1 Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakaslehti Sivu 4 sivu 8 Sivu 14 Elämältä kaiken sain Lossilla puut pois saaresta Kysy metsäasiantuntijalta 1 2024
2 Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakaslehti 1/2024. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehdessä Etelä-Suomen alueen yhdistysten yhteisiä juttuja. Päätoimittaja: Eija Vallius, eija.vallius@mhy.fi, 0400 499 778 Toimitussihteeri: Lauriina Tyrni lauriina.tyrni@mhy.fi, 0400 850 152 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakasrekisteri Painosmäärä: 7 000 kpl Kannen kuvaaja: Annette Thomé-Marttinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus/Johtajan palsta 5 Vaalit: Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen 6 Puukauppa ja -markkinat Avain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu 8 Yhteistyö: Lossilla puut pois saaresta 10 Yhteistyö Kuntametsät: Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan 12 Edunvalvonta Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä 14 Kysy metsäasiantuntijalta 17 Metsänomistajat-ristikko 18 Vapaa-aika Metsäalan eläkeläinen tekee potkukelkkailun edistämistyötä 22 Yhteystiedot PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa
3 JOHTAJALTA Suomen hallitus tukee kestävää metsien käyttöä ja on sitoutunut uuden kansallisen metsästrategian toteuttamiseen. Tähän kuuluvat myös metsien kasvun kannalta tärkeät metsänhoitotoimenpiteet, joita tuetaan valtion uudella Metka-tuella. Myös byrokratia vähenee, kun Metka-tukea voi hakea taimikon ja nuorten metsien hoitoon vasta työn valmistumisen jälkeen. On tärkeää, että metsänomistajia kuullaan ja he päättävät jatkossakin metsiensä käytöstä. Edunvalvontatyön tuloksia EU:ssa EU-tasolla yksi merkittävistä saavutuksista viime vuonna oli se, että puu vahvistettiin uusiutuvan energian lähteeksi osana uusiutuvan energian RED-direktiiviä. Lisäksi EU:n ennallistamisasetus valmistui marraskuussa 2023. Asetuksen tavoitteena on edesauttaa luonnon elpymistä, hillitä ilmastonmuutosta ja nopeuttaa luonnon sopeutumista ilmaston muutokseen ennallistamistoimenpiteillä. Lopullinen ennallistamisasetuksen sisältö ottaa metsänomistajien tavoitteet huomioon paremmin kuin alkuperäinen ehdotus. Työsarkaa kuitenkin riittää edelleen, kun määritellään, miten asetuksen pykäliä käytännössä tulkitaan Suomessa. Kaikki liikkumavara tulee hyödyntää metsäomistajien eduksi. Paikallinen ja alueellinen edunvalvontatyö Mhy hoitaa alueellisia ja paikallisia ympäristö-, maankäyttö- ja riistapoliittisia asioita yhteistyössä MTK-liittojen ja -kenttäpäälliköiden kanssa metsänomistajien tavoitteiden mukaan. Puukaupan kilpailuttaminen on tärkein metsäedunvalvonnan toteuttamisen palvelu, jolla Mhy tuottaa selvää taloudellista lisäarvoa ja turvaa metsänomistajille. Lisäksi kattava paikallinen informaatio puumarkkinatilanteesta, puun ostajien käyttäytymisestä ja hinnoista on metsänomistajalle välttämätöntä puukaupassa onnistumiseksi. OmaMetsä-palvelun kehitystyön jatkuminen helpottaa, nopeuttaa ja monipuolistaa metsäasioiden hoitoa sähköisesti Mhy:n kanssa. MTK ja Mhy ovat metsänomistajan luotto-organisaatiot puun juurelta Brysseliin. Ehdolle valtuustovaaleihin 2024 Valtuusto on yhdistyksen korkein päätöksiä tekevä toimielin. Valtuusto päättää yhdistyksen toiminnasta, taloudesta, edunvalvontatyön kehittämisestä ja valitsee hallituksen. Valtuuston jäsenyys on näköalapaikka yhdistyksen toimintaan ja metsätalouteen. Asetu ehdokkaaksi tai kannusta muita metsäasioissa aktiivisia asettumaan ehdokkaaksi. Tavoitteena on kattava ja asiantunteva joukko ehdokkaita sekä äänestysaktiivisuuden nousu. Tartu toimeen, Mhy Kanta-Hämeen ehdokaslistat vahvistetaan jo alkusyksystä. Luodaan Mhy Kanta-Hämeen tulevaisuutta yhdessä! Onnistumisia metsäedunvalvonnassa – Vaikuta valtuustovaaleissa Eija Vallius | johtaja | Mhy Kanta-Häme
4 Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tilausnäytöksen jäsenilleen perjantaina 16.8.2024 klo 18 Hämeenlinnan Uudella Kesäteatterilla. Paikkoja on rajoitettu määrä ja etu koskee vain vuoden 2024 jäsenmaksun maksaneita, ilmoittautumisen yhteydessä tarkistetaan jäsennumero. Ennakkoilmoittautuminen alkaa www.mhy.fi/kanta-hame ma 15.4.2024. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Varaus onnistuu varmimmin netin kautta. Ellei netti-ilmoittautumiseen ole mahdollisuutta, soita pe 19.4.2024 klo 9–15 p. 040 595 6785. Varaus koskee jäsentä ja yhtä seuralaista. Vahvistamme ennakkoilmoittautuneille varauksen viimeistään pe 9.8.2024. Elämältä kaiken sain- näytelmä Mhy Kanta-Hämeen jäsenille kesällä 2024!
