Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen jäsenlehti Sivu 5 sivu 6 Sivu 12 Lannoituksella lisää kasvua Puumarkkinoilla hyvä vire Luontokuvaus on kiehtova harrastus 2 2024 Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2025!
2 Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen jäsenlehti 2/2024. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Eija Vallius, eija.vallius@mhy.fi, 0400 499 778 Toimitussihteeri: Toni Töysä toni.toysa@mhy.fi, 0400 850 152 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakasrekisteri Painosmäärä: n. 5000 kpl Kannen kuvaaja: Annette Thomé-Marttinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajalta 4 Johtajalta 5 Metsänhoito Lannoitus sopii hoidettuihin metsiin 6 Puumarkkinat Yksityismetsänomistajien kantorahatulot nousemassa uuteen ennätykseen 8 Urakoitsija Maanrakennus Valkama 10 Yhteystiedot 12 Yhteistyö Luontokuvaus on Annette Thomé-Marttisen harrastus 14 Puukauppa Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuva puukauppa? 19 Edunvalvonta Onnistunut vaikuttaminen ratkaisee metsänomistajan menestyksen 19 Tapahtumakalenteri PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa
3 Alueellinen metsänhoitoyhdistyksien rakennekehitys on ollut pitkä prosessi Juha Kartano | puheenjohtaja | Mhy Kanta-Häme Mhy-rakennekehitykseen liittyvä fuusiohankkeen valmistelu Mhy Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uusimaan kesken on työllistänyt hallintoa merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Hanke on vaatinut hyvin laajat selvitykset kunkin yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta. Tällainen tulevaisuuteen katsova taustatyö on hallinnon keskeistä työsarkaa, jota on tietyin väliajoin syytä tehdä. Mhy Kanta-Hämeen valtuusto päätti osallistua alueelliseen fuusioon v. 2026 alusta alkaen. Fuusion toteutuksen aloitus sinetöidään lopullisesti Mhy Uusimaan ja Päijät-Hämeen valtuustoissa ennen joulukuun alkupuolella. Tämä on merkittävä askel maakuntien rajat ylittävän uuden Mhy Etelä-Suomen muodostumisessa. Yhteisenä tavoitteena on, että uusi Mhy voi palvella entistä paremmin alueemme metsänomistajia. Kehitys pitäjäyhdistyksestä maakunnat rajat ylittävään Metsänhoitoyhdistykseen Kun itselleni on kertynyt kokemusta jo Hausjärven metsänhoitoyhdistyksen ajoilta asti, tarjoutuu mahdollisuus vertailla metsänhoitoyhdistysten toiminnan erityispiirteitä jo usealla vuosikymmenellä. Pitäjäyhdistysten aikaan keskustelua hallitsivat tietysti metsänhoito ja puun hintaneuvottelut. Silloinhan vielä tehtiin valtakunnallisia hintasopimuksia, mikä tuntuu tiukan kilpailulain hallitsemassa nykyhetkessä hyvin vie- raalta. Jäsenmäärä pysyi vakaana lakisääteisen metsänhoitomaksun myötä. Kun tuosta ajasta on siirrytty maakunnan kokoisiin metsänhoitoyhdistyksiin, metsänomistamisen edunvalvonnan painoarvo on kasvanut selvästi ja toiminnan kehityksen myötä metsänomistajille kyetään tarjoamaan yhä monipuolisempia palveluja. Myös hallitustyö on muuttunut vaativammaksi liiketoiminnan osuuden kasvun myötä, vaatien hallituksen jäseniltä syvällistä asiaan perehtymistä ja tarkkaa toiminnan valvontaa. Murroskohtina mieleen ovat jääneet myös valtuustomalliin siirtyminen, metsänhoitomaksun muuttuminen vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi sekä metsänomistajaliittojen lakkauttaminen MTK:n järjestöuudistuksen myötä. Näin oli ennen. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Tulevaisuutta onkin aina vaikeampaa arvioida. Jatkossa jäsenmäärän laskun taittaminen on iso haaste. Kiristyvä kilpailu ja liiketoiminnan kehittäminen asettavat uusia vaatimuksia yhdistysten hallinnolle ja henkilöstölle. Valtakunnallinen Mhy-rakennekehityskin varmaan etenee, mitä MTK.n metsävaltuuskunnan linjauskin edellyttää. Mainittujen haasteiden lisäksi on nähtävissä myös mahdollisuuksia. Hämäläiset metsät kasvavat hyvin ja suurin puumäärä hehtaarilla koko valtakunnassa on Kanta-Hämeessä. Vuosikymmenten aikana tehty työ on tuottanut erinomaista tulosta. Pitkä hallitustaival omalta osaltani tulee päätökseen kuluvan vuoden lopussa. Kiitän yhdistyksemme hallinnossa ja luottamustehtävissä uurastaneita hyvästä työstä ja kantahämäläisiä metsänomistajia yhteityöstä vuosien varrelta. PUHEENJOHTAJAN PALSTA
4 Metsänhoito ja metsien hyödyntäminen on kestävää monella mittarilla Eija Vallius | johtaja | Mhy Kanta-Häme Mediassa positiivisilla asioilla ei ole enää uutisarvoa. Negatiivisuuden lietsonta on tätä päivää, ilmastonmuutos, metsätuhot, metsä- ja luontokato. Median luoma mielikuva Suomen metsien tilasta ja niiden käytöstä on vääristynyt eikä vastaa todellisuutta. Positiivisuus tarttuu ja luo uskoa tulevaisuuteen Kestävä metsätalous tarkoittaa sitä, että metsiä hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi, unohtamatta ilmastokestävyyttä. On osoitettavissa, että kestävyyden kriteerit ovat täyttyneet jo pitkään, mutta myös uusia korkeampia tavoitteita on mahdollista saavuttaa. Metsäalan epäkohtiakin pitää käsitellä, mutta niitä täytyisi