkeen valtioneuvoston asetuksella. Todennäköisesti asetus vahvistetaan loppuvuonna 2023. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös eri työlajien tarkemmista tukiehdoista ja myönnettävien tukien suuruudesta. Kemera-tuki on tukenut jo vuosia suomalaista yksityismetsätaloutta niin raivaussahatöissä kuin terveyslannoituksissa, mutta vuoden 2023 lopussa kemera-tuki tulee päätökseen. Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, eli metka, astuu voimaan 1.1.2024. Lähde: Metsäkeskus Hinku Aleksi Mustonen
14 YHTEISTYÖ Teksti ja kuvat | Eeva Lahtinen | ympäristöasiantuntija | ProAgria Etelä-Savo Kyyveden valuma-alue ulottuu Kangasniemen, Pieksämäen ja Mikkelin alueille. Hankkeessa toimiva Talkkari neuvoo, opastaa ja tukee maanomistajia ja esimerkiksi osakaskuntia, ojitusyhtymiä, yhdistyksiä ym. toimijoita suunnitelmien ja toimenpiteiden edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Kyyveden valuma-aluetalkkarina toimiva Eeva Lahtinen järjesti maastoretken Rutakonjoen vesiensuojeluratkaisujen tutustumiskierrokselle. Paikalle saatiin hyvä joukko maanomistajia ja kiinnostuneita tuli myös Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Kyyveden Osakaskunnasta. Vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeä osa hanketta. Se on yksi tapa muiden joukossa lisätä tietoisuutta vesiensuojelusta sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välille. Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan avulla huolehditaan sekä vesiensuojelusta että maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä samanaikaisesti. Kestävä vesienhallinta auttaa sopeutumaan myös muuttuvaan ilmastoon, kuten tulviin ja kuivuuteen sekä varjelemaan luonnon monimuotoisuutta. Kyyveden valuma-aluetalkkari työstää valuma-aluelähtöistä toimintamallia Keskustelua herätti rakenteiden toimivuus, toteutus ja menetelmät. Yleisössä pohdittiin vaihtoehtoisia keinoja toteutuksille, mikä on hyvä asia uusien ideoiden kehittelemiseksi. Rutakonjoelle suuntautuneen retken aikana nähtiin suunnittelijan ja urakoitsijan opastamana putki- ja pohjapato, luontaisen kosteikon hyödyntäminen pintavalutuskenttänä sekä kosteikko, jossa käytetään V-aukkoista patoa.
15 JÄSENYYS MTK-yhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset siirtyvät ensi vuonna jäsenmaksulaskutuksessaan käyttämään ensisijaisena laskutustapanaan E-laskua ja verkkolaskua. Muutos tarkoittaa sitä, että postitse lähetettävästä jokaisesta laskusta tullaan jatkossa perimään mm. paino- ja jakelukuluja kattava viiden euron laskutuslisä. MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenenä sinun kannattaa ottaa käyttöön sähköinen laskutus hyvissä ajoin, niin vältyt laskutuslisältä. Sähköiseen jäsenlaskuun siirtyminen vähentää myös näppäilyvirheitä ja laskujen myöhempiä korjaustarpeita. Muutos sähköiseen laskutukseen tulee tehdä tammikuun 2024 loppuun mennessä. Tilaa nyt jäsenmaksu e-laskuna - vuoden 2024 laskussa on 5 € laskutuslisä Kysyttävää jäsenyydestä? Ota yhteyttä etelasavo@mhy.fi tai 015 357 4000. Ilmoitathan meille, jos metsänomistamisessa tai yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia, niin voimme palvella sinua paremmin ja postimme löytävät perille. Tilaa jäsenmaksu e-laskuna 1 Etsi edellinen paperinen jäsenmaksusi 2 Kirjaudu verkkopankkiisi 3 Valitse e-laskut ja tilaa e-laskuja 4 Etsi ”MTK/Mhy jäsenmaksut” laskuttajaluettelosta ja lisää laskuttajaksi. Syötä edellisestä jäsenmaksulaskustasi tunnisteeksi 12-numeroinen viitenumero. 5 Saat jatkossa laskun suoraan omaan verkkopankkiisi hyväksyttäväksi. Laskut jäävät talteen omaan verkkopankkiisi. Voit tulostaa sieltä tositteen mm. metsäverotusta varten. Jäsenmaksuinfo Mhy -jäsenmaksu maksetaan kerran vuodessa. Lasku lähetetään helmikuussa tai noin kuukauden sisällä jäseneksi liittymisestä. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Ota talteen laskussa oleva jäsennumero (voit esimerkiksi kuvata jäsenkortin). Tarvitset jäsennumeroa etuja käyttäessäsi. Oiva jäsenpalvelussa (www.mtk.fi/oiva) voit päivittää osoitteesi, tilata sähköpostilaskun, tulostaa laskun tai ladata sähköisen jäsenkortin. Kirjautumista varten tiedoissamme pitää olla sähköpostiosoite, joka on käyttäjätunnus Oiva-portaaliin. Mainio -lehti tulee jatkossa myös Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille Mainio on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n 2 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, joka jaetaan kaikkiin MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsentalouksiin. Mainiossa kerrotaan maatalouden, metsätalouden ja maaseudun yritysten edunvalvonnasta, markkinoista, järjestötoiminnasta ja jäsenpalveluista. Syksyn Mainio kolahtaa jäsentalouksien posti-laatikoihin 28.9.