5 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Mhy:n valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa 2.6. jatkuen lokakuun alkuun. Varsinainen äänestys on 6.– 27.11.2024. Ehdokkaaksi asetutaan sähköisen palvelun kautta. Itse äänestys tapahtuu perinteiseen tapaan kirjeäänestyksenä tai sähköisesti. Ehdokkaan tulee olla vähintään 18-vuotias metsänhoitoyhdistyksen varsinainen jäsen tai osakas kiinteistössä, joka on yhdistyksen varsinainen jäsen. Lisäksi vuoden 2024 jäsenmaksu pitää olla maksettu ehdokasasettelun päättymispäivään mennessä. Meillä metsänomistajat päättävät Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia yhdistyksiä. Metsänhoitoyhdistyksessä valtuusto toimii jäsenten edustajana. Se tuo metsänomistajien toiveet ja tavoitteet metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Valtuusto valitsee keskuudestaan hallituksen. Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Valtuustossa pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa, saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta sekä tietoa metsäalan ytimestä. Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vahvistaminen. Se päättää jäsenmaksun määrästä, hyväksyy sääntömuutokset ja strategian. Suomessa on tällä hetkellä 52 metsänhoitoyhdistystä. Yhdistykset perustettiin aikanaan, jotta metsänomistajilla olisi yhteisvoimin enemmän hintaneuvotteluvoimaa puunostajia vastaan ja metsät pysyisivät hyvässä kasvukunnossa. Tätä tärkeää tehtävää jatkamme edelleen. Olisiko nyt sinun vuorosi vaikuttaa oman yhdistyksesi toimintaan? VAALIT Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö | Mhy Päijät-Häme Alkavana vuonna on metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit. Asioista päättämään valitaan uudet valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
6 PUUKAUPPA JA – MARKKINAT Valtakunnallisesti puukauppa on alkanut aktivoitua alkuvuodesta, vaikka onkin jääty jälkeen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2023 alkuvuoden puukauppa oli ennätyksellisen vilkasta, mutta hyytyi loppuvuodesta. Uudesta viriämisestä kertoo puun hintatasojen nouseminen ja puun ostajien markkinoinnillinen panostus. Metsänomistajaa hämmentää puun ostajien suorien yhteydenottojen lisääntyminen. Hämmennystä lisää myös metsäyhtiöiden laajat markkinointikampanjat. Tällöin kannattaa muistaa, että niiden tarkoitus on yksinkertaisesti palvella vain yhtiöiden omia etuja, ei lähtökohtaisesti metsänomistajan etuja. Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu esimerkiksi takuuhintoihin, joiden ympärillä leijuu epämääräisyys niistä maksetuista korvauksista. Viime vuonna alkuvuodesta tehdyissä puukaupoissa yksittäinen takuuhintakauppa ei välttämättä tuonut lisäkatetta, sillä hinnat nousivat kesään mennessä, mutta tippuivat loppuvuotta kohden. Huomattavasti tärkeämpää olisi ollut puukaupan ajoittaminen oikein ja puukauppojen kilpailuttaminen. Läpinäkyvä korvaus monimuotoisuudesta Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu myös monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tämä on ehdottoman hyvä asia, että puukaupan yhAvain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Bonusten arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Puukauppaa suunnitellessa on hyvä tiedostaa onnistumisen reseptit. Yksittäisissä onnistuneissa puukaupoissa merkittävinä tekijöinä on puusta saatu korvaus sekä hyväksi koettu palvelulaatu. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8/2024 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Ensiharvennus 45,86 46,61 31,52 20,97 21,46 21,18 Harvennushakkuu 68,20 68,94 47,24 26,67 27,30 26,52 Uudistushakkuu 74,61 75,15 60,43 26,77 28,92 28,61 Pystyhakkuut yhteensä 72,92 74,16 56,07 26,34 27,94 26,81 Lähde: Metsäteollisuus ry. Mari Sarvaala
7 Tiekartta osoittaa suuntaa maa- ja metsätalouden kehitykselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Se koostuu tutkimustiedosta sekä siihen perustuvista järjestöjen tavoitteista ja toimenpiteistä. Metsänomistajille se tarjoaa keinoja puuntuotannon yhteydessä toteutettaville monimuotoisuutta lisääville toimille. Talousmetsissä luonnonhoitotoimilla voidaan merkittävästi vaikuttaa metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin seuraavien 30 vuoden aikana. Lehtipuuston määrää voidaan lisätä tuntuvasti, kuolleen puun tilavuutta voidaan kasvattaa ja säästöpuiden lukumäärä voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta. Metsien lisäsuojelu on tehokkain, joskin samalla kallein keino lisätä metsien monimuotoisuutta edistäviä rakennepiirteitä. Tiekartan toimeenpanon onnistumisessa ratkaisevana tekijänä on luontoarvomarkkinoiden muodostuminen, jossa metsänomistajat ovat keskeisessä ominaisuudessa tuottaen luontopalveluita korvausta vastaan. Luonnon monimuotoisuuden tiekartan toteutuksessa metsänomistajat keskiössä Tuottajalähtöinen (MTK ja SLC) luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin 1.2.2024. Kalle Karttunen 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu teydessä voidaan saada korvamerkittyä korvausta monimuotoisuutta lisäävistä toimista. Tämän bonuksen, kuten monien muidenkin vastaavien bonusten, arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Luontoarvomarkkinoiden avaaminen on kuitenkin erittäin tervetullut lisä puumarkkinoille. Metsänomistajalähtöinen monimuotoisuuden lisääminen osaksi puukaupallisia toimia vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että monimuotoisuutta lisäävät toimet tulee osaksi yleisiä puukauppasopimuksia ja niiden korvaustasoa ruvetaan seuraamaan. Apua metsänhoitoyhdistyksestä Epävarmuus ja läpinäkymättömyys puukaupan käytänteissä sekä puukauppatapojen ja korvaustasojen lisääntyminen vahvistavat huomattavasti metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palveluiden tarvetta, merkitystä ja kysyntää. Metsänomistajalähtöisen puukaupan ajoittaminen, puukaupan kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen sekä puukauppasopimusten edunvalvonnan takaaminen avaavat metsänomistajille onnistuneimman puukauppatilin tänäkin vuonna.
8 YHTEISTYÖ Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuupalvelulla oli loppuvuodesta erilainen savotta, kun puuta korjattiin saaresta. Työmaana oli harvennuksista koostuva leimikko, kooltaan toistakymmentä hehtaaria. Hakkuukohteet sijaitsivat Kuhmoisten Haukkasalon saaressa ja puut kuljetettiin mantereelle lossilla. Lossi kulkee 1,2 kilometrin matkan Raiskasselän yli Päijänteellä. Vesimatka vie rantautumisineen 25 minuuttia ja Kuhmoisten keskustaan kestää saaresta lähes tunti. Jaettuja kustannuksia kuljetuksesta Haukkasalon saaripalstan omistava lahtelainen Heikki Kaitila otti viime syksynä yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeeseen harvennushakkuiden merkeissä. Kaitila on pitkän linjan metsänomistaja ja tehnyt itsekin paljon erilaisia metsätöitä. – Olen käyttänyt hakkuissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua vuosia. Itse suunnittelen leimikot ja merkkaan puita. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupäällikkö Antti Alhola kuvaa työmaata muuten normaaliksi korjuupalvelun työmaaksi, mutta kuljetus muodosti lisäkustannuksia. – Koska saari on asuttu ja sinne kulkee lossi, työmaa saatiin tehtyä helposti. Verratuna, jos jouduttaisiin tekemään jäätie tai tilaamaan erillinen lautta kuljetuksiin. – Kuljetuksen kustannuksia syntyi nupilla telaamisesta, kun jokaiselle kuormalle oli lossimaksunsa. Metsänomistaja maksoi tukkiauton lauttamaksut, koneurakoitsijoiden kulkemisen kustannukset hoiti yhdistys. Käytetty aika on myös rahaa, kuljetus tehtiin tuntityönä. Aikaavievää puunkuljetusta Havetrans oy:n yrittäjä Joona Haverinen kuljetti puuta Haukkasalosta mantereelle ja edelleen käyttöpaikkoihinsa. Haverinen kertoo haasteista. - Haukkasalon saari on hyvin mäkinen, ja syksyn lumet olivat painuneet tienpintaan niin, että tukkiauton renkaissa piti käyttää ketjuja. Puiden kuljetus saaresta oli aikaavievää, koko tukkirekan täyttäminen peräkärryineen vei aikaa reilu neljä tuntia. - Peräkärry jätettiin rantaan mantereen puolelle odottamaan, vetoauto tyhjänä lossiin, lossimatkat rantautaumisineen, saaressa ajoa useampi kilometri varastolle, puiden lastaus ja ajo takaisin rantaan, vetoauto täytenä lossiin ja puiden siirto nupista peräkärryyn. Yksi reissu vei 1,5 tuntia ja rekan täyttämiseen tarvittiin kolme keikkaa. Lossilla puut pois saaresta Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kuvat Havetrans Oy Metsänomistaminen saaressa ei ole ihan mutkatonta. Saarisavotalla lossi tuli tutuksi tukkirekalle. Lossin kantavuuden takia puut jouduttiin telaamaan nuppikuormina.