lähestyä ratkaisukeskeisemmin. Mitä voidaan kehittää ja tehdä paremmin. Suomi elää metsästä ja metsä metsänomistajista. Ilmastokestävää metsätaloutta ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä Suomessa metsä-, luonnon-, vesiensuojelu- ja ympäristölakien toteutumista valvotaan monialaisesti mm. Metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen toimesta. Lait turvaavat mm. metsien uudistumista, kestävää hoitoa ja käyttöä, mutta myös arvokkaiden luontokohteiden säilymistä ja monimuotoisuuden lisäämistä. Kestävää metsänhoitoa ja monimuotoisuutta turvataan myös metsäsertifioinnilla. Metsänomistajien metsät ovat PEFC-sertifioituja Mhy:n jäsenyyden kautta. Nykyään yhdistyksellä on lisäksi puun alkuperäketjun PEFC coc-sertifikaatti, jolla osoitetaan, että puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä. Mhy:stä ja metsänomistajista riippumattomat ulkoiset auditoijat valvovat sertifiointikriteerien toteutumista säännöllisesti. Lisäksi on monia muita samoja tavoitteita tukevia suosituksia ja ohjelmia. Mhy:t ja MTK ovat luoneet yhteisen luonnon monimuotoisuuden tiekartan, jolla vastataan mm. metsäkato- ja ennallistamisasetuksen tavoitteisiin. Lisäksi edistetään luontoarvokaupan laajentamista puukauppaan. Mhy:t toteuttavat myös metsäluonnon hoitohankkeita, ilmastokestävää metsätaloutta ja monimuotoisuutta osana METKA-tukijärjestelmää yhdessä metsänomistajien kanssa. Useita ilon aiheita kokonaiskestävyyden parantumisessa Suomen metsien puuston määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 100 vuoden aikana. Puuston kokonaismäärä kasvaa edelleen n. 15 % vuosittain. Viime vuosikymmeninä on panostettu metsien suojelun ja monimuotoisuuden lisäämiseen. Jo lähes neljännes metsäalasta on puuntuotannon ulkopuolella. Myös kuolleen puuston ja järeän lehtipuuston määrä ovat tärkeitä monimuotoisuuden mittareita. Kanta-Hämeessä puuston hehtaarikohtainen keskitilavuus ja kasvu ovat Suomen maakuntien kärjessä. Eri tavoin suojeltuja alueita on lähes 8 % metsäalasta. Kuolleen puuston määrä on kasvanut yli 30 % viimeisten 10 v. aikana. Myös metsien sekapuustoisuus on lisääntynyt toivotusti. Tuleville sukupolville pitää turvata vähintään nykyiset tai paremmat kestävyyden edellytykset. Korkeatasoinen metsänhoito on yksi avaintekijä ilmastokestävyyden turvaamisessa. Kaikki alkaa taimikoiden ja nuorten metsien kasvu- ja hiilensidontakyvyn turvaamisesta. Edistämällä yrittäjyyttä, jatkamalla metsiemme kestävää hyödyntämistä ja hoitoa sekä lisäämällä metsien monimuotoisuutta pystymme torjumaan myös ilmastonmuutosta. Tämä on tärkeä viesti kaikille suomalaisille, medialle ja tuleville metsänomistajille. JOHTAJALTA
5 Jenny Alho | markkinointikoordinaattori | MHYP Oy METSÄN HOITO Kasvatuslannoitus on tuottava investointi Metsänlannoituksella voidaan lisätä sekä nuorten että varttuneiden havupuuvaltaisen kasvatusmetsien järeytymistä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kasvatuslannoitus sopii erityisesti kivennäismaiden kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kasvupaikkojen (VT, MT ja OMT) havupuuvaltaisiin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin. Sopiva ajankohta kasvatuslannoitukselle on muutama vuosi harvennushakkuun jälkeen. Mikäli lannoitus toteutetaan vain kerran, kannattaa se tehdä noin 6–12 vuotta ennen uudistushakkuuta. Tällöin tukkipuun osuutta lisäävästä lannoitusinvestoinnista saadaan paras tuotto. Metsänlannoituksesta aiheutuvat kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsästä saaduista hakkuutuloista taKiinnostaako puuston kasvunlisäys ja metsän parempi tuotto? Tai oletko huomannut omassa metsässäsi ravinnehäiriöihin viittaavia oireita? Kysy metsänlannoitusta omalta metsäasiantuntijaltasi. Metsänlannoituksen erityiskysy- myksiin vastaa erityisasiantuntija Lauri Laaksonen, p. 0400 878 615 kaisin metsään korkoa kasvamaan. Terveyslannoituksella tuet kasvua Kasvuisia turvemaita voi lannoittaa tuhkalla ja samalla korjata mahdollista ravinne-epätasapainoa. Tuhka on myös pitkävaikutteinen lannoite, sillä sen vaikutusaika on jopa 20 vuotta. Terveyslannoitukset ovat tärkeitä hoitotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa metsän terveyttä sekä korjata maaperän ravinnetasapainoa. Kasvuhäiriöt näkyvät sekä kasvunopeudessa että suoranaisina laatuvikoina puustossa. Esimerkiksi boorin puutos näkyy jo kuusen taimikoissa monilatvaisuutena ja pensasmaisena kasvuna. Terveyslannoitus boorilla korjaa kasvun. Terveyslannoitukseen on mahdollista hakea Metka-tukea. Metsänlannoituksella lisäät hiilensidontaa Metsänlannoitus on myös ilmastoteko. Kasvatuslannoituksen tuoma kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia enemmän hiilidioksidia hehtaarille, kuin mitä metsä sitoo normaalisti kasvaessaan. Myös terveyslannoituksella voi olla positiivisia vaikutuksia hiilensidontaan kasvunlisäyksen ansiosta. Metsänhoitoyhdistykset kokoavat yhteishankkeita Kiinnostaako lannoitus mutta sopiva lannoituskohde on pienialainen? Ei hätää, metsänhoitoyhdistykset kokoavat yhteishankkeita, jolloin pienenkin kohteen lannoittaminen kannattaa. Lannoitukset tehdään usean metsänomistajan yhteishankkeena, jolloin kustannuksia saadaan karsittua. Kun samalta varastopaikalta voidaan lentää useampi lannoituskohde, työ tehostuu ja aikaa säästyy. Lannoitus sopii hoidettuihin metsiin