16 METSÄNOMISTAJA Lähdimme tiistaina 11.4.2023 reissuun Mikkelin matkakeskuksesta kohti lentoasemaa. Lähtöselvitys ja siirtyminen lennolle. Kylläpä taas tuntui mukavalta päästä reissuun hyvässä ja samanhenkisessä porukassa. Oppaanamme toimi edelliseltä reissultamme tuttu, metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Madridiin laskeuduimme 20:15 ja siirryimme bussilla Guadalajaran pikkukaupunkiin, Hotel Pax Guadalajara:an Keskiviikko Aamiaisen jälkeen siirryimme linjaautolla Pohjois-Espanjan Sierra Norte de Guadaljaran luonnonpuistoon. Sisäosion jälkeen lähdimme tutustumaan noin 600 ha:n uudelleenmetsitysalueeseen. Metsäpalot ja eroosio ovat eteläisessä Euroopassa joka kesäinen riesa ja merkittävä biodiversiteetin (monimuotoisuuden) muokkaaja. Tutustuimme erityisesti eroosioherkkien alueiden metsittämiseen. Metsitysalueella oli myös PohjoisEspanjalle tyypillinen, veden säätelyyn käytettävä patoallas. Patoaltaiden täyttöaste oli retkemme hetkellä vain noin 40-50% normaalista vesimäärästä. Kuivuus on Espanjassa jo todellinen kasvava ongelma. Hyvästeltyämme paikalliset oppaamme jatkoimme matkaa Pamplonaan. Torstai Aamulla bussiin ja kohti ylänköä. Päivän vietimme Foresna-Zurgaian metsänomistajayhdistyksen vieraana. Tilaisuus aloitettiin mielenkiintoisella luennolla pyökkimetsän uudistamisesta ja pyökin kasvatuksesta. Pyökkimetsää uudistetaan luontaisesti ja taimitiheystavoite on 15 000 tainta hehtaarilla. Pyökin kasvatuksessa tavoitteena on mahdollisimman pitkä osuus oksatonta runkoa. Oksattomuuteen vaikutettiin kasvatustiheydellä. Luennon päätteeksi teimme pari tuntia kestäneen kävelyn pyökkimetsässä. Espanjassakin jätetään metsiin ns. säästöpuita. Vanhimmat ja haaroittuneimmat puuyksilöt olivat juuri siihen parhaita. Pyökkimetsän jälkeen kävimme tuulisella näköalapaikalla. Espanjalaiset syövät lounaan klo 14.00–16.00. Lounaan jälkeen tutustuimme poppeleiden kasvatukseen. Poppelia istutetaan Espanjassa alueille, jossa on vettä lähellä. Jokien reunat ovat siihen oikein sopivia paikkoja. Toisaalta vesi on tarpeen myös maanviljelylle ja sen takia, maanomistajien välit ovat kiristyneet viime aikoina. Toinen haluaa kasvattaa arvokasta puuta ja toinen vaikkapa parsaa. Poppelit istutetaan 2-vuotiaina ja silloin niiden pituus on n. 3–4 metriä. Poppeleita hoidetaan alusta alkaen leikkaamalla ja oksimalla. Saimme nähdä, että kuinka sutjakkaasti oksien leikkausta tehdään. Työ tehtiin käsityönä paineilmalla toimivilla sahoilla ja saksilla. Mhy Etelä-Savon metsänomistajamatka Pohjois-Espanjaan 11.-16.4.2023 Teksti ja kuvat |Vesa Väänänen |asiakkuuspäällikkö | Mhy Etelä-Savo Pohjois-Espanjaan on siirretty 18 majavaa. Majava asustaa tyypillisesti veden äärellä, tykkää nostaa veden pintaa omilla padoillaan ja rakastaa yli kaiken, haapaa eli poppeleita. Kuvan poppelissa on majavan ”työjälkeä”.