9 Suomessa losseja on totuttu näkemään pääasiassa Turunmaan saaristossa ja Saimaalla. Valtaosa niistä liikennöi Väyläviraston alaisuudessa. Yksityiset lossit, kuten Kuhmoisten Haukkasalossa, ovat harvinaisia. Kuhmoisten Haukkasalo on Päijänteen saari, johon ei ole siltaa, vaan osa matkasta tehdään lossilla. Saaressa on 11 vakituisesti asuttua taloa ja 150 kesämökkiä. Siellä ollaan urheilullisia ja saaren erikoisuuksiin kuuluu muun muassa minigolf ja tekonurmikenttä. Lossi on liikennöinyt saaren ja mantereen väliä 30 vuotta, vuodesta 1993. Lossin omistaa tiekunta, sen käytöstä peritään jokaiselta ”autokunnalta” maksu. Lossi liikkuu aikataululla päivisin, tilauksesta öisin. Tiekunta saa valtiolta avustusta kuluja vastaan, suunnilleen 80 prosenttia kuluista korvataan. Harvinaisuus Päijänteellä Lossiin sai ajaa vain tukkiauton nupillisen verran puuta kerralla, koska lossin kokonaiskantavuus on 44 tonnia. Lastattuna tukkirekan nuppi painaa noin 35 tonnia. Odottamiseltakaan ei voinut välttyä: lossilla on muutakin liikennettä, eikä puuauto mahdukaan tai lossi voi olla juuri vastarannalla. Puut saatiin varastoitua mantereen puolelle pellolle, josta niitä voitiin kuljettaa toisella tukkiautolla eteenpäin. Haverinen itse keskittyi pelkkään puiden telaamiseen saaresta mantereelle. Liikkumista sään armoilla Lossilla on kaksi vakituista kuljettajaa ja yksi tuuraaja. Kolmannen polven haukkasalolainen, saaressa kasvanut ja edelleen asuva Lilja Järvinen on ollut lossin kuljettajana 14 vuotta, ”tulin kesätöihin”. Järvinen on tarkka lossin turvallisuudesta. – On puratettu kuormia. Silmällä pystyy jo katsomaan, onko liikaa painoa. Lossin uimisesta syvällä sen näkee. Tukkirekka on ajettava tarkasti lossiin, jotta lossin painopiste on oikein. Jo muutaman kymmenen sentin heitto voi olla liikaa, lossi kulkee vinossa tai nokka pystyssä, ”menee kuin ajokoira”. - Kovassa tuulessa on oltava tarkkana, sivutuuli on hankala. Jos on korkea kuorma päällä, niin siihen tuuli tarttuu ja työntää lauttaa sivuun. Kuormaa on joskus jouduttu purkamaan matalammaksi. Pahin tuulensuunta on kaakosta, koska silloin tuuli pääsee puhaltamaan pitkin pitkää Judinsalonselkää ja aallot nousevat korkeiksi. Silloin lossikuski Järvinen ei mielellään ota isoja ja painavia kuorma-autoja kyytiin. Järvinen on kokenut kaikenlaista vuosien varrella säihin liittyen. - Joskus myrskyssä salmeen on kerrostunut metrin kerros ahtojäitä, siinä ei liiku lossi eikä auto. Sumussa on eksytty, kun ei ole keväällä vielä kiinnitetty lossin ohjausvaijereita. Hankalimmat kelit on keväällä, kun jäätä on vielä, mutta se ei kanna enää autoja. Silloin kaivinkone ajetaan lossiin ja kone rikkoo jäätä lossin edestä, jotta vesiväylä saadaan avoimeksi. Haukkasalon lossi on nyt talvitauolle, ja saareen kuljetaan autoilla jäätietä pitkin. Rospuuttoaikana kulkuvälineinä ovat moottorikelkka ja mönkijä. Heikoilla jäillä jäädään kotiin, hengellä ei leikitä. Haukkasalon lossilla tukkiauto oli vakioasiakas monta viikkoa. Jäätä alkoi jo muodostua Päijänteelle, mutta lossin kulkuväylä pysyi vielä auki.
10 YHTEISTYÖ - Aivan loistavasti, vastaa Lohjan kaupungin metsien hoidosta vastaava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen, kun häneltä kysyy, miten yhteistyö Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaan kanssa sujuu. - Metsänhoitoyhdistys vastaa metsänhoitosuunnitelmista ja toteuttaa hoitotoimenpiteet. Me kilpailutamme päätehakkuut mhy:n kautta. Parhaillaan Lohjan metsänhoidossa eletään suvantovaihetta. Tekeillä on uusi metsänhoitosuunnitelma, joka perustuu kaupungin vuonna 2021 laatimaan metsänhoitostrategiaan. - Vuonna 2014 laadittu edellinen hoitosuunnitelma korvataan uudella. Sitä laaditaan tänä keväänä kolmatta vuotta ja se on nyt valmistumassa. Lohjan kaupungin talousmetsien tuottotavoite on Puustisen mukaan noin 200 000 euroa vuodessa. - Päätehakkuut ovat saaneet odottaa metsänhoitosuunnitelman valmistumista. Katsotaan mitä siinä suositellaan. Odotan innolla uutta suunnitelmaa. Metsän on näytettävä metsältä Kaupungin metsien silmäterä on Lohjan keskustan halkaiseva Lohjanharju. Valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. - Harjumetsän hoidossa olisi tarve raivata kuusikkoa, mutta sekin on saanut odottaa uutta suunnitelmaa. Kaupunki ei voi hyödyntää kaikkia talousmetsiään samalla tavalla kuin yksityiset maanomistajat. Teiden varsilla ja taajamien lähellä maisemalliset arvot ja viihtyisyys on otettava huomioon. - Metsän on näytettävä metsältä, toteaa Kirsti Puustinen. Lohjan tuoreen metsästrategian mukaan muun muassa metsien virkistys- ja suojelutavoitteita painotetaan aiempaa enemmän tulostavoitteita kuitenkaan unohtamatta. Metsänhoidossa pyritään pitkäjänteisyyteen ja entistä tarkempaan erilaisten metsälohkojen täsmäkäsittelyyn sekä monimuotoisuuden vaalimiseen. Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan Teksti ja kuvat Kari Sallinen Uusi strategia ja metsänhoitosuunnitelma siivittävät Lohjan kaupungin ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäyhteistyötä. Lohjan kaupungissa riittää metsää sekä vesistöä, esittelevät Kirsti Puustinen ja Juho Tiainen.