6 Valtionvarainministeriö arvioi Suomen BKT:n nousevan ensi vuonna 1,7 prosenttia. Inflaation hidastumisella ja korkojen laskulla on positiivinen vaikutus talouteen. Suomen teollisuuden ulkomaanviennin ennakoidaankin piristyvän selvästi. Yhdysvallat vetää edelleen vahvasti maailman kauppaa, mutta vedon arvioidaan hidastuvan ensi vuonna. Myös USA:n presidentin vaihtumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa mm. eurooppalaisten puutuotteiden kysyntään. Kiinan talousnäkymät sen sijaan ovat edelleen haastavat. Euroalueen näkymät ovat kaksijakoiset. Saksan talouskasvussa on heikko vire, mutta Ranskan palvelujen käytön piristyminen on ylläpitänyt kasvua. Kartonki ylläpitää metsäteollisuuden kasvua Kemiallisen metsäteollisuuden Yksityismetsänomistajien kantoraha- tulot nousemassa uuteen ennätykseen Eija Vallius | johtaja | Mhy Kanta-Häme Metsäsektorin tutkimusorganisaatioiden PTT:n ja Luken ennusteiden mukaan Suomen talous ja kotimaisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kääntyvät kasvuun ensi vuonna. Bruttokantorahatulot näyttävät ylittävän ensimmäistä kertaa 3 miljardin euron arvon ehkä jo tänä vuonna, mutta viimeistään ensi vuonna. tuotteissa keskimääräiset tuotanto- ja vientimäärät sekä vientihinnat ovat LUKE:n ennusteen mukaan kaikille päätuotteille positiiviset ensi vuonna, lukuun ottamatta paperia. Erityinen ilon aihe on kartongin viennin ja tuotannon kasvu, mikä linkittyy Stora Enson Oulun uuden taivekartonkitehtaan laajennukseen. Myös sellun tuotanto ja vienti lisääntyvät merkittävästi Kemin biotuotetehtaan tuotannon myötä. Viimein sahatavaran tuotanto- ja vientimäärätkin kääntyvät lievään kasvuun vaikean markkinasuhdanteen jälkeen. Metsäteollisuuden tuotannon kasvu lisää puun käyttöä ja hintoja LUKE:n arvion mukaan kotimaisen puun hakkuut kasvavat 64 milj. m3:iin ensi vuonna. Myös puun tuonti ulkomailta lisääntyy, mutta määrä pysyy Marja Kalpio PUUMARKKINAKATSAUS maltillisena Venäjän tuonnin puuttuessa. Myös metsähakkeen käytön ja hinnan arvioidaan säilyvän korkealla. Ainespuun keskihinnat nousevat PTT:n ja LUKE:n arvioiden mukaan enintään 5 prosenttia vuonna 2025. Puun keskihintojen nousun ja hakkuumäärien kasvun myötä yksityismetsien bruttokantorahatulojen arvioidaan nousevan uuteen ennätykseen, ylittäen 3 miljardin euron rajan joko tänä tai ensi vuonna. Yksityismetsätalouden liiketuloksen arvioidaan nousevan 210 euroon hehtaarilta. Kanta-Hämeen puumarkkinanäkymät Koska puukauppamäärät ovat olleet huipputasolla jo viime vuosina, Kanta-Hämeessä puunostomäärät eivät ole tänä vuonna nousseet yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Kasvu on tämän vuoden loppuun mennessä arviolta pari prosenttia. On mahdollista, että kasvu jää valtakunnallista tasoa matalammaksi myös ensi vuonna. Etenkin havutukkien kysyntä, mutta myös hintojen kehitys, ovat olleet selvästi PTT:n ja LUKE:n aiempia ennusteita parempia, vaikka sahateollisuuden suhdanne on jatkunut odotettua heikompana. Myös kuitujen kysyntä ja hinta ovat jatkaneet vahvistumistaan. Hankintakauppojen kauppamäärät ovat Suomessa laskeneet peräti kolmanneksen kuluvana vuonna aiempaan verrattuna. Negatiivinen kehityssuunta ei ole kuitenkaan toteutunut Kanta-Hämeessä. Alueemme hankintakauppojen tulevaisuus näyttää valoisalta myös ensi vuonna. Energiapuun hyvä kysyntä jatkuu
7 PUUMARKKINAKATSAUS Tämän vuoden energiapuun kauppamäärät ovat edelleen korkeat, vaikka ne ovat supistuneet ennusteiden mukaisesti viime vuoteen verrattuna. Myös energiapuun keskihinta on laskenut noin 10 %. Muutos näyttäisi liittyvän Suomeen tuodun ulkomaisen hakkeen määrän voimakkaaseen kasvuun, mutta myös energialaitoksien metsäenergiahakkeen käytön korvaamiseen vaihtoehtoisilla energianlähteillä ja tuotantomenetelmillä. Kanta-Hämeen energiapuumarkkinat näyttäisivät jatkuvan ensi vuonna pääosin tämän vuoden kaltaisena. Puumarkkinoilla hyvä vire myös vuonna 2025 Ensi vuoden puumarkkina näyttää Kanta-Hämeessä hyvältä. Puun kysyntä näyttäisi jatkuvan vahvana kaikissa puutavaralajeissa. MTK:n metsätutkakyselyn mukaan myös yksityismetsänomistajilla on vakaa aikomus laittaa leimikoitaan myyntiin ensi vuonna. Myyntiaikeisiin liittyy kuitenkin edelleen odotuksia puun hintojen noususta. Havutukkien kysynnän arvioidaan kasvavan ensi vuonna puutuotemarkkinoiden elpymisen myötä, mutta myös Kanta-Hämeen alueen sahateollisuuden uusimman tuotantokapasiteetin lisäyksen savuttaessa täyden tuotantovauhtinsa. Myös koivutukin kysyntä näyttäisi jatkuvan poikkeuksellisen vahvana. Nyt on puunmyyjän markkinat. Metsänomistajan kannattaakin varmistaa paras mahdollinen puunhinta kilpailuttamalla puukauppa yhteistyössä Mhy:n metsäasiantuntijan kanssa.