17 Pohjois-Espanjaan on siirretty 18 majavaa. Pian saimmekin nähdä mitä majava poppelille tekee. Majavia on toistaiseksi niin vähän, että niitä ei edes saa metsästää. Palattuamme metsästä Pamplonaan, teimme kaupungilla iltakävelyn ja näimme kuuluisan härkäjuoksukadunkin. Perjantai Aamulla ajoimme ”tryffelitarhalle”. Tryffeleiden löytämiseksi käytetään apuna tryffelit haistavaa koiraa. Myös siat löytävät tryffelit, mutta niillä on tapana syödä ne itse. Tryffelikoira osoitti isännälle kohdan mistä alkaa kaivamaan ja sieltähän niitä sitten löytyi. Tryffeleiden jälkeen siirryimme paikalliselle viinitilalle. Viinitilan isäntä esitteli meille espanjalaista viinin tuotantoa. Maistelimme heidän viinejään ja ostettiin muutama pullokin kotiin tuliaisiksi. Lounaan nautimme lähellä Sorian pikkukaupunkia. Illaksi siirryimme Madridiin ja yövyimme Hotel Emperadorissa. Lauantai Aamiaisen jälkeen oli vuorossa Madridin opastettu kiertoajelu. Madridilaisia nähtävyyksiä olivat mm. Plaza Mayorin ja Retiron puistot. Kiertoajelun jälkeen meillä oli vapaata ja aikaa tutustua kaupunkiin. Sunnuntaina oli aika palata rakkaaseen kotisuomeen. Ensi vuonna 2024, suuntaamme taasen jonnekin päin Eurooppaa! Reissussa oli tällä kertaa 19 henkilöä. Kuva on otettu Pargue de Urbasa-Andian luonnonpuiston keskuksen pihassa. Alueelle oli istutettu rautatammia ja mäntyjä sekaisin. Sekametsityksellä vältetään monotonisuutta, estetään eroosiota ja varaudutaan mahdollisiin tuleviin metsätuhoihin. Tryffelisieni viihtyy hyvin rautatammen juuristossa. Rautatammi on ikivihreä puu ja tryffeli elää symbioosissa puun juuriston kanssa. Pyökkimetsässä oli talvella suoritettu harvennushakkuuta ja rungot olivat vielä metsävarastossa. Puiden laatulajittelu ja katkonta suoritettiin tieuran varressa.