11 Suunnittelemme yhdessä ja toimimme pikaisesti Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa tekee vuosittain ehdotuksen kaupungin seuraavan vuoden hakkuista ja hoitotöistä. - Pohdimme yhdessä mikä olisi tietylle metsälle järkevää ja suunnittelemme toimenpiteet, sekä toteutamme ne, on sitten kyse hakkuista, maisematyöluvista tai lausunnoista, kertoo pohjoisen Lohjan metsäasiantuntija Juho Tiainen. - Kaupunki käsittelee ehdotukset omassa organisaatiossaan ja päättää lopullisesta toteutuksesta. Me kilpailutamme myyntikohteet sekä teemme metsänhoitotyöt, muokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon ja harvennushakkuun. - Teemme parhaamme kaupungin hyväksi. Kaupungin metsät on inventoitu vuosien saatossa hyvin, jonka tähden on helppo esimerkiksi paikallistaa arvokkaat luontokohteet, kuten liito-oravahaavat, Juho Tiainen kertoo. Yhteistyö on tiivistä ja välillä hyvinkin nopeaa. - Olemme valmiita toimimaan, jos tulee äkillisiä tarpeita, kertoo Lohjan taajaan asutun eteläisen alueen metsäasiantuntija Miika Mantere. - Hiljattain piti avata väyliä ja harventaa puustoa Muijalan alueelle tulevalle pientalorakentamiselle. Voi tulla pieniä toimenpiteitä, kuten lumenkaatopaikan raivausta tai puiden kaatoa aurinkopaneelien takia. -Yhteistyö on toiminut hyvin molemmin päin. Kun kaupunki luottaa meihin, on helppo toimia, Miika Mantere toteaa. Lohjan kaupungin johtava puutarhuri Kirsti Puustinen ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Juho Tiainen ovat tyytyväisiä Lohjan metsien hoitoon. Lohjan metsät Lohjan kaupunki omistaa noin 2500 hehtaaria metsää. Siitä noin 70 prosenttia eli 1783 hehtaaria on talousmetsää. Lohjan kokonaispinta-ala 1109 neliökilometriä (110 900 hehtaaria). Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi 2021 uuden metsänhoitostrategian vuoteen 2050. Voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma on laadittu 2014. Tänä vuonna on valmistumassa uusi metsänhoitostrategian mukainen hoitosuunnitelma. Lohjan strategian mukaiset metsäluokat: lähimetsät 936 ha (37 %), ulkoilu- ja virkistysmetsät 321 ha (13 %), talousmetsät 947 ha (37 %), arvometsät 8 ha, suojelualueet 335 ha (13 %). Lohjanharjun valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. Kuvituskuva. Minna Lautala
12 EDUNVALVONTA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsälinjan kenttäpäällikkö Asta Sarkki tekee tiivistä yhteistyötä kolmen maakunnan metsänhoitoyhdistysten kanssa. Hänen toimintaaluettaan ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. – Ajatuksena on, että metsänomistajan kontakti on yhdistyksessä ja että yhdistyksen toimihenkilö voi kysyä meiltä neuvoa tai ohjata metsänomistajan suoraan meille. Sarkin erityisosaamiseen kuuluvat kaavoitus ja maankäyttö. Suuri osa työajasta kuluu metsäalan sidosryhmätyössä kuten esimerkiksi ELY-keskusten työryhmissä. – Valmistelevissa työryhmissä tarvitaan tietoa siitä, miten metsänomistajuuden pitäisi näkyä päätöksissä. Kaavoituksen asiantuntemusta Sarkki pyrkii olemaan mukana maakuntien kaavoitusta valmistelevissa työryhmissä. Maanomistajilta tulee hänelle kysymyksiä muun muassa kaavalausunnoista ja kaavan vaikutuksista sekä rajoituksista. MTK on kritisoinut sitä, että maa- ja metsätalousmaa nähdään maankäytön suunnittelussa raakamaana. Samaan aikaan esimerkiksi metsätalous elinkeinona ei ole kaikille kaavoitussuunnittelijoille tuttua. Sarkki rohkaiseekin metsänomistajia varhaiseen aktiivisuuteen. – Kaavasuunnitelmien tullessa näkyville valmistelua on tehty jo 1–2 vuotta. Vaikka suunnitellun asuinalueen rakentaminen alkaisi vasta 15 vuoden päästä, on sen maankäyttömuoto jo paljon aikaisemmin muutettu. Kaavoitetulla kohteella metsätalouden tukia ei enää makseta eikä metsälaki ole voimassa. Lunastuslaki on myötätuulessa Sarkki tapaa metsänomistajia lähinnä metsänhoitoyhdistysten valtuustojen kokouksissa. Yhteisiin keskusteluihin on viime aikoina noussut uusiutuva energia. – Viime vuonna puhutti aurinkovoima, johon liittyen meillä oli sopimuskommentoinnin palvelu. Voimaloita rakennetaan jo, vaikka aurinkovoimaa koskevaa lainsäädännöllistä säätelyä ei vielä ole. Tuulivoiman kohdalla maanomistajien huomio kiinnittyy sähkönjakeluun. 1970-luvulta periytyvään lunastuslainsäädäntöön pohjautuen linjojen haitta elinkeinolle saatetaan Sarkin mukaan kuitata muutamalla satasella. – Uskon kuitenkin, että lain muutostarpeesta on nyt poliittista yksimielisyyttä. Meillä on suuret toiveet tälle hallitukselle. Sarkki lisää, että korvauksia voidaan toki parantaa muutakin kautta kuin lunastuslainsäädännön puitteissa. Kohteesta aktiiviseksi toimijaksi EU-tason edunvalvonta kiinnostaa metsänomistajia. Sarkki sanoo pääsyynä olevan unionista tulleet moninaiset aloitteet, joiden valmisteluun heitä ei olla kutsuttu. – MTK:n tarkoitus on saada maanomistajat aktiivisina toimijoina mukaan, ei vain toimien ja määräysten kohteiksi. Monimuotoisuus ja luontokadon selättäminen sekä ilmastoasiat ovat kansallisen ja eurooppalaisen agendan kärkeä. Nyt monimuotoisuustoimista olisi vielä tehtävä metsänomistajalle kannattavia. – MTK on luomassa luontoarvomarkkinaa, johon sisältyy esimerkiksi ekologinen kompensaatio maanomistajille. Sarkki toivoo kentältä luottamusta ja aktiivisuutta. MTK tarjoaa runsaasti kunkin metsänomistajan omaa toimintaa ja tavoitteita tukevaa tietoa: koulutuksia, oppaita, sopimusmalleja ja markkinatietoa. – Olemme juuri julkaisseet monimuotoisuustiekartan. Siitä löytyy ajatuksia ja avauksia talousmetsien monimuotoisuustoimista vaihtoehtoineen ja kustannuksineen. Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä Teksti ja kuva Annika Suvivuo Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen ja alueelliset hirvieläinkannan tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Siinä pari esimerkkejä MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkin moninaisesta työmaasta edunvalvojana. – Mietin paljon sitä, miten jäsenemme hahmottavat työhöni kuuluvat asiat ja mikä heille olisi tarpeen, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki.