8 URAKOITSIJAESITTELY Maanrakennus Valkama koneurakointia perheyrityksen voimin Maanrakennus Valkama Oy korjaa metsänhoitoyhdistys KantaHämeen korjuupalvelun puita Kuhmoisissa sekä Tuuloksessa. Toni Töysä | operaatioasiantuntija | Mhy Kanta-Häme
9 Kolmas sukupolvi mukana yrityksessä Maanrakennus Valkama Kangasalan Kuhmalahdelta on perheyritys. Yrityksen perusti vuonna 1964 nykyisen yrittäjän Harri Valkaman isä Aulis Valkama. Harri Valkama tuli isänsä yritykseen mukaan vuonna 1990 ja metsäkoneurakointi aloitettiin vuosituhannen vaihteessa. Tänään yrityksessä on mukana jo kolmas sukupolvi, sillä Harrin poika Tino aloitti yrityksessä vuonna 2013 ja on nykyisin myös yrityksen osakas. Toimistolla talous- ja henkilöstöhallintoa pyörittää Harrin puoliso Satu Valkama. Kaluston huolloista korjaamolla vastaa veli Heikki. Myös Heikin poika Tomi viihtyy perheyrityksen puuauton ratissa. Moderni kalusto ja ammattitaitoinen henkilöstö Yritys aloitti maanrakennuspalveluista ja on vuosien varrella laajentunut tarjoamaan myös metsäkoneurakointia sekä puun kaukokuljetuksia. Nykyään yrityksen kalustoon kuuluu 3 puutavara-autoa ja 4 hakkuukoneajokone-ketjua. Nykyaikainen kalusto varmistaa toiminnan luotettavuuden, laadun ja turvallisuuden. Yritys työllistää vakituisesti 15 työntekijää ja lisäksi kiireisimpinä aikoina muutamia henkilöitä ja aliurakoitsijoita tilapäisesti. Yrityksessä on vähäinen työntekijöiden vaihtuvuus, joka varmistaa kokeneet tekijät puunkorjuuseen, kuljetuspalveluihin ja maanrakennukseen. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään säännöllisin koulutuksin. Ammattitaitoisista metsäkoneenkuljettajista on kuitenkin alalla pulaa, se on huomattu Valkaman perheyrityksessäkin. Yritys kouluttaakin oppilaitosyhteistyössä hakkuukoneenkuljettajaa oppisopimuksella. – On mukava kouluttaa motivoitunutta ja innostunutta opiskelijaa. Pääsemme samalla itse perehdyttämään opiskelijaa työelämälähtöisesti ja vaikuttamaan henkilöstömme osaamiseen jo peruskoulutuksesta alkaen, Harri kertoo. Joustavuus ja asiakaslähtöisyys toiminnan perustana Maanrakennus Valkama korjaa John Deeren koneilla puuta metsistä noin 120 000 kuutiota vuodessa. Harri Valkama on vahvasti käytännön työssä mukana hakkuukoneen ohjaimissa sekä koneiden lavettisiirroissa. Tino puolestaan hoitaa puutavara-autojen ajojärjestelyt sekä ajaa itsekin puuautoa. Yrityksen toiminta perustuu joustavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Työt tehdään sovitusti ja ripeästi sekä asiakasta kuunnellen. Luottavaisin mielin kohti tulevaa Metsäalalla työtilanne näyttää yrittäjän silmin vakaalta. – Töitä on riittänyt ympäri vuoden, siitä olen tyytyväinen, Harri Valkama toteaa. – Jos puunkorjuussa olisi kesällä seisokkia niin yleensä korvaavia töitä löytyy hakkuutähteiden korjuusta ja maanmuokkauksista, Harri jatkaa. Nykyisessä maailmantilanteessa epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt ja etenkin rakennusalalla on nyt hiljaisempaa. – Rakentaminen kun elpyisi, niin sitten lisääntyisi sahatavaran kysyntä kotimaassa, mikä taas näkyisi metsäalalla tukkipuun kasvavana kysyntänä, Harri arvioi. Yrittäjää huolettaa myös lisääntyvä sääntely, joka toisinaan hankaloittaa jokapäiväistä toimintaa ja lisää kustannuksia. Metsä merkitsee Harrille paitsi työn ja toimeentulon lähdettä, myös virkistäytymispaikkaa. Yrittäjän vapaa-aika kuluu syksyisin metsästyksen parissa. Erityisen mieluisia ovat pidemmät jahtimatkat pohjoisessa. URAKOITSIJAESITTELY
10 3 6 5 4 9 8 11 10 Oma metsäasiantuntija apunasi Eero Peltola metsäasiantuntija p. 0400 191 003 1 Antti Lättilä metsäasiantuntija p. 0400 187 343 2 Lauri Lehtonen metsäasiantuntija p. 040 905 2383 Juha Leppälä metsäasiantuntija p. 0400 559 779 4 5 Nina Kanerva metsäasiantuntija p. 050 460 4659 Ida-Mari Toivonen metsäasiantuntija p. 0400 650 366 6 Hanna Turunen metsäasiantuntija p. 0400 872 944 7 Antti Reinikainen metsäasiantuntija p. 040 7719 665 Tarja Helenius-Siika metsäasiantuntija p. 040 905 2372 9 Emma Kivimäki metsäasiantuntija p. 0400 612 719 11 Rekry käynnissä metsäasiantuntijan sijainen p. 0400 300 516 10 Marja Tolonen metsäasiantuntija p. 040 450 1899 12 TOIMIPISTEET Loppi Kauppatie 4 Hausjärvi Vaahteratie 13 Helsinki Simonkatu 6 Kuhmoinen Toritie 51 Hämeenlinna Vanajantie 10 B Tuulos Tuulosentie 1 (kauppakeskus) Yhteystiedot myös osoitteessa Mhy.fi/kanta-hame/yhteystiedot 3 8 Asiakasneuvonta p. 040 451 6968 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Kanta-Hämeen yleinen sähköpostiosoite kantahame@mhy.fi. 3 6 5 4 9 8 11 10 Oma metsäasiantuntija apunasi Eero Peltola metsäasiantuntija p. 0400 191 003 1 Antti Lättilä metsäasiantuntija p. 0400 187 343 2 Lauri Lehtonen metsäasiantuntija p. 040 905 2383 Juha Leppälä metsäasiantuntija p. 0400 559 779 4 5 Nina Kanerva metsäasiantuntija p. 050 460 4659 Ida-Mari Toivonen metsäasiantuntija p. 0400 650 366 6 Hanna Turunen metsäasiantuntija p. 0400 872 944 7 Antti Reinikainen metsäasiantuntija p. 040 7719 665 Tarja Helenius-Siika metsäasiantuntija p. 040 905 2372 9 Emma Kivimäki metsäasiantuntija p. 0400 612 719 11 Rekry käynnissä metsäasiantuntijan sijainen p. 0400 300 516 10 Marja Tolonen metsäasiantuntija p. 040 450 1899 12 TOIMIPISTEET Loppi Kauppatie 4 Hausjärvi Vaahteratie 13 Helsinki Simonkatu 6 Kuhmoinen Toritie 51 Hämeenlinna Vanajantie 10 B Tuulos Tuulosentie 1 (kauppakeskus) Yhteystiedot