18 Kilpailuttamalla saadaan tilan oikea arvo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n välittämille tiloille laaditaan Metsänhoitoyhdistyksen toimesta maastokatselmukseen perustuva metsäarvio. Siinä otetaan huomioon puuston lisäksi maapohjan ja taimikoiden arvo, metsänhoidollinen tilanne, hakkuumahdollisuudet ja kiinteistön sijainti tiestöön nähden sekä tilan muut arvot. Välitettävien kohteiden metsäarviot ovat kaikkien nähtävillä. ”Kumisaapastyönä” tehty tila-arvio on luotettava lähtökohta, mutta lopulliset kauppahinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Metsätilat.fi käyttää usein aikarajallista tarjousmenettelyä. Tarjousaika on yleensä 3-4 viikkoa myyntiesitteen julkaisusta. Näin taataan kaikille kiinnostuneille ostajille mahdollisuus harkita huolellisesti tarjoustaan omista lähtökohdistaan. Kun tarjousaika päättyy, välittäjä esittelee tarjoukset myyjälle. Myyjä tekee lopullisen päätöksen myynnistä. Markkinoilla on paljon kiinnostuneita metsätilan ostajia, jotka tarjoavat helppoa ja kulutonta kauppaa sekä ilmaisia arvioita metsänomistajille ja haluavat ostaa metsätilan suoraan ilman välittäjää. Metsätilat.fi välittäjän kautta myytäessä tavoitetaan laajempi ostajakunta. Metsätilat.fi välitysketjulla on käytössä tilavahtipalvelu, jonka tilaajat saavat automaattisesti ilmoituksen uudesta myyntikohteesta. Etelä-Savossa lähtee tieto 1400-1500 tilaa etsivälle ostajalle, kun uusi kohde laitetaan myyntiin. Tilastotietoa Etelä-Savosta Etelä-Savossa on tehty tänä vuonna elokuun loppuun mennessä metsätilat.fi ketjun avulla 60 metsätilakauppaa. Keskimääräinen kauppahinta on ollut 55,33 €/m3, vaihteluväli 46,78 €/m3 – 85,06 €/m3.Keskimääräinen hehtaarihinta on ollut 6800 € ja keskipuusto 113,9 m3/ha, vaihteluväli 2937 €/ha – 13926 €/ha. Keskimääräinen metsäkiinteistön pinta-ala on ollut 25,74 ha, vaihteluväli 1,93 ha – 150 ha. Etelä-Savossa metsää ostavat sekä paikalliset että muualla asuvat. Metsärahastojen ja muiden sijoitusyhtiöiden osuus on tänä vuonna pienentynyt ja yhä useampi kauppa on tehty yksityisten ostajien toimesta. PALVELUT Metsäammattilaisilta turvallisuutta tilakauppaan Teksti ja kuvat | Aura Heikura | erityisasiantuntija | Mhy Etelä-Savo Mhy Etelä-Savon erityisasiantuntijat toimivat Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n välittäjinä. Jokainen kiinteistövälittäjä on suorittanut LKV-tutkinnon. Näin yhdistyy metsäalan asiantuntemus, alueen paikallistuntemus ja kiinteistönvälitysosaaminen. Vinkit metsätilan myyjälle - Ensimmäisenä pyydä ammattilaiselta arvio metsäsi arvosta. - Etsi ja ota esille tilaan liittyvät asiakirjat. - Valmistaudu henkisesti myyntiin ja tilasta luopumiseen. - Varaudu myös mahdolliseen luovutusvoittoveroon. - Luota välittäjän ammattitaitoon. Vinkit metsätilan ostajalle - Tutustu arvioon ja tilaan riittävästi. - Älä lannistu, jos tarjouskilpailussa ei heti ensimmäisellä kerralla tärppää. - Varaudu pitkään odotusaikaan, jos mielit tilaa juuri tietyltä alueelta. - Luota välittäjän ammattitaitoon.
19 Minna Canthin katu 11 A 14, Kuopio Sähköposti: etunimi.sukunim@metsatilat.fi Järvi-Suomen Metsätilat LKV Henrik Roschier 040 480 7420 Pieksämäki Aura Heikura 0500 261 790 Juva (länsi) ja Kangasniemi Tommi Seppänen 040 150 4714 Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa, Puumala ja Sulkava (Ruottila, Ryhälä) Aki Parkkinen 040 553 3981 Enonkoski ja Savonlinna (itä) Jaana Nikkonen 044 742 2350 Juva (itä), Rantasalmi, Sulkava ja Savonlinna (länsi) Antti Tiihonen 040 5131 717 Mikkeli Paikallinen osaaminen, valtakunnalliset markkinat. Välityspalkkio 4,96% + asiakirjakulut tai sopimuksen mukaan. Minimipalkkio 2728 € (sis alv). Metsän hinnan luotettava arviointi Välitysliikkeissämme yhdistyvät metsäalan asiantuntemus, alueen paikallistuntemus ja vankka kokemus kiinteistöjen välittämisestä. Pyydä tilastasi arvio, niin määritämme sille hinnan. Paperityöt hoituvat helposti yhteistyönä Teemme kaupankäynnin sinulle mahdollisimman helpoksi. Hankimme tarvittavat asiakirjat myyntiä varten yhteistyössä ja hoidamme metsäsi kaupat alusta loppuun. Kokeneet metsänkävijät apunasi Olitpa ensi kertaa myymässä tai kokenut kaupantekijä, asiantuntijamme vastaavat mielellään kaikkiin metsään, kaupantekoon ja vaikkapa verotukseen liittyviin kysymyksiisi. Laaja näkyvyys ja paras hinta kohteellesi Markkinoimme kohdettasi kanavissa, joissa ostajat liikkuvat. Laaja näkyvyys takaa kohteellesi parhaan hinnan. SUOMEN SUOSITUIN maaseutukiinteistöjen kauppapaikka www.metsatilat.fi Paras hinta metsällesi! Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan. Katso tällä hetkellä Etelä-Savossa myynnissä olevat kohteet osoitteessa www.metsatilat.fi
20 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu!