13 TOIMIHENKILÖT Jarmo Ravantti jää eläkkeelle Lopelta Jarmo Ravantti on työskennellyt Lopella Metsänhoitoyhdistyksessä 80-luvulta asti. Hän on liikkunut metsässä pienestä pitäen metsästysreissuilla isänsä mukana. Isä olikin ensimmäinen, joka ehdotti Jarmolle metsäalaa. Muutaman mutkan kautta hän metsäalalle päätyikin. Jarmo oli opiskeluaikana muutamana kesänä töissä sahalla, missä hän sai ensikosketuksen metsäalaan. Lukion jälkeen hän kävi armeijan Hyrylän ilmatorjuntarykmentissä. Armeijan jälkeen alkoivat opinnot Riihimäen kauppaopistossa. Hän ei kuitenkaan kokenut kauppaopistoa ihan omakseen. Jarmo päätyi Metsänhoitoyhdistykselle töihin metsuriksi. Jonkin aikaa töissä oltuaan Jarmon työnjohtaja vinkkasi, että hänen kannattaisi hakea metsätyönjohtaja kouluun. Jarmo hakikin opiskelemaan ja valmistui Tammelan metsätyönjohtajakoulusta. Koulun jälkeen hän pääsi töihin Sääksmäen Metsänhoitoyhdistyksen. Kun Lopen Metsänhoitoyhdistyksestä vapautui paikka, haki Jarmo paikkaa. Sille tielle hän sitten jäi. ”Työurani aikana on ollut paljon hyviä hetkiä. On hienoa, kun saa hyvää palautetta metsänomistajilta ja Lopella ajellessa näkee työnsä jälkeä vuosikymmenien ajalta. Monipuolisuus on ollut parasta tässä hommassa.” Jarmo tuumaa. Työtehtävät ovat muuttuneet 80-luvusta paljonkin nykypäivään verrattuna. Jarmon uran alussa ei ollut vielä motoja. Hakkuut tehtiin metsurityönä. Esimerkiksi puiden mittaaminen ennen motomittaa vei paljon työaikaa. Teknologian kehittyessä työnteko on tehostunut ja tietotekniikka ottanut suuren roolin arjessa. Vastapainona on onneksi edelleen maastotyötä. ”Metsäalan ja metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa on varmasti hyvä, kunhan ei anneta esimerkiksi EU:n liikaa säännellä meidän metsäsektoriamme.” Jarmo sanoo. Jarmolla on suunnitelmissa viettää eläkkeellä enemmän aikaa koiriensa kanssa metsästyksen ja lenkkeilyn parissa. Pihatyöt ja omassa metsässä touhuaminen on myös suunnitelmissa. Jarmo on kasvattanut omalla metsätilallaan erikoispuita muun muassa tammea ja visakoivua. Jarmon motto: Käyttäkää maalaisjärkeä metsätöissä. Jarmon viesti metsänomistajalle: Metsiä kannattaa hoitaa ajallaan monipuolisesti, jolloin ne tuottavat parhaiten ja pysyvät muutenkin kunnossa. Emma Kivimäki jatkaa Jarmon jalan jäljissä Emma on ollut lapsesta asti luontoihminen, joten metsäala on tuntunut hänelle luontevalta vaihtoehdolta. Vapaa-ajan vietto on painottunut aina luontoon esimerkiksi partion, marjastuksen, sienestyksen ja mökkeilyn kautta. Emma on opiskellut metsätalousinsinööriksi Evolla. Metsäalalla yhdistyvät luontevasti luonnossa liikkuminen ja työ ihmisten kanssa. Emma kokee metsäasiantuntijan työn merkitykselliseksi. ”Teen työtä, jolla on oikeasti tarkoitus ja autan ihmisiä jatkamaan elinkeinoansa heidän metsäomaisuutensa kanssa.” Emma toteaa. Emma on ollut Mhy Kanta-Hämeessä ensin kesäharjoittelijana niin metsurin töissä, kun toimihenkilötehtävissäkin. Ennen Lopen metsäasiantuntijaksi siirtymistä hän on ollut Jarmon matkassa ja perehtynyt hyvin Lopen alueeseen. Emma haluaa kehittää omaa ammattitaitoaan jatkuvasti ja luoda hyvät asiakassuhteet metsänomistajien toiveita kuunnellen. Emman vinkki metsänomistajille: Tee metsänhoitotyöt ajallaan itsellesi parhaalla tavalla. Apua saa aina Metsänhoitoyhdistyksestä. Mikäli metsänhoito mietityttää, meiltä saat apua matalalla kynnyksellä. Eläköityminen ja uusi toimihenkilö Lopella Lauriina Tyrni | operaatioasiantuntija | Mhy Kanta-Häme Emma Kivimäki / Lopen itäpuoli puh. 0400612719 s-posti. emma.kivimaki@mhy.fi
14 METKA Metkan tukitasot ja -ehdot on vahvistettu Tiedote | Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä astui voimaan 1.1.2024. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyö voidaan aloittaa heti lain voimaantulon jälkeen. Muiden kannustejärjestelmään sisältyvien työlajien osalta maanomistajan tulee odottaa Metsäkeskuksen päätöstä ennen töiden aloittamista. Aikaisempaan Kemera-tukeen verrattuna kaikkien työlajien yksityiskohtiin on tulossa muutoksia uudessa Metka-tuessa. Jatkossa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta työn valmistumisen jälkeen. Johanna Kokkola Taimikon ja nuoren metsän hoitoon tukea työn jälkeen Jatkossa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta työn valmistumisen jälkeen. Kohteen on täytettävä asetuksessa säädetyt keskipituutta ja jäävän puuston määrää koskevat vaatimukset. Hoidetun kohteen puun keskipituuden tulee olla vähintään 0,7 metriä. Havupuuvaltaisissa metsissä pituus saa olla enintään 12 metriä ja lehtipuuvaltaisissa metsissä enintään 15 metriä. Alle kolmemetrisiin taimikoihin ei saa jäädä kasvatettavaa puustoa haittaavaa tai latvavaurioita aiheuttavaa etukasvuista lehtipuustoa. Jos hoidettavan puuston keskipituus on yli kolme mutta alle kahdeksan metriä, kohteelle saa jäädä enintään 2 500 runkoa hehtaaria kohden. Tätä pidempiin kohteisiin saa jäädä enintään 1 300 runkoa hehtaaria kohden, kun pääpuulaji on lehtipuu. Jäävä puusto saa olla enintään 1 500 runkoa hehtaaria kohden, kun pääpuulaji on havupuu. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyöhön on mahdollista saada tukea 200 euroa hehtaaria kohden. Jos taimikon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki nousee 300 euroon hehtaaria kohden. Pienpuun keruussa uutena ehtona on, että kuolleet pysty- ja maapuut jätetään keräämättä. Terveyslannoituksen tuki nousee Terveyslannoituksen tukiehdoissa uutta on puuston määrää koskeva vaatimus. Kohteella on oltava vähintään 70 kuutiometriä hehtaaria kohden kasvatuskelpoista puustoa ennen toimenpidettä. Tästä vähimmäisvaatimuksesta voidaan poiketa, jos terveyslannoitus tehdään taimikoissa. Terveyslannoituksen tuki on 155 euroa hehtaaria kohden boorilannoituksessa ja 270 euroa hehtaaria kohden turvemaiden tuhkalannoituksessa. Tukea suometsän hoito- suunnitelman laatimiseen Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen voi jatkossa saada tukea. Tuki voidaan myöntää, jos suunnitelma sisältää vesiensuojelun kannalta tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelun ja luontoarvojen selvittämisen. Lisäksi suunnitelmassa tulee olla
15 Ville Saukkoriipi METKA Metsätien rakentamisessa ja yksityistien perusparannuksessa on uutta tavoitekantavuus vähintään kahden muun tarpeellisen metsänkäsittelytoimenpiteen suunnittelu. Lähtökohtaisesti suunniteltujen metsänkäsittelytoimenpiteiden tulee olla toteutettavissa siten, että tarpeetonta ojien kunnostusta voidaan välttää. Suometsän hoitosuunnitelmaan tulee sisällyttää muun muassa arvio jatkuvan metsänkasvatuksen, terveyslannoituksen sekä muiden vedenpinnan säätelyyn vaikuttavien metsänkäsittely- ja hoitotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksista. Asetus mahdollistaa ojien kunnostuksen suunnittelun perustellusta syystä. Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen on mahdollista saada tukea 60–80 prosenttia suunnittelun kustannuksista. Suunnitelmassa olevien vesiensuojeluratkaisujen toteuttamiseen on mahdollista saada 100 prosentin tuki sekä piennarteiden tekemiseen 1,35 euron tuki metriä kohden. Ojien kaivuutyötä ei tueta. Tavoitekantavuusvaatimus metsäteille Uuden metsätien rakentamisen ja yksityistien perusparannuksen tukiehdot ovat pitkälti samankaltaiset kuin Kemera-tuessa. Uutta on 50–80 MN/-m²:n tavoitekantavuutta koskeva vaatimus. Uuden metsätien tukitaso säilyy entisellään. Yksityisteiden perusparannuksen tukitaso nousee vastaamaan yksityistieavustusten tukitasoa. Tuki on 70 prosenttia. Tukea voidaan korottaa, jos hankkeeseen kuuluu sillan tekemistä tai korjaamista. Yhden maanomistajan kiinteistöllä toteutettavan yksityistien perusparannuksen tuki on 6 000 euroa kilometriä kohden. Kuolleen puun perusteella maksetaan kannustinkorvausta Ympäristötuessa on mahdollista maksaa kuolleen puun perusteella kannustinkorvausta. Mitä enemmän kuollutta puuta kohteella on, sitä suurempi on korvaus. Kannustinkorvaus on kuitenkin enintään 20 prosenttia ympäristötuesta. Kannustinkorvausta laskettaessa kuolleeksi puuksi luetaan kaikki kuolleet pystyssä olevat ja kaatuneet maanpinnan tason yläpuoliset rungot, joiden läpimitta on vähintään 15 senttimetriä. Maanomistajalähtöistä luonnon- hoitoa ja kulotusta aletaan tukea Maanomistajan on mahdollista hakea tukea luonnonhoitoon, kuten esimerkiksi lähteen kunnostukseen. Tuella voidaan korvata kokonaan hankkeesta aiheutuneet suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset sekä hankkeeseen liittyvät lupa- ja toimitusmaksut. Kulotus on uusi tuettava työlaji. Kulotuskohteen pinta-alan tulee olla yli kaksi hehtaaria ja ravinteisuusluokaltaan kuivahkoa kangasta tai sitä rehevämpää maa-alaa. Kulotusalueelle tulee jättää vähintään 20 kuutiometriä säästöpuita, jotka sijoitetaan yhteen tai useampaan säästöpuuryhmään. Yli neljän hehtaarin kulotusaloilla säästöpuita tulee jättää vähintään viisi kuutiometriä hehtaaria kohden. Säästöpuihin voidaan lukea kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15 senttimetriset puut. Kulotustuki on 1 500 euroa hehtaaria kohden, kun kulotusala on vähintään neljä hehtaaria. Tuki on 2 000 euroa hehtaaria kohden, kun kulotusala on alle neljä hehtaaria. Kulotusalalle jäävästä poltettavasta puustosta aiheutuva tulonmenetys korvataan enintään 50 kuutiometriin saakka.