myös osoitteessa Mhy.fi/kanta-hame/yhteystiedot 3 8 Asiakasneuvonta p. 040 451 6968 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Kanta-Hämeen yleinen sähköpostiosoite kantahame@mhy.fi. 3 6 5 4 9 8 7 12 11 10 metsäasiantuntija apunasi Antti Lättilä metsäasiantuntija p. 0400 187 343 2 Lauri Lehtonen metsäasiantuntija p. 040 905 2383 5 Nina Kanerva metsäasiantuntija p. 050 460 4659 Ida-Mari Toivonen metsäasiantuntija p. 0400 650 366 6 Antti Reinikainen metsäasiantuntija p. 040 7719 665 Tarja Helenius-Siika metsäasiantuntija p. 040 905 2372 9 Emma Kivimäki metsäasiantuntija p. 0400 612 719 11 Marja Tolonen metsäasiantuntija p. 040 450 1899 12 Loppi Kauppatie 4 Hausjärvi Vaahteratie 13 Helsinki Simonkatu 6 paYhteystiedot myös osoitteessa Mhy.fi/kanta-hame/yhteystiedot 3 8 Asiakasneuvonta p. 040 451 6968 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Kanta-Hämeen yleinen sähköpostiosoite kantahame@mhy.fi. 3 4 8 10 Oma metsäasiantuntija apunasi Eero Peltola metsäasiantuntija p. 0400 191 003 1 Antti Lättilä metsäasiantuntija p. 0400 187 343 2 Lauri Lehtonen metsäasiantuntija p. 040 905 2383 Juha Leppälä metsäasiantuntija p. 0400 559 779 4 5 Nina Kanerva metsäasiantuntija p. 050 460 4659 Ida-Mari Toivonen metsäasiantuntija p. 0400 650 366 6 Hanna Turunen metsäasiantuntija p. 0400 872 944 7 Antti Reinikainen metsäasiantuntija p. 040 7719 665 Tarja Helenius-Siika metsäasiantuntija p. 040 905 2372 9 Emma Kivimäki metsäasiantuntija p. 0400 612 719 11 Rekry käynnissä metsäasiantuntijan sijainen p. 0400 300 516 10 Marja Tolonen metsäasiantuntija p. 040 450 1899 12 TOIMIPISTEET Loppi Kauppatie 4 Hausjärvi Vaahteratie 13 Helsinki Simonkatu 6 Kuhmoinen Toritie 51 Hämeenlinna Vanajantie 10 B Tuulos Tuulosentie 1 (kauppakeskus) Yhteystiedot myös osoitt Mhy.fi/kanta-hame 3 8 Asiakasneuvonta p. 040 Sähköpostit: etunimi.su Kanta-Hämeen yleinen kantahame@mhy.fi. Oma metsäasiantuntija Eero Peltola metsäasiantuntija p. 0400 191 003 1 Antti Lättilä metsäasiantuntija p. 0400 187 343 2 Lauri Lehtonen metsäasiantuntija p. 040 905 2383 Juha Leppälä metsäasiantuntija p. 0400 559 779 4 5 Nina Kanerva metsäasiantuntija p. 050 460 4659 Ida-Mari Toivonen metsäasiantuntija p. 0400 650 366 6 Hanna Turunen metsäasiantuntija p. 0400 872 944 7 Antti Reinikainen metsäasiantuntija p. 040 7719 665 Tarja Helenius-Siika metsäasiantuntija p. 040 905 2372 9 Emma Kivimäki metsäasiantuntija p. 0400 612 719 11 Rekry käynnissä metsäasiantuntijan sijainen p. 0400 300 516 10 Marja Tolonen metsäasiantuntija p. 040 450 1899 12 TOIMIPISTEET Loppi Kauppatie 4 Hausjärvi Vaahteratie 13 Helsinki Simonkatu 6 Kuhmoinen Toritie 51 Hämeenlinna Vanajantie 10 B Tuulos Tuulosentie 1 (kauppakeskus) 3 8
11 2 1 6 7 12 Mari Salmi talousassistentti p. 0400 846 434 HALLINTO Eija Vallius johtaja p. 0400 499 778 Lauri Halonen asiakkuus- ja myyntipäällikkö p. 050 323 6023 Toni Töysä operaatioasiantuntija p. 0400 850 152 Jaakko Aho kiinteistöasiantuntija p. 040 905 2380 LKV, metsäarviot ja sukupolvenvaihdokset METSÄOMAISUUDEN HALLINTA- JA ARVIOINTIPALVELUT Antti Mäenpää kiinteistöasiantuntija p. 050 592 7613 LKV, AKA ja sukupolvenvaihdokset Henri Törmä metsänarviointiasiantuntija p. 040 831 4928 metsäsuunnittelu ja metsäarviot HELSINGIN TOIMIPISTE Tiina Salminen metsäasiantuntija p. 040 720 3160 Ulla Pakarinen metsäjuristi kaupanvahvistaja ulla.pakarinen@mhy.fi tai puhelinaikavaraus Tiina Salmiselta METSÄTIET JA -OJITUKSET Lauri Laaksonen erityisasiantuntija, metsätiet, suometsien hoito, lannoitukset ja luonnonhoito p. 0400 878 615 METSÄNHOITOTÖIDEN JA KORJUUN TOTEUTUS Miikka Silpola metsäesihenkilö p. 040 450 1669 Miia KylökäsSalovaara vanhempainvapaalla Aaro Lähteenmäki metsäesihenkilö p. 040 450 8944 Tiia Mauri metsäesihenkilö p. 0400 348 812
12 YHTEISTYÖ Annette Thomé-Marttinen Olen eteläsuomalainen 40-vuotias harrastelija luontokuvaaja. Innostuin tunnistamaan lintuja jo vuosia sitten. Kun kävimme retkeilemässä Pohjois-Norjassa kesällä 2023, saimme nähdä merikotkia, lunneja, karimetsoja ja muita upeita lintuja lähietäisyydeltä. Silloin harmitti, että käytössä oli vain puhelimen kamera. Lokakuussa 2023 päädyin ostamaan ammattivalokuvaajan tasoisen järjestelmäkameran lisälaitteineen. Sen jälkeen olen harrastanut luontokuvausta mahdollisuuksien mukaan. Luontokuvaus vaatii matkustamista ympäri Suomen. Kuvaus tapahtuu villieläinten ehdolla sen mukaan, missä kiinnostavia eläimiä kulloinkin esiintyy. Eläinten tarkkailu vaatii myös kärsivällisyyttä. Toivotun lajin bongaus ei välttämättä aina toteudu, vaikka olisi matkustanut pitkänkin matkan päähän ja valvonut kuvauspaikalla vuorokauden ympäri. Suurin osa villieläimistä on arkoja, eivätkä ne päästä ihmistä lähelleen. Piilokojut ovat salaperäisiä ja suojaisia paikkoja, missä ihminen pääsee lähelle arkojakin eläimiä. Tästä syystä olen mieltynyt erityisesti piilokojukuvaukseen. Villieläinten käyttäytymisen seuraaminen niiden omassa luontaisessa elinympäristössään on erittäin kiehtovaa ja antoisaa. Voitte seurata minua ja valokuvagalleriaani osoitteessa instragram.com/karin.annette.photo/
13 YHTEISTYÖ