21 AJANKOHTAISTA Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu Harri Huupponen 1.1.2024 alkaen. Toimitusjohtajan valinnasta päätti 23.8.2023 MHYP Oy:n hallitus. Yhtiön nykyinen toimitusjohtajan Jouni Tiaisen vastaa yhtiön toiminnasta tilikauden 2023 loppuun saakka ja jää pois yhtiön palveluksesta maaliskuussa 2024. Harri Huupposella on pitkäaikainen käytännön kokemus koko metsänhoitoyhdistysketjun toiminnasta. Hän on työskennellyt Mhy-kentässä eri rooleissa metsurista johto- ja asiantuntijatehtäviin. Hän astui ketjun palvelukseen vuonna 1993. Koulutukseltaan Huupponen on metsätalousinsinööri AMK, LKV, AKA (maa- ja metsätalous) ja HHJ. Huupponen siirtyy toimitusjohtajaksi MHYP:n kehittämispäällikön tehtävästä. ”Mhy-ketju on merkittävä, ketterästi kehittyvä ja vankka maaseudun toimija, joka toimii metsänomistajien parhaaksi uudistuvalla palvelurepertuaarilla. Kehitystä jatketaan varmoin askelin tiivistämällä yhteistyötä ja varmistamalla monikanavaiset, laadukkaat palvelut ja hyvä asiakaskokemus. Se onnistuu, sillä meillä on todella ammattitaitoinen ja motivoitunut lähes tuhannen toimihenkilön orkesteri. Olen ollut Mhy-kentässä metsänhoitomaksun aikaan töissä ja silloin metsänhoitoyhdistyksistä oltiin ärhäkästi jotain mieltä. Tulemme tekemään yhdessä kentän porukan kanssa töitä sen eteen, että meistä ollaan jatkossakin vahvasti jotain mieltä – positiivista mieltä. Emme ole hajuton ja mauton seuraaja vaan aktiivinen toimija ”, Harri Huupponen toteaa ketjun tulevaisuudesta. MHYP Oy on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n omistama palveluyhtiö, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa keskusyhteisöpalveluja omistajilleen. MHYP Oy:ssä työskentelee 25 asiantuntijaa erilaisissa kehittämis- ja taloushallintotehtävissä. Harri Huupponen on valittu MHYP Oy:n toimitusjohtajaksi Harri Huupponen on tullut tutuksi eteläsavolaisille metsänomistajille vuosien varrella. Työura alkoi Mhy Rantasalmessa eri toimenkuvissa, jonka jälkeen työt jatkuivat toiminnanjohtajana Mhy Itä-Savossa. Ennen siirtymistään MHYP:n palvelukseen (v.2020) Huupponen toimi Mhy Etelä-Savon asiakkuuspäällikkönä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ottaa käyttöönsä uuden metsäjärjestelmän, Leafpointin, lokakuun alussa. Syksyn aikana kouluttaudutaankin tiiviisti uuden ohjelmiston tiimoilta. Töitä tehdään normaalisti, mutta puhelimeen vastaamisessa saattaa olla viivettä toimihenkilöiden sekä palvelunumeromme osalta. Leafpoint tuo saumattoman yhteyden metsänhoitoyhdistysten käyttämään OmaMetsään, joka on metsänomistajille