16 PUUKAUPPA Mhy:n kilpailutuksella mahdollista tuplata puukauppatulot Pauli Rintala | kenttäpäällikkö | MTK-metsälinja Ville Saukkoriipi Mhy:n laatima puunmyyntisuunnitelma on erinomainen pohja tarjousten pyytämiseen ja puukaupan kilpailuttamiseen. Tässä todellinen tapaus puukaupan kilpailutuksen tärkeydestä yhdessä Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Keski-Suomessa tehtiin viime vuonna metsänomistajalle 11 hehtaarin kesäkorjuukelpoinen harvennusleimikko, josta puolet oli ensiharvennusta ja puolet muuta harvennusta. Puunmyyntisuunnitelman mukaan puuta kertyisi 470 m3, josta kuitupuun osuus olisi yli 90 %. Puunostajien tarjouksien hintaerot valtavat Puunostajilta saatiin kaikkiaan neljä tarjousta. Metsänomistajan kanssa edellisen puukaupan tehneen ostajan tarjous oli tällä kertaa heikoin, 8 800 euroa. Paras tarjous oli 14 200 euroa, eli peräti 60 % alhaisinta tarjousta korkeampi. Tarjousten perusteella metsänomistajan tappion suuruus olisi ollut 5 400 euroa, jos kauppa olisi tehty kilpailuttamatta saman ostajan kanssa kuin edellinen puukauppa. Puuston katkonta ja mittaustiedot ratkaisevia Hakkuussa ensiharvennukselta kertyi kuitupuuta 100 m3 arvioitua enemmän. Tukkimäärä toteutui arvion mukaan. Mittaustietojen mukainen isompi puumäärä olisi tuonut heikoimmassa tarjouksessa metsänomistajalle 11 000 euron puukauppatulon. Kun puukauppa tehtiin kilpailuttamalla Mhy:n kanssa ja parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa, maksettiin metsänomistajalle 16 700 euroa. Paras tarjous oli peräti 5 700 euroa heikointa tarjousta parempi. Mhy:n laatima puunmyyntisuunnitelma oli erinomainen pohja tarjousten pyytämiseen ja puukaupan kilpailuttamiseen. Ostajien väliset erot tarjouksissa vaikuttivat suurilta, jopa epäuskottavilta. Hakkuun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Mhy:n tarjousvertailu antoi erittäin luotettavan kuvan ostajien välisistä tarjouksista ja niiden eroista, peräti 300 euron tarkkuudella.
17 PUUKAUPPA Puullesi on monta hintaa Älä anna ostajan määrätä puusi arvoa. Kilpailuta puukauppasi Metsänhoitoyhdis- tyksen avulla. Se todellakin kannattaa, sillä me tunnemme paikalliset puumarkkinat. Meillä on tieto, taito ja tahto puolustaa sinua ja metsäsi etua. Jäsenetuna kilpailutettujen puukauppojen aina ajantasaiset hintatilastot Satu Bredenberg Puunostajien hintatakuut ja bonukset eivät vähennä kilpailutuksen tärkeyttä On paljon keskusteltua siitä, kannattaako puukauppaa kilpailuttaa lainkaan. On pohdittu, voisiko puun hintatakuut ja puukaupasta kertyvät bonukset sekä sopimusasiakkuus ja puukaupat suoraan yhden tietyn puunostajan kanssa tuoda samat hyödyt euroissa, jotka vaihtoehtoisesti saisi kilpailuttamalla jokaisen puukaupan Mhy:n kanssa. Tämä todellinen puukauppa osoittaa yksiselitteisesti ja kiistattomasti Mhy:n puukauppapalveluiden hyödyllisyyden ja arvon, eli puukauppojen kilpailuttamisen välttämättömyyden. Mhy on Suomen paras puukaupan kilpailuttaja, koska se pystyy ennustamaan myös puunostajien puunkatkonnan vaikutukset metsänomistajien puukauppatuloon jo kilpailutusvaiheessa. Mhy:t keräävät puunostajien katkontatilastotiedot jokaisesta yhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutetusta puukaupasta. Katkontatilastoa hyödynnetään metsänomistajan eduksi jokaisen puukaupan kilpailutuksessa. Muilla metsäalan toimijoilla ei ole vastaavaa ja yhtä kattavaa tilastotietoa käytössään.
18 EDUNVALVONTA Luontoa ei suojella prosenttien ja komission vuoksi Mikko Tiirola | metsävaltuuskunnan pj. | MTK-metsälinja Metsänomistajien mielipiteitä erilaisista metsäasioista kysytään säännöllisesti Metsätutkakyselyillä. Tulokset kertovat, että metsänomistajat haluavat olla mukana luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Halutaan tehdä vapaaehtoisia toimia tutkittuun tietoon luottaen. MTK julkisti 1.2.2024 tutkijoiden avulla laaditun luonnon monimuotoisuuden tiekartan. Haluamme metsänomistajien kokevan sen omakseen ja, että vapaaehtoisiin toimiin saadaan laaja metsänomistajien tuki. Luonnon monimuotoisuuden tiekartta Tiekartalla viestimme muulle yhteiskunnalle ja poliittisille päättäjille, että tarvitsemme ennakoitavaa, positiivista ja mahdollistavaa otetta luontopolitiikkaan. Orpon hallituksen ohjelmassa on hyviä kirjauksia aiheeseen liittyen: - Maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä. - Metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. - Soita ja metsiä suojellaan laatu ja vaikuttavuus edellä. Lisäsuojelua kohdennetaan kustannusvaikuttavasti luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin yhteiskunnalliset vaikutukset kattavasti huomioon ottaen. - Kokonaispinta-alaan perustuvat suojelutavoitteet eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan parhaimpiin kohteisiin. Suomi ei osaa soveltaa EU:n päätöksiä kriittisesti Maamme hallitus valmistelee parhaillaan luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja EU komissiolle lähetettävää EU:n monimuotoisuusstrategian
19 Markku Wiik Seppo Miettunen kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Vieläkin massiivisempi EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma tulee tehtäväksi heti perään. Suomessa pistetään EU päätösten asettaman vyön lisäksi lähes poikkeuksetta omat henkselit, kun muissa EU maissa on opittu löysentämään komission vyötä. Tästä muistutamme hallitusta. Suomen täytyy tehdä osansa kansainvälisiin tavoitteisiin pääsemiksi, mutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Luontoa ei suojella komission vuoksi. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyssä oltava tarkkana Yksityisten metsänomistajien kannalta yksi tärkeimpiä kokonaisuuksia on luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien määrittely sekä näiden metsien suojelu. Kun kriteerejä määritellään, vaadimme, että hallitusohjelmaa noudatetaan ja, että yksityismailla vanhojen ja luonnontilaisten metsien vapaaehtoisen suojelun toteuttamiseen vaadittavat rahoitustarpeet ratkaistaan samalla. Ei saa käydä niin, että vanhojen metsien kriteerit määritellään siten, että puun ostajat karttavat kohteita, eikä korvauksiakaan makseta. Olisi väärin, jos metsänomistajia houkutellaan ilmastotoimena kiertoaikojen jatkamiseen ja lahopuun lisäämiseen, mutta tämä johtaisi alueella suojeltavan vanhan metsän statukseen. Metsänomistajat haluavat olla mukana luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.