14 Katkonta huomioitiin tarjousten vertailussa Mhy:n metsäasiantuntija kilpailutti puukaupan metsänomistajan puolesta ja pyysi tarjoukset kahdeksalta ostajalta. Tarjouksia saatiin seitsemän. Yksi ostaja ei tehnyt tarjousta pitkään kuljetusmatkaan vedoten. Ostajien erilaiset tarjoukset vertailtiin. Mhy:n metsäasiantuntija huomioi kunkin ostajan aiemmissa vastaavanlaisissa puukaupoissa tehdyn runkojen katkonnan eriarvoisiksi puutavaralajeiksi. Ostajakohtaiset katkontatiedot löytyivät Mhy:n tietojärjestelmään tallennettuina. Tarjousten vertailussa kärkeen nousivat lähes samoilla kauppasummilla eräs saha ja Mhy:n korjuupalvelu. Kiinnostavaa oli se, että tarjousvertailun viimeiseksi jäi metsänomistajan edellisen puukaupan voittanut ja nyt ainoan runkohintatarjouksen tehnyt ostaja. Tämän viimeiseksi jääneen ostajan tarjous oli hintavertailun perusteella vajaa 6000 € eli noin 7 €/m3 alhaisempi kuin parhaat tarjoukset. Puukaupan hinnoittelumallit ja pääperiaatteet Perinteisessä puutavaralajikaupassa hinnoittelu perustuu siihen, että ostaja tarjoaa erilaista yksikköhintaa eri puutavaralajeille. Metsänomistajan tehtäväksi jää arvioida, paljonko mitäkin puutavaralajia kukin ostaja leimikosta katkoisi, esim. tukkia, pikkutukkia, kuitua, energiarankaa. Kun ostaja ei anna mitään takuuta eriarvoisten puutavaralajien määristä, on erilaisten tarjousten vertaaminen metsänomistajalle todella vaikeaa. Apua tähän puukaupan keskeisimpään asiaan eli puunrungon katkonnan huomioimiseen saa omasta Mhy:stä. Ostajan tekemässä runkohintatarjouksessa puulajilla on vain yksi yksikköhinta. Tosin laholla saattaa olla eri hinta. Tällöin myyjän ei tarvitse pohtia runkojen katkontaa eri puutavaralajeiksi. Ostajan tarjouksissa runkohintaa tarjotaan kuitenkin vain havupuille, joten koivun osalta runkojen katkontaa tukiksi ja kuiduksi on arvioitava joka tapauksessa. Uusin hinnoittelumalli on järeysrunkohinnoittelu. Kaupan yhteydessä ostaja antaa ainoastaan keskimääräiseen runkokokoon perustuvan hintataulukon. Jokaisen puulajin yksikköhinnat todetaan taulukkoon perustuen vasta hakkuun jälkeen. Tällaisessa puukaupassa on äärimmäisen tärkeää osata arvioida hakattavien runkojen keskikoko puulajeittain etukäteen, jotta ostajan hintataulukosta PUUKAUPPA Runkohinnoittelu Mänty 65 €/m3 Puutavaralajihinnoittelu Mäntykuitu 35 €/m3 Mäntypikkutukki 40 €/m3 Mäntytukki 80 €/m3 Runkohinnoittelu Mänty 65 €/m3 Puutavaralajihinnoittelu Mäntykuitu 35 €/m3 Mäntypikkutukki 40 €/m3 Mäntytukki 80 €/m3 Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuva puukauppa? Juttu perustuu metsänomistajan tekemään todelliseen puukauppaan. Metsänomistaja teetti puunmyyntisuunnitelman Metsänhoitoyhdistyksen (Mhy) metsäasiantuntijalla vuonna 2023. Kesäkorjuukelpoisen päätehakkuukuvion puumäärä oli 830m3. Pääpuulaji oli kuusi, ja kolmannes määrästä oli mäntyä ja koivua. Pauli Rintala | kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat
15 PUUKAUPPA osataan käyttää oikeaa yksikköhintaa tarjoushintojen vertailussa. Mallissa oikean puulajikohtaisen runkokoon arviointi jää kokonaan puunmyyjän vastuulle, sillä ostaja ei anna takuuta hinnasta tai puiden kokoluokista. Eri ostajien järeyteen perustuvat hinnoittelumallit poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta pääperiaate on kaikilla sama, eli puukaupan lopulliset yksikköhinnat määräytyvät vasta hakkuun jälkeen. Metsävähennys ratkaisi kaupan Metsänomistaja valitsi yhteistyökumppaniksi Mhy:n korjuupalvelun. Koska Mhy hoitaa puunkorjuun ja -kuljetuksen, kyseessä on hankintakauppa. Metsänomistaja voi tehdä verotuksessaan selvästi isomman metsävähennyksen hankintakaupassa kuin pystykaupassa. Myyjälle siis jää enemmän rahaa verojen jälkeen. Väärä valinta olisi aiheuttanut 9000 euron menetyksen Myyjälle jäi tästä puukaupasta noin 9000 € enemmän rahaa käteen kuin, jos hän olisi myynyt leimikon pystykaupalla ostajalle, joka teki kohteesta runkohintatarjouksen ja osti hänen edellisen leimikkonsa. Tämä tarkoittaa yli 10 € jokaista kuutiometriä kohden. Ostajien väliset erot tarjouksissa ovat selvästi kasvaneet viime vuosina Venäjän puuntuonnin vähentyessä. Mikä on puunmyyjän kannalta paras tarjous? Tämä on metsänomistajalle tuhansien eurojen arvoinen kysymys. Paras tarjous on selvitettävä erikseen Vaihtoehto pystykaupalle, jossa yhdistys välittää puut eri ostajalle. Puunkorjuun toteuttavat yhdistyksen ammattitaitoiset sopimusyrittäjät. • Metsänomistajien tavoitteiden huomioiminen • Tukkipuun tarkka katkonta • Hintaetu: puut toimitetaan usealle eri ostajalle Mhy.fi/kanta-hame Metsässä hyvä Luota kokemukseen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Ota yhteyttä ja tilaa! p. 040 451 6 968 • kantahame@mhy.fi www.mhy.fi/kanta-hame Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista kanta hame korjuupalvelu 2022.indd 1 1.12.2022 15.01 • Metsävähennyksen täysimääräinen hyödyntäminen • Myös eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut (jatkuva kasvatus) jokaisessa puukaupassa. Tämä on iso haaste puunmyyjän kannalta. Joskus perinteinen tukki-kuitutarjous on paras, välillä taas runkohintaan perustuva tarjous. Erilaiset puunostajien tarjoukset ja puunhinnoittelumallit edellyttävät aina tarjousten vertailua siten, että ne on ensin saatu yhteismitallisiksi. Tämä on puukaupan vaikein vaihe. Apua tähän todella haastavaan ja puukaupan kaikkein tärkeimpään toimenpiteeseen, saa omasta Mhy:stä. Mhy:n metsäasiantuntijan palvelu toki maksaa, mutta kustannushyöty suhde on erinomainen. Sijoittamalla n. euron Mhy:n puukauppapalveluun, saa keskimäärin 3-4 euroa tilille. Sijoitus lienee yksi parhaimmista, mitä puunmyyjä voi tehdä.
