METSÄNOMISTAJAT

12 EDUNVALVONTA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsälinjan kenttäpäällikkö Asta Sarkki tekee tiivistä yhteistyötä kolmen maakunnan metsänhoitoyhdistysten kanssa. Hänen toimintaaluettaan ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. – Ajatuksena on, että metsänomistajan kontakti on yhdistyksessä ja että yhdistyksen toimihenkilö voi kysyä meiltä neuvoa tai ohjata metsänomistajan suoraan meille. Sarkin erityisosaamiseen kuuluvat kaavoitus ja maankäyttö. Suuri osa työajasta kuluu metsäalan sidosryhmätyössä kuten esimerkiksi ELY-keskusten työryhmissä. – Valmistelevissa työryhmissä tarvitaan tietoa siitä, miten metsänomistajuuden pitäisi näkyä päätöksissä. Kaavoituksen asiantuntemusta Sarkki pyrkii olemaan mukana maakuntien kaavoitusta valmistelevissa työryhmissä. Maanomistajilta tulee hänelle kysymyksiä muun muassa kaavalausunnoista ja kaavan vaikutuksista sekä rajoituksista. MTK on kritisoinut sitä, että maa- ja metsätalousmaa nähdään maankäytön suunnittelussa raakamaana. Samaan aikaan esimerkiksi metsätalous elinkeinona ei ole kaikille kaavoitussuunnittelijoille tuttua. Sarkki rohkaiseekin metsänomistajia varhaiseen aktiivisuuteen. – Kaavasuunnitelmien tullessa näkyville valmistelua on tehty jo 1–2 vuotta. Vaikka suunnitellun asuinalueen rakentaminen alkaisi vasta 15 vuoden päästä, on sen maankäyttömuoto jo paljon aikaisemmin muutettu. Kaavoitetulla kohteella metsätalouden tukia ei enää makseta eikä metsälaki ole voimassa. Lunastuslaki on myötätuulessa Sarkki tapaa metsänomistajia lähinnä metsänhoitoyhdistysten valtuustojen kokouksissa. Yhteisiin keskusteluihin on viime aikoina noussut uusiutuva energia. – Viime vuonna puhutti aurinkovoima, johon liittyen meillä oli sopimuskommentoinnin palvelu. Voimaloita rakennetaan jo, vaikka aurinkovoimaa koskevaa lainsäädännöllistä säätelyä ei vielä ole. Tuulivoiman kohdalla maanomistajien huomio kiinnittyy sähkönjakeluun. 1970-luvulta periytyvään lunastuslainsäädäntöön pohjautuen linjojen haitta elinkeinolle saatetaan Sarkin mukaan kuitata muutamalla satasella. – Uskon kuitenkin, että lain muutostarpeesta on nyt poliittista yksimielisyyttä. Meillä on suuret toiveet tälle hallitukselle. Sarkki lisää, että korvauksia voidaan toki parantaa muutakin kautta kuin lunastuslainsäädännön puitteissa. Kohteesta aktiiviseksi toimijaksi EU-tason edunvalvonta kiinnostaa metsänomistajia. Sarkki sanoo pääsyynä olevan unionista tulleet moninaiset aloitteet, joiden valmisteluun heitä ei olla kutsuttu. – MTK:n tarkoitus on saada maanomistajat aktiivisina toimijoina mukaan, ei vain toimien ja määräysten kohteiksi. Monimuotoisuus ja luontokadon selättäminen sekä ilmastoasiat ovat kansallisen ja eurooppalaisen agendan kärkeä. Nyt monimuotoisuustoimista olisi vielä tehtävä metsänomistajalle kannattavia. – MTK on luomassa luontoarvomarkkinaa, johon sisältyy esimerkiksi ekologinen kompensaatio maanomistajille. Sarkki toivoo kentältä luottamusta ja aktiivisuutta. MTK tarjoaa runsaasti kunkin metsänomistajan omaa toimintaa ja tavoitteita tukevaa tietoa: koulutuksia, oppaita, sopimusmalleja ja markkinatietoa. – Olemme juuri julkaisseet monimuotoisuustiekartan. Siitä löytyy ajatuksia ja avauksia talousmetsien monimuotoisuustoimista vaihtoehtoineen ja kustannuksineen. Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä Teksti ja kuva Annika Suvivuo Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen ja alueelliset hirvieläinkannan tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Siinä pari esimerkkejä MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkin moninaisesta työmaasta edunvalvojana. – Mietin paljon sitä, miten jäsenemme hahmottavat työhöni kuuluvat asiat ja mikä heille olisi tarpeen, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=