tarkoitettu verkkopalvelu. Yhdessä OmaMetsä-palvelun kanssa LeafPoint tulee tarjoamaan Mhy-kentälle kilpailuetua ja loikan suoraan digitalisaation kärkeen. LeafPoint on täysin suomalainen metsäjärjestelmä, jonka takana ovat metsäalan järjestelmäkehittäjät Bitcomp Oy ja Pinja Solutions Oy. Miten siirtymävaihe näkyy metsänomistajalle? Toimistomme ovat henkilöstön koulutuksista johtuen kiinni ajalla 26.-28.9.2023. Siirtymävaiheessa voi ilmetä viivästyksiä mm. asiakaspalvelussa sekä laskutuksessa. Uusi metsäjärjestelmä käyttöön Mhy Etelä-Savossa
22 PALVELUT Hannu Järvinen on kulkenut pitkän polun metsäammattilaisena. Helsingissä kasvaneen kaupunkilaispojan päätyminen metsäalalle kävi osin sydämen ja osin sattuman kautta. ”Olen semmoinen kummajainen täällä Savossa. Muutin vuonna 1980 Helsingistä Pieksämäelle Nikkarilaan metsurikurssille ja tänne jäin”, Hannu Järvinen sanoo. Metsurioppiin Pieksämäelle Hannu Järvisen toi kihlattu, joka löysi kaupungista opiskelupaikan. ”Mietin vähän aikaa, että mitäs minä teen. Sitten yhden sunnuntain Helsingin Sanomissa oli ilmoitus, että Nikkarilaan haetaan metsuriopiskelijoita.” Metsäkoulun jälkeen vierähti kolme vuotta metsurin töissä, ja sen jälkeen Järvinen jatkoi opintoja työnjohtajakoulutuksessa Itä-Savon metsäkoulussa Savonlinnan Varparannalla. Koulun jälkeen yksi vuosi vierähti Yhtyneiden Paperitehtaiden kymppinä ja seuraavana vuonna ura aukenikin jo metsänhoitoyhdistyksessä Pieksämäellä työnjohtajana. Koulutus jatkui puolestaan 1990-luvun alussa metsätalousteknikkokoulutuksella. ”Sitten kaveri houkutteli muihin töihin. Se oli virhe, sillä metsäalalta ei kannata lähteä mihinkään, kun tänne on kerran päässyt”, Järvinen nauraa. Muutama vuosi vierähti informaatiotekniikan alalla ja vuonna 1998 Hannu palasi jälleen metsänhoitoyhdistykseen. Sen jälkeen urapolku onkin ollut selvä. ”Ja vuonna 2006 pätevöidyin vielä AMK-metsätalousinsinööriksi ammattikorkeakoulussa”, hän muistelee. Digitalisaatio muutti metsäalaakin Hyppy toisiin töihin ei kuitenkaan lopulta jäänyt turhaksi, sillä metsäalakin on ollut vahvasti mukana informaatiotekniikan kehittymisessä. ”Metsäalalta ei kannata lähteä mihinkään Teksti ja kuvat | Matti Turtiainen Hannu Järvisen reilun 40 vuoden metsäammattilasien ura tuli päätökseensä alkusyksyllä. Vaikka mieluinen työ metsänhoidon parissa päättyi, ei luontoon kiintynyt mies jätä luontoharrastusta. Ura jatkuu eläkkeellä lintuharrastajien opettajana. Hannu Järvinen ja Hanna Järveläinen vaihtavat viestikapulaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Virtasalmen toimistolla.