20 Hannu Toivonen eläköityy Lammilta Hannu haaveili armeijan jälkeen ensin yliopisto-opinnoista. Isä oli kausimetsuri. Häntä autellessaan Hannu tajusi, että metsä on myös hänen juttunsa. Yliopistohaaveet jäivät siihen ja hän onkin työskennellyt metsäalalla kohta 45-vuotta. Eikä ole tarvinnut katua. Hannu kokee, että hänelle on ollut paljon hyötyä työkokemuksestaan metsurina ennen metsäsiantuntijan tehtäviin siirtymistä. Myös Hannu on opiskellut Tammelan metsätyönjohtajakoulussa. Hannu on ollut uransa aikana töissä muun muassa Osuuskunta Metsäliitolla, Metsähallituksella, eri Metsälautakunnilla ja Metsänhoitoyhdistyksillä. Metsänhoitoyhdistyksessä neuvojana Hannu on työskennellyt 26-vuotta. Aika on mennyt nopeasti, kun on saanut tehdä sitä, mistä tykkää. ”On palkitsevaa, kun näkee itse istuttamistaan metsistä hakattavan tukkipuuta.” Hannu tuumaa. Hannusta hieno tunne on se, kun on päässyt hoitamaan samaa metsätilaa jo kolmannessa sukupolvessa ja hänen ammattitaitoansa edelleen arvostetaan. Mukavat työkaverit sekä huumori on myös vienyt pitkälle ja pitänyt työn mielekkäänä hankalinakin hetkinä. ”Metsä on ollut minulle aina ennen kaikkea pyhä paikka, jossa voi rauhoittua. Totta kai metsä on merkinnyt myös työtä. ” Hannu sanoo. Hannu kokee metsäalan tulevaisuuden valoisana, vaikkakin huolenaiheitakin on. Kuusikoiden tuhot ja suorittavan työvoiman paheneva puute saattavat tuoda ongelmia tulevaisuudessa. Hyvä asia on se, että alanvaihtajia on tullut paljon metsäalalle. Metsä siis kiinnostaa ihmisiä. Hannu haluaa eläkkeellä herätellä vanhoja harrastuksiaan sekä matkustella jonkin verran. Eläkkeelle jääminen on Hannusta todella kiinnostava tutkimusmatka itseensä. On mielenkiintoista saada kokea tilanne, jossa on pois kaikesta kiireestä ja työelämän vaatimuksista. Hannun motto: Auttaminen on mukavaa. Hannun vinkki metsänomistajille: Metsästä kannattaa pitää huolta monipuolisesti. Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja kannattaa käyttää, jos on yhtään epävarma osaamisestaan. Puukauppatilanne selviää parhaiten olemalla yhteydessä Metsänhoitoyhdistykseen. Metsästä ja metsätöistä kannattaa nauttia! Hanna Turunen hyppää Hannun saappaisiin Hanna on tehnyt metsänhoitotöitä kuten raivausta, istutusta ja heinäämistä perheen metsissä jo nuoresta saakka. Sittemmin hänestä itsestään on tullut myös metsänomistaja. Korona-aika havahdutti Hannan siihen, että toimistotyön vastapainoksi olisi mukava päästä työpäivän aikana myös ulkoilmaan, josta ajatus metsäalalle siirtymisestä alkoi itämään. Tutustuttuaan eri metsäalan koulutusvaihtoehtoihin Hanna päätyi opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Evolle. ”Metsä merkitsee minulle juuria ja sielunmaisemaa. Tietysti se merkitsee myös toimeentuloa.” Hanna toteaa. Hanna on ollut Hannun mukana perehtymässä Lammin metsäasioihin jo jonkin aikaa ja ottaa alueen haltuunsa maaliskuun aikana. Hannan tavoitteena on tyytyväiset metsänomistajat ja palvelu, josta kaikille osapuolille jää hyvä mieli. Hannan vinkki metsänomistajille: Ottakaa reippaasti yhteyttä, niin laitetaan metsäasiat kuntoon ja tutustutaan samalla. Hanna Turunen / Lammi puh. 0400872944 s-posti: hanna.turunen@mhy.fi TOIMIHENKILÖT Eläköityminen ja uusi toimihenkilö Lammilla Lauriina Tyrni | operaatioasiantuntija | Mhy Kanta-Häme
21 LUONTO MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu! Metsien hoitoa ja käyttöä koskevien lakien ja asetusten joukko on suuri. Metsälaki ja sen 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt lienevät tuttuja lähes kaikille. Lisää metsäympäristöä ja siellä toimimista koskevaa sääntelyä löytyy useista muistakin laeista, mm. vesilaista ja luonnonsuojelulaista. Lait asettavat luontokohteille vaatimuksia, joiden tulee toteutua, jotta niiden katsotaan kuuluvan lakien suojan piiriin. Esimerkiksi metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään olevan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Lisäksi niiden tulee erottua ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Mikäli edellä luetellut kriteerit eivät täyty, ei kohde enää ole lain turvaama elinympäristö. Tällaisten kohteiden käsittelylle tulee kuitenkin vaatimuksia PEFC-sertifioinnista. PEFC suojaa lainsuojattomat PEFC-sertifiointi edellyttää, että myös luonnontilansa menettänyt luontokohde tulee huomioida metsänkäsittelyssä. Elinympäristöt, joiden luonnontilaisuus tai luonnontilaisuuden kaltaisuus on menetetty, tulee huomioida sertifioinnin vaatimusten mukaan metsänkäsittelyssä siitäkin huolimatta, että viranomainen (esim. Metsäkeskus) on todennut, ettei lainmukaisia esteitä tai vaatimuksia metsänkäsittelylle ole. Hyvä esimerkki sertifioinnin suojaamasta kohteesta on puro, jonka välitön lähiympäristö ei enää ole luonnontilainen tai sen kaltainen. Purouoman varteen tulee PEFC-sertifioidussa metsässä jättää suojakaista, jota koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko purouoma luonnontilainen vai ihmisen muuttama. Niin kutsuttujen lakikohteiden lisäksi PEFC-sertifiointi sisältää koko joukon erilaisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden osalta edellytetään niiden biologisten monimuotoisuutta luonnehtivien ominaispiirteiden säilyttämistä metsätalouden toimenpiteissä. Tällaisia sertifioinnin suojaamia kohteita ovat supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet, ojittamattomat korvet, ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet, lehtipuuvaltaiset lehdot, puustoltaan vanhat metsät sekä luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat. Lainsuojattomat luontokohteet Teksti Laura Harjunpää, juristi | MTK Metsänomistajat Luontokohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää muistaa sertifioinnin vaatimukset tilanteissa, joissa elinympäristö ei enää täytä lakivaatimuksia. 13
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=