9 Suomessa losseja on totuttu näkemään pääasiassa Turunmaan saaristossa ja Saimaalla. Valtaosa niistä liikennöi Väyläviraston alaisuudessa. Yksityiset lossit, kuten Kuhmoisten Haukkasalossa, ovat harvinaisia. Kuhmoisten Haukkasalo on Päijänteen saari, johon ei ole siltaa, vaan osa matkasta tehdään lossilla. Saaressa on 11 vakituisesti asuttua taloa ja 150 kesämökkiä. Siellä ollaan urheilullisia ja saaren erikoisuuksiin kuuluu muun muassa minigolf ja tekonurmikenttä. Lossi on liikennöinyt saaren ja mantereen väliä 30 vuotta, vuodesta 1993. Lossin omistaa tiekunta, sen käytöstä peritään jokaiselta ”autokunnalta” maksu. Lossi liikkuu aikataululla päivisin, tilauksesta öisin. Tiekunta saa valtiolta avustusta kuluja vastaan, suunnilleen 80 prosenttia kuluista korvataan. Harvinaisuus Päijänteellä Lossiin sai ajaa vain tukkiauton nupillisen verran puuta kerralla, koska lossin kokonaiskantavuus on 44 tonnia. Lastattuna tukkirekan nuppi painaa noin 35 tonnia. Odottamiseltakaan ei voinut välttyä: lossilla on muutakin liikennettä, eikä puuauto mahdukaan tai lossi voi olla juuri vastarannalla. Puut saatiin varastoitua mantereen puolelle pellolle, josta niitä voitiin kuljettaa toisella tukkiautolla eteenpäin. Haverinen itse keskittyi pelkkään puiden telaamiseen saaresta mantereelle. Liikkumista sään armoilla Lossilla on kaksi vakituista kuljettajaa ja yksi tuuraaja. Kolmannen polven haukkasalolainen, saaressa kasvanut ja edelleen asuva Lilja Järvinen on ollut lossin kuljettajana 14 vuotta, ”tulin kesätöihin”. Järvinen on tarkka lossin turvallisuudesta. – On puratettu kuormia. Silmällä pystyy jo katsomaan, onko liikaa painoa. Lossin uimisesta syvällä sen näkee. Tukkirekka on ajettava tarkasti lossiin, jotta lossin painopiste on oikein. Jo muutaman kymmenen sentin heitto voi olla liikaa, lossi kulkee vinossa tai nokka pystyssä, ”menee kuin ajokoira”. - Kovassa tuulessa on oltava tarkkana, sivutuuli on hankala. Jos on korkea kuorma päällä, niin siihen tuuli tarttuu ja työntää lauttaa sivuun. Kuormaa on joskus jouduttu purkamaan matalammaksi. Pahin tuulensuunta on kaakosta, koska silloin tuuli pääsee puhaltamaan pitkin pitkää Judinsalonselkää ja aallot nousevat korkeiksi. Silloin lossikuski Järvinen ei mielellään ota isoja ja painavia kuorma-autoja kyytiin. Järvinen on kokenut kaikenlaista vuosien varrella säihin liittyen. - Joskus myrskyssä salmeen on kerrostunut metrin kerros ahtojäitä, siinä ei liiku lossi eikä auto. Sumussa on eksytty, kun ei ole keväällä vielä kiinnitetty lossin ohjausvaijereita. Hankalimmat kelit on keväällä, kun jäätä on vielä, mutta se ei kanna enää autoja. Silloin kaivinkone ajetaan lossiin ja kone rikkoo jäätä lossin edestä, jotta vesiväylä saadaan avoimeksi. Haukkasalon lossi on nyt talvitauolle, ja saareen kuljetaan autoilla jäätietä pitkin. Rospuuttoaikana kulkuvälineinä ovat moottorikelkka ja mönkijä. Heikoilla jäillä jäädään kotiin, hengellä ei leikitä. Haukkasalon lossilla tukkiauto oli vakioasiakas monta viikkoa. Jäätä alkoi jo muodostua Päijänteelle, mutta lossin kulkuväylä pysyi vielä auki.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=