23 PALVELUT n, kun tänne on kerran päässyt” Hannun 1990-luvulla hankkimalle tietotekniikan osaamiselle on löytynyt käyttöä metsänhoitoyhdistyksessäkin. ”Digitalisaatio on tullut todella vahvasti meidän alallemmekin. Kolmekymmentä vuotta sitten en olisi osannut kuvitellakaan, miten paljon joudumme tekemään tietokoneellakin töitä.” Myös korjuutekniikan mullistus metsurihakkuista konehakkuisiin on vaikuttanut vahvasti metsäalan digitalisaatioon. Erityisen paljon on muuttunut reilun neljänkymmenen vuoden aikana puutavaran mittaustekniikka, jonka hoitaa nykyään hakkuukoneen automatiikka. ”Ei ole enää pitkään aikaan tarvinnut ottaa auton öljytikusta liukastetta pakkasen jähmettämiin mittasaksiin”, Järvinen nauraa. Linnut kohta pääosassa Eläkepäivinä Hannu Järvinen ei jää joutomieheksi, sillä nuoruudesta mukana kulkenut lintuharrastus kantaa edelleen. Kun päivätyö jää pois, on Järvisellä aikaa lintuharrastuksen opettamiseenkin Pieksämäen seutuopistossa. Työn ohessa on ollut helppo seurata linnuston kehitystä, ja se on antanut paljon lisämaustetta työhön. Järvisen mukaan linnusto on pysynyt pitkälti samana, pieniä muutoksia toki on luonnon oman kiertokulun mukaisesti ollut havaittavissa. ”Otsikot ovat usein vähän liian raflaavia näistä asioista.” Viime vuosina metsäalakin on ottanut luontoasiat entistä enemmän huomioon, mutta Järvisen mukaan mitään dramaattista muutosta ei ole tarvinnut tehdä. Luonto on osattu huomioida ennenkin. ”Ympäristöarvojen huomioiminen mullistui oikeastaan jo viime vuosituhannen lopulla, kun PEFC-sertifiointisäännökset tulivat voimaan.” Nyt pinnalla on esimerkiksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. ”Mutta ei sekään joka paikkaan sovi. Jatkuva kasvatus on hyvä esimerkiksi ulkoilualueilla ja maisemallisesti arvokkaissa paikoissa.” Asiantuntija tarjoaa vaihtoehdot Metsänomistajat ovat saaneet lisää vapautta metsien hoitoon, mutta metsäisen ammattitaidon merkitys ei Järvisen mukaan poistu. ”Metsäasiantuntijan rooli on tarjota järkeviä vaihtoehtoja, joista omistaja voi valita parhaan ja mieleisensä. Meidän on osattava poimia ne oikeat vaihtoehdot tarjottavaksi metsänomistajalle.” Metsänomistajakunta onkin muuttunut paljon Järvisen työuran aikana. Yhä useampi metsänomistaja asuu matkan päässä metsätilastaan eikä omistajalle ole aina välttämättä selvää, missä metsät sijaistevat. ”On tullut eteen tapaus, että metsänomistaja tulee toimistolle ja sanoo perineensä metsää ja kyselee sen sijaintia. Lähdimme sitten käymään tilalla ja sieltähän löytyikin pientä puuhaa”, Järvinen naurahtaa. Pitkältä työuralta muistuu mieleen paitsi metsänomistajia myös monia yhteistyökumppaneita. Ensimmäisenä mieleen tulevat koneurakoitsijat. ”Hakkuu-urakoitsijat ja kaivinkoneurakoitsijat, joiden kanssa on paljon tehty hyvää. Myös monet firmojen toimihenkilöt ovat olleet hyviä kumppaneita”, hän kiittelee. Järvinen vaihtuu Järveläiseen Hannu Järvisen saappaisiin Virtasalmen toimistolla hyppää Hanna Järveläinen, joka on jo tuttu kasvo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. 15 vuotta sitten Metsä-Savon yhdistyksessä alkanut ja fuusion myötä EteläSavon yhdistyksessä jatkunut työura jatkuu nyt Virtasalmella. Töitä Hanna Järveläinen kertoo tehneensä Juvalla, Rantasalmella ja Sulkavalla eri tehtävissä. Kokemusta on kertynyt muun muassa operaatioasiantuntijan ja metsäsuunnittelijan tehtävissä. Nyt työ jatkuu asiakkaiden parissa. ”Mukava on palata asiakastyöhön. Eikä metsäsuunnittelukaan ole mihinkään hävinnyt vaan oikeastaan päinvastoin. Mitä hektisemmäksi tämä työ menee, sen enemmän suunnittelun tarve korostuu”, Järveläinen miettii. Metsänomistajille olisi pystyttävä näyttämään, miten eri toimenpiteiden vaikutus näkyy esimerkiksi 10 vuoden kuluttua. Hannu Järvinen täydentää, että kaukokartoitusaineisto ei ole vielä riittävän tarkkaa. ”Meillähän toimenpiteet perustuvat aina maastokäynteihin”, hän muistuttaa. Hannu Järvinen on tehnyt pitkän päivätyön metsäammattilaisena. Eläkepäivät täyttyvät lintutietouden jakamisesta harrastajille.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=