16 Pohjois-Janakkalan uusi metsäasiantuntija Toni Töysä | operaatiosasiantuntija | Mhy Kanta-Häme TOIMIHENKILÖT Tarja on kotoisin Riihimäeltä ja asuu siellä lapsuudenkodissaan. Tarja kiinnostui metsäalasta, kun hänestä tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2019. Tarja halusi oppia hoitamaan metsätilaa ja lähti opiskelemaan metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa vuonna 2020. Pitkä työura kenttäsairaan- hoitajana Puolustusvoimissa Tarja työskenteli pitkään kenttäsairaanhoitajana Puolustusvoimissa mutta metsäala vei Tarjan mennessään. Suoritettuaan metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon Tarja jatkoi opiskelua metsätalousinsinööriksi Evolla. Työskentely vaihtelevissa maasto-olosuhteissa oli Tarjalle tuttua Puolustusvoimien työtehtävistä, ja uudessa ammatissakin hän pääsee työskentelemään maastossa ja toimistossa. Metsien hyvinvointi tärkeää Tarja näkee samankaltaisuutta sairaanhoitajan ja metsäasiantuntijan tehtävissä. Metsäasiantuntija huolehtii metsien hyvinvoinnista ja auttaa metsänomistajia omaisuutensa hoidossa. Voidaankin leikkisästi sanoa, että hän vaihtoi ihmisten hoidon metsien hoitoon. Tarjalle on tärkeää metsien hyvinvointi, metsistä huolehtiminen sekä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen metsänhoito. Terveet ja kasvavat metsät ovat myös ilmastoteko, sillä ne toimivat tehokkaina hiilinieluina. Talousmetsien luonnonhoitoa voidaan edistää pienillä toimilla metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä, esimerkiksi jättämällä vähätuottoiset tai korjuuolosuhteiltaan vaikeat kohteet käsittelemättä. Lahopuuta ja taloudellisesti vähäarvoisia lehtipuita säästämällä edistetään myös talousmetsien luonnonhoitoa. Metsä on Tarjalle myös vapaa-ajan viettopaikka. Hän harrastaa hirvieläinten metsästystä. Lisäksi hän huolehtii omien metsiensä hyvinvoinnista ja kasvuedellytyksistä. Tarja pyrkii myös omissa metsissään soveltamaan pieniä tekoja talousmetsien luonnonhoidon hyväksi. Mennään yhdessä metsäkäynnille Tarja laati metsätalousinsinööriopintojensa opinnäytetyön kirjanpainajatuhojen havainnoinnista. Hän kehottaakin metsänomistajia seuraamaan metsiensä terveydentilaa maastossa. – Jos havaitset metsässä jotain huolestuttavaa tai tarvitset apua maastokäyntiin, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Mennään vaikka yhdessä tarkastuskäynnille, Tarja vinkkaa. Oman toimialueensa metsänomistajien kanssa Tarja haluaa tulla tutuksi pitkäjänteisen yhteistyön edistämiseksi. – Suunnitellaan yhdessä metsääsi tavoitteidesi mukaiset toimenpiteet, metsien hyvinvointia edistäen, Tarja ehdottaa. Tarja Helenius-Siika on aloittanut metsäasiantuntijana Pohjois-Janakkalassa sekä Hämeenlinnan kantakaupungin itäpuolella. Tarja Helenius-Siika metsäasiantuntija p. 040 905 2372 tarja.helenius-siika@mhy.fi
17 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 170 €, etusi 72 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu!
18 025 MAKSU Klikkaa itsesi kuulolle! ̵ Voit osallistua myös Teamsin välityksellä Metsäveroilta 4.2.2025 klo 18–20 Osallistua voit paikan päällä Hämeenlinnassa Vanajanparvella (Vanajantie 10 B 5.krs) tai etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautuminen nettisivujemme tapahtumat-osion kautta. Metsätilan sukupolven- vaihdosilta 4.3.2025 klo 18–20 Hämeenlinnassa Vanajanparvella. Lisätiedot lähempänä tapahtuma-ajankohtaa www.mhy.fi/kanta-hame/tapahtumat Mhy Kanta-Hämeen jäsenmaksu 2025 Tapahtumakalenteri Yhteistyökumppaneiden jäsenedut 202 10 hyvää syytä olla Mhy Kanta-Hämeen jäsen Maksuton metsäneuvonta ja henkilökohtainen metsäasiantuntija Kilpailutettujen puukauppojen katkonta- ja hintatiedot Maksuton puunmyyntisuunnitelma seuraavissa palveluissa: Täyden palvelun puukauppa valtakirjalla sekä puukaupassa avustaminen Maksuton metsien sertifiointi PEFC-sertifikaatilla Lehti 4 kertaa vuodessa ja sähköiset uutiskirjeet Mhy:n palveluista 10 % alennus (ei koske materiaaleja, välitystoimintaa eikä metsänparannustöiden yhteishankkeita) Arvotaan vuosittain 3 kpl Mhy:n palveluetuseteleitä. Yhteisarvo 1000 € OmaMetsä-palvelukanava Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon metsänomistajien eduksi MTK:n asiantuntijapalvelut ja lakineuvonta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Mhy kanta-hämeen jäsenmaksu 2025 alle 20 ha 64,00 20,0 - 49,9 122,00 50,0 - 99,9 213,00 yli 100 ha 250,00 HEHTAARIT MHY-JÄSENMAKSU Mhy-jäsenmaksun lisäksi maksetaan MTK-metsäedunvalvontamaksu 27 €. Aviopuolisoiden erikseen omistamat tilat (sama y-tunnus): • jäsenmaksu yhteisalan mukaan + 1 edunvalvontamaksu Jos jäsen olisi sekä Mhy- että MTK-yhdistyksen jäsen: • 1 edunvalvontamaksu MTK laskuttaa (1 lasku): Mhy-jäsenmaksu + edunvalvontamaksu + mahd. MTK-yhdistyksen jäsenmaksu (ml. maatalous) Muutokset henkilötiedoissa tai tilanomistuksessa ja lisätietoja jäsenasioista: kantahame@mhy.fi tai p. 040 595 6785 tai www.mhy.fi/kanta-hame Yhteistyökumppaneiden jäsenedut 202 10 hyvää syytä olla Mhy Kanta-Hämeen jäsen Maksuton metsäneuvonta ja henkilökohtainen metsäasiantuntija Kilpailutettujen puukauppojen katkonta- ja hintatiedot Maksuton puunmyyntisuunnitelma seuraavissa palveluissa: Täyden palvelun puukauppa valtakirjalla sekä puukaupassa avustaminen Maksuton metsien sertifiointi PEFC-sertifikaatilla Lehti 4 kertaa vuodessa ja sähköiset uutiskirjeet Mhy:n palveluista 10 % alennus (ei koske materiaaleja, välitystoimintaa eikä metsänparannustöiden yhteishankkeita) Arvotaan vuosittain 3 kpl Mhy:n palveluetuseteleitä. Yhteisarvo 1000 € OmaMetsä-palvelukanava Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon metsänomistajien eduksi MTK:n asiantuntijapalvelut ja lakineuvonta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Mhy kanta-hämeen jäsenmaksu 2025 alle 20 ha 64,00 20,0 - 49,9 122,00 50,0 - 99,9 213,00 yli 100 ha 250,00 HEHTAARIT MHY-JÄSENMAKSU Mhy-jäsenmaksun lisäksi maksetaan MTK-metsäedunvalvontamaksu 27 €. Aviopuolisoiden erikseen omistamat tilat (sama y-tunnus): • jäsenmaksu yhteisalan mukaan + 1 edunvalvontamaksu Jos jäsen olisi sekä Mhy- että MTK-yhdistyksen jäsen: • 1 edunvalvontamaksu MTK laskuttaa (1 lasku): Mhy-jäsenmaksu + edunvalvontamaksu + mahd. MTK-yhdistyksen jäsenmaksu (ml. maatalous) Muutokset henkilötiedoissa tai tilanomistuksessa ja lisätietoja jäsenasioista: kantahame@mhy.fi tai p. 040 595 6785 tai www.mhy.fi/kanta-hame lisätietoja jäsenasioista:
19 Onnistunut vaikut- taminen ratkaisee metsänomistajan menestyksen Marko Mäki-Hakola | metsäjohtaja | MTK EDUNVALVONTA Varovaisen toiveikkaana kohti uutta EU-komissiota EU-kauden vaihtuminen luo toivoa metsänomistajille. Edellinen komissio näki metsien käytössä lähinnä ongelmia ja rajoittamistarpeita. Tätä kirjoitettaessa eletään marraskuun puoltaväliä ja uuden komission aikeet selviävät hiljalleen. Esimerkiksi maatalous- ja ympäristökandidaatit kävivät läpi tuntien prässin EU-parlamentin kuultavana ja metsät näkyivät molempien puheissa. Vaikka metsäasioita komission puheenjohtaja Von der Leyenin esityksissä on ollut suhteellisen vähän, on esimerkiksi biotalous tekemässä paluuta. Metsänomistajille on tärkeää, että metsien käyttöön perustuvan biotalouden hyödyt uskalletaan jälleen tunnustaa. Metsiä koskevat suoraan myös komission aikeet edistää luontoarvomarkkinoita. Mikäli luontoarvomarkkinoita edistetään viisaasti, tuovat ne metsänomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia. MTK on ollut jo pitkään Euroopan aktiivisimpia luontoarvomarkkinoiden edistäjiä ja lähivuosina on hyvät mahdollisuudet saada kehittämiämme malleja leviämään laajemmin. Metsänomistajien metsät ovat viime vuosina olleet eri puolilta kovassa puristuksessa. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat onnistuneet vaikuttamisessaan hyvin ja metsänomistajien tulevaisuus näyttää suotuisalta. Edellisen komission varjo on valitettavasti pitkä. Brysselissä työ jatkuu esimerkiksi metsien valvonta-asetuksen kanssa. On selvää, että metsänomistajien omaisuustiedot eivät kuulu komission avoimiin järjestelmiin ja komission säädösaikeet on saatava oikeansuuntaisiksi. Edellisen kauden heikkojen säädösten kuten metsäkatoasetuksen ja ennallistamisasetuksen toimeenpano jatkuu jäsenmaissa ja näissä riittää metsänomistajien näkökulmasta haastavia yksityiskohtia. Kotimaassa ympäristökeskustelu kaipaa tolkkua Kesän jälkeen Suomessa metsien käyttöä koskeva ympäristökeskustelu räjähti käsittämättömiin mittoihin. Raakkutuho oli tapahtuma, jota ei saisi tapahtua. Silti tapauksesta noussut julkinen keskustelu oli poikkeuksellista. Valitettavaa tapausta käytettiin hyväksi koko metsäsektorin mollaamiseen. Tämä siitäkin huolimatta, että kaikki metsäalan toimijat ovat voimakkaasti panostaneet luontotyöhön ja erilaisiin toimenpiteisiin. Raakkutuhon vanavedessä myös viranomaisten toiminnasta katosi tolkku. Etenkin ELY:istä vyöryi metsien käyttöön hurjasti erilaisia epäselviä metsien käytön suosituksia ja korvaukseton harmaa suojelu näyttäisi olevan lisääntymässä. Tämä ei käy päinsä ja MTK varmistaa, että viranomaisten esittäessä maankäytön rajoituksia, niistä saadaan myös korvauksia. Epäselvät ja osittain mielivaltaiset tulkinnat on saatava oikenemaan. Markkinat kyttäystilanteessa Puumarkkinat ovat viime vuosina olleet myrskyisät. Esimerkiksi puun tuonnin loppuminen Venäjältä ja teollisuuden suhdanteet ovat näkyneet metsänomistajille ennätyksellisinä puukauppatuloina. Käytännössä puun tuonnin loppuminen Venäjältä synnytti puumarkkinoille aitoa kilpailua, joka on näkynyt puun hintojen nousuna. Metsänomistajilla on edelleen runsaasti puunmyyntiaikeita ja tutkimuslaitokset ennustavat hyviä näkymiä myös ensi vuodelle. Erot ostajien ja alueiden välillä ovat suuria. Jokaisen metsänomistajan kannattaa käyttää metsänhoitoyhdistyksen apua puukaupan kilpailuttamisessa. Liikkeelle puukaupoissa pääsee hyvin esimerkiksi OmaMetsän kautta.
Täyden palvelun METSÄTALO Mitä metsässäsi tarvitsetkaan, ota yhteys omaan metsäasiantuntijaasi. Yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta sekä osoitteesta Mhy.fi/kanta-hame Puukauppapalvelut Metsänhoitopalvelut Asiantuntijapalvelut Metsänomistajien edunvalvonta Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Puunkorjuupalvelu Metsänuudistaminen Kasvatus- ja terveyslannoitukset Metsäsuunnittelu ja tila-arviot Sukupolvenvaihdokset ja tilakaupat Metsätiet ja -ojat Luonnonhoitopalvelut Lannoitus
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=